Biopohjaisten pelkistysaineiden mahdollisuudet ja tulevaisuuden tutkimussuunnat prosessimetallurgian laboratoriossa Koksiseminaari 23.5.2012 Hannu Suopajärvi
Sisältö Tausta Biomassan tutkimus maailmalla Bioreducer-projektin tavoitteet Tuloksia (Bioreducer, Väitöstyö) Biomassa metallurgisissa prosesseissa Biomassan termokemialliset konversioreitit ERP:n korvaaminen puuhiilellä (Case integroitu terästehdas) Biomassan tarve (esimerkki) ja saatavuus Kokeellinen tutkimus laboratoriossa biomassan hyötykäyttöön liittyen Puuhiilen tuotantokustannukset Biomassan käytön tutkimus tulevaisuudessa laboratoriossa Lähteet
Tausta Fossiilisten CO 2 päästöjen pienentäminen Terästeollisuus tuottaa noin 5-7 % fossiilisista CO 2 päästöistä Suomessa Ruukki tuottaa vuosittain noin 4 5 Mt CO 2 (noin 6-7 % of CO 2 päästöistä Suomessa, metallinjalostusteollisuus yhteensä noin 10 %) Terästeollisuuden keinot pienentää fossiilisia CO 2 päästöjä Materiaalien ja energian käytön tehostaminen Prosessi-integraatio Uudet teknologiat Yleiset ohjurit Energiatehokkuussuunnitelmat Päästökauppa BAT/BREF Ympäristömääräykset
Tausta http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=com:2011:0112:fin:fi:pdf EU:n pyrkimykset vähähiiliseen talouteen vuosille 2030 ja 2050 ovat kunnianhimoiset Perusvuotena 1990 (Teollisuus) 2030 34 40 % vähennys 2050 83 87 % vähennys Miten sovelletaan käytäntöön? Miten teräs/metalliteollisuus pystyy tähän vastaamaan?
Eurooppalaisen terästeollisuuden vastaus ULCOS Eurooppalainen konsortio, jonka tarkoituksena pienentää terästeollisuuden CO 2 päästöjä 50 % tämän hetken teknologioihin verrattuna Tutkimuskohteet: Masuunin huippukaasun kierrätys Hisarna (suorasulatus) Ulcored (paranneltu suorapelkistys) Ulcowin (elektrolyysi) CCS mukana Fossiilisten pelkistimien korvaaminen biomassalla Pääpaino kuitenkin teknologioiden kehityksessä
Biomassan käytön tutkimus Brasiliassa käytetään minimasuuneissa sekä kappalekoossa että injektoituna Tutkimusta biomassan käytöstä eri prosesseissa Masuuni Koksin mukana Injektoituna pulverisoidun kivihiilen tapaan Sintraamo Korvattu osa polttoaineesta EAF Energiantuoja ja kuonan kuohutus DRI Synteesikaasun tuottaminen biomassasta SAF Koksin mukana Ng et al. (2011) Reactivity of bio-coke with CO 2
Biomassan käytön tutkimus Tutkimusmetodit Pulverisoitu puuhiili Puuhiilen rakenne (huokoisuus) Reaktiivisuus Kaasuuntuminen Prosessimallinnus ja simulointi Biokoksi Koksin reaktiivisuuden ja lujuuden muutos Erilaisia puuhiiliä ja eri kappalekoossa Noin 5 % puuhiiltä voitaneen lisätä kivihiili-mixiin Tutkittuja raaka-aineita mm. eukalyptus ja maatalouden tähteet Tutkimusta mm. Keski-Euroopassa, Australiassa, Kanadassa ja Brasiliassa
Bioreducer tavoitteet Kartoittaa mielekkäiden kuljetusetäisyyksien päässä Rautaruukin Raahen terästehtaalta olevat, korkean H/C-suhteen omaavat materiaalit. Arvioida kullekin bioraaka-aineelle mielekkäin käyttöolomuoto (s,l,g) pelkistimenä ja teknologioita niiden tuottamiseen. Määritellä tekniset muutostarpeet, uudet mahdollisuudet ja muutosten vaikutukset niin käyttökohteessa kuin tehtaan vaikutuspiirissä olevassa muussa tuotantoketjussa. Arvioida aikaansaatavaa GHG-päästövähenemä ja vaikutusta toiminnan kestävyyteen (sustainability).
Bioreducer:n tuloksena saadaan Realistinen näkemys biopohjaisen pelkistysaineen mahdollisen käytön laajuudesta metallurgisessa teollisuudessa Pohjois- Pohjanmaalla, Koillismaalla ja Perämeren kaaren alueella. Uutta ja koottua tietoa erityyppisien biomateriaalien ominaisuuksista ja niiden käyttöönottoskenaarioiden edellyttämistä investoinneista ja muista muutoksista. Tarkka ja monipuolinen kuva niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta erilaisien biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuuksista ja merkityksestä, ja mahdollisista yksityiskohtaisemmista jatkotutkimustarpeista. Aikataulu Hanke on alkanut 1.9.2010 ja päättyy 31.8.2012. (jatkoaikahakemus 30.4.2013 hyväksytty)
Bioreducer:n johtoryhmä
Biomassan mahdollisuudet metallurgisissa prosesseissa Masuuni suurin hiilen käyttäjä (Raahe, Koverhar) Masuunissa käytetään monia pelkistimiä: koksi, kivihiili, maakaasu, muovi, koksaamokaasu Biomassasta voidaan valmistaa lähes fossiilisia pelkistimiä vastaavia Tietyt kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet ovat erilaisia
Termokemialliset konversioreitit ja tuotteet Hidas pyrolyysi Puuhiili, saanto 30 % (k.a.) Lämpöarvo n. 30 MJ/kg Energiasaanto n. 50 % Nopea pyrolyysi Bioöljy, saanto 60 70 m-% (k.a.) Lämpöarvo n. 16 19 MJ/kg Puuhiili saanto 10-25 % Kaasutus Kaasusaanto kiinteästä 90 95 % Energiasaanto n. 80 % Vaatii H 2 O ja CO 2 poiston Entrained flow-kaasutus Kaasutus+metanointi Energiasaanto jopa n. 70 % Epäsuora tai kiertoleijupetikaasutus Vaatii H 2 O ja CO 2 poiston Kallis investointi
Hidas pyrolyysi Useita teknologioita Pystyretortti Lurgi: 27 000 t biohiiltä 2 retortissa Tunneliretortti O.E.T Calusco: 6 000 biohiiltä t Rumpupyrolysaattori Pacific pyrolysis: Valmius noin 10 000 t biohiiltä laitoksen toimittamiseen Ruuvipyrolysaattori Pyreg: 350 t biohiiltä Preseco (Suomi) energiatehokkuus 90 % Suuren mittakaavan hiiletyksestä kokemuksia myös Suomessa (Vapon turvekoksitehdas) Energiasaanto jopa 80 % 20 000 t turvekoksia 40 000 t turvebrikettejä Lämpöä ja sähköä
Fossiilisten pelkistinten korvaaminen masuunissa Systeemitarkastelu: puuhiili masuunissa Puuhiili systeemin ulkopuolelta Puuhiili tuotetaan systeemin sisällä ja sivutuotteet poltetaan voimalaitoksella (kapasiteetin oletetaan riittävän) Tarkasteltiin, miten systeemin energiavirrat ja ympäristökuorma muuttuisivat eri tapauksissa
CO 2 päästöt verrattuna kirjallisuuteen
Fossiilisten pelkistinten korvaaminen masuunissa Hyvälaatuinen puuhiili on jopa parempaa kuin kivihiili Saannon kustannuksella Korvaamalla ERP (90 kg/trr) puuhiilellä (103.5 kg/trr) voidaan vähentää CO 2 päästöjä noin 15.4 % Lisäämällä edelleen injektio 150 kg/trr saadaan vähennys 26.4% Mikäli tällainen määrä tuotetaan puuhiiltä vuodessa, voisi sivutuotteilla tuottaa merkittävän määrän CO 2 -neutraalia sähköä
Onko raaka-ainetta? Puun mahdollinen tarve: Case Ruukki Mikäli kiinteän pelkistimen injektointilaitteisto Pulverisoitua kivihiiltä injektoidaan yleisesti noin 150 kg/trr Päästy jopa 200 kg/trr tasoon Vaatii investoinnit Tällöin tarvittavan puun määrä kasvaisi todella suureksi Puuhiilen määrä jopa 480 000 t Puun tarve jopa 3.4 Mm 3 Oletukset Kostean puun tiheys 850 kg/m3 Raakaraudan tuotanto 2.4 Mt Tuorekosteus 50 % Pyrolyysin saanto 33 % kuiva-aineesta Miljoonaa kuutiota 4.00 3.50 3.00 2.50 2.00 1.50 1.00 0.50 0.00 2.57 3.42 150 kg/trr 200 kg/trr
Onko raaka-ainetta? Vaihtoehtoja on paljon Useita primääri- ja sekundääriraakaaineita Energiapuu Kierrätys- ja jätepuu (Muovi) Energiakasvit Sahateollisuuden jakeet Selluteollisuuden jakeet (Mäntyöljy, mäntyöljypiki, ligniini) Prosessi-integraatio yi teollisuusrajojen Mitkä sopivat metallurgisen teollisuuden käyttöön? Taloudelliset realiteetit? Tukkipuu Sahateollisuus Sahatuotteet Hake Hake, Kuori, Puru Hake, Kuori, Puru Sellu- ja paperi metsäteollisuus Kierrätyspuu Puupohjainen biomassa Kuitupuu Mustalipeä, ligniini Raakamäntyöljy Kemianteollisuus Kuluttajat Mäntypiki Energiapuu Energiateollisuus Terästeollisuus
Energiapuun saatavuus Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa oli 6.2 Mm 3 vuonna 2010. Tekno-ekologinen potentiaali on 23.3 Mm 3. Arvioitu käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuonna 2020 noin 14.7 Mm 3. Suopajärvi & Fabritius (2012)
Koetoiminta laboratoriossa aiheen parissa ERP+mäntypuuhiili Varsinaisesti ei ole kokeelliseen toimintaan perustuvaa projektia Diplomityö (A. Salo) Masuuni-injektanttien viskositeettimittaukset ERP-puuhiili-, Kivihiiliterva-puuhiili-seos Viskositeetin puolesta noin 15 % (ERP) ja 10 % (kivihiiliterva) kokonaisinjektiomäärästä voisi olla kiinteää puuhiiltä Riippuen kokonaisinjektiomäärästä noin 30 40 000 t vuodessa Muita huomioitavia tekijöitä ovat seoksen tarvitsema sekoitus, laitteistojen ja putkistojen kuluminen, suuttimien tukkeutuminen, seoksen pisaroituminen, jne. Kivihiiliterva+mäntypuuhiili
M. Iljana Koetoiminta laboratoriossa aiheen parissa: Bioreducer Bioreducer M. Iljana Reaktiivisuus, palamiskäyttäytyminen, haihtuvat Reaktiivisuuskoe (TGA-putkiuuni): Dynaaminen ajomalli huoneenlämpötilasta tuhkaksi lämpötilaa nostaen 5 o C/min Kaasuatmosfääri 50% N 2, 35% CO & 15% CO 2 Jatkuvatoiminen näytteen massanmittaus (TGA) Palamiskäyttäytyminen Koelaitteisto: Netzsch STA 409PC Kaasuatmosfääri: N 2 tai ilma Lämpötilan nostonopeus 10 o C/min N 2 -atmosfäärissä koe lopetettiin 900 o C:ssa ja ilma-atmosfäärissä 1200 o C:ssa Syötekaasu (CO, CO 2, N 2 )
M. Iljana TG (%) 100 Koetoiminta laboratoriossa aiheen parissa: Bioreducer Näytteet joko hiottu pallomaisiksi (halkaisija n. 12 mm) tai seulottu 4-8 mm fraktioon (kuvaajassa selite 4-8 mm ) Näytteet C-K edustavat eri biohiililaatuja. Rautaruukin metallurginen koksi ja antrasiitti tarjoavat vertailukohteen. 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Antrasiitti, 4-8 mm RR koksi C Africa D, 4-8 mm Sekapuu F, 4-8 mm Kuusi G Turvekoksi H Mänty I J, 4-8 mm Paju K Mänty Turvekoksi Haihtuminen Paju Boudouard Sekalehtipuu Antrasiitti 0 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 1100 1200 Lämpötila ( o C) Koksi
Kaikki näytteet; TG-käyrä, N 2 -atmosfääri TG /% M. Iljana 100 95 90 85 80 75 70 65 [133] [109] [121] [253] [97] [205] [13] [217] [193] [229] [37] Koksi, RR Koivu, SB Oy Antrasiitti Turvekoksi Kuusihiili, Preseco Turve, SB Oy Sekapuuhiili, Preseco Africa Sekalehtipuu, SB Oy Mänty, SB Oy Paju, SB Oy Main 2011-12-07 16:14 User: PYOMET [#] Instrument File [13] STA 409 PC/PG [37] STA 409 PC/PG [97] STA 409 PC/PG [109] STA 409 PC/... [121] STA 409 PC/... [133] STA 409 PC/... [193] STA 409 PC/... [205] STA 409 PC/... [217] STA 409 PC/... [229] STA 409 PC/... [253] STA 409 PC/... 100 200 300 400 500 600 700 800 900 Temperature / C 111111 - Sekapuuhiili (D) - TYPPI.ngb-ssv 111115 - Paju (J) - TYPPI.ngb-ssv typessä-10-900.ngb-ssv tg-ms-antrasiitti-10-900-typpi.ngb-ssv 111116 - Koivu (PEKKI) - TYPPI.ngb-ssv 111122 - Koksi - TYPPI.ngb-ssv 111123 - Sekalehtipuu (PEKKI) - TYPPI.ngb... 111124 - Turve - TYPPI.ngb-ssv 111125 - C_Africa - TYPPI.ngb-ssv 111128 - Mänty - TYPPI.ngb-ssv 111129 - Turvekoksi G - TYPPI.ngb-ssv Date Identity 2011-09-... 111111 - Sekapuuhiili (D) 111115 - Paju (J) - typpi Kuusiihiili-F antrasiitti 111116 - Koivu-PEKKI-N2 111122 - Koksi - TYPPI Sekalehtipuu (PEKKI) ty... Turve (PEKKI) - TYPPI C.Africa - TYPPI Mänty - TYPPI Turvekoksi G - Typpi Sample Sekapuuhiili (D) - AIR 111115 - Paju (J) - typpi Kuusiihiili-F - 111116 - Koivu-PEKKI-... 111122 - Koksi - TYPPI 111123 - Sekalehtipuu 111124 - Turve (PEKKI) 111125 - C.Africa 111128 - Mänty 111129 - Turvekoksi G Haihtuvien osuudessa (VM, volatile matter) merkittävää eroavaisuutta puuhiilinäytteiden kesken Pyrolyysiolosuhteet merkittävässä roolissa eikä eroa voida selittää puulajien ominaisuuksilla M... 6... 6... 5... 4... 8... 6... 7... 8... 8... 7... 85 S... Range 30/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 30/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... 25/10.0(K/min)/... Atmosphere C <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas>... -. <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas... -. <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas... -. AIR(80/20)/60 / <no gas>/--- / <no gas>... -. <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas... -. <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas... -. <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas... -. <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas... -. <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas... -. <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas... -. <no gas>/--- / NITROGEN/60 / <no gas... -. Created with NETZSCH Proteus softwar
Kaikki näytteet; TG-käyrä, ilma-atmosfääri M. Iljana TG /% 100 80 60 Antrasiitti Koksi, RR Koivu, SB Oy Turvekoksi Kuusihiili, Preseco Turve, SB Oy Sekapuuhiili, Preseco Africa 40 Mänty, SB Oy Sekalehtipuu, SB Oy Mänty, SB Oy 20 0 Main 2011-12-07 16:43 User: PYOMET [#] Instrument File [1] STA 409 PC/PG [25] STA 409 PC/PG [49] STA 409 PC/PG [61] STA 409 PC/PG [73] STA 409 PC/PG [85] STA 409 PC/PG [145] STA 409 PC/... [157] STA 409 PC/... [169] STA 409 PC/... [181] STA 409 PC/... [241] STA 409 PC/... 200 400 600 800 1000 1200 Temperature / C 111111 - Sekapuuhiili (D) - AIR.ngb-ssv 111115 - Paju (J) - AIR.ngb-ssv 111116 - Koivu (PEKKI) - AIR.ngb-ssv 111122 - Koksi - AIR.ngb-ssv tg-ms-antrasiitti-10-1200-air.ngb-ssv ilmassa-10-1200.ngb-ssv 111123 - Sekalehtipuu (PEKKI) - AIR.ngb-... 111124 - Turve (PEKKI) - AIR.ngb-ssv 111125 - C_Africa - AIR.ngb-ssv 111128 - Mänty H - AIR.ngb-ssv 111129 - Turvekoksi G - AIR.ngb-ssv Date Identity 2011-09-... Paju, SB Oy 111111 - Sekapuuhiili (D) 111115 - Paju (J) - air 111116 - Koivu-PEKKI-... 111122 - Koksi - AIR antrasiitti Kuusihiili-F-air Sekalehtipuu (PEKKI) air Turve (PEKKI) - AIR C.Africa - Air Mänty H - AIR Turvekoksi G - Air Sample Sekapuuhiili (D) - AIR 111115 - Paju (J) - air 111116 - Koivu-PEKKI-... 111122 - Koksi - AIR - Kuusiihiili-F 111123 - Sekalehtipuu 111124 - Turve (PEKKI) 111125 - C.Africa 111128 - Mänty H 111129 - Turvekoksi G M... 5... 6... 8... 6... 5... 5... 7... 7... 8... 7... 7... S... Range [61] [157] [169] [241] [73] [25] [1] [145] [181] [49] [85] 30/10.0(K/min)/12... 25/10.0(K/min)/12... 25/10.0(K/min)/12... 25/10.0(K/min)/12... 30/10.0(K/min)/12... 30/10.0(K/min)/12... 25/10.0(K/min)/12... 25/10.0(K/min)/12... 25/10.0(K/min)/12... 25/10.0(K/min)/12... 25/10.0(K/min)/12... Atmosphere C <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas... -. <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas... -. <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas... -. <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas... -. AIR(80/20)/60 / <no gas>/--- / <no gas... -. <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas... -. <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas... -. <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas... -. <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas... -. <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas... -. <no gas>/--- / AIR(80/20)/60 / <no gas... -. Created with NETZSCH Proteus softwar Puuhiilillä palaminen alkaa alhaisemmassa lämpötilassa kuin koksilla ja antrasiitilla 29.5.2012, prosessimetallurgian laboratorio
M. Iljana Fossiilisten ja biopohjaisten pelkistinaineiden ominaisuuksia Näyte Haihtuvien osuus (p-%) Tuhkapitoisuus (p- %) Kiinteä hiili (p-%) Maksimireaktionopeus (p-%/min) Lämpötila, jossa maksimireaktio-nopeus ( C) Lämpötila, jossa 50 %:n massakonversio ( C) Lämpötila, jossa kaikki hiili palanut ( C) A. Metallurginen koksi, Rautaruukki 0,1 10,1 89,8-2,5 758 783 957 B. Antrasiitti 6,3 2,4 91,3-4,7 604 625 775 C. Africa briketti 19,0 6,0 75,0-2,4 543 574 822 D. Sekapuuhiili, Preseco 17,1 3,4 79,5-4,0 541 541 686 F. Kuusihiili, Preseco 7,2 1,4 91,4-3,6 536 544 702 G. Turvekoksi 6,9 5,2 87,9-2,4 628 692 926 H. Mäntyhiili, Suomen Biosähkö Oy 28,6 1,3 70,1-3,1 501 494 712 Suurin arvo Pienin arvo Referenssit Preseco I. Sekalehtipuuhiili, Suomen Biosähkö Oy J. Pajuhiili, Suomen Biosähkö Oy K. Turvekoksi, Suomen Biosähkö Oy L. Koivuhiili, Suomen Biosähkö Oy 24,4 0,5 75,1-3,2 530 535 765 36,2 2,5 61,3-3.5 490 465 655 13,3 5,7 81,0-2,2 552 612 858 5,9 1,8 92,3-2,5 587 656 911 Suomen Biosähkö Oy
Taloudelliset seikat Biomassa raaka-aine Esim. metsähake 18 /MWh ~ 36 e/k-m 3 ~ 90 /t k.a. käyttöpaikalla Tarvitaan 7 8 k-m 3 yhtä puuhiilitonnia kohti Raaka-aine 245 280 /t puuhiiltä Olisi suurin menoerä vuodessa (n. 50 70 % vuotuisista menoista) Ohessa esitetty n. 57 MW (90 000 t kuiva-ainetta, 30 000 t puuhiiltä) tehoisen puuhiililaitoksen tuotantokustannuksia (alustava) Kirjallisuuden pohjalta investointikustannus n. 20 M Noin 85 90 % puun kemiallisesta energiasta on tuotteissa Noin 50 % puuhiilessä Sivutuotteet täytyy hyödyntää Energiantuotanto, kemianteollisuus Range Investment cost M (IC) 15 25 Wood cost /t dm (WC) 50 130 Yield % 0.27 0.39 District heat cost /MWh (DHC) 0 20 Electricity consumption MWh/t dm (EC) 150 230
Biopelkistinten rooli ja laboratorion intressit Erilaisten biopohjaisten raaka-aineiden karakterisointi Kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet Primääri raaka-aineet Puun eri osat, energiakasvit Sekundääri raaka-aineet Sahateollisuuden sivutuotteet Selluteollisuuden sivutuotteet (Mäntypikiöljy, ligniini) Biomassasta tuotettujen pelkistimien tutkimus Esim. Hiiletysaste Prosessikohtainen (Torrefiointi, hiiletys) Metallurgiset ominaisuudet Vertaaminen fossiilisiin pelkistimiin Käyttäytyminen todellisia prosesseja simuloivissa olosuhteissa Masuuni Uppokaariuuni Prosessien asettamat vaatimukset Raaka-aine, olosuhde, tuote portfolion tuottaminen Vaatii hiiletyslaitteiston ja analysaattoreita
Biopelkistinten rooli ja laboratorion intressit Biokoksi Biomassan, torrefioidun biomassan ja biohiilen lisääminen kivihiiliseokseen Aikaisemmissa tutkimuksissa n. 5 % osuus todettu hyväksyttäväksi (CSR, CRI) Sekainjektio Pulverisoidut biohiilet Biobriketti Voitaisiinko saada koksin korviketta, joka täysin CO 2 -neutraali Hiiletyksen aikainen puristaminen Sitojan lisääminen Voisi olla arvokkaampi tuote kuin esim. pulverisoitu kivihiili Prosessi-integraatio mahdollisuudet http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63172/nbnfi-fe201006041971.pdf
Biopelkistinten rooli ja laboratorion intressit Laajaa yhteistyötä ja verkostojen rakentamista RFCS-hanke (valmisteilla DL: 31.8.2012): Bio2BF yhdessä Mefosin kanssa Mukana näillä näkymin Innventia, SveSkog, SSAB, LKAB?, Ruukki?, PVO? Huipentuisi LKAB:n koemasuuni-ajoihin Cleen: Yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa Hitaan pyrolyysin tuotteiden metallurginen karakterisointi PK-yritysten kanssa viritelty erilaisia kuvioita, jaettu tietoa Bioreducer toiminut hyvänä tienraivaajana PYOMET haluaa olla viemässä eteenpäin tutkimusta alueella
Yhteenveto Biomassan avulla pystyttäisiin tehokkaasti pienentämään fossiilisten CO 2 -päästöjen määrää terästeollisuudessa Erilaisia biomassajakeita on saatavilla runsaasti Mitkä jakeet soveltuvat pelkistinainekäyttöön, tulisi selvittää Millainen esikäsittely on tarpeen eri prosessien kannalta Biomassan käytön kokonaistaloudellisuuden kannalta on tärkeää, että koko biomassan energiasisältö saadaan hyötykäytettyä Prosessi-integraatio lla vakaa aikomus olla mukana biomassaan liittyvässä tutkimuksessa tuottaen tieteellistä ja käytännöllistä tutkimustietoa
Lähteet Iljana M (2011) Bioreducer johtoryhmän kokous 10.11.2011 Iljana M (2012) Bioreducer johtoryhmän kokous 20.3.2012 Ng KW, MacPhee JA, Giroux L & Todoschuk T (2011) Reactivity of bio-coke with CO 2. Fuel Processing Technology 92(4): 801-804. Salo A (2012) Masuuni-injektanttien viskositeettimittaukset. Diplomityö. Oulun yliopisto, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Suopajärvi H & Angerman M (2011) Layered sustainability assessment framework. METEC InSteelCon. Proc. of 1st Int. Conference on Energy Efficiency and CO2 reduction in the Steel Industry, Düsseldorf, Germany Suopajärvi H & Fabritius T (2012) Effects of biomass use in integrated steel plant gate-to-gate life cycle inventory method. ISIJ International 52(5): 779-787. Suopajärvi H & Fabritius T (2012) Evaluation of the possibility to utilize biomass in Finnish blast furnace ironmaking. Scanmet IV, 10-13 June 2012, Luleå, Sweden. Suopajärvi et al. (xxxx) Assessment of the Potential of Substituting Fossil-based Reducing Agents with Biomass in a Finnish Steelworks. Sent for publication in: Renewable and Sustainable Energy Reviews.