1 - työsuojelun strategia Toimintaohjelma
2 Topimintaohjelma Työsuojelun strategia 1. Yleistä Työsuojelun tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja oloja ja turvata siten työntekijöiden työkyky ja ylläpitää sitä. Olennaista on ennaltaehkäistä työtapaturmia, työperäisiä sairauksia ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia haittoja, jotka vaikuttavat työntekijöiden fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Hyvää työtulosta ei saavuteta ilman työkykyistä ja motivoitunutta henkilöstöä. Työsuojelua on siksi pidettävä päivittäiseen työhön, johtamiseen ja työn ja työyhteisön kehittämiseen kuuluvana osana. Työsuojelu koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. 2. Vastuunjako työsuojeluasioissa Työnantaja Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden työturvallisuudesta ja terveydestä. Työn laatu, työolot ja yksittäisten työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset on otettava huomioon. Työnantajan on seurattava jatkuvasti työympäristöä, työyhteisön toimivuutta, työtapojen turvallisuutta ja selvitettävä riskitekijät ja arvioitava niiden seuraukset. Oikeudelliselta kannalta työnantaja (kaupunginhallituksen) tai sen edustaja on huolehdittava työsuojelun toimivuudesta. Työnantajan edustajina pidetään esimiesasemassa olevia henkilöitä, työnjohtajia ja päälliköitä. Työsuojelupäällikkö vastaa työnantajan ja työntekijöiden välisestä työsuojelua koskevasta yhteistyöstä ja hänen on mm. osallistuttava työsuojelutoiminnan kehittämiseen ja toimintaan, joka tähtää työkyvyn säilyttämiseen työpaikalla. Virastopäälliköt Virastopäälliköt vastaavat siitä, että työpaikan linjaorganisaatio pystyy huolehtimaan työsuojeluvelvoitteiden hoitamisesta. Virastopäälliköt vastaavat myös siitä, että turvallista toimintaa varten tarvittavat investoinnit pystytään rahoittamaan. Yrityksen turvakulttuuri perustuu johdon päätöksiin ja niiden toimeenpanoon. Osastopäälliköiden/yksikköjen päälliköiden/tehtävänä on luoda sellaiset edellytykset, että työnjohto pystyy hoitamaan työsuojelutehtävänsä. He päättävät teknisistä ratkaisuista, hankinnoista ja korjauksista. Osastopoäälliköt/rehtorit/päiväkodinjohtajat Osastopäälliköt/rehtorit/päiväkodinjohtajat vastaavat työsuojelun kehittämissuunnitelmien (pohjautuvat riskienkartoitukseen) ja kutakin työpaikkaa varten tarvittavien muiden työsuojeluohjeiden laatimisesta. Heidän kuuluu huolehtia suojavarusteiden saatavilla olosta ja siitä, että henkilöstölle on opetettu niiden käyttö. Osastopäälliköiden/rehtorien/päiväkodinjohtajien on huolehdittava siitä, että organisaatiolla on riittävät tiedot sekä työsuojelun teoriasta että käytännöstä. Heidän on nivoutettava työ ja sen vaiheet ja huolehdittava työn turvallisuudesta ja kitkattomasta sujumisesta. Työnjohtajan tai lähimmän seimiehen on huolehdittava työntekijöiden työhön perehdyttämisestä. Perehdyttämiseen kuuluu oikeiden ja turvallisten työtapojen opettaminen ja tiedottaminen työympäristön vaaratekijöistä. Esimiehet Työnjohtajien tai lähimmän esimiehen tulee huolehtia siitä että työntekijöitä perehdytetään työhön. Tämä merkitsee sitä että opetetaan oikeita ja turvallisia työmenetelmiä ja informoidaan työympäristössä esiintyvistä vaaratekijöistä. Työympäristön valvonnassa on huolehdittava siitä, että koneet ovat turvallisia ja kunnossa ja että turvalaitteet pidetään paikoillaan. Lisäksi on valvottava sitä, että rakenteet ovat kunnossa, ja että työpaikalla vallitsee järjestys. Lähimmän esimiehen työsuojelutehtäviin kuuluu myös työtehtävien ja tapojen määrittäminen ja suunnittelu. Työntekijät
3 Työntekijöiden on huolehdittava työssään kokemuksensa, annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti sekä omasta että muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijän on ilmoitettava esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle työolojen ja tapojen, koneiden ja muiden laitteiden sellaisista vioista ja puutteista, joista voi olla haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Ilmoitus on tehtävä myös siitä, että on jo itse poistanut havaitsemansa vaaran. Jokaisen on myös itse tiedettävä, mitkä määräykset ja ohjeet koskevat omaa työtä, omassa työssä ja työympäristössä ilmeneviä vaaratekijöitä ja miten niiltä suojaudutaan. Jokainen on velvollinen käyttämään tarvittavia turva- ja suojavarusteita. Henkilökohtaisiin työsuojeluvelvoitteisiin kuuluu myös omien suojavarusteiden kunnossapitäminen itse. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä tekemästä työtä, josta on vakavaa vaaraa omalle tai toisten hengelle tai terveydelle. Yhteiset työpaikat Kukin työnantaja vastaa yhteisellä työpaikalla ensisijaisesti omien työntekijöiden turvallisuudesta. Jokainen työnantaja vastaa omien työntekijöiden töiden johtamisesta ja valvonnasta. Päävastuussa olevan työnantajan on huolehdittava siitä, että ulkopuoliset työnantajat ovat saaneet riittävät tiedot ja ohjeet työpaikalla tehtävää työtä koskevista riskeistä ja vaaratekijöistä. Jos työpaikalla työskentelee nk. itsenäisiä urakoitsijoita tai työntekijöitä, jotka ovat eri työnantajien palveluksessa, on työnantajien välisellä yhteistyöllä huolehdittava riittävästä tiedottamisesta siten, että kaikki yksittäiset ulkopuoliset työntekijät saavat tietoa ja ohjausta. 3. Työsuojeluorganisaatio Kaupungin yhteistoimintaryhmä ja hallintokuntien kehittämisryhmät toimivat kaupungin yhteistoimintaelimenä työsuojelua koskevissa asioissa, ja ne hoitavat myös asiat, jotka kuntasektorin työsuojelusopimuksen mukaan kuuluvat työsuojelutoimikunnalle. Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet valitaan neljä vuotta kestäväksi toimikaudeksi. Työsuojeluvaltuutettu I sekä tämän I ja II varavaltuutettu valitaan edustamaan sivistystointa ja työsuojeluvaltuutettu II ja tämän I ja II varavaltuutettu valitaan edustamaan muita sektoreita. Työsuojeluhenkilöstön tehtävistä säädetään pääasiassa Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelusta annetun laissa ((44/2006) ja Työsuojelun valvonnasta annetussa asetuksessa (954/1973) sekä kunnallisen sektorin työsuojelusopimuksessa. Työsuojelupäällikön tehtäviin kuuluu mm. työnantajan edustaminen työsuojeluyhteistoiminnassa. Työsuojelupäällikkö avustaa työnantajaa ja esimiehiä kun on kyse työsuojelutietojen hankkiminen sekä työntekijöiden, työterveyshuollon, työsuojeluviranomaisten ja muiden työsuojeluinstanssien välisen yhteisyön järjestäminen. Työsuojelupäällikkö huolehtii siitä että työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistyö toimii ja että sitä ylläpidetään ja kehitetään. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu mm. oma-aloitteisesti perehtyä työympäristöön ja huolehtia siitä että hänen edustamansa työntekijät ovat tietoisia työympäristöstään sekä sellaisista asioista jotka vaikuttavat työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. Työsuojeluvaltuutetun tuulee myös olla perehtynyt työsuojelumääräyksiin. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työsuojelun ja turvallisuuden tarkistamiseen ja asiantuntijoiden tekemiin selvityksiin mikäli tarkastaja taikka selvityksen tekijä katsoo sen tarpeelliseksi. Työsuojeluasiamiehen tehtäviin kuuluu sellaisten työsuojelukysymysten käsittelyyn ja toteuttamiseen, jotka koskevat omaa toimialaa ja osallistua työsuojelun ja turvallisuuden tarkastamiseen sekä asiantuntijoiden tekemiin selvityksiin mikäli selvityksen tekijä katsoo sen tarpeelliseksi. Linjaorganisaatio voi käyttää työsuojeluorganisaatiota ja työsuojeluhenkilöstöä asiantuntijana työsuojelukysymysten kehittämisessä. 4. Työterveyshuolto Uudenkaarlepyyn terveyskeskuksen työterveyshuolto huolehtii siitä että kaupunginhenkilöstölle järjestetään lakisääteinen työterveyshuolto joka on suuntautunut sekä yksilöön että työympäristöön. Toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä, ohjeistusta ja suosituksia. Työterveyshuolto osallistuu aktiivisesti kaupungin tyhy-toimintaan. Yhä tärkeämmäksi tehtäväksi on osoittautunut aikaisen kuntoutuksen tarpeen huomaaminen.
4 Työterveyshuollolla on oma toimintasuunnitelma ja laaditaan yhdessä työnantajan eli Uudenkaarlepyyn kaupungin kanssa. Työnantajan on huolehdittava siitä, että ensiapu järjestetään työpaikalla oleskeleville työntekijöille ja muille henkilöille tavalla jota työntekijöiden määrä, työn laatu ja työolosuhteet vaativat. Osastopäälliköt/rehtorit/päiväkotien johtajat vastaavat siitä että ensiapukoulutusta kertauskursseineen järjestetään työpaikan vaatimassa laajuudessa. Ensiapukoulutuksen ja sen seurannan hoitaa kaupungin henkilöstötoimisto yhteistyössä työterveyden kanssa. Ensiapuhenkilöstölle tarkoitettuja kertauskursseja järjestetään joka kolmas vuosi. Työpaikan esimies vastaa ensiapuvarusteista, ensiapukaapista, sen sisällöstä ja tarkastuksesta. Tarkempia ohjeita saa tarvittaessa työterveydeltä tai työsuojelulta. 5. Työsuojelu otetaan huomioon myös suunnittelussa, kehittämistyössä ja hankinnoissa Työsuojelun kannalta tärkeitä päätöksiä tehdään jo strategisessa päätöksenteossa, mm. henkilöstöresursseista, toiminnoista, työtiloista ja hankinnoista päätettäessä. Tilojen uudisrakennusten/muutos-/korjaustöiden yhteydessä sekä hankittaessa koneita, laitteistoa ym. ja työtehtävien muuttuessa, on tärkeät koota eri ammattiryhmien kokemukset ja toiminnalliset vaatimukset yhteen ja keskustella suunnittelijan taikka hankinnoista/kehitystyöstä vastaavan kanssa. Työsuojeluhenkilöstö ja työterveyshuolto jakavat tarvittaessa asiaosaamistaan työsuojelu- ja terveyskysymyksissä. Kaiken suunnittelun lähtökohtana on riskien arviointi. Tavoitteena on että kaikki suunnittelun kohteeseen liittyvät riskitekijät tunnistetaan ja että nämä poistetaan kokonaan hyvän suunnittelun avulla taika niitä karsitaan mahdollisimman alhaiselle tasolle. 6. Kaupungin sisäinen turvallisuusseuranta Kaupungin sisäinen turvallisuusseuranta perustuu suurelta osin työpaikkojen itse tekemiin riskitekijöiden arviointiin joiden toteuttamisesta vastaa yksikön päällikkö/rehtori/päiväkodin johtaja. Suositellaan että lähin esimies suorittaa yhdessä 2-3 edustajan kanssa riskitekijöiden ensimmäisen arvioinnin. Riskitekijöiden arviointiin osallistuu työsuojeluvaltuutettu ja/tai yksikön työsuojeluasiamies. Osastopäällikön kanssa tutustutaan sitten arviointiin ja päätetään. Riskiarvioinneissa huomioidaan seuraavat osa-alueet: ergonomia, psyykkinen kuormitus, kemialliset ja biologiset vaaratekijät, tapaturmariskit ja fysikaaliset riskitekijät. Osastopäälliköiden/yksikköjen päälliköiden vastuulla on myös laatia riskienkartoituksen pohjalta työpaikan työsuojelun kehittämisohjelma. Riskitekijöiden arvioinnissa käytetään mallina esim. työsuojelun sisäistä lomaketta Riskien arviointi työpaikoilla (liite 1) ja kehittämisohjelmaa varten voidaan mallina käyttää työsuojelun sisäistä lomaketta Työsuojelun kehittämisohjelma (liite 2). Tarvittaessa lomakkeita täydennetään asianomaista työpaikkaa koskevilla ohjeilla. Lomakkeita saa työsuojelupäälliköltä, joka antaa myös tarkempia ohjeita ja tietoja. Riskienarviointi ja kehittämisohjelma tarkistetaan joka toinen vuosi. Jokainen työntekijä vähentää luonnollisesti riskejä oman kokemuksena kautta ja noudattamalla varovaisuutta ja annettuja ohjeita. Rakennuspaikkojen ja viikkotarkastukset, muut lakisääteiset tarkastukset ja valvontakäynnit (työnjohtajien vastuulla) sekä työsuojelu- ja työterveyshuollon henkilöstön työpaikkakäynnit ovat nekin osaltaan vähentämässä riskejä ja nollatavoitteen saavuttamista tapaturmissa. 6.1 Fyysinen kuormitus Fyysiseen terveyteen ja työkykyyn kuormittavasti vaikuttavia tekijöitä voivat olla mm. työtavat, työasento, työn fyysinen rasittavuus, työn vaatima tarkkuus, työvälineet ja työympäristö, työyhteisö ja työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset. Usein on vaikea osoittaa ainoastaan yhtä syytä henkilön väsymiseen tai
5 sairastumiseen. Ergonominen osaaminen on usein tarpeen, kun työ, työvälineet, työpaikat ja työympäristö on sovitettava ihmisten edellytyksiin. Ergonomiassa korostetaan kokonaisvaltaista ajattelua, ja soveltamisala käsittää koko inhimillisen toiminnan. Valtioneuvosto on antanut erityisiä päätöksiä mm. raskaista nostoista (1409/1993)ja näyttöpäätetyöstä (1405/1993). Raskaista nostoista tehdyssä päätöksessä vahvistetaan vaaran vähentämisen vähimmäisvaatimukset työssä tehtävistä nostoista ja siiroista. Niihin luetaan myös selän vahingoittumisen vaara. Päätös koskee myös ihmisten nostamista, esim. potilaan siirtoa. Näyttöpäätetyötä koskevassa päätöksessä huomioidaan tietokoneen sijainnin lisäksi myös työtuoli, jalkatuen, työtason, valaistuksen ym. tarpeet. Työpaikat voivat saada apua työterveyshuollolta esim. ergonomisessa kartoittamisessa ja neuvonnassa mitä työasentoihin, nostotekniikkaan, työkorkeuteen, päätetyöskentelyyn ym. tulee. 6.2 Psyykkinen kuormitus Psyykkinen hyvinvointi näkyy yksilötasolla siinä, että työ sujuu ja tilanne on hallinnassa. Kaupungin työpaikoilla on tavoitteena järjestää ja mitoittaa työt siten, että työ tuntuu mielekkäältä, on riittävän haastavaa ja tarjoaa mahdollisuuden kehittymiseen ja uuden oppimiseen. Työkykyä edistää se, että työhön kohdistuvat odotukset ovat tasapainossa asetettujen vaatimusten ja annettujen edellytysten kanssa. Tasapinon järkkyminen kuluttaa voimia ja terveys voi alkaa horjua. Ammattitaito ja työnhallinta edistävät työhyvinvointia. Yhteistyökyky ja kyky ottaa toiset huomioon lisäävät työnhallintaa; kaikkien pitäisi voida tuntea itsensä hyväksytyiksi ja kunnioitetuiksi työpaikallaan. Työn kuormittavuutta arvioitaessa on tärkeää tarkastaa erikseen työn kuormittavuustekijät ja työntekijän kuormittuminen. Kuormittavuustekijät johtuvat työstä ja työympäristöä riippumatta siitä kuka työn tekee. Sen sijaan varsinainen kuormittuvuus on yksilöllistä. Työnantajan on arvioitava sekä kuormittavuustekijät että yksittäisen työntekijän kuormittuminen ja pyrittävä poistamaan tai vähentämään negatiivista kuormitusta riippumatta siitä, onko kyse yhdestä vai useammasta työntekijästä. Riittävä kuormitus kuuluu työhön ja lisää työkykyä. Uudet haasteet ovat kannustavia ja niistä selviytyminen tuottaa tyydytystä. Ratkaisevaa on se, miten voimakkaita ja pitkäkestoisia kuormitushuiput ovat ja miten työntekijä kokee onnistumisensa ja mahdolliset epäonnistumisensa. Negatiivinen stressi syntyy, kun ihminen kokee, että ympäristön asettamat vaatimukset ovat suuremmat kuin oma kyky selvitä tehtävistä. Selviytymistavat voivat olla työn antamia mahdollisuuksia tai työntekijän itsensä hankkimia keinoja. Stressi lisää yksilön kyvyttömyyttä vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Negatiivisen psyykkisen kuormituksen vähentämiseksi ja työpaikan ja työntekijöiden omien selviytymiskeinojen kehittämismahdollisuuksien lisäämiseksi on esimiehen ja päällikön tuki hyvin tärkeää. Jokainen työntekijä tarvitsee sekä vaikutusmahdollisuuksia että vastuuta omaa työtä koskevissa asioissa. Työpaikat voivat saada apua psyykkisen työsuojelun kehittämiseen mm. työilmapiiriä, stressiä, ristiriitojen hallintaa jne. käsittelevällä koulutuksella. Kärsiessään henkisestä kuormituksesta työntekijä voi myös kääntyä työterveyshuollon puoleen. Työpaikalla kaikkien tulee välttää epäasiallista kohtelua. 7. Työolojen seuranta (tilasto) Työpaikkojen tulee noudattaa järjestelmällistä käytäntöä raportoidessaan onnettomuuksista ja vaarallisista tilanteista. Menetelmän tulee kannustaa ilmoittamiseen, mutta ei saa johtaa syyllisyyden tuntemukseen taikka rangaistuksen pelkoon. Sattuneista onnettomuuksista raportoidaan lähimmälle esimiehelle. Työnantaja laatii vakuutusyhtiölleen ilmoituksen kaikista onnettomuuksista jotka voivat johtaa korvauksen maksamiseen työntekijälle. Työsuojelupäällikkö seuraa toiminnan kehittämistarkoituksessa mm. sairauspoissaoloja, työtapaturmia, läheltä piti tapauksia ja väkivallanuhkatilanteita työpaikoilla sekä työpaikkojen riskiarviointeja ja kehittämissuunnitelmia. Hallintokunnat ja työpaikat saavat tietoa seurannasta sekä henkilöstötilinpäätöksen että työpaikoilla annettavan muun tiedotuksen välityksellä. Työilmapiirin seuranta tehdään 2-3 vuoden välein työilmapiirin kartoituksella (ks. Henkilöstöstrategia). Työilmapiirin luodaan yhdessä ja se kehittyy työyhteisön kehittymisen myötä. Hyvään lopputulokseen pääsemiseksi tarvitaan sekä johdon että henkilöstön sitoutumista ja aktiivista osallistumista. 8. Muuta
6 Uudenkaarlepyyn kaupungin vuosien 2007-2012 Henkilöstöstrategia ja tasa-arvosuunnitelma sisältää työsuojelun eri toimialoja koskevat ohjeet ja näitä ei ole merkitty erillisinä kohtina työsuojelun toimintaohjelmaan. 9. Seuranta Yhteistyöryhmä tarkistaa toimintaohjelman tarkoituksenmukaisuuden jokaisen toimikauden lopussa, eli joka neljäs vuosi. Tarvittaessa yhteistyöryhmä voi muutoinkin tehdä ohjelmaa koskevia muutosehdotuksia.