Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Savonlinnan kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pesonen Saara 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Pesonen Saara perusturvajohtaja 0444174100 saara.pesonen@savonlinna.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 10.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - kaupunginhallitus, 134 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Lain tarkoitus on, että koko maassa on saatavilla riittävästi ja yhdenmukaisesti palveluja, sekä palvelujen tarpeen huomioiva palvelurakenne. Tämä tarkoitus/tavoite on ristiriidassa lain sisällön kanssa, kun samalla tavoitellaan mallia, jossa sote-alueet muodostuvat maakuntien keskuskaupunkien ympärille. Maakuntakeskus-status ei ole tarkoituksenmukainen palvelujen saatavuuden näkökulmasta. Sote-alue tulee muodotaa luontevasti sairaanhoitopiirien keskuskaupunkien ympärille. Näin muodostuu vähintään noin 50 000 asukkaan sote-alue, erityisolosuhteet, kuten saaristoisuus ja pitkät etäisyydet, huomioiden. Yhdenmukaiset palvelut, palveluiden saatavuus ja saavutettavuus, laatu ja turvallisuus, näiden tulisi toteutua myös erityisolosuhteissa.
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? Avoimet vastaukset: Ei 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ei tarvitse kuulua sote-alueen vastuulle. Yli 20 000 asukkaan kunnan pitää voida järjestää ja tuottaa haluamansa erikoissairaanhoidon palvelut kuntalaisilleen ja myös naapurikunnille. Näin vältetään keskittyminen ja huolehditaan tarkoituksenmukaisesti vanhenevan väestön tarpeista 1 :n tavoitteen tarkoituksessa. Keskittäminen johtaa palveluiden saavutettavuuden haasteellisuuteen, mikä taas heijastuu laatuun, vaikuttavuuteen ja turvallisuuteen. Sote-alueen muodostumisen yleisperiaatteet ovat selkeät mutta osin perustuslain vastaiset. 8 pakottaa kuntaliitoksiin, jos halutaan muodostaa kunnista yli 50 000 asukkaan kuntia. Tulee sallia vähintään noin 50 000 asukkaan väestöpohjan alueen asukkaan väestöpohjan alueen sote-toiminta joko vastuukuntamallilla tai kuntayhtymänä alueen erityisolosuhteet, kuten saaristoisuus ja pitkät etäisyydet, huomioiden. Jo Terveys 2002 -hankkeessa todettiin, että perusterveydenhuollon järjestäminen on järkevää toimivina seudullisina kokonaisuuksina 20000-30000 asukkaan väestöpohjalla. Miten tämä valtakunnallisen hankkeen arvio on menettänyt merkityksensä lyhyessä ajassa? Jos ympärivuorokautinen päivystys jää sote-alueiden vastuulle, asetetaan väestö eriarvoiseen asemaa, koska pykälä rajaa pois useita päivystyspisteitä. Päivystys vaikuttaa palvelun saatavuuteen ja
potilasturvallisuuteen, mikäli se on sote-alueiden vastuulla. ERVA-alueille on luonnoksessa määritelty liikaa tehtäviä ja edelleen epäselväksi jää niiden lopullinen määräysvalta asioissa. ERVAsta ollaan muodostamassa liian raskas hallinnollinen yksikkö, käytännössä yksi kustannuksiin vaikuttava uusi hallintotaso. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
Avoimet vastaukset: Ei mikään edellä olevista, koska - kuntayhtymää tulisi kannatta kuntien, joiden asukasluku on vähintään 50 % alueen yhteenlasketusta asukasluvusta 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?
23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? Avoimet vastaukset: Ei 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa?
26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Ei 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Ei 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? Avoimet vastaukset: Ei 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä
- Kuntayhtymä pitää voida rakentaa vapaaehtoisesti siten, että kuntayhtymän yhteenlasketuksi väestöpohjaksi riittää vähintään noin 50 000 asukasta.kuntayhtymän voivat muodostaa ne alueen kunnat, joiden asukasluku yhteenlaskettuna on yhteensä vähintään yli puolet alueen asukasluvusta. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä?
Avoimet vastaukset: Ei 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Ei vastauksia. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?
38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? Avoimet vastaukset: Ei 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva?
42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Ei 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?
45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - taloudellista tukea 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - 45. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Savonlinnan kaupungin tavoitteet Savonlinnan kaupungin tavoitteena on muodostaa joko 1) Itsenäinen SOTE-alue tai 2) SOTE-alue Varkauden kaupungin ja mahdollisesti muiden Savonlinnan ja Varkauden kaupunkien naapurikuntien kanssa 3) Etelä-Karjalan SOTE-alue 1. Savonlinna, itsenäinen SOTE-alue Työssäkäyntialue Järjestämislakiluonnoksessa korostetaan työssäkäyntialueen tai muuten palvelujen kannalta tarkoituksenmukaisimman alueen merkitystä sote-alueen pohjana. Savonlinnan kaupunki yhdessä muiden Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkuntien kanssa
muodostaa luontevasti sote-alueen, koska uudistuksen lähtökohtana on, että sote-alue vastaa nykyisin sairaanhoitopiireille kuuluvista tehtävistä. Sosteri, Itä-Savon sairaanhoitopiiri, on siis jo nyt valmis sote-alue. Palvelu järjestetään jo nyt selkeälle ja viralliselle työssäkäyntialueelle. Valtiovarainministeriön kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksessä 2/2012 todetaan seuraavaa: Savonlinna, Kerimäki, Punkaharju, Enonkoski, Sulkava ja Rantasalmi muodostavat selvitysalueen. Lisäksi siihen voisi kuulua osa Puumalasta ja halutessaan myös mahdollisesti Parikkala. Kunta kattaisi kuuden kunnan muodostaman Savonlinnan tilastollisen työssäkäyntialueen ja täyttäisi siten hallitusohjelman kirjauksen luonnollisesta työssäkäyntialueesta. Savonlinnan seudulle ei ole helposti muodostettavissa väestörakenteeltaan edullisempaa kuntaa toisenlaisilla kuntarakenneratkaisuilla. Ehdotettu kuntarakenne luo pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon integroidulle palveluiden järjestämiselle. Tarve yhteistoiminta-rakenteille vähenisi kuntarakennemuutoksen jälkeen." Mikäli sairaanhoitopiirit lakkautetaan, on yksinkertaisinta, että Itä-Savon sairaanhoitopiiri jatkaa omana sote-alueenaan. Väestöpohja ja erityiset olosuhteet Käytännössä Savonlinnan seudulla on jo toimiva, noin 50 000 asukkaan sote-alue. Väestöpohjavaatimuksesta voidaan pääministerin asettaman kunta- ja sote-koordinaatioryhmän esityksen sekä toimeenpanolain 7 :n mukaan yksittäistapauksissa poiketa, jos siihen on erityiset perusteet, esimerkiksi kielelliset olosuhteet. Vastaavanlaisia ratkaisuja ollaan hyväksymässä myös muualle Suomeen. Savonlinnan seudulla eletään saaristo-olosuhteissa ja etäisyydet ovat pitkät ja vaikeat harvaan asutulla alueella. Savonlinnan seutu on yksi maan tärkeimmistä loma-asunto- ja matkailukeskittymistä, mikä lisää loma-aikoina alueella olevan väestön määrää huomattavasti. Savonlinnan seudulla on noin 13 000 loma-asuntoa. Matkailijoita seudulla on vuosittain noin 500 000. Myös nämä ryhmät tarvitsevat ja käyttävät terveyspalveluja. Seudulla on lisäksi talvikuukausien aikana noin 4000 opiskelijaa Itä-Suomen yliopistossa, Mikkelin ammattikorkeakoulussa, taidelukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa. Nämä opiskelijat eivät pääosin ole kirjoilla Savonlinnassa. Erityisolosuhteet, pitkät matkat ja saaristolaisuus vaikuttavat palveluiden saatavuuteen, laatuun, vaikuttavuuteen ja turvallisuuteen. Savonlinnan seutu on yksi sisä-suomen saaristorikkaimmista alueista, millä on vaikutus myös asukkaiden sote-palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Matkojen pidentyessä myös väestölle tulee erilaisia lisäkuormituksia, jotka liittyvät matkojen kustannuksiin, saattajatarpeeseen, asumiseen, lastenhoitoon jne. Lisäksi palvelujen keskittäminen aiheuttaa lisäkustannuksia yhteiskunnalle kuten KELAn matkakorvaukset, ambulanssien määrän lisääminen jne. Kantokykytekijät Kantokyky koostuu talouden kestävyydestä ja vakaudesta, ammattitaitoisen henkilöstön riittävyydestä, riittävästä osaamisesta sekä tarvittavasta infrastruktuurista ja alueellisesta eheydestä. Kantokyky tulee aina suhteuttaa palvelujen tarpeeseen alueella. Väestöpohja nykyisen Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella on 45 000 asukasta ja talouden kestävyyteen ja hyvin tiedossa olevaan kuntatalouden haasteellisuuteen on varauduttu mm. Savonlinnan kaupungin talouden tasapainotusohjelmalla. Henkilöstön saatavuus hoito- ja hoivatyöhön varmistuu paikkakunnalla järjestettävällä lähi- ja sairaanhoitajasekä fysio- ja jalkaterapeutti-koulutuksella. Nykyisenmuotoisesti toimivalla sairaalalla on keskeinen merkitys myös Savonlinnassa järjestettävälle laajalle hoiva-alan koulutukselle. Jos Savonlinnan, väestöltään Suomen vanhimpiin kuuluvalla alueella ei olisi omaa sote - aluetta, rapautuisi hyvin nopeasti oma sairaalainfrastruktuuri sekä myös ammattikorkeakoulutus ja sitä kautta myös terveysalan ammattikorkeakoulutettujen saatavuus vanhenevan väestön palvelutarpeisiin vastaamiseen. Keskussairaala Infrastruktuuri kantokykytekijänä vahvistaa Savonlinnan oman sote-alueen merkitystä, koska alueella on keskussairaala, johon on hiljattain investoitu mm. 10 modernia leikkaussalia. Keskussairaala perustettiin v. 1954 juuri alueellisten erityisolosuhteiden vuoksi Savonlinnaan ja erityisten olosuhteiden perusteet ovat edelleen olemassa. Olemassa oleva infrastruktuuri on myös taloudellisesti merkittävä perustelu omalle sote-alueelle. Tämä mahdollistaa yhteistyön muiden sairaaloiden kanssa. Alue on hyvin selkeästi jo nyt monisuuntautunut ja
sote-alue mahdollistaa järkevän palvelujen järjestämisen mahdollisimman vähäisellä byrokratialla. Jo kunta- ja sote-koordinaatioryhmä totesi tavoitteekseen purkaa hallinnonalojen välisiä raja-aitoja ja jos Savonlinna liitetään osaksi jotain toista sote- aluetta, seuraa tästä prosessista väistämättä nykytilanteeseen verraten lisää byrokratiaa ja hallintotyötä ja yhteys muihin, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kannalta olennaisiin kuntalaispalveluihin katkeaa. Alueellinen eheys Alueellinen eheys kantokykytekijänä on myös Savonlinnan oman sote-alueen vahva perustelu. Kunta- ja sote-koordinaatioryhmän tavoitteena on yksiselitteisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen integraatio. Savonlinnassa sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelut on integroitu lakivalmistelun hengessä jo vuonna 2007 samaan organisaatioon. Sote-alue on perusteltu tästä syystä alueen toimintamalliksi. Integraation hyödyt nähdään mm. hoitoprosesseissa, palveluketjuissa, tietohallinnossa, potilasturvallisuus-asioissa ja laadunhallinnassa. Näissä asioissa on toimittu jopa valtakunnallisesti edelläkävijänä monelta osin. Jos Savonlinnan seudulle ei muodosteta omaa sote-aluetta, joudutaan tämä jo rakennettu integraatio epätarkoituksenmukaisesti purkamaan, mikä aiheuttaa suuria ylimääräisiä kustannuksia alueen kunnille mm. tietojärjestelmien purkamisessa, siirtämisessä ja pilkkomisessa eri järjestäjien alaisuuteen. Kustannuksia nykyisen integraation purkamisesta arvioidaan aiheutuvan useiden miljoonien eurojen verran. Pelkästään Savonlinnan keskussairaalassa on tukipalvelut mukaan lukien noin 750 työpaikkaa, joiden osittainenkin vähentäminen tai siirtyminen muihin sairaaloihin vaikuttaisi Savonlinnan talousalueella moniin aluetaloudellisiin tekijöihin; asuntomarkkinoihin, työpaikkaomavaraisuuteen ja palveluiden käyttöön. 2. SOTE-alue Varkauden kaupungin ( ja mahdollisesti muiden Savonlinnan ja Varkauden kaupunkien naapurikuntien) kanssa Varkauden ja Savonlinnan kaupungit muodostavat yhdessä 58 8000 asukkaan tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden, jossa kaksi työssäkäyntialuetta yhdistyy SOTE-alueeksi. Varkauden ja Savonlinnan kaupunkien alue on väestörakenteeltaan, palvelutarpeeltaan ja väestön sairastavuuskriteerein tarkasteltuna hyvin yhtenäinen palvelujen järjestämisen näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöllä ja työnjaolla saadaan toiminnallista ja taloudellista synergiaetua. Erityisesti erikoissairaanhoidossa koko alue hyötyy Savonlinnan keskussairaalan olemassa olevasta infrastruktuurista. Yhteinen potilastietojärjestelmä tukee yhteistyötä vahvasti. Alueella säilyy itsenäisyys erikoissairaanhoidon järjestämisessä, mikä on koko alueen väestön etu. Yhteistyössä volyymit ovat riittävät myös taloudellisesti kestävälle toiminnalle. Savonlinnan seutua kuvaavat erityispiirteet (saaristoisuus, pitkät välimatkat, loma-asutus) ovat yhtenevät myös Varkauden seudulla. Savonlinna koulutuspaikkana vastaa myös Varkauden seudun henkilöstötarpeeseen SOTE-alalla. Yhteiselle SOTE-alueelle luodaan alueen erityispiirteet lakiluonnosta paremmin huomioonottava toimintamalli, joka voi toimia kokeiluna myös valtakunnallisesti. 3. Etelä-Karjalan SOTE-alue Savonlinnan seutu on suuntautunut historiallisesti voimakkaasti Etelä-Karjalaan, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon. Etelä-Savo sen sijaan ei ole luonteva keskus, mikä on todettu mm. SPATIAn (soveltavan alueja kuntatutkimuksen keskus) selvityksessä. Etelä-Karjalan pohjoisosista ja Pohjois-Karjalan eteläosista asioidaan Savonlinnan seudulla. Savonlinnan seutua ja Etelä-Karjalaa yhdistäviä tekijöitä ovat Saimaa ja yhtenäinen matkailualue, Venäjän mahdollisuudet ja metsäteollisuus. Etelä-Karjalassa on jo nyt viety sote-integraatio hyvin pitkälle, mikä on yhtenevä tekijä Itä-Savon kanssa. Lisäksi
Mikäli Savonlinna ei saa omaa sote-aluetta, joka tapauksessa tavoitteena on vähintään oma perustason alue, mihin tulee kuulua Itä-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkunnat.