Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat 15 momentti 7_09.fm Page 1 Friday, October 9, 2009 12:12 PM 7/2009 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Valtioneuvoston asetukset 8 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 10 Korkein hallinto-oikeus 12 KKO:N VALITUSLUVAT 15
momentti 7_09.fm Page 2 Friday, October 9, 2009 12:12 PM Momentti 7/2009 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki rikoslain 24 luvun 1 :n muuttamisesta (685/2009) ja laki sähköisen viestinnän tietosuojalain 36 :n muuttamisesta (686/2009) HE 232/2008 vp LaVM 10/2009 vp Lait tulevat voimaan 1.11.2009. Lakeja muutetaan siten, että kotirauhan rikkomiseen voidaan syyllistyä myös tekstiviestejä lähettämällä. Laki poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta (687/2009), laki rajavartiolain muuttamisesta (688/2009), laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain 19 :n muuttamisesta (689/2009), laki tullilain muuttamisesta (690/ 2009) ja laki poliisilain 54 :n muuttamisesta (691/2009) HE 26/2008 vp HaVM 6/2009 vp Lait tulevat voimaan Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annetun lain tavoitteena on edistää ja syventää poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen (PTR) yhteistoimintaa ja yhteisten toimintalinjojen toteutumista siten, että PTR-viranomaisille säädetyt tehtävät ja yksittäiset toimenpiteet tulevat hoidetuksi tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lailla ei muuteta PTR-viranomaisten päävastuualueita eikä PTR-viranomaisten toimivaltuuksia muutoin kuin yhteistoimintaan sisältyvään tiedonhankinta- ja tutkintayhteistyöhön liittyen. Laki taksinkuljettajien ammattipätevyydestä (695/2009), laki tieliikennelain muuttamisesta (696/2009), laki ajoneuvohallintokeskuksesta annetun lain 2 :n muuttamisesta (697/2009), laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain muuttamisesta (698/2009) ja laki kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta (699/2009) HE 33/2009 vp LiVM 10/2009 vp Lait tulevat voimaan Lailla annetaan taksinkuljettajien ammattitaitoa ja sopivuutta koskevat säännökset. Taksinkuljettajilta vaaditaan peruskoulutus ja päivän jatkokoulutus viiden vuoden välein sekä paikallistuntemus. Sopivuutta arvioidaan muun muassa rikoksiin syyllistymisen perusteella. Ajolupa on määräaikainen. Raskaan kaluston kuljettamisesta ilman ammattipätevyyttä samoin kuin taksin kuljettamisesta ilman ajolupaa voidaan rangaista vankeudella. HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 150/2009 vp) laiksi apteekkimaksusta annetun lain 2 :n muuttamisesta Apteekkimaksusta annettua lakia muutetaan siten, että apteekin liikevaihdon mukaan määräytyvän apteekkimaksun perusteita tarkistetaan ottamalla huomioon apteekkien liikevaihdon muutos vuodesta 2007 vuoteen 2008. Muutoksen perusteella apteekkimaksun osuus apteekkien liikevaihdosta on edelleenkin noin 6,3 prosenttia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 151/2009 vp) laeiksi kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain, mielenterveyslain, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain muuttamisesta Lääninhallituksilla ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla aiemmin olleet oikeuslääkintään ja oikeuspsykiatriaan liittyvät tehtävät siirretään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen. Tavoitteena on parantaa oikeuslääketieteellisen kuolemansyynselvittämistoiminnan koordinointia nykyisestä. Lisäksi tavoitteena on järjestää oikeuspsykiatristen tutkimusten ja hoidon viranomaistehtävät tarkoituksenmukaisessa viranomaisessa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 152/2009 vp) laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksiä yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Etuuden määräytymistä muutetaan siten, ettei etuuden kesto määräydy nykyisen ansaintaperiaatteen mukaisesti. Tuen saamisehto ja tukikauden kesto muutetaan kiinteäksi. Kahdeksan vuoden työhistorialla henkilöllä on oikeus 18 kuukautta kestävään aikuiskoulutustukeen. Tuen voi käyttää kerran työuran aikana. Aikuiskoulutustuen tasoa korotetaan siten, että se vastaa työttömyyspäivärahan määrää ilman lapsikorotuksia, ylläpitokorvausta ja työttömille koulutusajalta maksettavaa korotusosaa. Aikuiskoulutustuen taso määräytyy työttömyyspäivärahaa vastaavalla tavalla. Aikuiskoulutustukea on mahdollista saada soviteltuna silloin, kun kyseessä on osa-aikainen opiskelu ja työstä poissaolosta sovitaan työnantajan kanssa. Sovittelussa otetaan käyttöön suojaosa, jonka alle jäävät tulot eivät vähennä tuen määrää. 2
momentti 7_09.fm Page 3 Friday, October 9, 2009 12:12 PM Osa-aikainen opiskelu kuluttaa tukiaikaa samalla tavoin kuin kokoaikainen opiskelu. Tuen enimmäisaikaan luetaan myös voimassa olevan lain mukaisesti käytetty aikuiskoulutustukiaika. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesta aikuiskoulutustuen etukäteiskäytöstä luovutaan. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2010. Esitys (HE 153/2009 vp) laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Toimeentulotukilakia muutetaan siten, että vuoden 2009 loppuun määräaikaisena voimassa olevan 11 :n 3 momentin voimassaoloa jatketaan edelleen vuoden 2010 loppuun saakka. Säännöksen mukaan toimeentulotukea myönnettäessä ei oteta huomioon vähintään 20 prosenttia ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 154/2009 vp) laeiksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjän eläkelain 114 ja 115 :n sekä maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 15 :ssä säädettyjä prosenttiosuuksia, joilla eri rahoittajaosapuolet osallistuvat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjestelmän kokonaiskustannusten kattamiseen, muutetaan. Lisäksi jatketaan maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaissa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle vuosiksi 2007-2009 säädettyä tehtävää huolehtia maatalousyrittäjien työterveyshuollon työpaikkakäyntien toteutumisesta työterveyshuollon antaman toimeksiannon perusteella. Maatalousyrittäjien eläkelaitos voi olla yhteydessä työterveyshuollon palvelujen tuottajaan ja huolehtia työpaikkakäynnin toteuttamisesta työterveyshuollon palvelujen tuottajan toimeksiannon perusteella, jos työterveyshuollon edellisestä työpaikkakäynnistä on kulunut yli neljä vuotta. Maatalousyrittäjän eläkelakiin otetaan viittaus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaissa säädetystä työterveyshuoltoon liittyvästä tehtävästä. Lisäksi maatalousyrittäjän eläkelaissa säädettyjä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtäviä laajennetaan siten, että eläkelaitoksen tehtävänä on maatalousyrittäjien työterveyshuoltotoiminnan tehokkaan toteutumisen edistämisen lisäksi tehdä ehdotuksia toiminnan kehittämisestä. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 155/2009 vp) laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 31 :n muuttamisesta Kuntoutusrahan ylläpitokorvausta korotetaan 8 eurosta 9 euroon päivältä. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Lakia sovelletaan kuntoutusrahaan, jota maksetaan lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta. Esitys (HE 156/2009 vp) laiksi elatustukilain muuttamisesta Elatustukilain säännöksiä, joiden mukaan Kansaneläkelaitokselle suoritettavan valtion korvauksen ennakot elatustuen maksamista varten määräytyvät, täydennetään ja selkeytetään. Ennakkojen määräytymisperusteina otetaan huomioon muun ohessa ne rahamäärät, jotka Kansaneläkelaitos saa perityksi elatusvelvollisilta takautumissaatavien korvauksiksi ja elatustuen saajilta aiheettomasti maksettujen elatustukien takaisinperintäsaatavien korvauksiksi. Lisäksi täydennetään elatustukilain siirtymäsäännöstä, joka koskee kumottuun elatusturvalakiin perustuvien kunnan saatavien siirtymistä Kansaneläkelaitokselle. Kansaneläkelaitokselle siirtyvät myös aiheettomasti maksetun elatustuen takaisinperintää koskevat kunnan saatavat. Vastaavasti maininta takaisinperintäsaatavista lisätään myös siihen elatustukilain siirtymäsäännökseen, joka koskee kuntien saatavien siirron johdosta kunnille maksettavia korvauksia. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 157/2009 vp) laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia muutetaan siten, että osittaisen hoitorahan määrää korotetaan 70 eurosta 90 euroon kalenterikuukaudelta ja että oikeus osittaiseen hoitorahaan laajennetaan koskemaan myös yrittäjiä. Esitys liittyy vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 158/2009 vp) pitkäaikaissäästämisen verotuksen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi Tuloverolakia, perintö- ja lahjaverolakia sekä eräitä muita verolakeja muutetaan siten, että vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuvaan eläkesäästämiseen sovellettava verokohtelu laajennetaan koskemaan sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annetun lain mukaiseen säästämissopimukseen perustuvaa säästämistä. Säästäjän ja talletuspankin, rahastoyhtiön tai sijoituspalveluyrityksen välisen pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut ovat tuloverotuksessa vähennyskelpoisia samalla tavoin kuin vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut. Säästämissopimuksen mukaisesti sijoitetuille varoille kertyvää tuottoa ei veroteta säästämisaikana. Palvelun tarjoajan eläkeiän täytyttyä tai säädettyjen nostoperusteiden täyttyessä verovelvolliselle maksamat suoritukset luetaan pääomatuloksi. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan Esitys (HE 159/2009 vp) laiksi sidotusta pitkäaikaissäästämi- Momentti 3 Momentti 7/2009
momentti 7_09.fm Page 4 Friday, October 9, 2009 12:12 PM sestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lailla sidotusta pitkäaikaissäästämisestä säädetään oikeudesta tarjota laissa tarkoitettuja pitkäaikaissäästämissopimuksia, sopimusten sisällöstä, asiakkaan ja palveluntarjoajan oikeuksista ja velvollisuuksista säästämissopimusta tehtäessä ja sen voimassaoloaikana sekä säästövarojen sijoittamisesta ja niiden oikeudellisesta asemasta. Lisäksi vakuutussopimuslain säännöksiä vakuutuksenottajan oikeudesta vaihtaa palveluntarjoajaa kesken vakuutussopimuksen voimassaoloajan muutetaan vastaamaan pääosin uuden lain vastaavia säännöksiä. Laissa tarkoitetun pitkäaikaissäästämisen verokohtelusta ja mahdollisista verokannusteista säädetään erikseen verolaeissa. Lisäksi luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin ja sijoituspalveluyrityksistä annettuun lakiin tehdään vähäisiä teknisiä muutoksia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010 lukien. Esitys (HE 160/2009 vp) Luxemburgin kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Pöytäkirjan tarkoituksena on mahdollistaa verotietojen vaihtaminen. Pöytäkirja rakentuu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimille mallisopimuksille. Pöytäkirja tulee voimaan sinä päivänä, jona sopimusvaltiot ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään pöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset. Lain voimaantulosta on tarkoitus säätää tasavallan presidentin asetuksella. Esitys (HE 161/2009 vp) aluehallinnon viranomaisten tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi Esitys sisältää ehdotukset aluehallinnon viranomaisten tehtäviä koskevien erityislakien muuttamiseksi. Yhteensä 215 lakia muutetaan. Muutokset ovat keskeiseltä asiasisällöltään lainsäädäntöteknisiä. Muutoksia tehdään aluehallintouudistuksen piiriin kuuluvien viranomaisten tehtäviä koskeviin erityislakeihin siten, että niissä mainittu nykyinen aluehallinnon viranomainen (lääninhallitus, työ- ja elinkeinokeskus, alueellinen ympäristökeskus, ympäristölupavirasto, tiepiiri ja työsuojelupiirin työsuojelutoimisto) muutetaan aluehallintouudistuksen johdosta joko aluehallintovirastoksi tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi riippuen siitä, kumman viranomaisen toimialaan säännöksessä tarkoitettu tehtävä kuuluu näitä viranomaisia koskevien lakiehdotusten mukaan. Esitykseen sisältyy myös eräitä edellä mainittuja erityissäädöksiä koskevia muita muutosehdotuksia, jotka on katsottu välttämättömiksi tehdä aluehallintouudistuksen yhteydessä. Myös nämä muutosehdotukset ovat sisällöltään pääasiassa teknisiä ja niiden keskeisenä tavoitteena on täsmentää ja ajanmukaistaa sääntelyä. Lisäksi esitys sisältää eräiden keskushallinnon tehtävien siirtämistä aluehallintoon koskevat lainsäädännön muutosehdotukset. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 162/2009 vp) laiksi Haus kehittämiskeskus Oy -nimisestä osakeyhtiöstä Lailla uudistetaan nykyiset Haus kehittämiskeskus Oy:n tehtäviä ja asemaa koskevat säännökset. Laki sisältää myös säännökset Haus kehittämiskeskus Oy:n asiakasryhmistä. Lailla selkeytetään yhtiön asemaa sen tuottaessa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. Haus kehittämiskeskus Oy kuului vuosina 1971 2007 valtiovarainministeriön omistaja- ja tulosohjauksen piiriin. Yhtiö siirtyi 1.5.2007 lukien valtiovarainministeriön alaisuudesta valtioneuvoston kansliaan perustetun uuden omistajaohjausosaston alaisuuteen. Haus kehittämiskeskus Oy palautetaan valtiovarainministeriön hallinnonalalle ja ohjaukseen. Yhtiön tehtävänä on tuottaa koulutus- ja kehittämispalveluita sekä niihin liittyvää liiketoimintaa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 163/2009 vp) laiksi kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain muuttamisesta Kiinteistötoimitusmaksusta annettua lakia muutetaan siten, että erääntyneen kiinteistötoimitusmaksun perintää koskevat säännökset siirretään valtioneuvoston asetuksesta lakiin ja perinnässä siirrytään noudattamaan aikaisempien erityissäännösten sijasta soveltuvilta osin saatavien perinnästä annettua lakia. Muutoksen johdosta kiinteistötoimitusmaksusta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 kumotaan. Lisäksi lakiin tehdään vähäisiä teknisluontoisia korjauksia, jotka johtuvat muun lainsäädännön muuttumisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 164/2009 vp) laiksi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen osakkuusyritysten kehittämiseen ja hallinnointiin liittyvien toimintojen yhtiöittämisestä Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen hallinnassa olevat osakkuusyritysten osakkeet ja niiden hallinnointiin liittyvä toiminta perustettavalle osakeyhtiölle, jonka toimialana on osakkuusyritysten perustaminen, yrityksiin sijoittaminen, teknologian siirtäminen, näiden yritysten liiketoiminnan kehittäminen sekä osakkuuksien hallinnointi ja myyminen. Osakeyhtiö on Suomen valtion kokonaan omistama ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen hallinnoima. Yritykseen ei siirry henkilöstöä Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 165/2009 vp) laiksi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen asiantuntijapalveluiden yhtiöittämisestä Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen hallinnassa oleva asiantuntijapalvelut -toimintoon liittyvä omaisuus ja toiminta perustettavalle osakeyhtiölle, jonka toimialana ovat asiantuntija-, sertifiointi-, hyväksyntä-, testaus-, tarkastus-, analyysi- ja kalibrointipal- 4
momentti 7_09.fm Page 5 Friday, October 9, 2009 12:12 PM velut. Osakeyhtiö on Suomen valtion kokonaan omistama ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen hallinnoima. Tutkimuskeskuksen asiantuntijapalvelujen henkilöstö siirtyy osakeyhtiön palvelukseen. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 toiseen lisätalousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 166/2009 vp) eräiden lääkehuollon hallinnon uudistamiseen liittyvien lakien muuttamiseksi Lainsäädäntöön tehdään tekniset muutokset, jotka johtuvat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen perustamisesta. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus aloittaa toimintansa 1.11.2009 ja samalla Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus lakkautetaan. Muutoksia tehdään 24 lakiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.11.2009. Esitys (HE 167/2009 vp) laiksi öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta Öljysuojamaksu nostetaan 0,5 eurosta tonnilta 1,5 euroon tonnilta. Vastaavasti nostetaan rahaston pääomarajoja. Syynä maksunkorotukseen on rahaston maksuvalmiuden turvaaminen tilanteessa, jossa alueelliset pelastuslaitokset ja valtio ovat huomattavasti parantamassa öljyntorjuntavalmiuttaan Suomenlahden lisääntyvien öljykuljetusten johdosta. Lisäksi öljysuojamaksun kantoa koskevia säännöksiä tarkistetaan EY:n uudistetun tullikoodeksin johdosta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.11.2009. Esitys (HE 168/2009 vp) Suomen ja Espanjan välillä turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi mainitun sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Suomen tasavalta ja Espanjan kuningaskunta ovat 9.6.2009 allekirjoittaneet sopimuksen turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta. Sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa Suomen ja Espanjan välisessä yhteistyössä tarpeellisten arkaluonteisten tietojen suojaaminen. Sopimusta sovelletaan salassa pidettävien tietojen välittämiseen ja suojaamiseen Suomen ja Espanjan välillä ulko-, puolustus-, turvallisuus- ja teollisuusasioissa. Sopimusteksti pohjautuu pitkälti Suomen mallisopimukseen. Esitys (HE 169/2009 vp) maksupalvelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Maksupalvelulailla pannaan täytäntöön EU:n maksupalveludirektiivin eräät säännökset. Laki sisältää säännökset palveluntarjoajan velvollisuudesta antaa tietoja maksupalvelun käyttäjälle, maksupalveluja koskevan puitesopimuksen muuttamisesta ja päättämisestä, maksutapahtumien käynnistämisestä, toteuttamisesta ja toteuttamisajoista sekä arvopäivän määräytymisestä. Lakiin otetaan myös säännökset maksuvälineiden käyttöön liittyvistä maksupalvelun käyttäjän ja palveluntarjoajan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä palveluntarjoajan vastuusta oikeudettomasti ja virheellisesti toteutetuista sekä toteuttamatta jääneistä maksutapahtumista. Lain noudattamista valvovat Finanssivalvonta ja kuluttaja-asiamies. Maksupalvelulailla kumotaan tilisiirtolaki. Lisäksi tehdään maksupalvelulaista johtuvia seurannaismuutoksia kuluttajansuojalakiin ja viiteen muuhun lakiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2010. Esitys (HE 170/2009 vp) laeiksi kunnallisen eläkelain, kunnallisen eläkelain voimaanpanolain 3 :n ja valtion eläkelain muuttamisesta Lakien tarkoituksena on parantaa nuorena työkyvyttömäksi tulevien työkyvyttömyyseläkkeen tasoa sekä estää eläkkeen pieneneminen työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Osa-aikaeläkkeen alaikäraja korotetaan 60 vuoteen ja eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ansionalenemasta poistetaan. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Osa-aikaeläkettä koskevat muutokset tulisivat voimaan 1.1.2011. Esitys (HE 171/2009 vp) laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta Arvonlisäverolakiin tehdään toisiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden elinkeinonharjoittajien Suomessa tekemiin hankintoihin sisältyvien arvonlisäverojen palautuksia koskevasta Euroopan yhteisön direktiivistä johtuvat muutokset. Direktiivillä on luotu sähköinen yhden yhteyspisteen järjestelmä nykyisen palautusmenettelyn nopeuttamiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Yhteisön alueelle sijoittautumattomille verovelvollisille suoritettavien arvonlisäverojen palautusmenettelyä koskevaa direktiiviä ei ole muutettu. Suomessa on sovellettu samaa palautusmenettelyä kaikkiin ulkomaalaisiin yrityksiin sijoittautumispaikasta riippumatta. Uusi sähköinen yhden yhteyspisteen palautusjärjestelmä ei koske yhteisön ulkopuolelle sijoittautuneita yrityksiä, mutta niille maksettavien palautusten menettelyä koskevia arvonlisäverolain säännöksiä muutetaan muutoin tarpeellisilta osin vastaamaan ehdotettuja yhteisön alueelle sijoittautuneiden yritysten palautusmenettelyä. Samalla tehdään pieniä tarkistuksia arvonlisäverolain ulkomaalaisten yritysten veronpalautusoikeutta koskeviin säännöksiin. Arvonlisäverolakia muutetaan lisäksi siten, että ammattimaiseen kansainväliseen liikenteeseen käytettäviin ilma-aluksiin liittyvien tavaroiden ja palvelujen myynnin verottomuuden edellytyksiä tarkistetaan vastaamaan paremmin arvonlisäverodirektiivin säännöksiä. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 172/2009 vp) maksulaitoslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Maksulaitoslailla pannaan täytäntöön maksupalveluita sisämarkkinoilla koskeva direktiivi lukuun ottamatta sen maksupalveluita koskevia säännöksiä. Laissa säädetään oikeudesta tarjota maksupalveluita. Laki sisältää säännökset muun Momentti 5 Momentti 7/2009
momentti 7_09.fm Page 6 Friday, October 9, 2009 12:12 PM muassa maksulaitoksen toimiluvan myöntämisen edellytyksistä, maksulaitokselle sallitusta liiketoiminnasta, asiakasvarojen suojaamisesta ja maksulaitoksen pääomavaatimuksista. Lisäksi laissa säädetään edellytyksistä, joilla maksupalveluita voidaan tarjota ilman toimilupaa. Lain noudattamista valvoo Finanssivalvonta. Lisäksi säädetään laki ulkomaisen maksulaitoksen toiminnasta Suomessa sekä maksulaitoksista annettavasta laista johtuvia seurannaismuutoksia muun muassa luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin, Finanssivalvonnasta annettuun lakiin sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annettuun lakiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.11.2009. Esitys (HE 173/2009 vp) laiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia muutetaan siten, että säännökset puun myyntitulosta sekä taiteilijan ja urheilijan henkilökohtaiseen toimintaan perustuvasta korvauksesta perittävästä lähdeverosta vastaavat Euroopan yhteisöjen oikeutta ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Rajoitetusti verovelvollisen Suomessa harjoitetusta metsätaloudesta saamaa tuloa verotetaan verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä tuloverolakia soveltaen. Rajoitetusti verovelvollisen taiteilijan tai urheilijan Suomessa tai suomalaisessa aluksessa harjoittamasta henkilökohtaisesta toiminnasta saamasta korvauksesta peritään jatkossakin lähtökohtaisesti 15 prosentin lähdevero. Verovelvollisen vaatimuksesta tulosta voidaan kuitenkin vähentää välittömät kulut. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Lakia sovellettaisiin lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin. Esitys (HE 174/2009 vp) laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, laiksi opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta ja laeiksi eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Lakiin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta on koottu valtiovarainministeriön hallinnonalalle eräin poikkeuksin nykyisistä hallinnonalakohtaisista valtionosuuksista yleinen valtionosuus, sosiaalija terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen, kuntien kulttuuritoimen ja asukaskohtaisesti rahoitetun taiteen perusopetuksen valtionosuudet. Esija perusopetuksessa valtionosuusperuste muuttuu määräytyen oppilasmäärän sijasta kunnan 6 15- vuotiaiden määrän perusteella. Laissa säädetään esi- ja perusopetuksen järjestäjän oikeudesta saada kotikuntakorvaus oppilaan kotikunnalta. Valtionosuusjärjestelmän uusina osina ovat erityisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden perusteella sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnille myönnettävät lisäosat. Yhdistettävissä valtionosuuksissa käytetään yhtä valtionosuusprosenttia. Laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen sekä liikuntatoimen, nuorisotoimen, museoiden, teatterien ja orkestereiden, opetustuntikohtaisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitusjärjestelmä säilyy periaatteiltaan ja rakenteiltaan nykyisellään. Laissa säädetään myös eräiden perusopetuslain mukaisten toimintojen rahoituksesta. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja yleisten kirjastojen rahoituksessa luovutaan perustamiskustannuksiin myönnettävistä erillisistä valtionosuuksista ja siirrytään valtionavustusjärjestelmään. Ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusrahoituksen osuutta laajennetaan nykyisestä. Toiminnan tuloksellisuus otetaan ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen määräytymisperusteisiin. Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa pääosin keskitetysti molempien lakien mukaiset valtionosuudet ja avustukset sekä muun rahoituksen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 175/2009 vp) laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisen toiminnan tarkoitusta ja tavoitteita, lain piiriin kuuluvien oppilaitosmuotojen tehtäviä ja oppilaitoksen ylläpitämisluvan sisällön määrittelyä muutetaan. Lakiin lisätään oppilaitosten yhteistyötä koskeva velvoite. Valtionavustusta koskevaa säännöstä muutetaan niin, että vapaan sivistystyön oppilaitoksille on mahdollista myöntää laatu- ja kehittämisavustusta. Ylimääräisten avustusten myöntäminen siirretään Opetushallitukselle. Lisäksi lakiin tehdään kuntien valtionosuusuudistuksesta johtuvia viittaussäännösten muutoksia sekä teknisluonteisia täsmennyksiä. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 176/2009 vp) laeiksi laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla sekä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain muuttamisesta Laki mahdollistaa laajakaistarakentamisen tukemisen valtion varoista. Laki sisältää säännökset tuen saannin edellytyksistä sekä toimivaltaisista tukiviranomaisista ja näiden tehtävistä. Myös maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annettua lakia muutetaan siten, että laajakaistahankkeita voidaan jatkossa tukea myös Euroopan yhteisöjen varoista pääosin samoin edellytyksin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 177/2009 vp) laiksi yhteistoiminta-asiamiehestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Yhteistoiminta-asiamies toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä ja sen tehtävänä on valvoa yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevien lakien noudattamista. Yhteistoiminta-asiamiehen ensisijaisena tehtävänä on antaa ohjeita lakien soveltamisesta. Hänellä on myös valtuudet antaa työnantajalle kehotus lainvastaisen menettelyn 6
momentti 7_09.fm Page 7 Friday, October 9, 2009 12:12 PM korjaamiseksi, saattaa asia esitutkintaan ja vaatia eräissä tapauksissa tuomioistuimelta uhkasakon asettamista. Henkilöstörahastojen valvonta ja henkilöstörahastorekisterin ylläpito siirtyvät myös yhteistoiminta-asiamiehen tehtäviksi. Esitys (HE 178/2009 vp) laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Julkisesta työvoimapalvelusta annetusta laista kumotaan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksettavaa koulutustukea koskevat säännökset. Työnhakijan mahdollisuuksia parantaa opiskelemalla työllistymisvalmiuksiaan parannetaan säätämällä julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa työttömyysetuudella tuettavasta työnhakijan omaehtoisesta opiskelusta. Sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen että työnhakijan omaehtoisen opiskelun ajalta maksetaan työttömyysetuutta ja ylläpitokorvausta. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja työttömyysetuudella tuetun työnhakijan omaehtoisen opiskelun ajalta maksettavaa ylläpitokorvausta korotetaan yhdellä eurolla ja työssäkäyntialueen ulkopuolella järjestettävien toimenpiteiden ja opiskelun ajalta maksettavaa korotettua ylläpitokorvausta kahdella eurolla. Työllistämistuen myöntämisestä työttömyyspäivärahaan oikeutetulle työelämävalmennuksen ajalta luovutaan. Työllistämistuen sijasta työelämävalmennuksen ajalta maksetaan työttömyyspäivärahaa ja ylläpitokorvausta. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 179/2009 vp) laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Työttömyysturvalakia, työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia, työttömyyskassalakia ja vuorotteluvapaalakia muutetaan. Muutokset ovat osa sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) ehdotuksia sosiaaliturvan keskeisistä linjauksista. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Esitys (HE 180/2009 vp) laeiksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain ja lääkelain 54a ja 54e :n muuttamisesta Tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito vähittäismyyntipaikassa kielletään. Tupakkatuotteita ei saa myydä eikä muutoin luovuttaa alle 18-vuotiaille, joilta myös kielletään tupakkatuotteiden maahantuonti ja hallussapito. Tupakkatuotteiden myyjälle säädetään 18 vuoden ikäraja. Tupakointikieltoja laajennetaan muun muassa lasten ja nuorten käytössä olevissa tiloissa ja ajoneuvoissa, asuinkiinteistöjen yhteisissä tiloissa, ulkotiloissa järjestettävissä tilaisuuksissa ja hotellihuoneissa. Suussa käytettävän tupakan maahantuonti, myynti ja muu luovuttaminen kielletään, mutta sitä saa kuitenkin tuoda maahan omaa henkilökohtaista käyttöä varten matkatavarana rajoitetun määrän. Tupakkatuotteiden vähittäismyynti automaattisesta myyntilaitteesta kielletään. Tupakan myyntirikoksen rangaistusasteikko on sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Myyntirikoksena rangaistavaksi säädetään tupakkatuotteen tai tupakointivälineen myyminen, muu vastiketta vastaan luovuttaminen taikka välittäminen alle 18-vuotiaalle sekä suussa käytettävän tupakkatuotteen myyminen, muu vastiketta vastaan luovuttaminen tai välittäminen. Tupakkatuotteen maahantuonti alle 18-vuotiaana sekä suussa käytettävän tupakkatuotteen lain vastainen maahantuonti on rangaistavaa tupakkatuoterikkomuksena. Lisäksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain nimike muutetaan tupakkalaiksi samalla, kun tavoitesäännös uudistetaan. Lääkelakia muutetaan siten, että nikotiinivalmisteita voidaan kauppojen, kioskien ja huoltoasemien lisäksi myydä myös ravitsemisliikkeissä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2010. Tupakkatuotteiden esilläpitoa koskevalle kiellolle samoin kuin hotellihuoneiden tupakointirajoituksille säädettäisiin kuitenkin kahden vuoden siirtymäaika. Tupakan myynti automaattisesta myyntilaitteesta kiellettäisiin neljän vuoden siirtymäajalla. Esitys (HE 181/2009 vp) laeiksi vakuutusyhdistyslain, merimieseläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta Vakuutusyhdistyslakia, merimieseläkelakia ja maatalousyrittäjän eläkelakia muutetaan. Lakeihin tehdään ne yleiset yhteisöoikeudelliset muutokset, jotka ovat tarpeen johtuen uudesta osakeyhtiölaista ja sen pohjalta toteutetusta uudesta vakuutusyhtiölaista. Esitys (HE 182/2009 vp) laeiksi sairausvakuutuslain 8 ja 12 luvun sekä opintotukilain 6 :n muuttamisesta Opintotuen ja sairauspäivärahan keskinäistä ensisijaisuutta muutetaan siten, että sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha estävät opintotuen myöntämisen. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan opintorahan saaminen estää sairauspäivärahan myöntämisen. Opintotuen lakkauttamisen jälkeen opiskelija siirtyy opintotuen asumislisän piiristä yleisen asumistuen piiriin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2010. Lakeja sovellettaisiin, kun opiskelijan työkyvyttömyys alkaa 1.8.2010 tai sen jälkeen. Esitys (HE 183/2009 vp) laiksi perhehoitajalain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Perhehoidon kulu- ja käynnistämiskorvausten sekä perhehoitajan ja kunnan tai kuntayhtymän kesken solmitussa toimeksiantosopimuksessa sovittujen korvausten määrät ovat sidottuja elinkustannusindeksiin. Ennakkoarvioiden mukaan vuoden 2010 elinkustannusindeksin pistelukua joudutaan hintatason alentumisen vuoksi alentamaan. Korvausten määrien alentumisen estämiseksi perhehoidon kulu- ja käynnistämiskorvausten määräytymisen perusteena käytetään vuonna 2010 poikkeuksellisesti samaa elinkustannusindeksin pistelukua kuin vuonna 2009. Pisteluku on 1750. Korvausten määriin ei tule vuoden 2010 Momentti 7 Momentti 7/2009
momentti 7_09.fm Page 8 Friday, October 9, 2009 12:12 PM alusta siten indeksitarkistuksesta aiheutuvia muutoksia. Perhehoidosta maksettavien palkkioiden määräytymisperusteisiin ei tehdä muutoksia. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Laki olisi voimassa 31.12.2010 saakka. Esitys (HE 184/2009 vp) laiksi suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun lain muuttamisesta Suhdanneluonteisten avustusten myöntämistä koskevan lain voimassaoloaikaa jatketaan vuoden 2010 loppuun. Vuoden alusta maaliskuun loppuun voidaan avustuksia myöntää samoihin toimenpiteisiin kuin vuonna 2009. Huhtikuun alusta 2010 vuoden 2010 loppuun avustuksia myönnetään asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin sekä toimille, joilla otettaisiin käyttöön uusiutuvia energialähteitä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta annetun asetuksen 6 :n muuttamisesta (665/2009) Asetus tuli voimaan 15.9.2009. Asetusta muutetaan siten, että todetaan kansliassa olevan valtioneuvoston turvallisuusjohtaja. Turvallisuusjohtajan tehtävää voi hoitaa myös pääministerin pyynnöstä ministeriön tai puolustusvoimien määräämä tai komentama virkamies. Valtioneuvoston asetus maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen avustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (666/2009) Asetus tuli voimaan 2.9.2009. Avustuksensaajan määritelmää ja kustannusten korvattavuutta täsmennetään sekä muutetaan avustuksen enimmäismäärää. Lisäksi asetukseen lisätään maksatusta koskeva säännös. Avustuksensaajan määritelmän muutos perustuu EY:n valtiontukisäännöksiin. Kustannusten korvattavuus määritetään yhdenmukaisuuden vuoksi samantyyppistä yhteisörahoitteista avustusjärjestelmää vastaavalla tavalla. Avustuksen enimmäismäärä palautetaan ennen vuotta 2009 käytössä olleelle nykyistä alemmalle tasolle, jonka on todettu olevan riittävä hankkeiden toteuttamisen kannalta. Mainonnan avustustason alentaminen nykyisestä 100 prosentista 50 prosenttiin parantaa mahdollisuuksia rahoittaa muiden, lähinnä tiedotustoimia koskevien hankkeiden toteuttamista. Tiedotustyyppisten hankkeiden osalta avustuksen enimmäismäärä rajataan enintään 90 prosenttiin hyväksyttävistä kustannuksista nykyisen 100 prosentin sijasta. Omarahoituksen on katsottu varmistavan hankkeen tarpeellisuuden tuotealan toimijoiden kannalta. Maksatusta koskeva säännös muuttaa nykyisiä käytäntöjä siten, että viimeinen erä maksetaan vasta hankkeen loppuraportin hyväksynnän yhteydessä, minkä on katsottu parantavan hankkeen tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja helpottavan lopullisen avustussumman määrittämiseen liittyvää maksuliikennettä. Valtioneuvoston asetus meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta (674/2009) Asetus tuli voimaan 15.9.2009. Laki (967/2008) tulee voimaan 15.9.2009. Valtioneuvoston asetus merimieseläkelain 4 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta (675/2009) Asetus tuli voimaan 15.9.2009. Laki (968/2008) tulee voimaan 15.9.2009. Valtioneuvoston asetus valtakunnallisesta sosiaali- ja terveysalan eettisestä neuvottelukunnasta (667/2009) Asetus tuli voimaan 1.9.2009. Asetuksella annetaan neuvottelukuntaa ja sen toimintaa koskevat tarkemmat säännökset. Valtioneuvoston asetus paristoista ja akuista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (668/2009) Asetus tuli voimaan 26.9.2009. Nykyisen asetuksen säännöksiä paristojen ja akkujen tuottajien ja tuottajayhteisöjen merkitsemiseksi tai hyväksymiseksi tuottajatiedostoon tarkistetaan tuottajien rekisteröintivaatimuksista annetun komission päätöksen 2009/603/EY mukaisesti. Lisäksi kumotaan säännös tuottajien velvollisuudesta huolehtia siitä, että kannettavat paristot ja akut sekä ajoneuvoparistot ja -akut varustetaan 26.9.2009 lukien niiden tehoa osoittavalla merkinnällä. Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta (679/2009) Asetus tuli voimaan 15.9.2009. Nykyisen asetuksen liitettä tarkistetaan komission päätösten 2009/ 428/EY ja 2009/443/EY mukaisesti siten, että muutetaan tai lisätään yhteensä seitsemän lyijyn, kadmiumin ja elohopean käytön sallivaa poikkeusta eräissä erityiskohteissa. Valtioneuvoston asetus työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun asetuk- 8
momentti 7_09.fm Page 9 Friday, October 9, 2009 12:12 PM sen 20 :n muuttamisesta (706/2009) Asetus tulee voimaan Työterveyslaitoksen alueellisten neuvottelukuntien kokoonpanoa laajennetaan ja niiden tehtäviä tarkennetaan ja yhteistoimintaa alueen muiden sidosryhmien kanssa tehostetaan Työterveyslaitoksen organisaatiomuutoksen vuoksi. Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain 3 luvun 4 ja 5 :ssä tarkoitettujen korvaustaksojen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 luvun muuttamisesta (692/ 2009) Asetus tulee voimaan Asetuksen hammashoidon korvaamista koskevien taksojen perusteita koskevaan 2 lukuun lisätään säännökset suuhygienistin tekemän tutkimuksen ja antaman hoidon korvaustaksan perusteista ja enimmäismäärästä. Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista annetun asetuksen muuttamisesta (702/2009) Asetus tulee voimaan 1.11.2009. Asetukseen lisätään uusi 13e, jossa säädetään rikesakon määräämisestä ja sen suuruudesta alkoholilain vastaisista teoista. Alkoholilain 58 :n 1 momentissa säädetyn kiellon vastaisesta alkoholijuoman nauttimisesta tai poliisin 58 :n 2 momentin nojalla antaman alkoholijuoman nauttimista julkisella paikalla koskevan kiellon noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä 20 euron rikesakko. Alkoholilain 34 :n 2 momentin vastaisesta laillisesti valmistetun tai maahantuodun alkoholijuoman hallussa pitämisestä alle kahdeksantoistavuotiaana taikka laillisesti valmistetun tai maahantuodun väkevän alkoholijuoman hallussa pitämisestä kahdeksantoista, mutta ei kahtakymmentä vuotta täyttäneenä voidaan määrätä 20 euron rikesakko. Valtioneuvoston asetus alkoholijuomista ja väkiviinasta annetun asetuksen 31 :n muuttamisesta (703/2009) Asetus tulee voimaan 1.11.2009. Alkoholijuomista ja väkiviinasta annetun asetuksen (1344/1994) 31 :n 1 momentin säännös alkoholilain vastaisesti nautitun alkoholijuoman poisottamisoikeuden rajaamisesta avoimessa astiassa olevaan alkoholijuomaan kumotaan tarpeettomana. 31 :n 3 momenttia muutetaan niin, että se rajataan koskemaan juopuneelta kiinni otettaessa pois otetun alkoholijuoman säilyttämistä ja hävittämistä ja alkoholipitoinen aine rinnastetaan alkoholijuomaan. Valtioneuvoston asetus alkoholivalmisteista ja denaturoimisesta annetun asetuksen 23 :n 1 ja 3 momentin kumoamisesta (704/2009) Asetus tulee voimaan 1.11.2009. Alkoholivalmisteista ja denaturoimisesta 22.12.1994 annetun asetuksen (1345/1994) 23 :n 1 ja 3 momentti, jotka koskevat alkoholivalmisteen poisottamista, säilyttämistä ja hävittämistä kumotaan tarpeettomana. Valtioneuvoston asetus vuodelta 2009 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 23 :n muuttamisesta (711/2009) Asetus tuli voimaan 30.9.2009. Kasvihuonetuotannon tuen taso korotettaan 0,5 euroa neliömetriltä sekä lyhyen että pitkän viljelykauden tuotannon osalta. Valtioneuvoston asetus vuodelta 2009 maksettavasta luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n muuttamisesta (712/ 2009) Asetus tuli voimaan 30.9.2009. 3 :n 2 momentissa säädettyä tukikerrointa muutetaan. Uusi tukikerroin on 0,983. Tukikerrointa on tarpeellista muuttaa, koska hyväksyttävien hakemusten perusteella myönnettävän LFA-lisäosan ja luonnonhaittakorvaussitoumusten perusteella maksuun tulevan luonnonhaittakorvauksen yhteismäärä koko maan tasolla ei saa ylittää keskimäärin 250 euroa hehtaarilta tukitasoa. Valtioneuvoston asetus Huoltovarmuuskeskuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n muuttamisesta (716/ 2009) Asetus tuli voimaan 1.10.2009. Laitoksen hallituksen käytännön työskentelyedellytykset päätösvaltaisuuden osalta vahvistetaan. Valtioneuvoston asetus tartuntatautiasetuksen väliaikaisesta muuttamisesta (707/ 2009) Asetus tuli voimaan 25.9.2009 ja on voimassa 31.5.2010 saakka. Asetukseen lisätään säännös, jossa määritellään vapaaehtoisten influenssa A alatyypiltä (H1N1)v suojaamiseksi tarkoitettujen rokotusten antamisjärjestys. Rokotukset annetaan eri väestöryhmille seuraavassa järjestyksessä: 1) infektiopotilaiden tai infektioalttiiden potilaiden välittömään hoitoon ja kuljetukseen liittyvä terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstö sekä apteekkien asiakaspalvelutehtävissä toimiva henkilöstö, 2) raskaana olevat naiset, 3) sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 6 kuukautta täyttäneet alle 65- vuotiaat, 4) riskiryhmään kuulumattomat 6 kuukautta täyttäneet alle 3-vuotiaat, 5) riskiryhmään kuulumattomat 3 24-vuotiaat sekä varusmiehet, 6) sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 65 vuotta täyttäneet ja 7) 25 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat painottaen rokotusten aloittamista nuoremmista ikäryhmistä. Valtioneuvoston asetus eräistä raha-automaattiavustuksiin sovellettavista määräajoista annetun asetuksen 2 :n väli- Momentti 9 Momentti 7/2009
momentti 7_09.fm Page 10 Friday, October 9, 2009 12:12 PM aikaisesta muuttamisesta (708/2009) Asetus tuli voimaan 25.9.2009 ja on voimassa 31.1.2010 saakka. Vuotta 2010 koskevien uusien terveyden edistämiseen kohdistuvien hankkeiden hakuaikaa jatketaan 31.10.2009 saakka. Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (717/2009) Asetus tuli voimaan 15.10.2009. Asetuksella täsmennetään nykyisen asetuksen säännöksiä pysyvän jätteen käsitteestä, suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan kaivannaisjätteen jätealueen määrittelystä, kaivannaisjätteen ominaisuuksien selvittämisestä, kaivannaisjätteen jätealueen vakuuksien arvioimisesta ja asetuksen täytäntöönpanon seurannasta. Asetus on tarpeellinen mainittuja asioita käsittelevien huhtikuussa 2009 annettujen Euroopan yhteisöjen komission päätösten täytäntöönpanemiseksi. Valtioneuvoston asetus eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta (713/2009) Asetus tuli voimaan 1.10.2009. Asetusta sovelletaan kuitenkin 1.7.2009 lukien. Asetus liittyy laajempaan säädöskokonaisuuteen, jolla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta. Asetuksella säädetään tarkemmin huomioon otettavista seikoista arvioitaessa, onko tapahtunut vahinko merkittävyydeltään sellainen, että siihen sovelletaan ympäristövastuudirektiivin täytäntöönpanoon liittyviä säännöksiä. Lisäksi asetuksella annetaan tarkentavia säännöksiä ohjaamaan viranomaisen päätöksentekoa korjaavista toimenpiteistä. Valtioneuvoston asetus luonnonsuojeluasetuksen liitteiden 2 ja 3(a) muuttamisesta (714/2009) Asetus tuli voimaan 1.10.2009. Luonnonsuojeluasetuksen liitteeseen 2, jossa on lueteltu rauhoitetut eläinlajit, sekä liitteeseen 3(a), jossa on lueteltu koko maassa rauhoitetut kasvilajit, lisätään yhteensä 24 uutta lajia, jotka on mainittu EY:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteissä II tai IV. Ehdotuksella pannaan osaltaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta. Ympäristövastuudirektiivissä on määritelty kaikki luontodirektiivin liitteissä II ja IV luetellut lajit suojelluiksi lajeiksi. Ympäristövastuudirektiivin kansallinen täytäntöönpano edellyttää, että kyseisten lajien hävittäminen on kiellettyä. Tämän vuoksi lajien rauhoitussäännöksiä täydennetään niiden luontodirektiivin liitteissä II ja IV mainittujen lajien osalta, jotka eivät vielä sisälly luonnonsuojeluasetuksen rauhoitettujen lajien liitteisiin. Valtioneuvoston asetus valtion rahoituksen perusteena käytettävistä opetus- ja kulttuuritoimen sekä vapaan sivistystyön keskimääräisistä yksikköhinnoista vuonna 2010 (724/2009) Asetus tuli voimaan Asetuksella säädetään opetustoimen ja kirjaston keskimääräiset yksikköhinnat vuodelle 2010. Opetusministeriö määrää yksikköhinnat siten, että ne yhteenlaskettuina vastaavat keskimääräisten yksikköhintojen perusteella laskettavia euromääriä. Vuoden 2010 keskimääräiset yksikköhinnat on laskettu kuluvan vuoden keskimääräisten yksikköhintojen pohjalta, jotka puolestaan ovat lasketut vuoden 2005 toteutuneiden kustannusten perusteella. Kustannustason arvioituna muutoksena vuodesta 2009 vuoteen 2010 on käytetty 2,6 prosenttia. Valmisteilla olevan kuntien valtionosuusjärjestelmän muutoksen vaikutus asetuksen soveltamiseen on otettu huomioon uudistukseen sisältyvän opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettavan lain voimaantulosäännöksessä. Valtioneuvoston asetus paikkatietoinfrastruktuurista (725/ 2009) Asetus tuli voimaan 12.10.2009. Paikkatietoinfrastruktuurista annetulla lailla (421/2009) on pantu täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta. Asetuksella täydennetään lain säännöksiä sen soveltamisalaan kuuluvista paikkatietoaineistoista, aineistoja koskevien metatietojen liittämisestä yleiseen hakupalveluun, Maanmittauslaitoksen vastuulla olevista tukipalveluista, paikkatietoasiain neuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä, seurantatietojen toimittamisesta sekä paikkatietoa hallinnoivaa viranomaista koskevista määräajoista. KORKEIN OIKEUS KKO:2009:66 Lapsen elatus - Koulukustannukset Lukiota käyvä 18 vuotta täyttänyt lapsi oli saanut 20 000 euron korvauksen toisen vanhempansa kuoleman jälkeen tämän työnantajan ottaman ryhmähenkivakuutuksen perusteella. Kysymys korvauksen merkityksestä, kun arvioitiin eloonjääneen vanhemman velvollisuutta vastata lapsensa koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. ElatusL 3 2 mom. KKO:2009:67 Dopingrikos - Törkeä dopingrikos Vastaajan hallusta takavarikoituja 60 ampullia istukkahormonia (300 000 IU-mittayksikköä) sekä 450 kappaletta (11 250 milligrammaa) mesterolonia ja 100 kappaletta stanotsololia sisältäviä tabletteja ei pidetty huomattavan suurena määränä dopingainetta. RL 44 luku 7 1 kohta 10
momentti 7_09.fm Page 11 Friday, October 9, 2009 12:12 PM KKO:2009:68 Oikeudenkäyntimenettely Holhoustoimi - Edunvalvojan määrääminen Käräjäoikeus oli maistraatin hakemuksesta määrännyt A:lle edunvalvojan hänen maistraatille antamansa suostumuksen mukaisesti. Kun käräjäoikeus oli ratkaissut asian A:n mielipiteen mukaisesti, käräjäoikeus ei ollut menetellyt virheellisesti, vaikka se ei ollut varannut A:lle tilaisuutta lausua hakemuksen johdosta. Hovioikeus oli A:n vanhempien valituksen johdosta muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua edunvalvojan henkilön osalta varaamatta A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi muutoksenhakemuksen johdosta. Asia palautettiin hovioikeuteen A:n kuulemiseksi. (Ään.) L holhoustoimesta 73 KKO:2009:69 Konkurssi - Takaisinsaanti konkurssipesään Yhtiön läheiset olivat antaneet takauksen yhtiön velasta eräälle velkojalle. Ennen konkurssia yhtiö maksoi velan, jolloin takaajat vapautuivat takausvastuustaan. Maksua ja siitä seurannutta takaajien vapautumista takausvastuustaan pidettiin takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 1 ja 5 :n nojalla järjestelynä, jolla oli sopimattomasti suosittu takaajia muiden velkojien kustannuksella. Takaajat olivat velvollisia korvaamaan vastuunsa arvon konkurssipesälle riippumatta siitä, olisiko maksu ollut peräytettävissä velkojalta. (Ään.) TakSL 5 KKO:2009:70 Rangaistava teko - Laillisuusperiaate Velallisen rikos - Velkojansuosinta Osakeyhtiön toimitusjohtaja oli maksanut yhtiön velkoja valitsemilleen velkojille sen jälkeen, kun yhtiössä oli tehty päätös liiketoiminnan lopettamisesta ja loppuunmyynnistä. Osaan maksuista oli käytetty loppuunmyynnistä saatuja rahavaroja, osaan yhtiön käyttöomaisuutta. Kysymys velkojansuosinnan tunnusmerkistön täyttymisestä. (Ään.) RL 39 luku 6 KKO:2009:71 Liikennerikos - Törkeä rattijuopumus Ajokielto - Valvottu ajo-oikeus A oli syyllistynyt rikoslain 23 luvun 4 :n 1 kohdassa tarkoitettuun törkeään rattijuopumukseen. Kysymys siitä, voitiinko hänelle määrätä tieliikennelain 79 a :n perusteella ehdottoman ajokiellon asemesta alkolukolla valvottu ajo-oikeus. TLL 79 a 1 mom. RL 23 luku 4 1 kohta KKO:2009:72 Työsopimus - Työsopimuksen päättäminen - Yhteistoiminta yrityksissä Perhevapaa Yrityksessä oli syksyllä 1998 käyty yhteistoimintaneuvottelut, jotka johtivat työyksikön lopettamiseen ja sen työntekijöiden irtisanomiseen. Yksikössä työskennellyt, hoitovapaalla tuolloin ollut työntekijä palasi töihin perhevapaansa päättymisen jälkeen syksyllä 2002, jolloin hänen työsopimuksensa irtisanottiin sanotuissa yhteistoimintaneuvotteluissa esillä olleilla tuotannollisilla syillä. Kysymys siitä, olisiko työntekijän kanssa tullut käydä yhteistoimintaneuvottelut vielä ennen työsopimuksen irtisanomista. (Ään.) KKO:2009:73 Rikosten yhtyminen - Lainkonkurrenssi Huumausainerikos - Huumausaineen käyttörikos Liikennerikos - Rattijuopumus A oli kuljettanut autoa nautittuaan huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon jälkeen ollut käytetyn huumausaineen aineenvaihduntatuotetta. A:n katsottiin menettelyllään syyllistyneen rattijuopumuksen lisäksi huumausaineen käyttörikokseen. Ks. KKO:2006:76 RL 23 luku 3 2 mom. RL 50 luku 2 a KKO:2009:74 Oikeusapu - Avustajan palkkio Avustaja oli matkustanut lakiasiaintoimistonsa sijaintipaikkakunnalta hovioikeuspaikkakunnalle hovioikeudessa kolmena perättäisenä päivänä toimitettuun pääkäsittelyyn jokaisena päivänä. Avustajalla katsottiin olevan oikeus saada valtion varoista palkkio matkaajalta jokaiselta päivältä, kuitenkin oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 2 momentin nojalla vain kahdeksalta tunnilta, ja korvaus matkakuluista. OikeusapuL 17 1 mom. VNA oikeusavun palkkioperusteista 3 VNA oikeusavun palkkioperusteista 5 2 mom. VNA oikeusavun palkkioperusteista 11 KKO:2009:75 Veropetos - Törkeä veropetos Rikokseen osallisuus - Avunanto A oli syyllistynyt törkeään veropetoksen, kun hän oli usean vuoden ajan laiminlyönyt antaa arvonlisäverotukseen liittyvät veroilmoitukset. A:n avopuoliso B oli sallinut eräiden myyntitulojen suorittamisen oman pankkitilinsä kautta A:n liiketoiminnan kahden viimeisen toimintakuukauden aikana. B:n ei katsottu syyllistyneen avunantoon veropetokseen. (Ään.) RL 5 luku 6 RL 29 luku 1 3 kohta KKO:2009:76 Ulosottokaari - Ulosmittaus - Ulosottovalitus Norjalainen tuomioistuin oli velvoittanut "Halssila Timmerstugor" -nimisen tahon suorittamaan norjalaiselle A:lle saatavaa. A:n hakemuksesta käräjäoikeus, joka oli merkinnyt asiaan osalliseksi suomalaisen X Oy:n, julisti X Oy:tä kuulematta tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa ja toimitti sen täytäntöönpanoa varten ulosottomiehelle. Ulosottomies ulosmittasi tuomion perusteella omaisuutta X Oy:ltä, jonka aputoiminimeksi oli jo ennen norjalaisen tuomioistuimen ratkaisua rekisteröity "Halssila Timmerstugor". Kysymys siitä, voitiinko tuomion pe- Momentti 11 Momentti 7/2009
momentti 7_09.fm Page 12 Friday, October 9, 2009 12:12 PM rusteella ulosmitata X Oy:n omaisuutta ja mitä merkitystä tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskeneella päätöksellä oli tätä kysymystä arvioitaessa. UK 2 luku 1 KKO:2009:77 Rangaistuksen määrääminen - Aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen Tuomion perusteleminen Hovioikeuden tuomio katsottiin virheelliseksi, koska hovioikeus vankeusrangaistusta määrätessään ei ollut ottanut huomioon rikoslain 7 luvun 6 :n mukaisesti aikaisemmin tuomittua ehdotonta vankeusrangaistusta eikä ollut myöskään perustellut sitä, mistä syystä tuota rangaistusta ei ollut otettu huomioon. RL 7 luku 6 ROL 11 luku 4 1 mom. KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2009:79 Toimeentulotuki - Takaisinperintä - Korvaus aviopuolisolta - Elatusvelvollisuus Puoliso ei perheen taloudellisista ja muista olosuhteista saatu selvitys huomioon ottaen ollut tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuuttaan. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja sosiaalilautakunnan hakemus puolison velvoittamisesta korvaamaan toisen puolison avioliiton aikana puolisoiden erillään asuessa saama toimeentulotuki hylättiin. Laki toimeentulotuesta 2 2 momentti, 20 1 momentti 4 kohta ja 21 Avioliittolaki 46 1 momentti KHO:2009:80 Toimeentulotuki - Takaisinperintä - Korvaus aviopuolisolta - Elatusvelvollisuus Puoliso ei kyennyt hänen tuloistaan ja puolisoiden olosuhteista saatu selvitys huomioon ottaen avioliittolain 46 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ottamaan osaa puolisonsa elatukseen eikä hän siten tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuuttaan. Tämän vuoksi puolisoa ei voitu velvoittaa korvaamaan toiselle puolisolle myönnettyä toimeentulotukea. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja sosiaalilautakunnan hakemus puolison velvoittamisesta korvaamaan toisen puolison saama toimeentulotuki hylättiin. Laki toimeentulotuesta 2 2 momentti, 19, 20 1 momentti 4 kohta ja 21 1 kohta Avioliittolaki 46 1 momentti KHO:2009:82 Tietosuoja - Tietosuojadirektiivi - Henkilötietolain soveltamisala - Direktiivin tulkintavaikutus - Henkilötieto - Henkilötietojen käsittely - Journalistinen tarkoitus - Toimituksellinen tarkoitus - Henkilötietojen suoja - Yksityiselämän suoja - Sananvapaus - Verotusta koskevat tiedot - Painettu julkaisu - Tekstiviestipalvelu - EY-tuomioistuimen ratkaisu Yhtiö julkaisi vuosittain yli miljoonan suomalaisen verotustiedot alueellisissa lehdissä ja luovutti tiedot edelleen toiselle yhtiölle tekstiviestipalvelun toteuttamista varten. Lehdissä julkaistuja tietoja luovutettiin maksua vastaan tekstiviestipalveluna. Korkeimman hallintooikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko yhtiöiden toimintaa pidettävä yksityisyyden suojaa turvaavien henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten vastaisena. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana ei ollut kysymys siitä, olivatko verotusta koskevat tiedot julkisia. Kysymys ei myöskään ollut oikeudesta julkaista näitä tietoja. Saatuaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisun tietosuojadirektiivin tulkinnasta korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei henkilötietolain 2 :n 4 momenttia voitu tulkita siten, että kertaalleen julkaistuja henkilötietoja voitaisiin yksin julkaisemisen perusteella yleisesti käsitellä uudelleen, eri yhteyksissä ja eri tarkoituksessa henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten millään tavoin toimintaa rajoittamatta. Edelleen yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisu huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei henkilötietojen käsittely yhtiöiden toiminnassa ollut tapahtunut henkilötietolain 2 :n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla toimituksellisessa tarkoituksessa. Tietosuojavaltuutetun valituksesta korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja tietosuojalautakunnan päätökset ja palautti asian tietosuojalautakuntaan uudelleen käsiteltäväksi henkilötietolain 44 :ssä tarkoitettujen määräysten antamiseksi yhtiöille. Ks. KHO 2007:9 ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 16.12.2008 asiassa C-73/07 antama tuomio. Suomen perustuslaki 10 1 momentti ja 12 1 momentti Euroopan ihmisoikeussopimus 8 artikla ja 10 artikla Henkilötietolaki 1, 2 4 ja 5 momentti, 3, 17, 32, 44 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (tietosuojadirektiivi) KHO:2009:83 Kilpailunrajoitus - Kartelli - Seuraamusmaksu - Näytön arviointi - Seuraamusmaksuesityksen määräaika - Kilpailuviraston menettelyn lainvastaisuutta koskevat valitusperusteet - Todistelukeinoja koskevat valitusperusteet - Elinkeinonharjoittajan vastuu omistukseensa hankkimiensa yhtiöiden kilpailunrajoituksista - Euroopan yhteisön oikeuden soveltaminen 1. Näytön arviointi Päätettäessä hallintolainkäyttölain (586/1996) 51 :n 1 momentissa säädetyllä tavalla mihin seikkoihin ratkaisu elinkeinonharjoittajien välistä kiellettyä yhteistyötä koskevassa asiassa voidaan perustaa, on otettava huomioon todisteiden löytymisen ongelmat ja se seikka, ettei kilpailuasiassa esitetylle näytölle voida asettaa samoja vaatimuksia kuin näytölle rikosasiassa. Näin ollen tällaisen kielletyn yhteistyön toteamisessa voidaan käyttää myös päättelyä. Toisiaan muistuttavat tapahtumat ja toimintamallit 12
momentti 7_09.fm Page 13 Friday, October 9, 2009 12:12 PM markkinoilla sekä muut aihetodisteet voivat muun johdonmukaisen selityksen puuttuessa olla osoitus kilpailusääntöjen rikkomisesta. Tällaisessa päättelyssä ei ole estettä antaa muiden hajanaisten todisteiden ohella merkitystä todistajien kertomuksille siitä, mitä he ovat kuulleet kerrottavan. Vastaavasti yksittäisten tapahtumien samankaltaisuudesta saattaa olla mahdollista päätellä tapahtumien välinen yhteys ja niiden muodostama kokonaisuus. Keskeistä on esitetyn todistelun tarkastelu kokonaisvaltaisesti. Ajallisen keston osalta riittävänä on pidettävä sitä, että esitetyt todisteet liittyvät ajallisesti riittävän läheisiin tosiseikkoihin, jotta voidaan kohtuudella todeta, että kyseinen kilpailusääntöjen rikkominen on jatkunut keskeytymättä väitetyn kartellin alkamisajankohdan ja päättymisajankohdan välillä. 2. Seuraamusmaksuesityksen määräaika Kilpailunrajoituslain (480/1992) 22 :ää on tulkittava niin, ettei kilpailunrajoituksesta luopuneeseen elinkeinonharjoittajaan tule kohdistaa seuraamusmaksuvaatimusta enää sen jälkeen, kun luopumisesta on kulunut säännöksessä tarkoitettu viiden vuoden määräaika. Mikäli kilpailunrajoituslain vastaiset menettelyt liittyvät yhteen siten, että ne muodostavat yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailunrikkomuksen, on viiden vuoden määräajan katsottava alkavan aikaisintaan viimeisen kokonaisuuteen liittyvän menettelyn päättymisestä. 3. Kilpailuviraston menettelyn lainvastaisuutta koskevat valitusperusteet Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli kysymys muutoksenhausta markkinaoikeuden päätökseen ja näin ollen siitä, oliko elinkeinonharjoittajille tullut Kilpailuviraston esityksestä määrätä seuraamusmaksu. Asiassa arvioitiin sitä, oliko esityksen kohteena olevien elinkeinonharjoittajien näytetty rikkoneen kilpailunrajoituslain (480/ 1992) 5 ja 6 :n säännöksiä. Tähän nähden menettely Kilpailuvirastossa ennen esityksen tekemistä markkinaoikeudelle ei tullut erillisenä kysymyksenä arvioitavaksi. 4. Todistelukeinoja koskevat valitusperusteet Kilpailunrajoituslain 20 :n (448/ 1994) 3 momentissa asetettiin tarkat rajat Kilpailuviraston tutkintaoikeuksille. Kilpailunrajoituslain 20 :n perusteella suoritetut tarkastukset eivät näissä olosuhteissa merkinneet sellaista yhtiöiden oikeuksiin puuttumista, jonka olisi katsottava loukanneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaa. Siten ei ollut estettä Kilpailuviraston yllätystarkastusten yhteydessä saadun todistusaineiston huomioon ottamiselle. Asianosaistahoihin nähden ulkopuoliset todistajat olivat asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä todistaneet ja vastanneet heille esitettyihin kysymyksiin ja näin ollen luopuneet vetoamasta oikeuteen kieltäytyä todistamasta ja kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin. Asianosaisena ollut yhtiö ei voinut näiden todistajien puolesta vedota näillä mahdollisesti olleeseen heidän suojakseen säädettyyn oikeuteen kieltäytyä todistamasta tai vastaamasta heille esitettyihin kysymyksiin. Asiaan sovellettavissa kilpailurajoituslaissa taikka hallintolainkäyttölaissa ei ole säännöksiä puhelunauhoitteiden käyttämisestä todisteena. Yhtiöillä oli ollut mahdollisuus kertoa oma tulkintansa kysymyksessä olevien nauhoitusten sisällöstä ja tarkoituksesta sekä kuulustella markkinaoikeuden järjestämässä suullisessa käsittelyssä puheluiden osapuolia. Kyse oli ollut pelkästään työasioita käsittelevistä puheluista, eikä äänitteissä näin ollen ollut voinut olla kysymys yksityisyyden suojan loukkauksesta. Siten ei ollut estettä nauhoitteista ilmenevän huomioon ottamiselle. Asianosaisyhtiön työntekijän Kilpailuvirastolle toimittamat asiakirjat olivat joko kyseisen työntekijän itse laatimia tai hänen työtehtäviinsä liittyviä. Asiassa ei ollut näytetty, että työntekijä olisi ottanut asiakirjat luvatta. Yhtiöillä oli ollut tilaisuus antaa oma selvityksensä kyseisistä asiakirjoista sekä kuulustella työntekijää myös näiden asiakirjojen johdosta markkinaoikeuden järjestämässä suullisessa käsittelyssä. Näin ollen ei ollut estettä asiakirjojen huomioon ottamiselle. 5. Kilpailunrajoituksen tosiasiallinen luonne Kun asiassa esitetyn mukaan kilpailunrajoituslain (480/1992) 6 :ssä kielletty markkinoiden jakaminen oli toteutettu kilpailunrajoituslain (480/1992) 5 :ssä kielletyn tarjousyhteistyön avulla, toimien tarkastelu erikseen kilpailunrajoituslain 5 ja 6 :n rikkomisina ei ollut tarpeellista. Mikään asiassa esitetty ei viitannut siihen, että valtion teettämät urakat ja toisaalta yksityisten taikka kuntien teettämät urakat eivät olisi kuuluneet samaan markkinoiden jakoon. Päinvastoin valtion teettämät urakat jaettiin pääasiassa samojen suurempien asfalttiyhtiöiden kesken alueilla, joilla myös kuntien ja yksityisten teettämät urakat oli sovittu kyseisten yhtiöiden kesken. Valtion urakoiden jakaminen oli lisäksi tapahtunut pääosin samoina vuosina kuin kuntien ja yksityistenkin urakoiden jakaminen. Tuli lisäksi huomata, että valtion teettämiin urakoihin liittynyt kielto tehdä muita kyseessä olleen alueen urakoita taikka myydä asfalttimassaa toisille, käytännössä pienemmille lähinnä yksityisten tilaamia urakoita tekeville yhtiöille, oli vaikuttanut markkinakäyttäytymiseen ja markkinoiden toimivuuteen pelkästään valtion urakoita laajemmin. Näin ollen kyseessä olevaa kartellia ei voitu jakaa käsittämään toisaalta valtion teettämiä urakoita ja toisaalta kuntien ja yksityisten teettämiä urakoita, vaan kyse oli ollut yhdestä ja samasta, kaikki urakkatyypit käsittävästä kokonaisjärjestelystä, jonka keskeisenä päämääränä oli ollut poistaa toimiva kilpailu Suomen asfalttimarkkinoilta. Kun vielä otettiin huomioon, että suuri osa asiassa kysymyksessä olevista yrityksistä oli joko toiminut valtakunnallisesti tai toiminut yhteistyössä sellaisen yrityksen kanssa, joka oli toiminut valtakunnallisesti, asfalttimarkkinoiden maantieteellisellä jaolla, jaolla valtion, kuntien ja yksityisten töihin tai massan myynnin erottamisella omaksi markkinakseen ei ollut merkitystä, kun arvioitiin, oliko Kilpailuviraston esittämän näytön valossa katsottava, että Kilpailuviraston esitys oli hyväksyttävä. Kilpailuviraston esittämä näyttö ei kattanut sen enempää maantie- Momentti 13 Momentti 7/2009
Yhdistyksen omistuksessa tai hallinnassa olevia kiinteistöjä käytettiin yhdistyksen harjoittamassa verosta vapaassa koulutustoiminnassa. Yhdistyksen harjoittamaa koulutustoiminta ei kuitenkaan ollut kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä (77/388/ETY) tarkoitetulla tavalla vastikkeellista, koska koulutus oli oppilaille maksutonta eikä yhdistyksen saamaa valtion avustusta pidetty vastikkeena suoritetuista koulutuspalveluista. Tällainen kiinteistöillä harjoitettu toimomentti 7_09.fm Page 14 Friday, October 9, 2009 12:12 PM teellisesti kuin ajallisestikaan kaikkia asfalttimarkkinoiden tapahtumia esityksessä tarkoitettuna aikana. Esitetyn näytön perusteella voitiin kuitenkin luoda kokonaiskuva asfalttimarkkinoiden toiminnasta esityksessä tarkoitettuna ajanjaksona. Esitetyn näytön perusteella oli poissuljettua, että kysymys olisi ollut sattumalta samanaikaisesti tapahtuneista samankaltaisista menettelyistä. Kun otettiin huomioon se, mitä yleisellä tasolla aikaisempien kokemusten ja tutkimusten perusteella tiedettiin kartellien toiminnasta, eri alueilla sattuneiden tapahtumien ja todistajien tekemien havaintojen samankaltaisuuden uskottavin selitys oli, että asfalttialalla toimineet, seuraamusmaksuesityksen kohteena olevat elinkeinonharjoittajat olivat sopineet koko Suomen asfalttimarkkinoiden jakamisesta ja niistä toimista, joiden avulla markkinoiden jako toteutettiin. 6. Kartellin ajallinen ulottuvuus Useita vuosia kestäneen, maantieteellisesti ja markkinallisesti laajan, suurimmat alan toimijat käsittäneen kartellin alkamis- ja päättymishetki oli vaikea jälkikäteen määritellä päivämäärän tarkkuudella. Siihen nähden, että kartellin kokonaiskesto oli seuraamusmaksuesityksen mukaan ollut lähes kahdeksan vuotta, ei kartellin alkamis- ja päättymishetken täsmällisellä määrittämisellä ollut rikkomusten vakavuuden ja niistä määrättävien seuraamusmaksujen kannalta merkitystä. 7. Seuraamusmaksun enimmäismäärä Kilpailunrajoituslain (480/1992) 8 :n mukaisen normaaliasteikon puitteissa seuraamusmaksu voidaan määrätä elinkeinonharjoittajalle tämän edellisen vuoden liikevaihdosta riippumatta. Seuraamusmaksun enimmäismäärään vaikuttavana edellisen vuoden liikevaihtona on ensisijaisesti pidettävä seuraamusmaksun ensi asteena määräävän markkinaoikeuden päätöstä edeltävän vuoden liikevaihtoa. 8. Elinkeinonharjoittajan vastuu omistukseensa hankkimiensa yhtiöiden kilpailunrajoituksista Kilpailunrajoituslain (480/1992) 8 :ää ei voida tulkita niin, että seuraamusmaksun määrääminen jollekin muulle kuin juuri sille oikeussubjektille, jonka on todettu rikkoneen lain asianomaisia säännöksiä, ei olisi mahdollista tilanteessa, jossa säännöksiä rikkonutta oikeussubjektia ei enää ole olemassa. Asian oikeudellinen arviointi perustuu keskeisesti järjestelyjen taloudelliseen sisältöön eikä pelkästään oikeudelliseen muotoon. Elinkeinonharjoittajan käsitteen keskeisenä sisältönä on taloudellisen toiminnan harjoittaminen. Kilpailuoikeudellisen valvontaja seuraamusjärjestelmän toimivuuden sekä kilpailunrajoituslain (480/1992) 1 :ssä asetetun terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaamistavoitteen kannalta olisi haitallista, jos yhtiöt voisivat erilaisin vapaaehtoisin järjestelyin vapautua kilpailuoikeudellisesta vastuustaan. 9. Euroopan yhteisön oikeuden soveltaminen Arvioitaessa Kilpailuviraston esityksen kohteena olevien yritysten toimia kilpailunrajoituslain valossa oli, kun otettiin huomioon kilpailunrajoituslain tarkoituksena olleen lähentää kilpailulainsäädäntöämme Euroopan yhteisön kilpailusääntöihin ja erityisesti se, että niin sanottu kauppavaikutus toteutui tässä asiassa, lain säännösten tulkinnassa otettava huomioon myös seuraamusmaksuesityksessä tarkoitettuna aikana voimassa olleet Euroopan yhteisön kilpailunrajoituksia koskevat säännökset ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten niitä koskeva tulkintakäytäntö. Laki kilpailunrajoituksista (480/ 1992) 5, 6, 8, 20 (448/1994) ja 22 (1529/2001) Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 51 Euroopan yhteisön perustamissopimus Euroopan ihmisoikeussopimus Verotusasiat KHO:2009:81 Arvonlisävero - Palvelun myynti - Vakuutuspalvelu - Ajoneuvojen vuokraus - Kolari- ja varkausturva - Veron palauttaminen - Luottamuksensuoja Verovirasto oli 19.5.2003 antanut autonvuokrausta harjoittavalle B Oy:lle selostettuaan ratkaisua KHO:2000:21 kirjallisen ohjauksen, jonka mukaan B Oy:n ei ollut ohjauksessa mainittujen edellytysten täyttyessä suoritettava arvonlisäveroa asiakkailtaan perimistä korvauksista kolariturvan ja varkausturvan omavastuun pienentämisestä. Sittemmin ratkaisussa KHO 12.11.2003 taltio 2786 oli katsottu, että tällaisista korvauksista oli suoritettava arvonlisäveroa. Samalla alalla toimiva A Ky, jolla oli sama omistus ja johto B Oy:n kanssa, oli suorittanut arvonlisäveroa tällaisista korvauksista. A Ky haki näiden arvonlisäverojen palauttamista luottamuksensuojaperiaatteen nojalla. Koska A Ky oli ollut velvollinen suorittamaan arvonlisäveroa korvauksista ja se oli laskuttanut korvaukset asiakkailta verollisena eikä siten ollut toiminut ohjauksen mukaisesti, A Ky:lle ei ollut palautettava näistä vakuutusmaksuista suoritettuja arvonlisäveroja luottamuksensuojaperiaatteen nojalla 19.5.2003 jälkeiseltä ajalta. Aikaisemmalta ajalta ratkaisuiden KHO:2000:20 ja 2000:21 antamaan luottamuksensuojaan perustuva hakemus hylättiin, koska asioissa ei ollut kysymys samasta tilanteesta kuin A Ky:n hakemuksessa. Palautushakemukset tilikausilta 1.10.2000 30.9.2001, 1.10.2001 30.9.2002 ja 1.10.2002 30.9.2003. Äänestys 9-2. Arvonlisäverolaki 1 1 momentti 1 kohta, 44 ja 191 Laki verotusmenettelystä 26 2momentti KHO:2009:84 Arvonlisävero - Soveltamisala - Verovelvollisuus - Vastike - Kiinteistöhallintapalvelun oma käyttö - Koulutustoiminta - Direktiivin vaikutus 14
momentti 7_09.fm Page 15 Friday, October 9, 2009 12:12 PM minta ei ollut direktiivin eikä myöskään arvonlisäverolain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa. Yhdistys ei näin ollen ollut tämän toiminnan osalta arvonlisäverolaissa eikä direktiivissä tarkoitettu verovelvollinen eivätkä kiinteistöt olleet tältä osin arvonlisäverolain tai direktiivin soveltamisalaan kuuluvassa käytössä. Koska kiinteistöjä käytettiin lähes yksinomaan tai ainakin pääosin tässä tarkoituksessa, kiinteistöillä yhdistyksen omalla henkilökunnalla suoritettavien kiinteistöhallintapalvelujen verokohtelua oli arvioitava tästä lähtökohdasta. Yhdistyksen ei katsottu suorittavan noita kiinteistöhallintapalveluja verovelvollisen ominaisuudessa eikä yhdistyksen ollut siten suoritettava niistä kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön veroa. Äänestys 4-1. Arvonlisäveron palautushakemukset tilikausilta 1.1. 31.12.2002, 1.1. 31.12.2003 ja 1.1. 31.12.2004. Ks. myös KHO:2004:119 ja KHO 23.12.2004 T 3366. Arvonlisäverolaki 1 1 momentti 1 kohta ja 2 momentti, 4, 32 ja 39 Euroopan yhteisöjen neuvoston kuudes arvonlisäverodirektiivi (77/388/ETY) 2 artikla 1 kohta, 4 artikla 1, 2 ja 3 kohta, 6 artikla 2 kohta b alakohta ja 3 kohta sekä 13 artikla A kohta 1 alakohta i alakohta Euroopan neuvoston direktiivi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (2006/112/EY) 2, 9, 12, 26, 27 ja 132 artiklat Ympäristöasiat KHO:2009:78 Kasvihuonekaasujen päästökauppa - Ylitysmaksu - Määräaika - Maksun kohtuullistaminen - Suhteellisuusperiaate Kun toiminnanharjoittaja ei ollut huhtikuun 30. päivään 2007 mennessä palauttanut vuosien 2005 ja 2006 todennettuja päästöjä vastaavaa määrää päästöoikeuksia päästökauppalain 42 :ssä tarkoitettuun rekisteriin, oli Energiamarkkinaviraston päästökauppalain 62 :n 2 momentin nojalla tullut määrätä toiminnanharjoittaja maksamaan valtiolle päästöoikeuden ylitysmaksu. Säännös ylitysmaksun määräämisestä oli ehdoton, eikä se mahdollistanut maksun kohtuullistamista. Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 12 artiklan 3 kohta ja 16 artiklan 1, 3 ja 4kohdat Päästökauppalaki 49 1 momentti ja 62 Suomen perustuslaki 6 ja 21 2momentti KKO:N VALITUSLUVAT VL:2009-93 Työsopimus - Työsopimuksen päättäminen - Konserni Työntekijä oli työsuhteessa konserniin kuuluvaan yhtiöön. Kysymys siitä, voitiinko irtisanottaessa työntekijän työsopimus taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla konsernia pitää yhtenä työnantajakokonaisuutena. VL:2009-94 Työturvallisuus Työrikos - Työturvallisuusrikos - Muun tahon kuin työnantajan vastuu H Oy oli tilannut T Oy:ltä nostooven asennuksen omistamaansa rakennukseen. Tilaussopimuksen mukaan H Oy:n oli annettava asentajan käyttöön tämän tarvitsemat hyväksytyt telineet pystytettyinä sovittuun paikkaan. Rikoslain 47 luvun 8 :n 2 momentin mukaan työturvallisuusrikoksesta vastaa muun ohella työturvallisuuslain 7 :n 6 kohdassa tarkoitettu koneen, välineen tai muun laitteen asentaja. Kysymys H Oy:n toimitusjohtajan työturvallisuusvastuusta. VL:2009-95 Tapaturmakorvaus Hakija oli saanut 29.11.2004 sattuneen tapaturman seurauksena oikean olkaluun, kyynärluun sekä värttinäluun murtumat. Kysymys siitä, olivatko hakijan oikean yläraajan vaivat 31.8.2006 jälkeen syyyhteydessä tapaturmaan. VL:2009-96 Merioikeus Hyvän merimiestaidon laiminlyönti Tahallisuus A oli kuljettaessaan huvivenettä Helsingin edustalla ajanut karille. A oli hovioikeudessa tuomittu merilain 20 luvun 2 :n nojalla hyvän merimiestaidon laiminlyönnistä sakkorangaistukseen. Kysymys siitä, onko hyvän merimiestaidon laiminlyönti myös tuottamuksellisena rangaistava. VL:2009:97 Oikeudenkäyntimenettely - Asianosaisen kuuleminen Oikeudenkäyntikulut A valitti käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen asiassa, jossa sovinto ei ollut sallittu. A:n vastapuoli B vaati hovioikeudelle antamassaan vastauksessa A:n velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa. Hovioikeus lähetti vastauksen tiedoksi A:lle lausuen, että hovioikeus pyytää tarvittaessa A:lta lausuman vastauksesta. Hovioikeus hylkäsi valituksen ja pyytämättä A:lta lausumaa velvoitti A:n suorittamaan B:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa lausuen käsillä olleen oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 :ssä tarkoitettu erityinen syy velvoittaa A korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa kokonaan. Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta. VL:2009-98 Lapsen elatus Kysymys elatusavun määrästä kun elatusvelvollisella ei tehtyjen laskelmien mukaan ollut elatuskykyä. VL:2009-99 Pahoinpitely - Törkeä pahoinpitely Kysymys siitä, onko vasara tai pesäpallomaila rikoslain 21 luvun 6 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu ampuma- tai teräaseeseen rinnastettava hengenvaarallinen väline. Momentti 15 Momentti 7/2009
momentti 7_09.fm Page 16 Friday, October 9, 2009 12:12 PM VL:2009-100 Rasite - Rasiteoikeuden lopettaminen Kysymys rasiteoikeuden lopettamisen edellytyksistä. VL:2009-101 Syrjintä Evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen A sekä B, jolla oli pappisvirka, mutta joka ei ollut seurakunnan papin virassa, olivat saapuneet seurakunnan kirkkoon ennen seurakunnan järjestämän jumalanpalveluksen alkua. Tarkoituksena oli ollut, että B pitäisi jumalanpalveluksessa saarnan. Ennen toimituksen alkamista A ja B olivat keskustelleet jumalanpalvelukseen tehtävää hoitamaan määrätyn naispappi C:n kanssa siitä, oliko C:n ja naispappeuteen kielteisesti suhtautuvan B:n mahdollista toimia yhdessä jumalanpalveluksessa. C oli kokenut keskustelun syrjintänä ja painostuksena, joka johtui hänen asemastaan naispappina. Keskustelun jälkeen C oli luopunut tehtävästä ja poistunut kirkosta. Kysymys siitä, olivatko A ja B syyllistyneet rikoslain 11 luvun 9 :ssä (578/1995) tarkoitettuun syrjintään. VL:2009-102 Uhkasakko A oli kutsuttu käräjäoikeuden pääkäsittelyyn sakon uhalla. A oli ollut läsnä pääkäsittelyssä, jossa häntä oli kuultu, mutta poistunut sen jälkeen oikeudesta luvatta. A:n poissaolosta huolimatta käräjäoikeus julisti tuomion ja tuomitsi samalla A:n esteettömän poissaolon varalta asetettuun uhkasakkoon. Kysymys käräjäoikeuden menettelyn oikeellisuudesta. VL:2009-103 Veropetos - Törkeä veropetos Ihmisoikeusloukkaus Itsekriminointisuoja Samanaikaisesti kun A:ta vastaan oli vireillä veropetoksia koskeva esitutkinta, Verohallinto teki A:n yrityksessä verotarkastuksen. Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta sillä perusteella, että A oli verotarkastuksessa antanut vääriä tietoja ja tämän vuoksi aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa yhtiön tuloveron määräämisen liian alhaiseksi. Kysymys siitä, oliko A:n menettely verotarkastuksen yhteydessä rangaistavaa, kun otetaan huomioon periaate, jonka mukaan kukaan ei ole velvollinen myötävaikuttamaan syyllisyytensä selvittämiseen. VL:2009-104 Tapaturmakorvaus Perhepäivähoidossa ollut lapsi oli hyökännyt vauhdilla ulos leikkimajasta, jolloin hänen otsansa oli osunut hakijana olleen perhepäivähoitajan oikeaan korvaan, jossa hakijalla oli ollut kuulolaite. Hakijan oikean korvan kuulo oli alentunut tapaturmasta alkaen ja pian tapaturman jälkeen oikea korva oli kuuroutunut. Hakijalle oli korvattu tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa korvausta hänen jo ennen kyseistä tapaturmaa poteman korvasairauden olennaisena pahenemisena 31.3.2010 saakka. Kysymys siitä, olivatko oikean korvan kuulon heikentyminen ja oikean korvan kuuroutuminen syyyhteydessä tapaturmaan 31.3.2010 jälkeenkin. VL:2009-105 Liikennerikos - Törkeä rattijuopumus - Moottorikäyttöinen ajoneuvo A oli kuljettanut yleisillä teillä sähkömoottorilla varustettua yhden ihmisen seisoen käytettävää niin sanottua henkilökuljetinta nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon jälkeen ollut 2,02 promillea. A oli tuomittu törkeästä rattijuopumuksesta. Kysymys siitä, onko kyseinen laite rikoslain 23 luvun 12 :n 3 kohdassa tarkoitettu moottorikäyttöinen ajoneuvo. VL:2009-106 Lainvalinta Vahingonkorvaus - Kolmannelle aiheutettu vahinko - Henkinen kärsimys A oli Virossa tuomittu rangaistukseen siitä, että hän oli Virossa asuessaan tappanut Virossa siellä asuneen suomalaismiehen. Uhrin lähiomaiset nostivat henkisen kärsimyksen korvaamista koskevan kanteen Suomessa, mihin A:n vankeusrangaistuksen täytäntöönpano oli siirretty. Kysymys siitä, tuliko vahingonkorvausvaatimukseen sovellettavaksi Viron vai Suomen laki. VL:2009-107 Työsopimus - Työnjohto-oikeus - Työsopimuksen irtisanominen Työnantaja oli 1.9.2004 palkannut C:n toimimaan siivoojana. C:n työtehtäviin oli tosiasiallisesti kuulunut noin 600 neliömetrin suuruisten tilojen siivoaminen sekä vastaanoton asiakaspalvelussa avustaminen. Työnantaja oli osoittanut C:n siivottavaksi 1.1.2006 lukien noin 400-450 neliömetrin suuruiset lisätilat. Kysymys työnantajan oikeudesta irtisanoa C lisätilojen siivoamisesta kieltäytymisen perusteella. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy http://www.talentumshop.com www.suomenlaki.com