SAVIRAKENTAMISEN EDISTAMISEKSI tt PA tl A gkyi{en SAVIYHDISTYS RY f asro nu-unosso, mm. H (rrritutut of.jeet saviseinaan sehd savi'nappaunseen H -Juttuja 'rappausalusloisia ja paljon muuta... 2002 2 20031
PAASKYNEN - Saviyhdistys ry.:n jdsenlehti/le.byggaf6feningens medlemstidning - N.. 2/02-1l03 Lehtitoimikunta: Ann-l\,4arie Brax6n-Frommer, l\,'lariia Kl6n_Launonen Paiaskyseen tuleva aineisto osoiiteella: Ann-Marie B xen-frommer, Bocksintie 44, 08700 Vifkkala; tai suoraan sehkdpostiosoiiteeseen saviry@mbnetfi a Seuraavaan lehteen tuleva aineisto viim. 15.09.2003 t Material till lidningen till ovanstaende postadfess eller e-mail IVlaierial till nesia nummer 15.09.2003 SAVIYHDISTYKSEN HALLITUS 2OO3 LERBYGGARFORENINGENS STYRELSE 2OO3 SAVIYHDISTYKSEN ALUENEUVOJAT LERBYGGARFORENINGENS REGIONALARADGIVARE Sinikka Siekkeli, puheenjohi4a/ordfdrande Kilontie 31, 02610 Espoo 09-5127884 (myds faksi), 050-565 8798 Tomas Commondt, varapuheenj./viceordf Skyitala 7'1, 21600 Parainen a400-223 313 thomas.comrnondt@mebb.net Ann-ll,4arie B axen-frommer, sihteeri/sekrctef are Bocksintie 44, 08700 Viftkala p. 019-3424a7, 044-2457661 saviry@mbnet.ii l\larita Klen-Launonen, rahastonhojtaja/kassor Bocksintie 25, 08700 Viftkala vanha-lepakko@koti.luukku.com IVlessenger tumbeliina@hotmail.com Eira Kejonen-Korkalo Kdpytie 2848,20810 Turku o41-572 4556 eira.k-k@luukku.com Kimmo Pohto Linnankatu 66823,20100 Turku 022301608; 050-3568551 kimmo-pohio@luukku.com Teuvo Ranki Hlmaiistonkatu 7 b, 20100 Turku a2-233- 5402, O5A -3224401 teuvo. nki@kolumbus.fi Eero Tuhkanen Nyyssanniementie 91, 42700 Keuru! 050-370 5517 railam@sunpornt.net VaraiaseneUSuoPleanter: Heikki Pennanen Saksalaniie 145, 49300 Tavastila 040-s953928 I\Iarja Salmenmeki Kloviniie 6, 02800 EsPoo 09-27068231, 040-90051s7 maia.salmenmaki@iobox.com qll!!a: Leo Jarvenpa:i kkimeenle 89, 13330 Harviala, 03-6196367 aqlyla: Hartwig Reutef eindlenlie 12,40420 Jyvaskyla, 0'14-644859; 0-5324215 Heikki Pennanen tie 145,49300 Tavastila, 040-5953928!!a!q: Kydsti Kangas liskyldntre 1243, 85640Maliskyla, 08 445 464 yqq: Robert Holmberg 20 Jakari, 019-654'180; 0400491 441 I INFORMATION PA SVENSKA : Pentti Okkonen, asvillanpolku'10, 65710 Singsby, 06-3581353 SISALIO - INNEHALL Puheenjohtajalla/Ordforanden har ordei. 3 Kaislak3fe....4 Sihteeri ta/sekreteraren hff ofdet........ 6 Saviyhdistyksenkotisivusta... 7 Vironmatkakesalla2002... 8 Savirappaus hirsiseina;tn....... 10 Savilattian teko....... 12 Tal in selnaii - kuviieiut ohjeei......... '14 Elam:i saviia llssaiatkuu 20 Ruokotonjultu.......... 21 Rakennusohieilavuodeta1947... 22 L nkkikokoelma...... 23 NOL kokous....... 24 Putkilahden uutisia.....26 Savipaita ja nrokokurssi...... 28 ivu http://koti.mbnet.f i/saviry enmaksu 2003: henkil6jasen 26 muut 50 edlemsavgift 2003: person 26 irvriga 50 istyksen tili/ Fiireningens a 40s563-237131
PUHEENJOHTAJALTA Hyvet lukijat. lvlinulla on sellainen olo, ettti talvi saisijo loppua, tuntuu Jag har en kansla att vjntern dntligen kunde ta slut, kuin se olisi kesen'.tjo ainakin vuoden. Ioivon runsajta dei kdnns som om den feckl atminstoneft er sateita ja pitkdan, minun kaivoni on ollutyhje sitten redan. Jag hoppas pa rikliga regn - och tengvariga, maraskuun. I\rutta muuten eemd on mallillaan. - min btunn har varit sin sedan novembea. Men saviasioissa on ollut hiljaiseioa, niinkuin talvella tapana annars gaf livet sin gilla gang. - pa lerfronten har det on, vaikka kylld puhutaan monestakin saviprojektista. varit stilla, som det bruk;r va om vintem, fastdn Niista vafmasii kulllaan lisaa kevat- tai syyskokouksessa. olika lerpoekt har diskuterats. vi h6r sekert me a om dem pi var- ellef hcjstm6tet. Leppuuttelin hermoja pari vijkkoa joutun jdtkeen Marokossa ja jostain kumman syyst5 site katselee Fick vila upp mina nerver nagra veckof strax efterj!l rakennuksia ihan eri perspektiivista, mita aikaisemmin I lvlafokkoch av nagon underlig anledning tittar tu stimatkoilla. Edane aamuna katukahvilassa man pa byggnader ur ett helt annat perspekfv an istuskeltaessa minua h6mmesmti outo naky. under tidigarc tu stresor. En morgon nar vi satt pa Vastapuolella katua uusittiin kauppakojun seiniri ett gatukaf6 fickjag syn pa negot