TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TUOTETURVALLISUUSVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 Ympäristölautakunta 17.12.2009 109
2(10) Ympäristöterveydenhuollon tuoteturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma 2010 SISÄLLYS LUKU 3. 1. Tuoteturvallisuusvalvonta... 2 1.1 Tarkastusten määrittely.. 2 1.2 Valvontakohteiden tarkastustiheys (riskiluokitus, tarkastusten vaatima aika) 3 1.3 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteen tutkiminen 7 1.4 Erityistilanteet 7 1.5 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi..... 7 2. Valvontakohteet ja toteutettavien tarkastusten määrä (voimavarat). 8
3(10) LUKU 3. 1. Tuoteturvallisuusvalvonta Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annettu laki (75/2004) ohjaa tuoteturvallisuusvalvontaa. Laissa on määritelty kuntien tehtäväksi valvoa alueellaan KuTu-lain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista siten, että kuluttajan henkeä ja terveyttä suojellaan vaaroilta ja kuluttajan omaisuutta vahingoilta. Kuluttajaviraston tuoteturvallisuusvalvontaan liittyvät tehtävät siirtyvät vuoden 2010 alusta Turvatekniikan keskukselle. Turvatekniikan keskus valvoo tavaroiden turvallisuutta. Kunnassa valvonta painottuu palveluiden turvallisuuden valvontaan, valvonnan painopistealueille kuuluvien kohteiden valvontaan sekä Turvatekniikan keskuksen toimenpidepyyntöjen suorittamiseen. Lisäksi tehtävänä on neuvoa ja opastaa toiminnanharjoittajia. Tuoteturvallisuusvalvonnan työjaon mukaan kunnan valvontaviranomainen valvoo pääasiassa kuluttajapalveluiden tarjoajia. Turvatekniikan keskus voi pyytää apua kunnista esimerkiksi näytteenottoon ja myynnistä poistettujen tavaroiden jälkivalvontaan. KuTu-lain 15 :ssä edellytetään, että kunta laatii valvontaa varten valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja ehkäisee kulutustavaroihin ja palveluihin liittyviä vaaroja. Tuoteturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma on osa ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaa. Valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavaa: 1. tarkastusten määrittely 2. valvontakohteiden tarkastustiheys 3. kunnan toimesta tapahtuva näytteiden otto sekä 4. suunnitelman toteutumisen arviointi Keskeisimmät säädökset, jotka koskevat tuoteturvallisuusvalvontaa: Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) Valtioneuvoston asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (631/2004) Laki lelujen turvallisuudesta (287/1997) Laki kosmeettisista valmisteista (22/2005) KTM:n asetus kosmeettisista valmisteista (75/2005) 1.1 Tarkastusten määrittely Tuoteturvallisuusvalvonnan tarkoituksena on saada selville, onko tarjottu palvelu tai tavara turvallinen, kuinka asiakasturvallisuutta ylläpidetään ja kehitetään sekä millä keinoin palvelu tai tavara saadaan tarvittaessa turvallisemmaksi.
4(10) Tarkastus voi olla; - ennalta sovittu ns. tavanomainen tarkastus - jälkivalvontaan liittyvä tarkastus - ennalta ilmoittamaton tarkastus Tarkastuksella tarkoitetaan ennalta sovittua tarkastusta, ns. tavanomaista tarkastusta, joka kohdistuu kuluttajapalvelun turvallisuuden ja/tai kulutustavaroiden turvallisuuden tarkastamiseen valmistus-, maahantuonti- tai myyntipaikalla. Kuluttajapalvelusten turvallisuutta tarkastettaessa: Lähetetään tarvittaessa ennakolta kirje toiminnanharjoittajalle tulevasta tarkastuksesta ja siinä tarvittavista asiakirjoista, kuten turvallisuusasiakirjasta tai -suunnitelmasta ja pyydetään toimittamaan kyseiset asiakirjat valvontaviranomaiselle. Sovitaan tarkastuksen ajankohta ja tutustutaan ennakolta toiminnanharjoittajan turvallisuusasiakirjaan tai -suunnitelmaan. Kohteessa tarkastetaan mm. palvelun suorittamiseen käytettävien varusteiden, toimintojen ja tilojen turvallisuus. Keskustellaan toiminnanharjoittajan ja henkilöstön kanssa sekä mahdollisesti seurataan palvelun suorittamista todellisilla suorituspaikoilla. Jälkivalvontaan liittyvä tarkastus, joka voi olla ennakolta sovittu tai ennalta ilmoittamaton. Jälkitarkastus voi olla myös esim. turvallisuusasiakirjan pyytäminen nähtäväksi, jos siinä on aiemmin ollut puutteita. Ennalta ilmoittamaton tarkastus, esim. valvontaviranomaisen omasta aloitteesta tai kuuluttajan tekemässä ilmoituksessa mainitun turvallisuuspuutteen toteamiseksi sellaisissa olosuhteissa, ettei toiminnanharjoittaja voi ennakolta varautua viranomaisen tarkastukseen. Tehdystä tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus (hallintolaki 39 ), vaikka turvallisuusasiat tarkastuskohteessa olisivatkin olleet kunnossa. Kiertäviä toiminnanharjoittajia valvoessaan valvontaa suorittavan viranhaltija tekee yhteistyötä Kuluttajaviraston ja muiden kuntien kanssa välittämällä tietoa erityisesti mahdollisista vakavista turvallisuuspuutteista. Terveysvalvonnassa olevat KuTu-lain mukaiset kohteet ja niihin kohdistuvat valvontatoimet kuten kaikki tarkastukset, näytteenotot, toimenpidepyynnöt jne. kirjataan YtBOSS - tiedonhallintajärjestelmään. 1.2 Valvontakohteiden tarkastustiheys, riskinarviointi ja tarkastusten vaatima aika Tarkastuksia tehtäessä käytetään apuna Kuluttajaviraston julkaisemia valvontaohjeita, malliasiakirjoja sekä työohjeita. Tuoteturvallisuusvalvonnan kohteiden tarkastustiheys ja tarkastusaika on määritelty valtakunnallisessa
tuoteturvallisuuden valvontaohjelmassa kohdetyypille annetun riskiluokan perusteella ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat. Valvontaa kohdistetaan pääsääntöisesti valvontasuunnitelmassa hyväksyttyihin painopistealueisiin, jotka valitaan Turvatekniikan keskuksen ja aluehallintoviraston esittämistä painopistealueista sekä oman kunnan painopistealueista. 5(10) Lähtökohdan valvontayksikön alueella olevien riskien arvioinnille muodostaa tieto valvontakohteiden lukumääristä ja niiden tuntemus. Tieto palvelujen tarjoajista saadaan seuraamalla paikallisia sanomalehtiä ja julkaisuja. Valvontayksikössä tehtävän riskinarvioinnin perusteella tarkastustiheyttä voidaan lisätä tai vähentää. Myös tarkastukseen käytettävä aika vaihtelee käytännössä erilaisissa kohteissa. Muiden kuin painopistealueiden kohteiden tarkastustiheydet ja tarkastusajat määritellään valvontayksikössä tapahtuvan riskinarvioinnin avulla. Tarkoituksena on tarkastaa ryhmittäin eri kohteita, vaihdellen niitä vuosittain. Tarkastustiheys on kohteesta riippuen yleensä 1 2 kertaa. Vuoden 2008-2010 erityiseksi tuoteturvallisuuden teema-alueeksi on asetettu 1) valvonnallisen otteen tehostaminen ja 2) tuoteturvallisuuden resurssien varmistaminen Nämä kaksi teema-aluetta tulee ottaa huomioon suunniteltaessa paikallista valvontaa valvontayksikössä ja niiden toteuttamistavat kirjataan myös valvontasuunnitelmaan. Osatavoitteet valvonnallisen otteen tehostamiseksi ovat palveluiden turvallisuuteen liittyvien asioiden paikallinen käsittely valvontakeinojen osaava ja tarkoituksenmukainen käyttö jälkivalvonnasta huolehtiminen Uudella teema-alueella, tuoteturvallisuusvalvonnan resurssien varmistamisella, pyritään siihen, että valvontayksikössä on tuoteturvallisuusvalvontaan erikoistuneita viranhaltijoita. Resurssien varmistamiseen liittyy myös valvonnan maksullisuus. Valvontayksikössä tulee varmistua siitä, että edellytykset periä maksuja suunnitelmallisesta valvonnasta on olemassa ja että maksut tosiasiallisesti peritään. Suunnitelmalliseen valvontaan sisältyvät myös valvontaprojektit silloin, kun niihin osallistuminen on kunnan valvontasuunnitelmassa etukäteen otettu huomioon. Painopistealueiden kohteiden tarkastustiheydet ja ajat sekä muiden kuin painopistealueiden kohteiden valvontaan ja valvontaa tukevaan työhön tarvittava työaika on määritelty Kuluttajaviraston julkaisussa Kunnallisen tuoteturvallisuusvalvonnan valvontakriteeristö (Kuluttajaviraston julkaisusarja 2/2006). Valvontakriteeristö antaa valvontayksiköille laskentatavan tuoteturvallisuusvalvontaan tarvittavan vähimmäisresurssitarpeen
määrittelemiseksi. Laskentatapa on kolmiosainen ja siinä huomioidaan: 1) Painopistealueiden kohteet, perustuu näiden kohteiden määrään valvontayksikön alueella ja painopistealueille määriteltyihin tarkastustiheyksiin ja aikoihin 2) Muiden kuin painopistealueiden kohteiden valvontatarve ja muu tuoteturvallisuusvalvontaa tukeva työ, lasketaan valvontayksikön asukasluvun perusteella, tarve htv / 200 000 asukasta (htv = henkilötyövuosi) 3) Hallinnollinen työ kiinteä määrä jokaiselle valvontayksikölle, 10 htpv (henkilötyöpäivää) 6(10) Valvonnan perustan muodostaa säännöllinen, valvontakriteeristössä yksilöity painopistealueiden kohteiden valvonta. Muita kohteita valvotaan riskinarvioinnin perusteella. Palveluiden turvallisuuden valvonta vie huomattavasti aikaa, kun se tehdään laadukkaasti. Tuoteturvallisuusvalvonnassa otetaan käyttöön uusi menetelmä liittyen palveluita koskeviin KuTuL 4 :n mukaisten ilmoitusten käsittelemiseen. Jo vakiintuneen työnjaon mukaan kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvonta toteutetaan pääosin kuntien toimesta. Jatkossa myös toiminnanharjoittajien itsensä tekemät onnettomuus- ja vaarailmoitukset (KuTuL 4 ) käsitellään kunnassa. Työajan tarve on laskettu kohdat 1) 3) huomioiden taulukossa 1 esitetyllä tavalla. Muiden kohteiden valvontaa ja muu tuoteturvallisuusvalvontaa tukeva työ: Valvontayksikön asukasluvun perusteella laskettava työajan tarve on 1 htv / 200 000 asukasta (htv = henkilötyövuosi). Resurssitarve 22 300 asukkaan kunnassa lasketaan seuraavasti: (1 htv / 200 000) x 22 300 = 0,11 htv (1 htv = 220 htpv) Henkilötyöpäivinä (htpv) tämä on 0,11 x 220 = 24,2 htpv Hallinnolliseen työhön tulee varata resursseja 10 htpv. Hallinnollisen työn resurssitarve on valvontakriteeristössä valvontayksikön koosta tai valvontakohteiden lukumäärästä riippumaton kiinteä osuus jokaiselle yksikölle. Kyseessä on vähimmäismäärä, joka tarvitaan pienessäkin valvontayksikössä. Työajan tarvetta peilataan vähimmäisresurssitarpeeseen, jonka mukaan valvontayksikön laskennallinen työajan tarve tuoteturvallisuusvalvontaan henkilötyöpäivinä laskettuna on kunnassamme:
7(10) vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 49 htpv (henkilötyöpäivää) 55 htpv 51 htpv Vuosina 2008 2010 on tuoteturvallisuusvalvontaan käytettävissä arviolta 25 31 htpv. Tuoteturvallisuusvalvonnan valtakunnalliset painopistealueet: Keskeisiä valvontakohteita kuluttajapalveluiden osalta ovat liikunta ja vapaa-ajan palvelut: - kuntosalit - uimarannat - ohjelmapalveluiden tarjoajat - avantouintipaikka - leikkikentät - yleisötilaisuudet - ratsastustallit / -keskukset - huvi- / perhepuistot/ tivolit / sirkukset - skeittauspaikat - kiipeilyseinät - uimahallit / kylpylät / vastaavat - karting-keskukset - maastohiihtoladut Painopistealueita kulutustavaroiden osalta ovat: - lelut ja lastentarvikkeet - tulipalon vaaraa aiheuttavat tuotteet esim. kynttilätuotteet - henkilösuojaimet esim. suojakypärät - kosmetiikkatuotteet Näiden osalta valvotaan tuotteiden vaatimuksenmukaisuutta (etenkin merkinnät ja rakenteelliset perusasiat). VUODEN 2008 TUOTETURVALLISUUDEN PAINOPISTEALUEET KUNNASSAMME OVAT: - avantouintipaikan turvallisuus helmikuussa - uimarantojen turvallisuus touko-kesäkuussa * - ohjelmapalvelut - liikennepuiston turvallisuus kesä-elokuussa - yleisötapahtumat (tivoli, sirkus jne.) - päiväkotien leikkikenttien turvallisuus - skeittauspaikan turvallisuus VUODEN 2009 TUOTETURVALLISUUDEN PAINOPISTEALUEET KUNNASSAMME OVAT: - avantouintipaikan turvallisuus helmikuussa - uimarantojen turvallisuus - veteen liittyvien ohjelmapalveluiden valvontaprojekti (koskenlasku ja
8(10) melontasafarit) * - kuntosalien turvallisuus - maastohiihtolatujen turvallisuuden valvonta * - yleisötapahtuma (tivoli) - yleisten leikkikenttien turvallisuus VUODEN 2010 TUOTETURVALLISUUDEN PAINOPISTEALUEET KUNNASSAMME OVAT: - yleisötapahtumat (tivoli, sirkus jne.) - kuntosalien turvallisuus - valtakunnallinen projekti * - yleisten leikkikenttien turvallisuus - uimarantojen turvallisuus - ratsastustallit Painopistealueet (* merkityt) perustuvat osittain Turvatekniikan keskuksen ja Lapin aluehallintoviraston tulossopimukseen kunakin vuonna. Esitetyt painopistealueet voivat kuitenkin muuttua tarpeiden ja mahdollisten projektien mukaan. Tuoteturvallisuusvalvonnan painopistealueiden kohteiden valvonta vuosina 2008 2010 on esitetty liitteessä 1. Kohteen kokonaisturvallisuus tarkastusten painopisteeksi Tämä tarkoittaa mm. toiminnanharjoittajan tekemää turvallisuussuunnittelua, henkilökunnan turvallisuus- ja hätätilanneosaamista ja koulutusta, kohteen kunnossapidon järjestelyjä ja suunnitelmallisuutta, tietojen antamista käyttäjille sekä ilkivallan torjuntaa. 1.3 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto 1.4 Erityistilanteet Koska valvontayksikössä valvotaan pääasiassa palveluiden turvallisuutta, ei valvontaan yleensä sisälly näytteenottoa. Tarvittaessa näytteenotto tapahtuu joko asiakasvalituksen perusteella, Turvatekniikan keskuksen tai aluehallintoviraston pyynnöstä tai suunnitelmaan sisältyvän projektin yhteydessä. Tuoteturvallisuusvalvonta tekee erityistilanteissa yhteistyötä mm. Lapin pelastuslaitoksen kanssa. Erityistilanteissa varmistetaan henkilöresurssien riittävyys ympäristöterveydenhuollon sisäisillä työjärjestelyillä. Tiedottamisesta huolehtii se, jolle kunnassa kuuluu tiedottaminen. 1.5 Suunnitelman toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelman toteutuminen käsitellään vuosittain kunnan tuoteturvallisuusvalvonnasta vastaavassa lautakunnassa. Kuluttajaviraston julkaisemassa oppaassa on ohjeet kunnan tuoteturvallisuusvalvonnan
9(10) valvontasuunnitelman laatimisesta ja toteutumisen arvioinnista. Tällöin käsitellään ainakin seuraavat asiat: 1. Miten valvontakohteiden tuntemus on kehittynyt 2. Onko suoritettu valvonta kohdistunut riskinarvioinnin perusteella keskeisille alueille ja noudattaako valvonta tuoteturvallisuusvalvonnan työnjakoa 3. Miten vuoden aikana suoritettu valvonta on vastannut laskennallista työajan tarvetta ja työajan käyttösuunnitelmaa 4. Onko valvonta määrältään ja laadultaan vähimmäistason mukaista 5. Miten valvontaa suorittavien viranhaltijoiden ammattitaitoa on kehitetty Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin tulokset raportoidaan aluehallintovirastolle vuosittain 31.3. mennessä. Aluehallintovirasto raportoi valvontasuunnitelman toteutumisesta ja kunnassa suoritetusta toteutumisen arvioinnista Turvatekniikan keskukselle. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa hyödynnetään tuoteturvallisuus valvonnan vuosittaisessa tietojen keruussa saatuja valvontatietoja. Turvatekniikan keskuksen lomakkeille täytettävät valvontatiedot toimitetaan tietojen keruun yhteenvetoa varten aluehallintovirastoon tammikuun loppuun mennessä. 2. Valvontakohteet ja toteutettavien tarkastusten määrä (voimavarat) Tuoteturvallisuusvalvonnan kohteita on Tornion kaupungissa yhteensä n. 250, joista painopistealueen kohteita n. 130. Tarkastussuunnitelmat ovat suuntaa antavia ja niitä toteutetaan olemassa olevien resurssien mukaan. Tuoteturvallisuusvalvontaan käytettävä kokonaistyöaika on n. 6,5 % terveystarkastajan tehtävistä. Valvontasuunnitelmaan sisältyvät liitteet: 1. Tuoteturvallisuusvalvonnan painopistealueiden kohteiden valvonta vuosina 2008 2010
10(10) Taulukko 1. Tuoteturvallisuusvalvonnan painopistealueiden kohteiden valvonta vuosina 2008-2010 Valvontakohde Lukumäärä KUVI:n arvio tarkastustiheydestä / vuosi (suluissa poikkeava oma toteutus) Arvio tarkastuskäyn nin kestosta sis. paperitytöt ja matkat (h) Tark ka vuos (htpv 2008 Kuluttajapalveluiden suorittajat/ suorituspaikat Kuntosali 5 0,33 4 - Laskettelukeskus - 1 8 Leikkikentät 84 0,5 (0,1) 4 5,3 Skeittauspaikka 1 0,5 (0,3) 3 0,4 Ohjelmapalvelutoiminta 9 0,5 (0,3) 6 2,3 Kiipeilyseinä 1 0,5 (0,3) 5 - Ratsastustalli / -keskus 4 0,5 (0,3) 6 - Karting-keskus (mahd. tilapäinen jäärata) 1 0,5 6 0,8? Uimahalli, kylpylä tai vastaava 4 1 (0,5) 5 1,3 Uimaranta 12 1 2 *) 3,2 Talviuintipaikka 1 1 2 *) 0,3 Yleisötilaisuus 6 0,5 **) 3 *) 0,8 Tatuointien ja lävistysten tekijä 1 0,33 2 *) 0,3 Koskenlaskupalveluiden turvallisuus 2 5 - Maastohiihtolatujen turvallisuus 8 3 - Muut kuluttajapalveluiden valvontakohteet 115 joka 5. vuosi 2-3 Kulutustavaroihin liittyvät valvontakohteet Kynttilätuotteiden valmistaja 0,5 3 Lelujen valmistaja 0,5 4 Kosmetiikan valmistaja 0,5 6 Käytettävä tarkastusaika yhteensä 1 *) Tuoteturvallisuusvalvontatarkastus suoritetaan terveydensuojelulain mukaisten valvontakäyntien yhteydessä (yhteistarkastuksena) **) Laskennallisesti joka toinen merkittävämpi yleisötilaisuus tarkastetaan