Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu f:\labarvi\raportit\loppuraportti 1 LABORATORIOIDEN RISKIEN ARVIOINTI "LABARVI" Loppuraportti 23.12.2002 Raportti on laadittu valtiovarainministeriön tuella Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu PL 20 53851 LAPPEENRANTA puh. 05 62111 fax. 05 621 2667
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu f:\labarvi\raportit\loppuraportti 2 SAATTEEKSI Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun opetukseen ja tutkimukseen liittyvät oleellisesti raskaat laboratoriot, joissa työskentelyolosuhteet ovat hyvin tehdasmaiset. Laboratorioiden palvelututkimukset ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. Näiden tutkimusten usein kireät aikataulut ja vaativat koejärjestelyt (räjäytykset, murto- ja painekokeet, supermyrkyt) synnyttävät aivan uudenlaisia tapaturmariskejä ja asettavat uusia haasteita laboratoriohenkilökunnan ja korkeakoulun turvallisuudelle. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu halusi selvittää laboratorioiden työturvallisuusriskit ja etsiä niille torjuntakeinot. Samalla haluttiin kouluttaa henkilökuntaa omatoimiseen vaarojen tunnistamiseen ja riskien arvioimiseen. Asiantuntijoina hankkeessa ovat olleet kouluttaja Ritva Taskula, Arvire ky sekä Lappeenrannan aluetyöterveyslaitos. Raskaiden laboratorioiden työntekijöistä yli puolet osallistui kahteen riskienarvioinnin koulutustilaisuuteen. Kevään koulutustilaisuuteen mennessä kaksikymmentä kahdeksan laboratoriota oli tehnyt vaarojen arvioinnin. Syksyn aikana kymmenen laboratoriota toimitti yhteenvedon riskienkartoituksesta työsuojelupäällikölle. Monia asioita saatiin kuntoon jo projektin aikana. Esimerkiksi vanhentuneita kemikaaleja poistettiin 11 000 litraa. Laboratoriot ovat laatineet listat toimenpiteistä, jotka he voivat toteuttaa omin voimin sekä tehtävistä, joihin tarvitaan lisärahoitusta. Aktiivisuus turvallisuusasioissa on selvästi lisääntynyt korkeakoululla! Kiitän laboratorioiden henkilökuntaa aktiivisuudesta sekä tutkijoita asiantuntevasta työskentelystä. Lisäksi kiitän valtiovarainministeriötä korkeakoululle myönnetystä määrärahasta, joka mahdollisti tämän tutkimuksen. Lappeenranta 23.12.2002 Juhani Kuronen työsuojelupäällikkö, projektin vastuuhenkilö
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu f:\labarvi\raportit\loppuraportti 3 LABORATORIOIDEN RISKIEN ARVIOINTI 1. Tausta Lappeenrannan teknillisellä korkeakoululla on lähes kolmekymmentä tutkimuslaboratoriota, joissa työskentelee jatkuvasti tai osa-aikaisesti noin 150 työntekijää. Työskentelyolosuhteet etenkin ns. raskaissa laboratorioissa ovat hyvin tehdasmaiset. Laboratorioiden tilaustutkimukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Tutkimusprojektien kireät aikataulut sekä vaativat koejärjestelyt (räjäytys- ja painekokeet, murtokokeet, supermyrkyt jne.) ovat uusin haaste henkilökunnan ja korkeakoulun turvallisuudelle. Korkeakoulun laboratorioissa ei ole aiemmin tehty kattavia turvallisuusselvityksiä. Työterveyshuollon laatimat laboratorioiden työpaikkaselvitykset ovat tähän asti perustuneet työpaikkakäynnin aikana tehtyihin yksittäisiin havaintoihin. Selvitystä tekevä työterveyshoitaja ei välttämättä tunne olosuhteita riittävän hyvin voidakseen arvioida vaaratekijöiden esiintymistodennäköisyyttä sekä vaikutusta työntekijöiden turvallisuuteen. Lisäksi työpaikkaselvityksiä vaikeuttaa tilaustutkimusten luottamuksellisuus. Tutkimuksissa käytetyistä koemenetelmistä, kemikaaleista ja laitteista ei yleensä kerrota edes työsuojeluorganisaatiolle. Turvallisuusselvitysten puute on riskitekijä laboratorion tutkijoille ja etenkin niille, jotka joutuvat työskentelemään useissa eri laboratorioissa kunnossapito- ja siivoustehtävissä. Käsitystä vahvistaa viime aikoina sattuneet läheltäpiti -tapaukset, joiden seuraukset olisivat voineet olla kohtalokkaita. Tiedon puute laboratorioiden kemikaaleista, niiden määristä ja sijainnista on ongelma myös pelastuslaitokselle tulipalo- ja onnettomuustilanteessa. Korkeakoulun työsuojelun toimintaohjelman tavoitteena on kehittää turvallisuuskulttuuria. Myös tutkimuslaboratoriot tulisi saada sitoutumaan työturvallisuuteen. Laboratorioiden ongelmiin tuleekin paneutua yhteistyössä laboratoriohenkilöstön kanssa. Työntekijöillä on käytännön kokemus sekä tieto työssä esiintyvistä vaaroista ja työterveyshuollolla asiantuntemusta niiden analysointiin. 2. Tavoitteet Riskien arviointihankkeen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää korkeakoulun tutkimuslaboratorioiden riskit ja löytää tehokkaat toimenpiteet työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi. Hankkeella haluttiin saada kokonaiskuva työolojen riskeistä ja prioriteettijärjestys niiden hallinnalle. Tavoitteena oli myös kouluttaa laboratoriohenkilöstö vastaisuudessa omatoimisesti havaitsemaan ja luokittelemaan vaarat sekä etsimään ongelmiin ratkaisuja. Järjestelmällinen, jatkuva arviointiprosessi, jossa työterveyshuolto ja työsuojeluorganisaatio ovat asiantuntijoina ja työntekijät arvioijina, sitouttaa työntekijät laboratorioturvallisuuteen ja työsuojelun toimintaohjelmaan. Työntekijöiden osallistuminen varmistaa, että käsiteltävät asiat ovat työn turvallisuuden kannalta olennaisia ja että ehdotetut toimenpiteet ovat toteuttamiskelpoisia. Riskien arvioinnin tarkoituksena oli myös tuottaa laboratorioille oma työsuojelun toimintaoh-
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu f:\labarvi\raportit\loppuraportti 4 jelma, joka auttaa kohdentamaan työsuojelutoimenpiteitä ja antaa työterveyshuollolle tiedot arvioida mm. altisteiden terveysvaikutuksia laboratorioissa työskenteleviin. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulun työterveyshuoltopalvelujen toimittaja vaihtuu vuoden 2003 alussa. Nyt toteutettu riskien arviointi tulee olemaan tärkeä tietolähde työterveyshuollolle sen suunnitellessa työpaikkakäyntejä laboratorioihin. 3. Riskien arviointiprosessin toteutuminen Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun laboratorioiden riskien arviointi - projektin konsultiksi valittiin Arvire ky. Yritys jakautui alku vuodesta 2002 kahdeksi yritykseksi. Korkeakoululla konsultointia jatkoi yrityksen toinen osakas toiminimellä Ritva Taskula. Projektin aluksi käynnistettiin pilottiprojekti Energia- ja ympäristötekniikan osaston ydinvoimatekniikan laboratoriossa ja sen jälkeen Konetekniikan osaston Tulevaisuuden tehtaassa. Samalla aloitettiin työsuojeluvaltuutettujen ja muiden avainhenkilöiden riskien arviointikoulutus. Projekti pääsi täyteen vauhtiin vuoden 2001 lopulla, jolloin varmistui ketkä tulevat jatkossa olemaan osastojen ja laboratorioiden johtajina seuraavan toimikauden. Riskien arvioinnin ensimmäiseen vaiheeseen valittiin Energia- ja ympäristötekniikan, Kemiantekniikan, Konetekniikan ja Sähkötekniikan osastojen raskaat laboratoriot. Joulukuussa 2001 pidettiin johdon informointitilaisuus, jossa oli läsnä korkeakoulun ylin johto, tutkimukseen osallistuvien osastojen johtajat sekä Kymen työsuojelupiirin ja Medivireen, korkeakoulun nykyisen työterveyshuollon edustajat. Kouluttaja Ritva Taskula selvitti mitä tarkoitetaan puhuttaessa terveys- ja turvallisuusriskien arvioinnista ja esitteli STM:n Riskien arviointi työpaikalla - työkirjaa, jota hän ehdotti riskienarvioinnin työkaluksi. Lisäksi käytiin läpi esimiesten roolia riskien arviointityössä ja kuultiin kouluttajan ehdotus käytännön toteutusprosessista. Helmikuussa 2002 pidettiin ensimmäinen koko päivän kestävä riskien arviointikoulutus mukaan lähteneiden osastojen laboratorioiden työntekijöille. Jokainen laboratorio oli valinneet menetelmäkoulutukseen 2-6 henkilöä. Tilaisuuteen osallistui kaikkiaan 80 työntekijää. Helmi-toukokuussa 2002 käynnistyi riskien arviointi osastoilla. Jokaiseen laboratorioon tehtiin yksi konsultaatiokäynti, jota ennen kouluttajat olivat tutustuneet laboratorioiden tiloihin työsuojeluvaltuutetun opastuksella. Laboratorioita pyydettiin toimittamaan täytetyt riskien arviointilomakkeet kouluttajille toukokuun alkuun mennessä. Lähes kaikista laboratorioista saatiinkin lomakkeet ainakin osittain täytettynä. Toukokuussa 2002 pidettiin puolen päivän koulutus, jossa käytiin läpi kokemuksia riskien arviointityöstä ja pohdittiin mikä on sopivin muoto laboratorioriskien arvioinnin yhteenvedoiksi. Kouluttaja Ritva Taskula kävi läpi riskikommunikaatioon liittyviä asioita, jotka tulisi ottaa huomioon käytännön arviointityössä, jottei asioita katsottaisi läpi sormien. Sovittiin, että syyskuun puoleen väliin osastot toimittavat yhteenvedot työsuojelupäällikölle. Yhteenvedoissa tuli näkyä eriteltynä osaston omin resurssein toteutettavat toimenpiteet, niiden aikataulut ja vastuuhenkilöt sekä esitykset osaston ulkopuolista päätäntävaltaa ja resursseja vaativista asioista. Lokakuussa 2002 pidettiin palaute- ja yhteenvetotilaisuus, jossa oli läsnä osastojen edustajien lisäksi rehtori Markku Lukka, hallintojohtaja Arto Oikkonen, Kymen työsuojelupiirin tarkastaja
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu f:\labarvi\raportit\loppuraportti 5 Marja Kokkonen ja työterveyshuollosta työterveyslääkäri Eva-Liisa Mantere ja työterveyshoitaja Liisa Lagerstedt. Kaikille heille oli kouluttaja toimittanut etukäteen osastojen riskien arvioinnissa nousseita kysymyksiä, joihin toivottiin vastauksia, liite 1. Kouluttaja oli laatinut saapuneista osastojen yhteenvedoista kokonaisyhteenvedon työsuojelupäällikölle. 4. Tuloksia Toukokuun koulutustilaisuuteen mennessä saatiin kahdenkymmenen kahdeksan laboratorion riskien arviointilomakkeet täytettyinä. Vaarojen tunnistaminen ja riskien luokittelu oli suoritettu niissä kaikissa. Lähes kaikissa lomakkeissa oli kirjattu toimenpiteitä esiin nousseiden vaarojen poistamiseksi. Suurin puute oli toimenpiteiden toteutuksen aikataulun ja vastuuhenkilöiden puuttuminen. Osastot, jotka olivat kirjanneet myös nämä asiat, olivat jo toukokuuhun mennessä toteuttaneet osan toimenpiteistä. Osaston johdon sitoutuminen riskien arviointiin näkyi laboratorioiden työskentelytapojen eroissa. Mikäli johto oli mukana riskien arviointityössä tai osoitti selkeästi pitävänsä asiaa tärkeänä, myös laboratorioiden henkilöstö sitoutui työhön. Jonkin verran eroja oli myös osastojen sisällä eri laboratorioiden välillä. Syksyn aikana työsuojelupäällikölle oli toimitettu kymmenkunta yhteenvetoa. Yhteenvedoissa oli runsaasti riskiluokkiin 3, 4 ja 5 kuuluvia asioita eteenpäin vietäväksi. Nämä toimenpiteet ovat ensisijaisia ja niistä saadaan osastokohtainen työsuojelun toimintaohjelma. Osa asioista oli ns. yleisriskejä, jotka koskevat koko korkeakoulua tai useita osastoja ja niiden kehittäminen vaatii osaston ulkopuolista päätäntävaltaa. Erityisen hyvästä riskienarviointityöstä ansaitsevat maininnan seuraavat laboratoriot: Kemiantekniikan osastolta: epäorgaanisen ja analyyttisen kemian laboratorio, teknillisen kemian laboratorio, prosessitekniikan laboratorio, teollisuusprosessien suunnittelun ja kehityksen laboratorio, Konetekniikan osastolta: Tulevaisuuden tehdas sekä levytyötekniikan laboratorio. Sähkötekniikan osastolla maininnan ansaitsee Ente/Säte työpaja ja Energia- ja ympäristötekniikan osastolta ydinvoimatekniikan laboratorio. Jokaisella osastolla oli omannäköinen yhteenveto. Yhteistä kaikille oli erittely osaston sisällä toteutettaviin ja osaston ulkopuolelle vietäviin asioihin. Muutamissa yhteenvedoissa toimenpiteet oli jaettu varsinaisiin teknisiin toimenpiteisiin ja muihin huomioitaviin asioihin", joilla on suuri merkitys mm. perehdyttämisessä. Ennen seuraavaa riskientunnistamiskierrosta on tärkeää saada kaikkien laboratorioiden yhteenvedot ja niiden tiedot työsuojelun toimintaohjelmaan. Esimerkkejä laboratorioiden sisällä toteutettavista toimenpiteistä: käytössä olevien kemikaalien luettelointi
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu f:\labarvi\raportit\loppuraportti 6 käyttöturvallisuustiedotteiden kokoaminen yhteen paikkaan ja paikan saattaminen kaikkien tietoon käytettävän aineen läheisyyteen ensiapuohjeet käyttöturvallisuustiedotteiden käyttökoulutus; mitä niistä tulee lukea vetokaapin käytön tehostaminen, vetokaapissa tulee tehdä kaikki haihtuvien aineiden käsittely vetokaappeja lisää kaasupullojen säilytys turvallisemmaksi kemikaalien varastointi osaston sisällä, nimettömien vanhojen kemikaalien hävittäminen ohjeistus kemikaalien merkitsemiseksi kemikaalien käytöstä poisto yhteneväiseksi, päivittäisten keräilyastioiden merkitseminen paremmaksi, isommat astiat suojainten hankinta ja käytön tehostaminen koulutus suojainten käyttöön sähkölaitteiden tarkastusten säännöllistäminen sähköjohtojen niputus ja kiinnitys, pois lattialta siivous ja järjestys, toiselle ei jätetä epäjärjestystä epäkuntoisten laitteiden korjaus laitteiden huolto ennakoivaksi poistumisteiden merkitseminen henkilökunnan ensiapukoulutus ajan tasalle ensiapukaappien sisältö vastaamaan tarpeita Osaston ulkopuolelle vietäviä asioita yhtenäinen perehdyttämiskäytäntö, johon jokainen osasto lisää omat sisäiset ohjeet määräaikaisten työsuhteiden vakinaistaminen määräaikaisuus on ongelma perehdyttämisessä ja sitoutumisessa mm. turvallisuusasioihin työnkuvien selkeyttäminen ja kirjaaminen tarpeen ensiapukoulutuksen järjestäminen, kuinka monta koulutettua tulee olla / osaston henkilömäärä suojaimiin liittyvän koulutuksen ja suojainesittelyiden järjestäminen jatkuvana toimintana käyttöturvallisuustiedotteisiin liittyvä koulutus ergonomiaopastusta päätetyöpisteisiin, laboratoriotyöhön tilojen suunnittelussa työsuojelu on otettava huomioon lattioiden kaadot pistorasioiden tarve ja paikat lämpöongelmat käytöstä poistettavien laitteiden säilytys jätehuoltoon liittyviä asioita, yhtenäinen käytäntö, johon hyvä ohjeistus kunnollinen erillinen kemikaalivarasto, jossa ilmastointi ja kunnon valaistus käyttöön tulevat kemikaalit käytöstä poistettavat kemikaalit käytöstä poistettavat laitteet ongelmajätteet uusien tutkimusten, hankkeiden ja projektien tuomat lisäriskit, miten tulisi huomioida Esimerkkejä jo toteutetuista toimenpiteistä v. 2002 riskien arviointi prosessin aikana:
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu f:\labarvi\raportit\loppuraportti 7 luetteloitu käytettävät kemikaalit vanhojen kemikaalien hävittäminen hankittu käyttöturvallisuustiedotteita ja koottu ne yhteen toteutettu yhteisneuvottelu työterveyshuollon kanssa esiin nousseista kysymyksistä hankittu sammutuspeite hankittu puuttuvia suojaimia ja tarkastettu olemassa olevien kunto kaasupullojen kiinnitystä parannettu kaasupullot vaihdettu pienemmiksi sähkölaitteiden kunto tarkastettu hankittu kemikaalivarastoon tukevammat hyllyt ja tehty kemikaalien ja hyllyjen uudelleen järjestely ikkunoiden tiivisteet tarkastettu lisätty varoituskylttien käyttöä ja hankittu uusia tilattu ja toteutettu melumittaus Jatkuvuus Riskien arviointi tulisi nähdä jatkuvaksi toiminnaksi osaksi laatujärjestelmää, jonka seurantaan voitaisiin luoda esim. auditointijärjestelmä. Osaston riskien arviointiin nimetään vastuuhenkilö. Vuosittainen laboratoriokohtainen päivitys osastonjohtajalle toimenpiteiden toteuttamisen suunnittelun pohjaksi. Vuosittainen osastokohtainen päivitys, josta toimitetaan osaston johtajan allekirjoittama yhteenveto työsuojelupäällikölle ja rehtorille tiettyyn päivämäärään mennessä. Osastojen riskien arvioinnin toimenpidetarpeet työsuojelun toimintaohjelman pohjaksi. Osastokohtaiset työsuojelun toimintaohjelmat suoraan riskien arvioinnista. Tietoa työterveyshuollolle. Työterveyshuollon edustajat toivoivat kerran vuodessa pidettäviä osastokohtaisia palavereja riskien arvioinnista vastaavien henkilöiden kanssa. Työsuojelupiiri käy oman harkintansa mukaan tutustumassa korkeakoululla riskien arviointiin ja tuotettuihin dokumentteihin. 5. Ehdotuksia riskien arviointitoiminnan kehittämiselle Riskien arviointi on saatu hyvään alkuun Lappeenrannan teknillisellä korkeakoululla. Seuraavassa vaiheessa on korkeakoulun muutkin osastot sitoutettava riskienarviointityöhön. Vaikuttaa siltä, että siemen on kylvetty hyvään maahan. Eräät osastot ovat jo tehneet omatoimisesti koelaitteiden turvallisuusanalyysejä sekä raportoineet läheltäpiti- tapauksista, liitteet 2 ja 3. Turvallisuuden jatkuvaa parantamistyötä auttaa korkeakoulun johdon riskienarviointitoiminnalle laatima yleisohje:
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu f:\labarvi\raportit\loppuraportti 8 Osastokohtaisesti nimetään esim. osaston varajohtaja riskien arviointi- ja hallintaprosessin vastuuhenkilöksi Sovitaan vuotuinen päivitys- ja seuranta-aikataulu. Päivitys voi tapahtua mm. osaston tuloskeskustelujen yhteydessä. Osaton sisällä nimetään käytännön toteutuksesta vastaava henkilö Osastokohtainen prosessikaavio täsmentää osaston sisäisen toimintatavan eri laboratorioissa Tiedotuskäytännön sopiminen Mikä on työsuojeluhenkilöstön rooli? Tekijä se ei voi olla, vastuu on osastojen sisällä, koska tieto ja tarpeet on siellä. Ohje uusien hankkeiden, projektien yms. terveys- ja turvallisuusriskien huomioimiseen. Niiden edellyttämät turvallisuuteen liittyvät hankinnat ja koulutus tulee kirjata hanke- tai projektisuunnitelmaan. Toimenpiteiden kustannukset tulee näkyä hankesuunnitelmassa. Tähän laaditaan oma lomake. Suunnitelma hyväksytään vasta kun tämä turvallisuusosio on mukana hakemuksessa. Päätetään miten riskien arviointitoiminta saatetaan koskemaan kaikkia osastoja, koko henkilökuntaa. LIITE 1 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulun v. 2002 toteutetun riskien arviointi-
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu f:\labarvi\raportit\loppuraportti 9 työn yhteenvedoista koottuna avoimia kysymyksiä ja kehittämistarpeita, joita toivotaan käsiteltävän 14.10.2002 tilaisuudessa Kysymyksiä työsuojelupiirille: Mitä uusi työturvallisuuslaki sanoo riskien arvioinnista? Mitkä ovat lainsäädännön asettamat minimivaatimukset? Kemiallisiin aineisiin liittyvät uudet säädökset? Kysymyksiä työterveyshuollolle: Suositeltavat ensiapukoulutettujen määrät / osaston tai laboratorion henkilömäärä. Onko saatavissa yleisohje? Ensiapukaapin sisältösuositus vai onko osastokohtainen? Työterveyshuollon esitys toimivasta käytännöstä ja ylläpidosta ylläoleviin. Lasikuitupohjaisten piirilevyjen käsittelytä (jyrsiminen, viilaus ja sahaus) aiheutuvan pölyn vaikutus hengityselimille? Miten ilmoitetaan uusista laitteista, aineista jne. jotta ne voidaan huomioida esim. terveystarkastuksissa. Onko ohjetta hyväksi käytännöksi? Kysymyksiä ja kehittämistarpeita korkeakoulun johdolle: Yhtenäistä perehdyttämiskäytäntöä ja materiaalia toivottiin kaikilla osastoilla. Määräaikaisten työsuhteiden vakinaistaminen. Lyhytaikaiset työsuhteet vaikuttavat henkilöstön sitoutumiseen, voiko määräaikoja pidentää. Vaikutus myös perehdyttämiseen. Työnkuvien selkeyttäminen ja kirjaaminen tarpeen. Käytettävien kemikaalien varastointiin laboratoriossa, osastolla, koko talossa on joka osastolla erilainen ja se koettiin huonosti toimivaksi. Yleisohjeita kaivataan. Säilytyspaikat, merkinnät ja tiedotus, näistä puuttuu yhtenäinen käytäntö. Onko järjestettävissä? Kuka, miten, milloin? Käytöstä poistettavien laitteiden säilytystilat, tilojen merkinnät ja tiedotus samoin sekalaista. Mitä voidaan tehdä? Jätehuoltoon varatuissa tiloissa säilytetään paljon muutakin, organisointi ja ohjeistus ei ole selkeä. Voidaanko vaikuttaa? Uusien hankkeiden mukanaan tuomat uudenlaiset riskit, miten tulisi huomioida? Myös budjetissa. Miten riskien arviointityön nostamien kehitettävien asioiden toteuttamisen rahoitus järjestetään? Mikä on johdon ohjeistus? Miten riskien arviointityön jatkuvuus turvataan? Kysymyksiä kiinteistöstä vastaaville: Kemiallisten aineiden varaston huono ilmanvaihto. Varasto toimii myös työtilana. Koulutustarpeita seuraavista aiheista: Ensiapu, käyttöturvallisuustiedotteet ja niiden hyödyntäminen, nostaminen ja taakan siirto, ergonomia ja taukoliikkeet, ajanmukaisten suojainten esittelyt. LTKK LIITE 2 Kemiantekniikan osasto
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu f:\labarvi\raportit\loppuraportti 10 TURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET JOHDANTO Kemiantekniikan osastolla käsitellään vaarallisia aineita ja laitteistoja. Tämä kuuluu alan luonteeseen ja on sen vuoksi hyväksyttävä tosiasiana. Turvallisuusasioiden suhteen on yliopistoympäristössä oltava erityisen valppaina kahdesta syystä: - Yliopistossa työskentelee oppilastöiden ja tutkimusprojektien parissa paljon kokematonta henkilökuntaa, jotka aikaisemmin eivät ole olleet paljoakaan tekemisissä vaaratilanteiden kanssa. - Tehtävämme on opettaa myös alalle luonnostaan kuuluvia turvallisuusasioita: kuinka kemikaaleja tulee käsitellä, kuinka riskit minimoida. Tästä syystä kaikki toiminta osastolla on hoidettava turvallisuuden suhteen esimerkillisesti. Laboratorioiden esimiehet sekä tutkimusprojektien johtajat ovat vastuussa siitä, että näitä turvallisuusmääräyksiä noudatetaan osaston tutkimus- ja opetustoiminnassa. KEMIKAALIEN KÄSITTELY 1. Kaikista käsiteltävistä aineista on hankittava käyttöturvallisuustiedotteet. Nämä on oltava kaikkien niiden henkilöiden saatavilla, jotka kemikaaleja joutuvat käsittelemään. 2. Kaikissa kemikaaleja sisältävissä säilytysastioissa on oltava merkintä, joka yksikäsitteisesti kertoo niiden sisällön, mieluimmin suomeksi. Tämä koskee myös koetoiminnan tuloksena syntyviä epämääräisiä seoksia, joiden merkinnöistä tulee ilmetä erityisesti seosten vaaralliset komponentit. Merkinnästä tulee myös ilmetä varastointipäivämäärä. Mikäli kemikaali on hankittu johonkin projektiin, on projektinumero merkittävä säilytysastiaan. Muussa tapauksessa on merkinnästä ilmettävä laboratorio tai henkilö, joka on kemikaalin hankkinut. 3. Kemikaalit on säilytettävä asianmukaisissa, niille tarkoitetuissa tiloissa. Näihin kemikaalit on myös palautettava käytön jälkeen. Laboratorioissa sijaitsevat kaasupullot on kaatumisen estämiseksi kiinnitettävä, ja tyhjät tai tarpeettomat pullot toimitettava varastoon. Osaston laboratorioinsinöörit osoittavat tarvittaessa sopivat säilytystilat. 4. Kemikaalien käsittelyssä on käytettävä asianmukaisia, käyttöturvallisuustiedotteen S- lausekkeiden mukaisia suojavälineitä. Projektien johtajien sekä opetushenkilöstön tehtävänä on kertoa, mitä suojavälineitä on käytettävä heidän valvomissaan töissä. Mainitut henkilöt ovat myös velvollisia valvomaan, että suojavälineitä todella käytetään. 5. Tutkimusprojektien päätyttyä on kaikki jätteinä syntyneet aineet hävitettävä asianmukaisella tavalla, tarvittaessa kuljetettava jätteidenhävityslaitokselle. Myös sellaiset puhtaat kemikaalit, joilla ei uskota olevan käyttöä myöhemmin osaston muissakaan laboratorioissa, on hävitettävä.
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu f:\labarvi\raportit\loppuraportti 11 6. Tutkimusprojektien kemikaalien hävitys suoritetaan ko. projektin kustannuksella. Siihen on varauduttava projektin budjetissa. Mikäli hävitystä ei suoriteta, voidaan kemikaalit myöhemmin hävittää osaston toimesta ja laskuttaa siitä projektin kotilaboratoriota. 7. Ainakin ASA-luettelossa mainittujen kemikaalien osalta on järjestettävä terveydentilan seuranta niitä käsitteleville. Projektin johtaja on velvollinen huolehtimaan asiasta työterveyslääkärin avulla. TURVALLISUUSKOULUTUS 1. Yleinen turvallisuuskoulutus annetaan kaikille opiskelijoille peruskemian laboratorioissa. 2. Muihin laboratoriotöihin osallistuville opiskelijoille annetaan koulutus nimenomaan heidän töihinsä liittyvistä vaaratekijöistä. 3. Tutkimusprojekteissa käydään turvallisuusasiat läpi ennen koetoiminnan aloittamista koko tutkimushenkilöstön kanssa. 4. Sellaisissa isommissa tutkimusprojekteissa, joissa käytetään bench-scale tai pilot-mittaisia koelaitteita, järjestetään perusteellinen koulutustilaisuus, jossa käydään läpi ainakin seuraavat asiat: - käsiteltävät aineet, niiden ominaisuudet ja käyttöturvallisuus - koelaitteiston toimintaperiaatteet - kokeiden suoritus turvallisesti käytännössä - turvallisuusriskit - ympäristöriskit - suojavälineiden käyttö - toiminta häiriö-, vaara- ja onnettomuustilanteissa KOEJÄRJESTELYT JA LAITTEET 1. Kaikki tarvittavat luvat (paineastialuvat, luvat vaarallisten aineiden käsittelyyn ym.) on hankittava. Mikäli on epätietoisuutta lupien tarpeesta, on syytä kysyä viranomaisilta (TUKES). 2. Viranomaisten suhteen noudatetaan täysin avointa politiikkaa. Isompien koelaitteistojen ja projektien yhteydessä on hyvä pyytää viranomaisia paikan päälle katsomaan laitteistoja silloinkin, kun laki ja määräykset eivät tähän velvoita. 3. Isoille bench-scale ja pilot-laitteistoille on suoritettava systemaattinen riskikartoitus. 4. Projektin johtaja on velvollinen huolehtimaan, että koeympäristö on turvallinen. Hänen on varmistettava mm. esteettömät kulkureitit, hätäsuihkujen ja ilmastoinnin toiminta, suojavälineiden saatavuus sekä estettävä asiattomien pääsy alueelle. 5. Koetoiminnan päätyttyä projektin johtajan on huolehdittava, että koelaitteisto ja muut koevarus-
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu f:\labarvi\raportit\loppuraportti 12 teet puretaan ja kuljetetaan pois. Mikäli näin ei tehdä, voi osasto hoitaa poiskuljetuksen ja veloittaa siitä projektin kotilaboratoriota. KOKEIDEN SUORITUS 1. Ennen koetoiminnan aloittamista on huolehdittava edellä mainituista koejärjestelyihin ja koulutukseen sisältyvistä turvallisuustoimenpiteistä. 2. Koetoiminnan suorittaminen yksin on kiellettyä. Näköetäisyydellä on aina oltava toinen henkilö. 3. Tutkimusprojekteissa on joku projektin johdon tai opetushenkilöstön edustaja oltava aina puhelimella tavoitettavissa yllättäen ilmenevien vaaratilanteiden varalta. Lappeenrannassa 11.11.2002 Ilkka Turunen professori osaston johtaja LIITE 3
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu f:\labarvi\raportit\loppuraportti 13 PAINEVÄRJÄYSLAITTEISTON VIRANOMAISMÄÄRÄYSTEN TÄYTTÄMINEN JA SUORITETUT TYÖTURVALLISUUSTOIMET Paineastiamääräykset: painesäiliön valmistaja: YIT-Teollisuus Oy Konepaja, Lappeenranta, valmistusnumero: P578. painesäiliön suunnittelun hyväksyntä / Inspecta Oy 6.8.2002, todistusnumero RS 593-02 Painelaitteiston sijoitussuunnitelma toimitettu Inspecta Oy:lle tarvittavine liitteineen. Sijoitussuunnitelma hyväksytty 28.8.2002, todistusnumero: 113-1G11-235301. Inspecta Oy:n tarkastus direktiivin 97/23/EY (SFS-standardit) mukaisesti ja hyväksytysti suoritettu koeponnistus 6.9.2002. Painelaitteen rekisterinumero A88799. Inspecta Oy:n suorittama rakennetarkastus 17.9.2002. Tarkastuksen pohjalta hankittu tuotetodistukset painesäiliön ja oheislaitteiston kytkennässä tarvittavista komponenteista (letkut, liittimet) Todistukset liitetty Painelaitteen tarkastuskirjaan. Painelaitteiston paineenpoistoputkisto rakennettu Semax-team Oy:n toimesta 11.11.2002. Inspecta Oy:n suorittama käyttöönottotarkastus ja lupa laitteiston käyttöön 18.11.2002. Paloviranomaismääräykset: paloviranomaisille tehty ilmoitus kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 7.5.2002 Lappeenrannan pelastuslaitoksen palotarkastaja Juhani Vakkilan myöntämä lupa kemikaalin vähäiseen käyttöön ja säilyttämiseen laboratoriotiloissa 17.5.2002. Lupa päivitetty tarkennetuin ehdoin 31.10.2002. Työsuojelu ja työturvallisuus:
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu f:\labarvi\raportit\loppuraportti 14 kemikaalin käyttöturvallisuustiedote saatu kemikaalitoimittajalta 14.8.2002 Inspecta Oy:n ohjeiden mukaisesti painelaitteistosta varoittavat kyltit kiinnitetty laboratorion oviin sekä tehty laitteiston käyttöohjeet 23.10.2002. painevärjäyslaitteiston riskianalyysi tehty 5.11.2002 ja toimitettu LTKK:n työsuojelupäällikkö Juhani Kuroselle. hankittu laitteiston käyttöhenkilöstölle henkilökohtaiset suojaimet (hengityssuojaimet, suojalasit ja hanskat) 13.11.2002 & 26.11.2002 mahdollisten vahinkotapausten varalta laitteiston ympärille lattialle rakennettu suoja-allas (kemikaalin pääsy viemäriverkostoon estetty) 27.11.2002 Laitteiston käytössä tilapäisesti tarvittava apuhenkilöstö saanut käyttökoulutuksen Kirjallisuusluettelo: Murtonen Mervi Riskien arviointi työpaikalla-työkirja Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 2000. Pääkkönen Rauno, Rantanen Salme Työympäristön kemiallisten ja fysikaalisten riskien arviointi ja hallinta. Työterveyslaitos 2000. Työsuojeluhallinto Riskien arviointi työssä, EU-opas 1996. Honkasalo Antero, Toivo Niskanen Työturvallisuuden ja ympäristöasioiden hallinta, Työministeriö- Ympäristöministeriö 1996. Aro Timo, Martikainen Esko Työkyky hallintaan-suunnitelmat käytännön toiminnaksi. Työterveyslaitos, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1998.