fdrbtuffande. Mitt useamman miehen voimin. Kaksi miestd otti luudatja emot hdll man p5 att fctrnya vdggarna pa en bod, lakaisivat osan katua puhtaaksija sille alueelle he med manga mans arbetsinsats. Tva kadar tog karesivdt hiekkaa. Sitten tuli kolmas mies ja pirskotteti kvastar och sopade ren en del av gatan och dit vette cocacola-pullosta hiekan joukkoon, jonka jajkeen karade de sedan sand. Sedan kom en trcdje gubbe poltteli paritupakkaa. Neljas mies ker.isi hiekan piie e och han sprutade vatten pa saviliejua ja viides mies sekoitti vefkalleen taasfin. Vdli a sanden med en cocacola-flaska, och sen r6kte han hdn heitteli laastia ilmaan todetakseen sen oikeaa negfa cigarettef. En fjarde kdrrade lervdlling pa koostumusta (kirjoittajan olettamus). Koko Um:in sanden och en femte blandade langsamt bruket. toimiiuksen ajan itse rappausmestari seisoi vierelle, lbland slangde han upp bruket i luften fdr att puhua papatti ty6miehille, aivan kuin ohjejta antaen. konkollera om konsistensen var den ratta Aikaa kului tunnin verran ja tfteireni hatusijo tahba (skribentens teo ). Under hela denna process stod muualle, mutta enhdn voinut j,iftee kesken nain sjelva pparmastarn bredvid, pratade hela loen mielenkiintoista savirappausoppituniia. med jobbarna, som om han gav instruktioner et dem Sitten aloitettiin tydt. Savilaasti kulkj netjdn miehen kautta. Da hade det gatt en timme och min dotter ville ennen kuin viides mies sen ldi seinaen ja sitten vasta rcdan ge nagon annanstans, men jag kunde mestariuli kuvaan mukaan. Han silotteli seinain naturiigtvis inte slita mig fren denna intressanta antaumuksella. - Se oli parasta performanssja mita olen Jerrappningslektionsedan satte man igang med nehnyt; siina seineai silotettiin, hangattiin, puunattiin ja arbetet. Lerbruket gick via fyra gubbar innan den taas silotettiin. I\resta aivan tanssi sementtikauhan femie slog det pa vaggen och fdrst da kom mastam kanssa, uutta savilaastia seinean ja sama tanssijatkui. med i bilden. Han strdk vaggen gtatt med Palasin muutaman peivan jdlkeen katsomaan tydn tulosta hengivelse. - Det hdf var den besta performancejag ja hammestyin tydn nopeata edistymiski. Olihan sentaen nagonsin sett; viiggen Epatiu jo pedti kaksi neli6metrie. Savilaasti otj siististi strdks sldt, gnuggades och bonades och shdks igen. kaduila odottamassa seuraavanelidn rapdaljsta. fulastaren riktigt dansade med sin cementslev, - nvtt Nain Marokossa, hitaasti hyvaa fulee. bruk pa veggen och samma dans fortsatte. Hyvde kevadn jatkoa! Sinikka Siekkeli Saviyhdistyksen puheenjohtaja FRAN ORDFORANDEN Basta ldsarc. Efter negra dagar ebrvande jag dit fdr att titta pa resultatet och blev hepen 6ver hur arbetet fortskridiij hela tua kvadratmeter hade rappatst Lerbruket lag snyggr ocn prydligt p; gatan och vrintade pa aft fciljande kvadratmeter skulle adoas. - Sahar i Ml rckko, Engsamt men sakert. God fortsettning pa varenl Sinikka Siekkeli Lerf6reningens odfdf ande
KATE KAISLASTA KUTOMALLA Olen juuriltani Uudenkaupungin ulkosaariston kasvatti. Varsinaisen ammattini kalastajana jouduin jsftdmaan EU:n mukana tulleiden direktiivien my6ta. Hallinnassani olevan vanhempieni kalastustilan kulissit kuitenkin kaipasivat entisdintia ja klnnostusta; mm. entinen navettarakennus kaipasi uutla kattoa. Pelti ym. muut nykyajan materiaalit eiv,it mielestani soveltuneet paikan idylliin eike vallitsevassa tilanteessa klrkkarollenikaan. ldeani keyfted kaislaa' rakentamistafkoitukseen heeisi, kun sattumalta nein vanhan valokuvan ko. rakennuksesta. Alun perin kennuksessa ndytti olleen olkikatto. Tltkimusten mukaan kaisla oikein tehryne on vehjntd6n yhta kesteve kuin olki. Perustiedot kaislarakentamisesta kavin h kemassa Viron rannikolta. Suomesta en tarvittavaa tietoa saanut. Virossa on pitkat vieleikin eliivet perinteet kaislan keyt6sse. Kaisla sopii erinomaisesti saariston herkkaen luontoon tai maalaismaisemaan. Kaislaa voidaan kdyftaa myds saven yms. aineosien sideaineena seinarakenteissa. PrimitiivisillS "kangaspuilla" voidaan kutoa nopeasti kate kotaan, laavuun tai majaan; makuualusta tai vaikkapa helposti mukana kuljetettava nekdsuoja lintuhaffastajalle. Kestavdn kaislakaton saa vain kuivasta, kevdttalvella kerevs kaislasta. Tuoretta kaislaa voitaneen keytt2iii hyvin lyhytaikaiseen keytkidn ajateltuun kohteeseen- (* Tassa brkoitetaan kaislaa, josta kaytetdan myds nimeii jarviruoko) Taimo Mattsson Puh.: 050-3787169 KuYa: Ami
flftt \trt rr.v ert vrar r Ala.lxrd "lntrrsrflrr i!{/r unt +st rdq lelqldudrrudt., rrftesqjui cj i u Ejr6 _,1..1-* ateht*,4ar ttr 5 ras a&zl. tta.ttlg-+_+a& ll -ry i^ttl 7l tp di4af "&E I-.-- E fa:eilt tffi M * di.4,6l tt ga?i aa $rt tt* tc,l, 44-
SIHTEERILTA Vuosi sitten tapasimme isolla joukolla Humppilan yhteaspohjoismaisessa savikokouksessa. Sen puitieissa luotiin ja FRAN SEKRETERAREN vahvistettiin hyvid yhteyksia pohjoismaiden ulkopuolellekin, ennen kaikkea Saksaan ja Vircon. Kesalla kiivimme porukalla For ett er sedan samlades en stor skara i i Humppila oe det samnordiska lermdtet. Dar skaoades och Virossa tutustumassa ennen kaikkea Tartun ympdristcin savifakeniamiseen, josta fcirctdrktes goda kontakter in bara till de 6vriga tesse lehdesse kunnon matkakertomus - nordiska lendema utan framfdr allt ockse tlltyskland kiitos Taial lise laihdin och Estland. ljnder sommaren reste sedan eit glatt syksylle tycimatkalle Saksaan. Jossa onnrstuin gang till Esiland och fick bekanta sig med framfdrallt vie ilemaan Weimarissa Dacl'vefu and Lehmrn lerbyggeriet i Tartu-trakten, och om den rcsan finns puheenjohtajan Horst Schroderin luona- Kontalon ivaa oh etui juu hef en ingaende reseskildring - tack Tarja fdr detl viikkoa aikaisemmin Weimarissa vieiettiin Saksan saviyhdistyksen l0- vuotis juhlaa. Toin sielta Saviyhdisiysai sielta lahjaks i j uhlajulkaisun, ja aikomus on jossain vaiheessa julkaista suomen kielelle ainakin joitakin sen mielenkiintoisia esitelmiai. Sj6lv akte jag pe en jobb,esa till Tyskland och kunde kombinera det med ett besdk i Weimar hos tyska lerf6reningens ordfdrande Horst Schrdder. Det vaf ddets ironi attjag kom ditjust efter Dachverband Lehms 1o-ars jubileumsfest, men Lerforeningen fick emotta festskfiften, och nu planerar vi att dversatb atminstone negra av fdredragen och ldgga ut dem pd neiet i sinom tid. Prof. Schrdder bor i ett heriiqt lerhus - precis som man kan vank sig. Viime kes6n rakennushankkeista on Esse lehdessd kerottu jonkin verran ja lisad on tulossa yhdistyksen nettisivuille - Her i tidningen pfesente s nag av byggprojekien kunhan ehditiiin- Siuntiossa i\rarita on ffdn senaste sommar och mera blir det pa ja \sanut vapaaehtoisesti. puhtaasti rakkaudesta fdreningens natsida. - vad tiden lider. [Iarita i saveen, puuhailla nettisivuja meille- Sinne Sjundea haf helt frivilligt, av ren och sker kadek till tallennetaan my6s aikaisempia savijuttuja. Tuulta le n, jobbat med sidorna. Dit Hggs aven tidigare purjeisiin on myci saanut yhteisten pohjoismaisten artiklaf. Det samnordiska natsidesprojektet haf ockse nettisivujen teko karsoraar miter jatkossa as:ai fatt mera vjnd i seglen - vi ser vart det ber han. - kanavoituvat. - Sen ljsaksi Mariia suostuijelben Dadill haf Ma ta varit se snallatt hon igen axlat otlamaan yhdistyksen rahastonhoitajan iehtavain skattmdsiarmanieln n6f vi blev ncidgade att hitta vastaan, kun Eiran tyopaineet eivat anlaneet henelle ersdttafe fdf Eira, som inte hann med uppgiftenl;ikkumavaraa. Sa smaningom blir vadret allt mildare och det betyder Ilmat ldmpenevat vehitellen ja se tietdd etta oma att det egna bygget igen kallar - nu skall det rappas! ty6maa kohta kutslru - rappaamaan. Sopivastit,issaSa lampligt med ali denna rappningsinfo i tidningen! lehdesse onkin paljon tietoa savirappauksestal Onskar alla rvnga,erbyggaren bra stan pa Innokasta savisesonkiin valn]istautumistal sasongenl Ann-Marie Ann-Marie
Saviyhdistyksen kotisivusta Tein ensimmaisen version Saviyhdistyksen kotisivusta parivuotta sitten ollessani rahastonhoitajana. Laitoin sen omien kotisivujeni yhteyteen ilmaiselle Surfoun palvelirnelle. Sivut olivatehty Wordilla ja niidon lokninen taso olitodellalokasmainen. Joten kun tuli mahdollisuus teettild sivut 'ammaflilaisilla, Lapinlahden ku$sikeskuksessa niin ilomielin luovuin sivujen y apidosta ja 'ammattilaisten' muusta sivuihin tiittyvesta. Mutta tekemdt sivut olivat omasta ja muidenkin mielestit vieh huonommat kuin minun tekomat sivut joten alkupereiset sivul palasivat paikoilleen. Sivujen peivittaminen ollut kovin tiuhatahtista, mutta muutam n pdivityksen sentaen sain tehtya. Saatuani nopean yhteyden kotjin en sitten enee paassytgdn pdivittdmdan Surfeun sorverilld o eita sivuja joten tein sivutaas uusiksi. Ja tale valifld olin jopa hieman oppinut lisdd kotisivujen teosta eikd minun enda tarvinnut tehdg sivuja Wordin ohjatulla toiminno a vaan pystyn jopa kdyttemeen ihan kotisivujen tekoon tarkoitettuja ohjelmia joilla saa aikaan hieman paremman ndkdisid ja paremmin toimivia sivuja (ainakin toivon niin) Sivuja paivilettiinkin parin kuukauden vdlein. olisikohanama uudet sivut sitten Yhdbtyksen sivuistajo kolmas vai neljds versio. sivut ovat vield kesken ergiset kun trime Pedskysen teko ja koko viime vuoden kirjanpidon tekeminen on vienyt nyt aikeani... Ottaisin mieleleni muiden jesenien teksteje ja kuvia sivullejos vain joku haluaa tekstejedn tai kuvisan julkaista yhdistyksen kotisuvulla Ja sitten tdrkein eli osoite mistd sivut l6ytyvat: http://koti. m bnet.fi /saviry/ Jos teille tulee mieleen parannusehdotuksia taimuuta niin sivulta linkkijolla voi lahettee palautefta kayftakiie sitamyos jos loytyy risu ja ruusut teille onniite risuja niin voin kehittea sivuista paremmat. Terveisin Marita K-L alias tumbeliina
SAVI\TIDISTYS RY:N OPINTOIL{TK{ TARTOON 5.-7.7.2002 T6nu Keskkula, Tarton yliopiston professori, oll vuoksi joudlrimme jdtiemadn koulumuseon ja laatinui hienon matkaohjelman valrniiksi, joten muutakin veliin ja jaikamaan matkaa Kaiavereen. meiddn matkaajien ei tarvinnut muuta kuin asettua n6kema,1n ja kokemaan mite tuleman piti. Professori Saav!imme illansuussa KeskkUlan perheen lornanoli vastassa meitd Tallinnan 300 vuotta vanhassa ja vapaa-ajanviettopaikkaan, joka sijaiisee satamassa pikkubussin ja kujjettajan kanssa ja njin maaseudun rauhass Tarton liepeilld. Keskeista sielld oointomatka oeasi velift6masti alkamaan. on 300 v. vanha valtavan suuri kivista muurattu tuulimylly, joka aikoinaan on jauhanut koko kylan Ohjelma 5.7. viljat. [.4yllya ympaftjjvai iakk,iat suuret puutja kaunis l.ljlkoilmamuseorocca-afmare hedelmepuutarha.vanhatuulimyllynsuojaan 2. Tuhat vuotta vanhan lrun maalinnan historia ja rakennetussa talossa saimme levatd, rlrokailla, juoda katseiu maittavaa teeta ja vaihtaa ajatuksia. Lopuksi sajmme 3. Eestin suufln vesiputous, Jegalassa k6mpiai makllpusseihimme ja vaipua Euhaisaan 4 Lounas Jenedalla /\rusian oriin tallissa. viefailu uneen. Jdnedan Kartanossa ja Linnassa. 5. Keskiaikaisen linnan rauniot Laiusella sek:i Eesiin Toisen matkapdivdn 6.7. ohjelma: koulun histofian museo, Palamuse 1. Vanhat savirakennukset, niiden 6. Kunnan elaintafia Elistveralla erikolsominaisuudet ia rakennustavat Eteld- 7. lllallinenja y6pymjnen Kaiaveressa Eestisse. 2. N4atka Tado-verska L Rocca-al-l\,4aren ulkoilmamuseo: sen laajasia 3. Y6pyminen Kaiaverassa alueesta tutustuimme 1700-luvun looo!a es ttavdan aiueeseen joka on siirretty museoile Aamulla yhdistyksemrne sihtee Ami oli keitellyt ison Lansi-Eestista; isot rakennukset muodostavat kattilallisen kaurapuuroa ja sen voimalla umpipihan. Kaikki rakennukset alkupefaisi. KIJVA suunnistimme tutkjmusmaikalle Eteld-Eestiin. r kaiot 45o, koska L:insi-Eestissa sataa niin Ensin savitaloia katsastamaan. paljon, ruokokattojen harja irtonainen ettei I aloitimme kiefroksen v. 1905 rakennetusta iuuli vie - aittoja olj monenlaisia, vilja- naveiasta, jota on korjailtu monessa jaksossa, aikka, vaaieaitta, jossa palvelustytcjt koska rakennuksenurkat olivat peftaneet. Siihen kesaisin nukkuivat, riihess asuivat siat, on laitettu asbestisementtikatto, navetta ei enae kanat, lampaat, lehmai, ihmiset ole kaiytdssar kaikki tarpeellinen pyst!4tiin valmistamaan I Sitten komea savitalotila, jota isann6i nuori isdnta tilaila itse, u{kopuolelta osiettaviin kuulli Aarne Peteja. Hdnen isoisanse sai suojaja ikkunalasi; alkuaan ikkunattehtiin vapautussodasta 12 ha toniin ilmaiseksi. 1920 sian rakosia. siiiaikkunaruudun koko tontille oli kennetta talo. Rakennusiatuikkeita,.i 4"x4". ollut. savi oli ainoa mahdollisuus. 1931 tdrnd savi- I kesakeittid kotamailinen rakennus, jossa olki-oksa-ialo tuli valmiiksi, saviseinet on tulisua. Siella keiietiiin eldinten ja ihmisten muotoiltu lap'olla ilman muottia (se oli vanhempi ruoka. Vanhin suomalais-ugfilainen tapa tehda ilman mlotteja), seinien paksuus 80- rakennus. 90 cm. Vesija aurinko ovai rasittaneet talon 2. Nousimme piikeai rinnefta lrun maalinnaan, 1200- kulmia, suojaksion laitettu puupinot seinustalle. luvulta. Eestissd oli kaikkiaan 150 maalinnaa. lrun Tibn navetta on iso Ia pitka, siina maito-osasto, rnaalinnan vehmaassa maasiossa pesii mm. navetla keskelle Ekennusta ja hein:iosasto kuhankeiteja. - Neimme 7000 v. vanhan Rebalan ioisessa pdasse. hautausmaan Tallinna-Pietari-ajotien varrella. r Sitten vierailimrne ison maatilan pjhassa, jossa oli Haudat ovai isoja krvista ympyrenmuotoisiksi tulipalon jdljilt i vain ison navetan rauniot. Navetta rakennettuja muistomerkkejd. Vainalat oii oli rakennettu v. 19'19. Vuonna 1995 paloi haudattu paai pohjoisen suuniaan. navetta karjoineen seke salna. 3. Kavimme Eestin suurimmaila vesipuiouksella r Pysehdyimme vapaussodassa kaatuneitten Jegalassa. Vesi soljuu siell:i runsaana ja vapaana muistome.kin luona sellajnen on jokaisessa ja vuolaana 8 m korkeudelta ja 60 m leveydelte kihlakunnassa ja kihlakuntia on '130. Jokainen kohii Jagalajokea. paisas on erihinen. Vapaussodassa kaatui 20 Ndimme linnan rauniot Laiusella missa Kaarle Xll oli 000 eestildistd. asunut v. 1701-02. Seuraava kohteemme oli r Lounas nautittjin V6run kaupungissa, ja sitten [,4aataiouskou]umuseo, Jonka rakennuksilla on matka jatkui bussillamme. Pysahdyimme myds mielenkiintoinen historia. Entinen kartano, jossa eestinkielisen kylakoulun muistomerkillzi (1686) vrimeinen kreivj suamattirn iraagisestiv 1922. I Seuraavaksi Piusa-Koopad, lasihrekkakaivos. Kaftano toimi maatalouskouluna 80 vuotta Nyt koulu Siell,i hiekkaa lapioitiin kaivoksen kaiosta pitkilla on lakkautettu. KartanorakennLrksen tornissa lapioilla, hevoset kuljeitivat hiekan pois. Kaivos on sjaitsee savetdja. astrolonomi Urmaksen iy6huone, nyi museona. Jdljelld on pitkat, korkeat, pimedt jossa sa mme ihailla pienoistahtita vasta. hiekan ta!fi:imat kayi iv:it kuin gooiiilaisen kirkon Aianouutteen holvit Pehmeee vaaleata hiekkaa on
I kaikkialla. Nykydan kaivostoiminta Iatkuu rakennuksen. Kaunis, hyvin hoidettu piha ja puutarha avolouhoksena. hiekka menee kil)ttdlasin loivai rauhallisen kokonaisuuden, missa silma lepdsi valmistukseen. la nautti. Piha oli idyllinen my6s siite syysia, etta sielle oli vahtikoi, kissa ja sen pennut! Piusan kihistdle tapasimme Ekologisen paistattelemassa paivda_ Tama savitalo on 70 vuotta teknologian keskuksen Tdnu I\laur.ngin ja ollut ulkoa ja sisdlte alkuperdisene. Nyt sie d asuu tutustuimme Savikota-ke amiikkapajaan. ETK on yksityisyritys. lolla jdlevesien pundistus rakentajan kolmas sukupolvi. Talon rouva avasi erdena ystavallisesti meille kotinsa ovetja kertoi vitkkaasti toimialanaan, tycillistden 10 henkilde. eestin kielele talostaja sen histo asta. Kielj kuulosti "Sivutuotteena suuna mee a osmankaemra tutulta, mutta juuri sanaakaan siie eivoinut (susinuta, huitnuij), joka on todettu tojmivan hyvinymmartad, sukulaisuudesta huolimatta. kuituna savilaastissa. Piusassa valmistetaan sekiteftye valmista savilaastijauhetta harkkoja Osoitteessa Lembitu 5 ialossa nuori isantd. Tdnun (savi, kuo ttu puuhake+osmankddmi). Savion oppilas, joka suunnittelee rakennusinsindbnopintojensa lopputy6ksi tdm2in savitalonsa hyvin kaunista, erikoisen p!naista. KUnnoslamtsen. Tdnu vei mejddt kulttuudtapahtumaan, Varska kylan kansanperinnekonserttiin, joka tanssittiin jalaulettiin Osoitteessa Veike kaar 52 nuori pari asustaa teta nurmikolla vnahassa pihapiirissa, Setu-museon rsoa, vanhaa savitaloa ja entis6i sita samalla. He suojissa- LaL.tlajanaiset olivat pukeutuneet ottivat meidaii vastaan aivan extempore ja esittelivet kansallispukuihin. kaulassa sukuhopeakoruja. jopa rcmonttiaan, savirappausta sisetiloissa ja pystyuunin 600 v. vanhoja. Lauloivatja tanssivat mm. Lautun KOrlausrappausta. kyldsta joka jai Venajalle. Vanskan kylatss; n_ SOO asukasta, konserttiin olitullut kuulemma yli 1OO llainittava on efta yksityiskoteja savesta Eestissa ei henked, miehid, naisia, lapsia. ole teht vuosikymmeniin_ lllansuussa suuntasimme taas majapaikkaamme, Sitten historian ja kulttuurin kieffos Tartossa, T6nun jossa Sirje-rouva meite jo odotii teepdyden kanssa. johdolla: Pihalle laitettii nuotio makkaranpaistoon ia kuljimme vanhan yliopistokaupungin kaiuja, pujsioja, savimarkaajat kdvivdt jaruessd pesulla la uimassa. kukkuloita, neimme upeita, a*kitehtoonisesti lllanvieton jdlkeen taas makuupusseihin ikeen kuin mefkittevid kennuksia, patsaita, suihkuldhteita, ansaittuun lepoon ja valmistauiumaan seulaavaan ruutikelladn, valtai6an kifton auniol kavimme pajvaan. yliopiston puutarhassa ja t!tkimme keskiaikaista kivimuuripdtkee - se on aikoinaan ollut kahden Sqnnuntai7.7. kibmetdn mittainen vahva muuri, jossa oli 20 tomja. Pejva Tariossa ja sitten paluumatkalle Tallinnan Kaikesta nekemestemme sajmme seikkaperdista kautta Suomeen. tietoa oppaaltamme, prof. T6nu Keskkiilaltir. Nrimme Maarva koolin Tartossa, ioka on steinerkoulu, ionka Tdnu Keskkrila suunnitteli v. 1998, ia joka valmistui v. 2000. Pdasimme varitettavasti katsomaan site vain ulkoapaiin, kennuksen sisaseinet on apattu savella. KulttuLrrikiefros Tartossa peettyi ruokairuun vintoran tefassilla. Tdmdn ravintolan ed'ustalla on oatsas. jossa oscar wirdeja Edward wilde istuvat saman pdyddn aiaressa. seurasi savirarokier.os rarton kalrpunsin arueea. ::',ffi:""5#,i"::li,lflfi'j:";'#nii"l"' *' osoitteessa vambula 6 siiaitsee taro, joka on savimatkaajat saimme kanssanne Eestisse kokea, Elennettu 1920-30-luvulla savesta ja otjista, T6nu ja Sirje Keskkijla, kaikesta siita parhaat vdiipohja on puusta, sokkeli kjvesta, katto ja viemdrit kiitoksemme Tei e motemmille! kunnossa. Arkkiiehti on suunnitellut tamen
S avirappaus hirsiseinii An k*at i a I ek: I n Marita K-L Syksyllii kiivin katsomassa kun tehtiin savirappausta hirsiseiniiiin. Savirappaukseenhar taxvitaar: 1/3 osaa hienoa hiekkaa, 1/3 osaa savea ja 113 osaa sanomalehtee (lehmzin,4revosen lantaa) ja mm. seuraavanlaisia tydkaluja Rapattavat seinat piiiillystetii?in ensin kanaverkolla
Savirappaus levitetii?in ja sitten tasoitetaan ja tehe naynaa \.almis rapattu seina
LERGOLV I eii foredetta djurslall om knappt 30 m' (plais fdr en hast lre kor sex grisar plus ett suggbes och en setdonskam.nare) har jag veiat lnreda etl slorl k6k och elt nr ndre duschrum och toa elt. Sta let aif byggt strax efter 611900 Byggnadstekniken ar intressani da den kombinerar alderdom iga afbeislradtioner med (vid denna tid) hypermoderna ma aat:.+ltn n\l ; Vrirn/paS $RJN9 101 h+a, kd,ltri"! u{e^ helir,q-.a# Y r vil torlad'{o(v/sptd9 gi.".fe* t*t"ng Golvei dnskadejag be agga med kalkstensskivor med underliggande eiburen golwarmeslinga. Den murarelag iejt lill hjalp raknade ut alt fl',tspackel fdf detta skulle kosla ca 8-10.000 SEK(900-1100 E)+ arbete, sarnl att detta m6ste harda 3 menader jnnan p atlsaitlning Dessa tve fakta fannjag oaccepiabla och vaide i stallet erbruk. I en cenrentblandare blandades erpu lvef och iin puissand ca 1 :4 med vatten och kordes pe i en skoltkarra mellan awagda brador och 'rtj?inrnades i bf:;dornas niva (elsllngan hade redan iagts ut pa beiongs!lan). Redan efter fdrsla skoftaffan fann jag meloden a lifor arbststidskravande (muraren fann den dock nonna ) lbland ar del en fordel ail lnie vara iargad av de dogmer och fdrdomar som kunskaper i eti hantverk ofta medior;jag sade ti I murafen 'v skirer I dei hair och kdr det tofrl slallet och tillfdr vallnel nar det a. avvagt pa plats '. Leran och sanden btandades toft i cementblandaren pulvret kdrdes ul och avvagdes med hjailp av lengt vatlenpass och nivdbrado.na (arbetet med hea golvet log ca 1,5 Um - iika lang iid som de forsia 2 m2 med vat bruk). Harefler tilicjrdes valien med iin duschspruta (15liiefs tryckspruta fdr vaixibesprutning). Under arbetei protesterade muraren:"lvlen sa har kan manju inie g6ra.. eller, tja, det kan man fdrslas del skul e ju ga med vanligl cementbruk ocksa..- och hair har jag i al a af kampet med arbetsudskfavande vati bruk.l' Eftef n6goi dygns iorkning togs awaigningsbradorna borl och uppkornna he rum fylides med io i lerbruk som harefler fuklades Till slst eflerkornpfimefades ailt i lvd moment: ytan belades med eit afk kansparent plast och klappades med en brada fdrsedd med handtag och stampades darefter medjungfrlr, och fick lorka. P aslarket flyttades efier arbelets geng och avlagsnades eiier fullgjord uppgift. Nar kalksienen skulle laggas iuktades underiiggande lerbruk och n!4t lorrbruk ladesjamnt med vatienpass ca 5 nrm tjock. Bruket var samma som iidigare rnen medtllsats av ca 20 o/o gipspuverfofatt moive*a krympnlng;delta bruk fuktade som tidigare och kalklisorna lades Lase.valtenpass visade sig mycket afbelsbesparande i detta moment. Arbetet gav utan komplkauoner dnskat resultat. [4aieria]kosinaden underskred 100 E..q+er/F--? EteRJv! (d 5 -?P vnw rri-*:f+ ]"1,'ri:or."iulq Pontus Tunander, konservator NKF, Sverige
SAVILATTIA Entisee n. 30 m'z karjasuojaan (tijaa hevosele, koime e lehme e,kuudelre sialle sekd emakkokarsina ja valjashuone) olin suunnitellut tilavan kejttidn seke pienehkon suihkuhuoneen ja wc:n. Talli oli rakennettu heti v.1900 jalkeen. Rakennustekniikka on mierenkiintoinen, koska siine yhdistyvdt vanhan ajan tydperinteet (senaikaiseen) moderniin maieriaaliin: KUVAN TEKSTI ULKOSEINA + PERUSTA ilmarako n. 60 mm "sementtitiili" per,nteinen kalkkilaastj valettu betoni n. 80 mm hyvin kuivunut iurve/sphagnum; sullottuna n. 70 cm valettu betoni Aikomukseni oli tehda lattia kalkkikivilevyistd joiden alla lattialempda varten sahkcikaapeli. pestaamani muurarin laskujen mukaan tasoitetdhiintarkoitukseentulisimaksamaann.b-i0.0oosek(9oo-11ooe)+ iyd ja etta tamen tulisi kovettua 3 kuukautta ennen levyjen asettamista paikoilleen. Tassd kaksi fakto a joita en voinut hyvdksya ja niinpd valitsin sitten mieluummin savilaastin_ Betonimyllysse sekoitettiin savijauhe ja hieno rappaushiekka n. 1:4, seka vesi, ajettiin kottikerrylla mittalautojen variin ja tasoitettiin rauiojen pinnan mukaan (sahkdkaaperi orijo as;bttu betonib;ta[e) Jo ensimmdisen kottik2iryllisen jelkeen tydtapa oli minusta liian aikaavieva (muurarjn mieteste se kuitenkin oli normaali). Joskus on eduksi olla ippumatoniis saann6ista ja ennakkoruuloista, iotka usein riittyvet madrdttyyn a.nmattiin. Ehdotinkin muuradlle, ette "annetaan talle piutpaut ja tydstet ien ma kuivana, lisatedn vesi vasia sitten k!n se on tasoitettuna paika[a". Ja niin savija hi;kk; sekoitettiin kuivana belonimyllyssd, pulveri kerrattiin paikalle ja tasoitettiin pitk i i vatupassia ja tasotauioja kdyitiien (koko lattian iydsteminen kesti n. 1,5 t - yhta kauan kuin ensimmaiset 2 m, meriilla laastila). Td;an jelkeen iisattiin vesi hienolla suihkupullolla (l5lkasvien ruiskutukseen kdyiettdvalla paineruisku). Tydn aikana muuran protesror: "l\/utta eihan nain voitehdal... tai, nojaa, kai sr voi... - voisrhan sen tehdd i,av;llisen sementtrraastinkin kanssa... - ja t,iss,i mina olen kaikkina vuosina taistellut niin paljon aikaa viev6n maran laastrn kanssa...l" Jonkun vuorokauden kuivumisen jalkeen tasolaudat poistettiin ja niisu jeaneei tyhjdt paikataytettiin kuiva,la savilaastilla joka sitten kostutettiin. viimeiseksi tiivistettiin kaikki kahdesla'vaiheessa: pintaan asetettiin arkki i ipinakyv,ia muovia ja se taputettiin lautaa keirtaen, iohon oli laitettu ripa; sen jalkeen se tampattiin "hevosella", ionka jeikeen se sai kuivaa. Muoviarkkia siirrettiin ty6n edetess: ja tehtavansa tdytettyai se poistettiin. Kun kalkkikivilevyt laitettiin paikoilleen allaoleva savilaasti kostutettiin ja n. s cm kerros kurvaa iaastia levitettiin tasaisesti vatupassia kdyiiaien. Laastiolisamaa tavaraa kui; ajkaisemmin mutta sijhen olilisliity n 20 % kipsijauhetta kutistumisen estamiseksi; tamekin raasii kostutettiin kuten aikaisemmin ja laatat aseiettiin paikoilleen. Laservatupassi osoittautui hyvin tehokkaaksi teissa vaiheessa. Tycin tulos olijuuri torvomusten mukainen, eike mitdan komplikaatioita ilmennyt. [Iateriaalikulut alittivat 100 E. KUVATEKSTI SAVILAASTI n. 5-30 mm KALKKIKIVI KIPS'SAVILAASTI LAMPOKMPEL] BETONILMTTA Pontus T.tnander konservattori N.(l-, Ruotsi
Tallin seinien tiivistiiminen kevytsavella Olin viime kesiinii kuvaamassa kun Am-Marie tiivisti vanhaan tallirakennustaan kevl'tsavella. Kuvista kokosin ohjeetjoista on toivoakseni monelle hydtyii mietittaessa miten savellaja oljilla seinia tiivistetziiin. Ensimmiiiseksi varataan olkia, ja tietysti tarvitaan savea.
Savea liotetaan muutamia paiviajotta saadaan hlvin 'Juoksevaa" savivelliii. Savivellin saa parhaiten olkien pziiille tasaisesti tavallisella kastelukannulla. Kun savi on levitetfy olkien pallle, niin savi taytyy saada tasaisesti leviftymaiin olkiin ja se kay helpoiten ihan sekoittamalla olkia heiniihangolla
Kun on saatu savi tasaisesti levi?imii?in olkiin. niin sen iiilkeen kasan annetaan muhia seuraavaan oiiivadn muovin alla Seuraavana paiviin?i saviolki on pehmeaaja sitkeaajolloin se on sopivaa k5ltettiiviiksi.
Sillii vtilin kun savi muhii muovin alla on aikaa etsiii lautoja ja nauloja. Lautda kii)'tetiiiin "muotin" rakentamiseksi seiniitin. Laudat,,maalataan" savivellill?i ensin samoin seine maalataan savivellill?i jotta seinatja laudat eiviit imisi liikaa kosteutta pois itse saviolkiseoksesta. Ja sitten maalatut laudat naulataan seiniin pyshtukiin
Sitten on saviolkiseoksen tunkemisen vuoro Nuijiminen on hyvii suorittaa "helliillif' k?idellii, koska liian tiukkaan nuijittu savi ei pidd siszillii?in ilmaa niin hryin kuin ldyhempi saviolki.
Laudat voi ottaa pois kunhar savi on hieman kuivunut, ja siten laudat voi taas ka),ttaa seuraavaan kerrokseen. Tiilta naltae valmis seinii ja sitten lopuksi huokaistaan kuvat ja teksti Malita K,L
ELAMA SAVITALLISSA JATKUU Armelias kevdt saapui kuitenkin lopulta ja tallin ovet voitiin bvehdyttad auki nopeuttamaan kuivumista. Aurinkoinen kevebhava teki tydtddn ja saattoiopulta tallin seinat kuiviksi. Seindt osoittauiuivat lujiksi eike pakkanen ollut aiheu{anui niihin merkiftavia vaurioita. Parnumishalkea'nra jouduttii4 silti jossain mddrir paikkailemaan. Sisepuolinen savirappaus Kesalla saviseinat rapattiin. Rappauslaasiissa kaviettiin viereise[e pellolta saatua jaykkee, lihavaa savea, hiekkaa, selluvillaa seka hevosenlantaa. Hiekka seulottiin 4 mm:n seulalla, joiteivet isot kivennokarcet haittaisi appausty6td. Hevosenlaniaa ei pantu paljoa, vain sellainen mdara, jolla laasti saatiin muuttumaan sitk*iksi ja naiin helpommin tydstettaveksi. Laastin sekoittaminen onnistui tavallisella beionimyllyle. Edellisesse Paaskysessa (212OO1-1 l2ao2) ken oin savitallin rakentamispuuhista Tuikku nimiselle suomenhevoselle. Tallihan rakennetiiin vanhaan Veheiset halkeamat saatiin tassa vaiheessa my6s valaan niin, etta vanhan ulkosein6laudoituksen umpeen. Kun Eppaus oli kunnolla kuivunut se sisepuolelle tehtiin n. 150 mm:n valll kutterinlastusavimassalla. Valutyo tehtiin kaikkien hyvien maalattiin kalkkimaalilla. periaatteiden vastaisesti syksylh, joten savifakennehyven ladunnan vamislaniseksi savilaasti tydslel e n netallilastala ei ehtinyt juurikaan kuivua ennen talvea. Siitd vainakkaasli painaen kiinnivaletun eviseinen Prtaan. seuesikin seinan jaaiyminen ja kuuran kefaytyminen seinen sisapintaan. Seinat kasteltiin ennen rappausta ja annettiin sen j;lkeen kuivahtaa. Ensimmainen kerros laasiia Toinen talvi tallissa hierettiin seineian meiallilastalla voimakkaasti painaen. Tdma ensimmainen laastikerrcs oli ohut, jotta se saatiin mahdollisimman hyvin tunkeutumaankuluneen kunnon pakkastalven aikana on vasta saatu savivalun huokosiin, ja nain kiinnittymadn kunnolla todelliset kokem!ksei savitallista, kun seinet olivat seinapintaan. Saman tien lis:ittiin padib uutta laastia, tdysin kuivuneet. Vaikka tallin ilmanvaihton jolla tehiiin sopiva pintakerros rappaukseen. toistaiseksi ollut puutteellinen, on talli silti pysynyt Rappauksen paksuudeksituli n. 5-15 mm. kurvana. Hevoselhoitaiatkin tuntuval tyytyvdisiltd. Rappauksen annettiin kuivahtaa, jonka jdlkeen pinta 150 mm:n saviseind eiole laimp6e steend kovin.lyva, viimeisteltiin kostealla sienella hiertemell:i. mutte hevosel,e riiftave. Savipitoinen seine pystyy sitomaan itseensd kosteutia ja estea tallin sisailman liiallisen kostumisen- Savestahan on aiemmin Iakennettu paljon kotielain kennuksia, myds talleja. Lahes poikke!rksetta eeintenpitajien kokemukset savirakennuksista ovat olleet mycjnteisie. Uusiakin savirakennuksia on noussut runsaasti ja kantapaen kautta on tullut siina maiirin oppia, etta rakentamisen ongelmakohtia osataan velttad. Ennakkoluuloton hevosenhoitaja voikin turvallisin mielin Ehtea suunnittelemaar savista asumusta hevoilleen, kunh6n harkk:. rrtavrit perustiedot telniikasta ja savi akentam sko(emusla omaavar opaslajan ty6hdn. halkeahal nenivat sanalla unpeen ja valhiista pinnasta saaliin Teuvo Ranki,rakennusarkkitehti,