Rakennuksen sijoittuminen ja ympäristön huomioon ottaminen

1 LUONNOS 22.02.2007 Sisällys: I LUKU Yleistä 1 Soveltamisala 2 Rakennusvalvontaviranomainen 3 Rakentamistapaohjeet II LUKU Lupajärjestelmät 4 Vajat ja muut rakennelmat 5 Aidat ja tukimuurit 6 Julkisivutoimenpiteet III LUKU Rakennuksen sijoittuminen ja ympäristön huomioon ottaminen 7 Sijoittuminen 8 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan 9 Arvokkaat kulttuuriympäristöalueet 10 Ympäristön hoito ja valvonta 11 Aitaaminen 12 Pihamaa 13 Tontin liikennejärjestelyt ja paikoitus 14 Pihamaan rakennelmat ja laitteet 15 Pihamaan ja rakennuksen valaistus 16 Tontin rajan ylittäminen 17 Osoitemerkintä IV LUKU Rakentamista koskevia määräyksiä 18 Rakennuspaikkaa koskevat määräykset asemakaava-alueen ulkopuolella 19 Rakentamisen määrä asemakaava-alueen ulkopuolella 20 Rakentaminen kellariin ja ullakolle asemakaava-alueen ulkopuolella 21 Rakentamisen sijoittuminen rantavyöhykkeellä 22 Rakentamisen määrä rantavyöhykkeellä 23 Suunnittelutarvealue 24 Pohjavesialueella rakentaminen 25 Hyvä rakentamistapa 26 Rakennuksen purkaminen V LUKU Pälkäneen asemakaavaa täydentävät määräykset 27-38 Vanhan Pälkäneen rakennusjärjestyksestä siirtyvät määräykset VI LUKU Rakennustyön aikaiset järjestelyt 39 Yleiset määräykset 40 Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen VII LUKU Määräysten valvonta, noudattaminen, poikkeaminen 41 Määräyksistä poikkeaminen 42 Voimaantulo

2 I LUKU YLEISTÄ 1 SOVELTAMISALA Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita, joilla edistetään suunnitelmallista ja sopivaa rakentamista, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamista sekä hyvän elinympäristön toteutumista ja säilyttämistä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Pälkäneen kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleis- tai asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. MRL 14.4 2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on rakennuslautakunta. Rakennusvalvontaviranomaisen ja sen alaisen henkilöstön tehtävistä määrätään hallintosäännössä. MRL 21, 124 MRA 4 3 RAKENTAMISTAPAOHJEET Rakentamisen ohjaamiseksi rakennusvalvontaviranomainen voi antaa alueellisia tai koko kuntaa koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista. Kun maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :n mukainen toimenpide toteutetaan rakennusvalvontaviranomaisen asiaa koskevan rakentamistapaohjeen mukaisesti, lupaa toimenpiteeseen ei tarvita. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin edellyttää luvan hakemista. MRL 124, MRA 62 II LUKU LUPAJÄRJESTELMÄT 4 VAJAT JA MUUT RAKENNELMAT Yhden sellaisen korkeintaan 20 m²:n suuruisen piharakennelman tai katoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, tontin sisäisten aitojen ja tukimuurien ja enintään 15 m²:n suuruisen yksinkertaisen lautarakenteisen vajan rakentamiseen ei tarvita toimenpidelupaa silloin, kun se

3 sijoitetaan vähintään viiden metrin etäisyydelle naapurin rajasta ja 15 m:n etäisyydelle rantaviivasta. Toimenpidelupaa ei tarvita käymälän rakentamiseen ranta-asemakaavoitetulle alueelle tai haja-asutusalueelle edellyttäen, että käymälä sijoitetaan vähintään 25 m:n etäisyydelle vesistön rantaviivasta ja vähintään 5 m:n etäisyydelle naapurin rajasta. Toimenpidelupaa ei myöskään tarvita yhden alle 15 m korkean maston rakentamiseen eikä alle 20 m³:n suuruisen varastointisäiliön rakentamiseen. Venekatoksen tai vajan rakentamiseen rantavyöhykkeelle tulee aina saada rakennuslupa tai toimenpidelupa. Massiivisten tai muulla tavoin maisemaan merkittävästi vaikuttavien laiturien rakentamiseen tulee saada toimenpidelupa. Tässä pykälässä tarkoitettujen rakennelmien sijoittamisessa ja rakentamisessa tulee kuitenkin huomioida mitä pihamaan rakennelmien ja laitteiden sijoittamisesta muualla tässä rakennusjärjestyksessä on määrätty. MRL 126 MRA 63 5 AIDAT JA TUKIMUURIT Tonttien väliselle rajalle rakennettava, maasta mitattuna enintään 1500 mm:n korkuisen aidan rakentaminen ei edellytä rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, ellei asemakaava toisin määrää. Tässä tarkoitettujen rakennelmien sijoittamisessa ja rakentamisessa tulee kuitenkin huomioida mitä aidan rakentamisesta muualla tässä rakennusjärjestyksessä on määrätty. MRA 62, 63 6 JULKISIVUTOIMENPITEET Asemakaavoitetun alueen ulkopuolella rakennusvalvontaviranomaisen lupaa ei edellytetä silloin, kun kyseessä on rakennuksen vähäinen julkisivun muuttaminen, kuten katemateriaalin tai värityksen muuttaminen, ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen tai ikkunajaon muuttaminen. MRA 62, 63

4 III LUKU RAKENNUKSEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 7 SIJOITTUMINEN Asemakaavoitetun alueen ulkopuolella rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla vähintään yhtä suuri kuin rakennuksen suurin korkeus kuitenkin vähintään 5 m. Meluhaittojen torjumiseksi liitekarttaan nro 1 merkityllä alueella tulee rakennusten sijoittamiseen ja pihamaan muuhun järjestelyyn kiinnittää erityistä huomiota. Mahdollisen radonhaitan torjuminen tulee huomioida rakentamisessa. Asuntojen ja työtilojen huoneilman radonpitoisuuden alentamiseksi on rakennuksen alapohjarakenteiden ja ilmanvaihdon suunnitteluun sekä toteutukseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakennusluvan hakijan on tarvittaessa selvitettävä tontin maaperän ja pohjaveden mahdollinen saastuneisuus ja liitettävä tämä selvitys rakennuslupahakemusasiakirjoihin. Lupahakemusasiakirjojen mukaan on liitettävä myös selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on tarpeen ryhtyä mahdollisen saastuneisuuden takia. Valtioneuvoston päätös 993/92 melun ohjearvoista 8 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakentamisessa on säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä. Asemakaavoitetun alueen ulkopuolella rakentaminen tulisi kohdistaa peltoalueiden sijasta metsiköihin, harjujen rinteille, kumpareille ja olevaa kyläasutusta tukemaan. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Uudisrakennuksen on sijoituksensa, kokonsa, muotonsa, ulkomateriaalinsa ja väriensä puolesta sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olevaan rakennuskantaan. Rakennuksen vaikutukseen maisemakuvaan ja luonnonolosuhteisiin tulee myös kiinnittää huomiota. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Teiden varressa tulee rakennusten etäisyyksillä, rakenteilla ja sijoittelulla huolehtia siitä, että asuinrakennuksessa ja ulko-oleskelualueilla ei ilmene haitallista melua. MRL 117

5 9 ARVOKKAAT KULTTUURIYMPÄRISTÖALUEET Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt on esitetty liitteessä 2. - Epaalan-Kuulialan kulttuurimaisema - Pinteleen kulttuurimaisema - Mälkilän ja Myttäälän kulttuurimaisema, - Sappeen kylä ja kulttuurimaisema, - Vuolijoen kulttuurimaisema - Luopioisten kirkonkylän alue - Kouvalan kylän alue - Puutikkalan kylä Näillä alueilla on rakentamisessa kiinnitettävä erityistä huomiota edellä 8 :ssä mainitun lisäksi rakennusten sijoittumiseen ympäristöön ja maisemaan niin, että kulttuurimaisema-arvot säilyvät. Maisemallisesti tärkeissä metsäsaarekkeissa tulee puita säilyttää. Alueella olevaa rakennuskantaa ja pihapiirejä tulee säilyttää ja korjata perinteitä vaalien. Historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaita rakennuksia ei tule purkaa ilman pakottavaa syytä. Uudisrakentamisen tulee tapahtua alueen kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja korostetusti huomioiden. 10 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA Rakennettu ympäristö on pidettävä käyttötarkoituksensa ja ympäröivän alueen maankäytön edellyttämässä asianmukaisessa kunnossa. Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen suorittaa MRL:ssa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmusten ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja haltijoille em. viranomaisen päättämällä tavalla. Töhryt rakennuksen julkisivuista sekä muista rakenteista ja laitteista tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista. MRL 166, 167 11 AITAAMINEN Aidan tulee materiaaliltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan sopeutua ympäristöön.

6 Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle ja siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille, liikenteelle eikä katujen kunnossapidolle. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita tai tukimuuri, ellei sitä sijoiteta naapurien keskinäisellä sopimuksella rajalle, tulee sijoittaa siten, että sen etäisyys rajasta on vähintään puolet valmiin tai täysikasvuisen aidan korkeudesta. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. MRA 82 12 PIHAMAA Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Pihamaan tarpeellinen pengertäminen on toteutettava kokonaan omalla kiinteistöllä enintään 1:2 kaltevuudessa siten, etteivät maa-ainekset tai luonnollisesta vedenjuoksusta poikkeavat valumavedet valu naapuritontin puolelle tai katualueelle. Pengerryksillä ei saada aiheuttaa haittaa naapurimaan käytölle. MRL 165 13 TONTIN LIIKENNEJÄRJESTELYT JA PAIKOITUS Tontin ajoneuvoliikenne tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ajoneuvoliikenteestä ei aiheudu vaaraa. Tontille saadaan tehdä vain yksi ajoneuvoliittymä. Erityistapauksissa, kuten isoilla kulmatonteilla, ajoneuvoliittymiä voidaan tehdä kaksi. Pientalon ajoneuvoliittymän leveys saa olla enintään 6,0 m. Autokatoksen tai tallin ajoyhteys tulee järjestää niin, että auton kääntäminen omalla tontilla on mahdollista ennen tielle tai kadulle ajamista. Autopaikkoja tulee osoittaa seuraavasti ellei asemakaavassa ole toisin määrätty: - liike- ja toimistorakennukset 1 ap/ 50 m² kerrosalaa - kerrostaloasunnot 1 ap/ asunto - rivitalo 1,5 ap/ asunto - omakotitalot 2 ap/ asunto - yleiset rakennukset 1 ap/ 100 m² kerrosalaa - kokoontumistilat 1 ap/ 8 istumapaikkaa - teollisuustilat 1 ap/ 2 työntekijää MRL 156, 167.4

7 14 PIHAMAAN RAKENNELMAT JA LAITTEET Rakennelmat ja laitteet kuten autosuojat, puutarhamajat, kasvihuoneet, grillikatokset, laiturit ja muut vastaavat on sijoitettava kiinteistölle siten, etteivät ne aiheuta haittaa naapurille eivätkä rumenna ympäristöä. Kiinteät rakennelmat ja laitteet on sijoitettava vähintään rakennelman tai laitteen korkeuden osoittaman mitan etäisyydelle naapurin rajasta kuitenkin vähintään 5 m. Sijoittaminen em. lähemmäksi edellyttää naapurin suostumusta. Rantavyöhykkeellä rakennelmien ja laitteiden etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 15 m lukuun ottamatta laitureita sekä venevajoja ja -katoksia. Toimenpideluvan hakemisesta em. toimenpiteisiin on säädetty MRL:ssa sekä rakennusjärjestyksen 4 :ssä. 15 PIHAMAAN JA RAKENNUKSEN VALAISTUS Pihamaan ja rakennuksen valaistus on toteutettava siten, että valaistus lisää alueen turvallisuutta eikä haitallisesti häiritse naapureita tai alueella liikkuvia. 16 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle alueelle seuraavasti: 1) Rakennuksen perustusrakenteet maan pinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,2 m ja maanpinnasta 1,5 m syvemmällä olevat perustusrakenteet 1 m. 2) Tekniset laitteet ja muu vastaava 0,3 m. Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle. MRL 113, 118 MRA 51 17 OSOITEMERKINTÄ Milloin rakennus ei näy riittävästi kadulle tai muulle liikenneväylälle, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. MRA 84

8 IV LUKU RAKENTAMISTA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ 18 RAKENNUSPAIKKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA- ALUEEN ULKOPUOLELLA Rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, muodoltaan ja mittasuhteiltaan sovelias. Asemakaavoitetun alueen ulkopuolella asuinrakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 4000 m². Milloin rakennus liitetään yleiseen viemäriverkkoon, rakennuspaikan pinta-ala voi olla edellä sanottua pienempi, ei kuitenkaan alle 2000 m². Pinta-alarajoituksen estämättä voidaan tehdä olevaan asuntoon liittyviä talousrakennuksia ja olemassa olevien rakennusten muutos-, korjaus- ja vähäisiä laajennustöitä, jos rakennuspaikka pysyy samana. Vesistön varrella rantaan rajoittuvan tai enintään 50 metrin etäisyydellä siitä sijaitsevan rakennuspaikan rantaa kohti suuntautuvien rajojen rannanpuoleisten rajapisteiden välimatkan tulee olla vähintään 50 m. Rakennuspaikoilla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää. 19 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen ja kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä yksikerroksisia talousrakennuksia. Muulle kuin asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä rakennuksia. Rakennuspaikalle voidaan rakentaa toinen asuinrakennus, mikäli rakennuspaikalla olevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen säilymistä ei voida muulla tavoin turvata. Rakennuspaikalle yhteensä rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Alle 5000 m²:n suuruisella rakennuspaikalla rakennusoikeuden määrä voi ympäristön rakennustapa huomioiden olla suurempikin ei kuitenkaan yli 15 %. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, voi lupaviranomainen antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia tai sukupolvenvaihdosta palvelevan toisen asuinrakennuksen. 20 RAKENTAMINEN KELLARIIN JA ULLAKOLLE ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen

9 maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 21 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN RANTAVYÖHYKKEELLÄ Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin olla vähintään 25 m ja kiinteistön kaikkien rakennusten alimman lattiatason vähintään 1 m ylävesirajaa korkeammalla. Vakituiseen asumiseen tarkoitetun rakennuksen etäisyyden em. tavalla lasketusta rantaviivasta tulee olla vähintään 40 m. Yhden saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa lukuun ottamatta rantavyöhykkeen avoimia osia. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 m. Toisena saunana voidaan tälle etäisyydelle rakentaa alle 12 m²:n suuruinen savusauna. Näin sijoitetun saunarakennuksen tulee olla yksikerroksinen ja katettujen terassien pinta-ala saa olla enintään 10 m². Venevajan ja katoksen tulee sijaita kokonaan keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta katsoen mantereen puolella kasvillisuuden suojaamana. 22 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA Ranta-alueella rakennuspaikalla saa olla enintään yksi yksiasuntoinen I½-kerroksinen asuinrakennus. Mannerrannat: Lomarakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikkaa kohden saa olla 6 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 160 m². Enimmäiskerrosalasta vähintään 20 m² tulee varata varastotilan rakentamiseen ja rakennuksista vierasmaja saa olla kooltaan enintään 15 m². Rakennusten lukumäärä saa olla enintään neljä (4). Vakituisen asumisen rakennuspaikoilla rakennusten yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikkaa kohden saa olla enintään 7 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 300 m². Enimmäiskerrosalasta vähintään 20 m² tulee varata varastotilan rakentamiseen. Saaret: Kooltaan alle 5000 m²:n saarissa rakennusten yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikkaa kohden saa olla enintään 3 % rakennuspaikan pintaalasta. Kerrosalasta osa tulee käyttää varastotilan rakentamiseen.

10 Mikäli rakennuspaikalla on edellä mainittuja suurempi rakennus voidaan sitä peruskorjata ja uudelleen rakentaa nykyistä kerrosalaa ylittämättä. 23 SUUNNITTELUTARVEALUE Suunnittelutarvealuetta Pälkäneen kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitettujen alueiden sekä 2 momentissa tarkoitetun rakentamisen lisäksi seuraavat tämän rakennusjärjestyksen liitekartoissa 3 ja 4 rajatut alueet 1. Epaalan Kuulialan kulttuurimaiseman alue Liite 3 2. Puutikkalan kylä Liite 4 Rakennettaessa suunnittelutarvealueella on rakennuslupahakemuksesta hankittava rakennuslautakunnan suunnittelutarveratkaisu ja tarpeen mukaan ympäristönsuojeluviranomaisen, museoviraston ja maakuntamuseon lausunto. Lisäksi on otettava huomioon mitä maankäyttö- ja rakennuslain 72 :ssä on määrätty suunnittelutarpeesta ranta-alueilla. Tämä määräys on voimassa 10 vuotta rakennusjärjestyksen voimaantulosta. MRL 16, 72, 137 24 POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN Liitekartassa 5 esitetyillä vedenhankintaa varten tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt tulee sijoittaa suoja-altaisiin. Pohjaveden pilaantumisriskin aiheuttavien aineiden imeytyminen maaperään on estettävä. Rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseen. 25 HYVÄ RAKENTAMISTAPA Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä poikkeavaan lopputulokseen. 26 RAKENNUKSEN PURKAMINEN Rakennuksen tai sen osan purkamista koskevan lupahakemuksen tai ilmoituksen käsittelemisen yhteydessä voidaan edellyttää hakijaa toi-

11 mittamaan asiantuntijan tekemän selvityksen rakennuksen historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta. Ennen purkutyön aloittamista voidaan edellyttää esitettäväksi purkamissuunnitelma, jossa on selvitettävä rakennusosien lajittelu, hävittäminen ja hyötykäyttö ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti. Purkutyössä on kiinnitettävä erityistä huomiota purkutyöstä aiheutuvien melu- ka pölyhaittojen rajoittamiseen. Turvallisuudesta purkutyön yhteydessä on säädetty erikseen. V LUKU PÄLKÄNEEN ASEMAKAAVAA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET Pälkäneen kunnan 21.10.1991 hyväksytystä rakennusjärjestyksestä jäävät voimaan jo aiemmasta rakennusjärjestyksestä (3.9.1979 hyväksytystä) siirtyneet kuntakeskuksen asemakaavaa täydentäneet tämän luvun määräykset: 27 Rakennuspaikan suuruutta ja tarkoitukseensa soveltuvuutta harkittaessa on huomiota kiinnitettävä ohjeellisiin rakennuspaikan rajoihin ja muihin rakennuskaavan tarkoitusta osoittaviin ohjeellisiin merkintöihin. Rakennuspaikan tulee olla muodoltaan ja sijainniltaan sellainen, että se ei vaikeuta korttelialueen muun osan tarkoituksenmukaista käyttöä kaavan osoittamaan tarkoitukseen. Rakennuspaikan on rajoituttava rakennuskaavan mukaiseen liikenneväylään tai erityisessä tapauksessa yhteiseen alueeseen, minkä kautta on järjestettävissä ajokelpoinen yhteys. 28 Milloin rakennuskaavassa ei ole määrätty rakennusalaa, rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla vähintään yhtä suuri kuin sen rajan puoleinen korkeus, kuitenkin vähintään 4 metriä. 29 Samalla rakennuspaikalla rakennukset on sijoitettava riittävän etäälle toisistaan. 30 Asuntokerrostaloa (AK) tai yhdistettyä liike- ja asuntokerrostaloa (ALK) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 25 %. Liikerakennusta (AL) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 40 %. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 5 rakennuspaikan pinta-alasta. 31 Rivitaloa tai muuta kytkettyä rakennusta (AR) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 %. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 40 % rakennuspaikan pintaalasta. 32 Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa (AO) tai maatilan talouskeskusta (AT) varten tarkoitetun rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 25 % rakennuspaikan pinta-alasta. Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa palveleva talousrakennus saa olla enintään 3,5 m korkea.

12 33 Asunto- ja kasvitarharakennusta (AV) varten tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla vähintään 3000 m². Rakennuspaikan kerrosala, mihin ei lueta kasvihuoneita, saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. 34 Moottoriajoneuvojen huoltoaseman (AM, LM) rakennuspaikan on oltava vähintään 2000 m². Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 30 % sen pinta-alasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asunnon, ei kuitenkaan moottoriajoneuvojen huolto- tai säilytystilojen ala- tai yläpuolelle. Rakennuspaikalle saadaan sijoittaa myös sen käyttötarkoitukseen liittyviä myymälä- tai muita liiketiloja. 35 Yleistä rakennusta (Y) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 50 %. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 % rakennuspaikan pinta-alasta. 36 Teollisuus- tai varastorakennusten (T) rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 2000 m². Rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 50 % ja kerrosala saa olla enintään 60 % rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto-, henkilökunnan ruokailu- ja muita vastaavia tiloja. Rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään 2 asuntoa, ei kuitenkaan teollisuus- tai varastotilojen ala- tai yläpuolelle. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti teollisuusrakennuksen rakentamisen kanssa. 37 Käsiteollisuusrakennuksen (TK) rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 %. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 40 5 rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto-, henkilökunnan ruokailu- ja muita vastaavia tiloja. Rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään 2 asuntoa, ei kuitenkaan teollisuus- tai varastotilojen ala- tai yläpuolelle. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti käsiteollisuusrakennuksen rakentamisen kanssa. 38 Maanviljelys- tai metsätalousalueeksi kaavassa osoitetulle (MV, MM) sekä maatilan maatalouskeskuksen alueelle saa rakentaa ainoastaan maanviljelystä, karjanhoitoa tai metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Näille alueille saa rakentaa myös maatilan talouskeskukseen välittömästi liittyviä maatilamatkailuun käytettäviä tiloja. Rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 2 hehtaaria. VI LUKU RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT 39 YLEISET MÄÄRÄYKSET Työmaa on erotettava ympäristöstään tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla.

13 Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Lupaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. Työmaan jätehuollon tulee olla suunnitelmallista. Työmaa tulee olla riittävästi varustettu jätehuollon järjestämiseksi. Rakennustyön jälkeen työmaan huoltorakennukset ja työmaa-aidat yms työmaarakenteet on poistettava viipymättä ja työmaa-alue siistittävä. Vahingoittunut katu- tai muu alue on pantava viivytyksettä kuntoon. 40 KATU- TAI MUUN YLEISEN ALUEEN KÄYTTÄMINEN Tien- tai kadunpitäjältä tulee saada lupa määräajaksi käyttää hallitsemaansa katu- tai muuta yleistä aluetta työmaata ja sen huoltotiloja varten. Tien-, kadun- tai väylänpitäjän suostumus tarvitaan myös katu tai muuhun yleiseen alueeseen kohdistuvia töitä varten. Suostumusta edellyttäviä toimenpiteitä voivat siten olla mm viemärin tai johtojen kaivaminen alueen poikki tai laiturin rakentaminen. VII LUKU MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN JA POIKKEAMINEN 41 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN Lupaviranomainen voi erityisestä syystä poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta vastaista kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on tarvittaessa hankittava kunnanhallituksen tai, jos lausunnon antaminen on annettu muun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto. 42 VOIMAANTULO Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Pälkäneen kunnan 21.10.1991 sekä Luopioisten kunnan 12.11.1991 hyväksytyt rakennusjärjestykset. Liitteet: Liitekartta 1 meluhaittojen torjumisen alueet Liitekartta 2 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt Liitekartta 3 Suunnittelutarvealue: Epaalan-Kuulialan kulttuurimaiseman alue Liitekartta 4 Suunnittelutarvealue: Puutikkalan kylä Liitekartta 5 Vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet