Uutta Tiedekirjassa 5/2006



Samankaltaiset tiedostot
Lataa Matematiikka - Hannu Karttunen. Lataa

Uutta Tiedekirjassa 5/2004

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA


SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

Uutta Tiedekirjassa 8/2004

Uutta Tiedekirjassa 1/2006

Uutta Tiedekirjassa 3/2004

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Uutta Tiedekirjassa 8/2003

Uutta Tiedekirjassa 8/2005

Uutta Tiedekirjassa 2/2004

Eduskunnan puhemiehelle


Arkeologian valintakoe 2015

Uutta Tiedekirjassa 2/2006

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju. Lataa

Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början.

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Eduskunnan puhemiehelle

RAKENNETUN SUOMEN TARINA

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Eduskunnan puhemiehelle

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

Uutta Tiedekirjassa 5/2003

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

Uutta Tiedekirjassa 6/02

Eduskunnan puhemiehelle

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen

Juttu luistaa: åk 3-6

Uutta Tiedekirjassa 1/2005

Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10

Uutta Tiedekirjassa 2/2005

Eduskunnan puhemiehelle

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Eduskunnan puhemiehelle

Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin

Kirjastojen verkkoaineistoja opetukseen

Uutta Tiedekirjassa 2/2003

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.

KOKEMUKSIA MEDIADIPLOMISTA Outi Lepomäki Messukylän lukio, Tampere

SÄÄTIÖIDEN MERKITYKSESTÄ YHTEISKUNNASSA LIISA SUVIKUMPU SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA

Miljö,, samarbete, teknologi

Kuvaile tai piirrä, millainen on sinun kotiovesi. Beskriv eller rita dörren till ditt hem.

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Kalevalaa monessa muodossa Kansalliskirjastossa

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

SYKSYISET KYSYMYKSET HÖSTFRAGOR

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Uutta Tiedekirjassa 8/02

Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Uutta Tiedekirjassa 1/2004

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman


ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Lataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola. Lataa

SOMMAR- FRÅGOR KESÄISET KYSYMYKSET. Käyttöideoita

laina-aika lukusali aikakauslehti, sanomalehti tietopalvelu kaukolaina tilaus varaus > varata, tehdä varaus dekkari elämäkerta romaani

Eduskunnan puhemiehelle

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit

Jussi Tapani & Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano

UTVECKLANDE AV SKOLORNAS IDROTTSMILJÖER I SKOLAN I RÖRELSE

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

22 Raamattu. Erikieliset Raamatut ja niiden osat. Apokryfit.

Eduskunnan puhemiehelle

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

A! PEDA INTRO (5 op)

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

Kehoa kutkuttava seurapeli

Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 1/2018 1

Keskustelun yhteenveto -Turku

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)

Kysely Lukkarin ylläpitäjille Tammikuu Vastaajia yhteensä 256 Ruotsinkielisiä 25 Julkaistujen sivustojen ylläpitäjiä 85%

SEASON CLOSING RACE Lauantai Iso rata 100 m M45 YLI-OJANPERÄ Mikko : Iso rata 500 m L SISSO-KORISEVA Marja :51.

Irmeli Halinen Saatesanat Aluksi Kertojat OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

utta iedekirjassa 5/2006 frica in the Long Run. Festschrift in the onour of rofessor rvi urskainen. dited by Lotta arjula & Maaria Ylänkö Finnish Oriental ociety tudia Orientalia 103 Vammala 2006, xviii + 230 pp. BN 951-9380-67-1 N 0039-3282 oft R 30 ONMRO: 27306 kar, ylvia But if You Desire God and is Messenger. he Concept of Choice in ahih al-bukhari Finnish Oriental ociety tudia Orientalia 102 elsinki 2006, 175 pp. BN 951-9380-66-3 N 0039-3282 oft R 30 ONMRO: 27278 kret muro. d. O. M. Gerasimov Finno-gorskoje Obštšestvo s.l. 2006, 92 pp. BN 952-5150-88-7 ard R 24 ONMRO: 27303 lkoholin vuosisata. uomalaisten alkoholiolojen käänteitä 1900-luvulla. oim. Matti eltonen, anna Kuusi & Kaarina Kilpiö istoriallinen rkisto 122 s.l. 2006, 473 s. BN 951-746-823-7 N 0073-2540 Nid. R 29 ONMRO: 27265 Viime vuosisadalla uomi muuttui kieltolakimaasta keskioluen valtakunnaksi. 1900-luvun alun kieltolaki ja sen epäonnistuminen ovat vaikuttaneet käsityksiimme alkoholista ehkä enemmän kuin mikään muu alkoholihistoriamme tapahtuma. lkoholin vuosisadan kirjoittajat tekevät selkoa kieltolain vastustajista, ostajaintarkkailun ajan murroksista alkoholipolitiikassa, raittiustoiminnassa ja alkoholismin käsitteessä sekä 1960-luvulla alkaneesta alkoholiolojen vapautumisesta. ntikainen, Marjo-Riitta uuri sisarpiiri. NNKY-liike uomessa 1890-luvulta 1990-luvulle n oimituksia 1075 ämeenlinna 2006, 328 s. BN 951-746-814-8 Nid. R 33 ONMRO: 27269 NNKY-liikettä koskeva tutkimus kartoittaa, miten sukupuoli, yhteiskunnallinen toiminta sekä poliittiset ja uskonnolliset vakaumukset nivoutuivat toisiinsa. amalla se osoittaa, miten kristillisten naisten järjestötoiminta muuttui yhteiskunnan demokratisoitumisen, itsenäisyyden, sotien ja modernisaation myötä. NNKY-liike oli uranuurtaja niin nuorisotyön, ekumenian, retriittiliikkeen kuin feministiteologiankin saralla. NNKY:läiset puhuivat myös raittiuden puolesta, organisoivat kristillismielisiä vaaliliittoja ensimmäisten eduskuntavaalien alla, tekivät lähetys-, pakolais- ja kehitysyhteistyötä ja ylläpitivät lasten- ja vanhainkoteja. uvinen, Maija uoltoriidat tuomioistuimissa. osiaalitoimi selvittäjänä, sovittelijana, asiantuntijana uomalainen Lakimiesyhdistys uomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja. -sarja 272 s.l. 2006, XXXV + 576 s. BN 951-855-254-1 N 0356-7206 id. R 75 ONMRO: 27248 utkimuksen kohteena ovat sellaiset huolto- ja asumisriidat, joita käsitellään tuomioistuimissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain nojalla. uoltoriidoista tutkimuksen piirissä on se ryhmä, jossa tuomioistuimet pyytävät sosiaalilautakunnan selvityksen. utkimuksen tavoitteena on saada kokonaiskuva sosiaalitoimen rooleista huoltoriitojen selvittäjänä, sovittelijana ja asiantuntijana. utkimus perustuu mittavaan empiiriseen aineistoon vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. nwald, Liisa ohjajään ilo. elvi Juvosen runoudesta n oimituksia 1058 Vaajakoski 2006, 379 s. BN 951-746-790-7 Nid. R 28 ONMRO: 27237 Liisa nwald piirtää teoksessa tarkoin vedoin kuvaa elvi Juvosen runojen miniatyyrimaailmasta, kivistä, kehäkuvioista, kärsimyksen, hiljaisuuden ja kuuntelun teemoista. nwald lukee Juvosen rinnalla myös muita lyyrikoita, kuten Juhani iljoa, uno Kailasta, aro ellaakoskea ja Mirkka Rekolaa, sekä paikantaa kohdettaan kirjallisuutemme 1910 1950-luvun historiaan. Juvosen rakastetuimmat runot ikarijäkälä, ohjajäätä ja Kuningas kultatakki saavat perusteelliset analyysit, mutta myös tuntemattomammiksi jääneitä runoja valaistaan. af Forselles-Riska, Cecilia ainettu sana uomessa 1831 n kirjaston julkaisuja 19 elsinki 2006, 48 s. BN 951-746-816-4 N 0357-2978 Nid. R 7 ONMRO: 27271 Näyttely ja julkaisu ainettu sana uomessa 1831 esittelee uomalaisen Kirjallisuuden euran perustamisvuonna 1831 uomessa julkaistuja kirjoja ja muita painotuotteita. Julkaisun tarkoituksena on myös selvittää minkälaiseen kirjalliseen ympäristöön uomalaisen Kirjallisuuden eura perustettiin. ineisto on koottu seuran kirjaston kokoelmista. Futura 2006:1. Kasvatus, opetus ja oppimisen tulevaisuus. Vieraileva päätoimittaja nita Rubin ulevaisuuden tutkimuksen seura Vammala 2006, 140 s. N 0785-5494 R 9 ONMRO: 27277 is. mm.: Jari Metsämuuronen, ulevaisuusorientoituneisuus suomalaisessa koulutuskentässä ja Koulutus ulevaisuuteen -hanke; Rainer eltoniemi, ietoyhteiskunnan uutta luova puolustusajattelu; annu Linturi & nita Rubin, Kouluttomaan oppimiseen? Opetuksen ja kasvatuksen ristiriitaiset tulevaisuudenkuvat haasteena koulutuksen kehittämiselle; nu aapala & Laila Mäkinen, ulevaisuusnäkökulma koulun arjen 73 Ä 5/2006

Ä 74 varjossa; ari ietanen, Näkökulmia koulutuksen haasteisiin; Keijo Mäkelä, Koulujärjestelmä kohtaa tai unohtaa muutoksen; uomo Kuosa, 40-vuoden tutkintomalli. Gerontologia 2006:1. Vanhuuden voimavarat. äätoim. Kirsi Lumme-andt Kasvun ja vanhenemisen tutkijat Vammala 2006, 50 s. N 0784-0039 R 10 ONMRO: 27240 is. artikkelit: ertti ohjolainen & Kaisu itkälä, erveyselämäntyyli eläkeiässä esimerkkinä liikuntaharrastuksen tutkimus; annele okkanen, rja äggman-laitila & lina riksson, Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen katsaus tutkimuskirjallisuuteen; irkka Nivala, Kokemuksia ja ajatuksia omaisen hoitamisesta. ako, ekka Kirjeaarteita koulusta. Kulttuurihistoriaa nuorelle suomalaiselle n oimituksia 1070 ampere 2006, 167 s. BN 951-746-810-5 id. R 32 ONMRO: 27291 elsingin uomalaisesta Yhteiskoulusta löytyi keväällä 2003 mappi, jonka selkään oli kirjoitettu ärkeitä papereita. aperit paljastuivat suomalaisten kulttuurivaikuttajien kirjeiksi, joita fil. tri ino. uolahti oli kerännyt koulun kirjeenvaihdosta ja koulua lähellä olevilta henkilöiltä. ieno kokoelma esittelee kulttuurielämämme vaikuttajien kannanottoja, suunnitelmia, taiteellisia tuotoksia ja ystävien välistä yhteydenpitoa. Kirjeiden keskushenkilöitä ovat mm. Minna Canth, ekka alonen, ero Järnefelt, lmari Kianto ja. K. nha. Mukana on myös runokäsikirjoituksia mm. ino Leinolta, uno Kailaalta, Lauri Viljaselta ja V.. Koskenniemeltä. enrici Gabrielis orthan Opera Omnia X. Curav. oivo Viljamaa, Veli-Matti Rissanen & Kaj andberg orthan-eura Vammala 2005, L + 522 s. BN 951-96877-4-2 Nid. R 30 ONMRO: 27279 Opera omnia -sarjan osa X sisältää viimeiset enrik Gabriel orthanin johdolla ilmestyneet väitöskirjat. Julkaistavat tekstit jakaantuvat sisällöltään kahteen osaan, ensiksi historiantutkimus ja sen lähdeaineisto ja toiseksi orthanin toiminta urun akatemiassa väittelijöiden opettajana ja ohjaajana. erder, uomi, urooppa. oim. akari Ollitervo & Kari mmonen n oimituksia 1060 Jyväskylä 2006, 557 s. BN 951-746-793-1 id. R 32 ONMRO: 27270 Johann Gottfried erder (1744 1803) vaikutti voimakkaasti aksan ja muiden tämeren maiden kulttuuriin sekä omana aikanaan että 1800-luvun alkupuolella. ämä teos on ensimmäinen monitieteinen ja suomenkielinen erderin tuotantoa ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin käsittelevä artikkelikokoelma. Kirjoittajat paneutuvat erderin historia-, kansakunta-, kieli ja luontokäsitykseen, ajatuksiin kansanlauluista ja kirjallisuudesta sekä hänen merkitykseensä humanistisille tieteille. äggman, Kai Metsän tasavalta. uomalainen metsäteollisuus politiikan ja markkinoiden ristiaallokossa 1920 1939 n oimituksia 1055:2 Jyväskylä 2006, 277 s. BN 951-746-751-6 id. R 42 ONMRO: 27295 Metsän tasavalta keskittyy maailmansotien väliseen itsenäisen uomen rakennuskauteen. ikakautta luonnehtivat aggressiivinen nationalismi, syvä lama, vahvat kansainväliset kartellit ja diktatuurien nousu, mutta myös nopea yhteiskunnallinen kehitys, jossa metsäteollisuuden kasvulla oli suuri merkitys. amalla uomi kytkeytyi metsäteollisuusvientinsä voimalla kiinteästi Länsi-urooppaan.ienen maan suurilla metsäyhtiöillä oli myös sisäpoliittinen ja kulttuurinen ulottuvuutensa. Metsäteollisuus kasvoi maailmanluokan vientiteollisuudeksi metsien ja vesireittien ympäröimissä pienissä yhteisöissä, joissa pitkän piipun juurelle kehittyi omintakeinen, sekä perinteisistä kaupungeista että maaseudusta poikkeava elämänpiiri. äll, Jan Vägen till landet som icke är. n essä om dith ödergran och Rudolf teiner venska litteratursällskapet i Finland. Bokförlaget tlantis krifter utgivna av venska litteratursällskapet i Finland 686 Lund 2006, 298 s. BN 951-583-130-X (L), BN 91-7353-111-1 (tlantis) N 0039-6842 nb. R 32 ONMRO: 27275 déhistorikern Jan äll ger i Vägen till landet som icke är en ny bild av dith ödergrans liv och diktning. Med stöd i ett tidigare okänt källmaterial visar han att hennes engagemang i Rudolf teiners andevetenskap, antroposofin, var långt mer genomgripande och varaktigt än man hittills trott. Jan äll undersöker närgånget ödergrans sista år och blottlägger det djupt gripande själs- och idédrama som leder fram till den avslutande fromma naturdiktningen och som till sist mynnar ut i hennes mest kända och älskade dikt: Landet som icke är. J. V. nellman i uropa. Resebilder 1840 1847. tg. av Nora rvalahti & Rainer Knapas venska litteratursällskapet i Finland. Bokförlaget tlantis krifter utgivna av venska litteratursällskapet i Finland 685 Jyväskylä 2006, 264 s. BN 951-583-129-6 (L), BN 91-7353-126-X (tlantis) N 0039-6842 nb. R 32 ONMRO: 27274 J. V. nellman gjorde två längre resor till kontinenten; till yskland, chweiz och Österrike 1840 1841 och genom Baltikum till yskland, Belgien, Frankrike och ngland 1847. Den första resan präglades både av akademiska studier och av upplevelser som tourist. nellmans andra resa gällde trävaruhandel och skogsfrågor, men han var också hänförd av de stora metropolerna aris och London. resebreven och berättelserna avslöjas en skarpsynt iakttagare av det urbana och det nya som rörde sig Ä 5/2006

i tiden. an framstår än som romantiker med blick för naturens och konstens storhet, än som samhällspolitiker som sökte förebilder för den egna nationen i det industrialiserade uropa. Kadonnut Kreikka. uomalaisten matkakuvauksia ennen massaturismia. oim. Björn Forsén & rkki ironen n oimituksia 1022 elsinki 2006, 360 s. BN 951-746-696-X Nid. R 30 ONMRO: 27244 Kreikka on suomalaisten suosituimpia turistikohteita. Välimeren ilmasto, erilainen luonto ja kulttuuri, samoin antiikin rauniot ovat kiehtoneet suomalaisia matkaajia. Vaikutelmia on kuvailtu mielellään matkakuvauksissa ja kirjeissä. ähän kirjaan on koottu matkavaikutelmia kadonneesta Kreikasta, jota massaturismi ei ollut vielä muovannut. sitellyt matkailijat kattavat ajan 1830- luvulta 1950- ja 1960-luvulle, filhelleeni ugust Myhrbergistä purjehtija ja kirjailija Göran childtiin. Karttunen, annu Matematiikka. iedettä kaikille ähtitieteellinen yhdistys rsa rsan julkaisuja 99 Jyväskylä 2006, 152 s. BN 952-5329-48-8 N 0357-7937 id. R 24 ONMRO: 27250 Matematiikka on saanut alkunsa käytännön ongelmien tutkimisesta, mutta sitä on ryhdytty tutkimaan myös pelkästään sen itsensä vuoksi. Matematiikan tutkimuksen voikin sanoa olevan lähinnä luovaa ajattelua. odellinen maailma ei kahlitse matemaatikkoa, vaan hän voi taiteilijan tavoin luoda vapaasti sellaisia maailmoja kuin haluaa. Kirja antaa taustaa koulussa opitulle matematiikalle ja kertoo millaisille haarautuville ja risteäville poluille perusasioiden yleistäminen voi johtaa. Kohtauspaikkana kieli. Näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin. oim. aru Nordlund, iina Onikki-Rantajääskö & oni uutari n oimituksia 1078 elsinki 2006, 576 s. BN 951-746-820-2 Nid. R 28 ONMRO: 27267 ässä artikkelikokoelmassa kieli on kohtauspaikka, jossa käydään keskustelua kielestä ja identiteetistä: kuinka kieli osoittaa ja rakentaa persoonan kategoriaa, miten kieliopin muodot ja rakenteet muuttuvat, kuinka kielellä luodaan näkökulmaa ja kielimuotojen valinnoilla puhujien identiteettiä. ineiston kirjo ulottuu arkisista puhetilanteista kaunokirjallisuuteen, Kelan tiskiltä ussikaljaromaaniin, itseoppineiden 1800-luvun kansanihmisten kirjoituksista nternetiin, ensimmäisistä naistenlehdistä nykymediaan, vanhasta kirjasuomesta 2000-luvun kielikeskusteluun. Kolehmainen, ntti opimus ja kuolinpesän hallinto uomalainen Lakimiesyhdistys uomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja. -sarja 273 Vammala 2006, XXV + 473 s. BN 951-855-255-X N 0356-7206 id. R 62 ONMRO: 27300 Kuolinpesien osakashallinnossa pesän osakkaat voivat täydentää jäämistöoikeudellista sääntelyä keskinäisillä sopimuksilla. ällöin osakkaille voi kuitenkin jäädä epäselväksi, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia heillä on ja kuka saa tehdä päätöksiä pesän puolesta. Osakkaat voivat myös sopia, että vain joku heistä edustaa kuolinpesää tehtäessä sopimuksia ulkopuolisten kanssa. Näissä tilanteissa voi jäädä tulkinnanvaraiseksi, onko pesän puolesta toimineella osakkaalla lopulta ollut oikeus edustaa kuolinpesää ja saako hänen kanssaan asioinut ulkopuolinen suojaa muiden osakkaiden vaatimuksilta. yössä tarkastellaan myös sopimuksen kaltaisia tilanteita, joissa osapuolten toiminta synnyttää oikeuksia ja velvollisuuksia. Kotiapulaiset. Muistoja sadan vuoden ajalta. oim. Minna Kilkki Kansanelämän kuvauksia 69. Miina illanpään äätiön julkaisuja ämeenlinna 2006, 319 s. BN 951-746-799-0 N 0453-2201 id. R 38 ONMRO: 27292 Kotiapulaiset. Muistoja sadan vuoden ajalta sisältää kertomuksia apulaisena olemisesta ja apulaisen työllistämisestä. eoksen vanhimmat kotiapulaismuistot ulottuvat viime vuosisadan alkukymmeniin. Kirjoittajat muistelevat lämmöllä uskollisia kotihengettäriään, jotka työskentelivät samassa perheessä vuosikymmeniä. Myös lyhytaikaiset apulaiset ovat jääneet mieliin toiset luotettavina, toiset hutiluksina. yökokemuksiaan kuvailevat maalaistalojen pikkupiiat, herrasväen palvelijat, kodinhoitajat, uraäitien apulaiset sekä au pairit. Kotiseudun tarinoita. oim. Lauri imonsuuri uomen kansan henkinen perintö Jyväskylä 2006, 432 s. BN 951-746-733-8 id. R 28 ONMRO: 27261 Kotiseudun tarinoita sisältää uomen kansan kertomia historiallisia ja paikallistarinoita. eikkaperäiset kuvaukset vainovuosien aikaisista piilopirteistä, ensimmäisestä asutuksesta ja hautapaikoista kertovat meille jo kadonneesta maailmasta. arinoissa saavat osansa niin voimamiehet, kylähullut, kansanparantajat, murhamiehet kuin rikkaat kartanonherrat. Mukaansatempaavan tarinakokoelman avulla jokainen voi tehdä löytöretkiä omaan kotiseutuunsa. Kreutzwald, Friedrich Reinhold Kalevipoeg. Viron sankarieepos. uom. elmer Winter ämeenlinna 2006, 3. painos, 332 s. BN 951-746-801-6 Nid. R 18 ONMRO: 27268 Kalevipoeg, Viron kansalliseepos ilmestyi kansanpainoksena 1862. Kalevala oli osaltaan innostamassa Friedrich Reinhold Kreutzwaldia hänen kootessaan eepokseksi kansantarinoita ja -runoja väkivahvasta Kalevipoegista, traagisesta sankarihahmosta. Kalevipoegilla oli suuri merkitys Viron nuoren kirjakielen rikastuttajana ja kansallisen itsetunnon herättäjänä. e on jatkuvasti antanut aiheita lukuisille eri alojen taiteilijoille. eoksen ensimmäinen yhtenäinen suomennos ilmestyi 1957. 75 Ä 5/2006

Ä 76 Kuisma, Markku Metsäteollisuuden maa. uomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620 1920 n oimituksia 1055:1 Jyväskylä 2006, 2., korj. p., 781 s. BN 951-746-750-8 id. R 48 ONMRO: 27294 Metsäteollisuuden maa piirtää pitkiä kehityslinjoja, joihin punoutuvat yksityiskohdat tekevät teoksesta rikkaan, jännittävän ja yllättävänkin. Kolmen vuosisadan kuluessa uomi integroitui maailmantalouteen metsäntuotteiden viennin välityksellä, ruotsalais-suomalainen tervakomppania hallitsi Länsi-uroopan metropoleja, moderni paperiteollisuus syntyi vastauksena koko sivilisaation umpikujaan ja Venäjästä väkivalloin irtautunut uomi kytki itsensä länsivaltoihin metsäyhtiöiden uusien yhteenliittymien johdolla. Kähönen, appo he oviet nion, Finland and the Cold War. he Finnish Card in oviet Foreign olicy, 1956 1959 Finnish Literature ociety Bibliotheca istorica 103 elsinki 2006, 195 pp. BN 951-746-824-5 N 1238-3503 oft R 25 ONMRO: 27290 Lahti, Juhana rkkitehti arne rvin moderni kaupunkisuunnittelu pääkaupunkiseudulla. uomalaisen suurkaupungin kaavoitusta toisen maailmansodan jälkeen aidehistorian seura aidehistoriallisia tutkimuksia 34 Jyväskylä 2006, 242 s. BN 952-5533-06-9 N 0355-1938 Nid. R 25 ONMRO: 27264 arne rvi menestyi toisen maailmansodan jälkeen useissa keskeisissä arkkitehtikilpailuissa, toimi spooseen rakennetun apiolan pääsuunnittelijana, suunnitteli silloiseen elsingin maalaiskuntaan Vantaanpuiston lähiön sekä työskenteli uransa päätteeksi elsingin kaupunkisuunnitteluviraston ensimmäisenä virastopäällikkönä. odanjälkeinen kaavoituslainsäädännön sekä kunnallisten- ja valtiollisten kaavoitusorganisaatioiden kehitys muodostaa tutkimuksessa rvin toiminnan kannalta keskeisen kontekstin. utkimus on suunnitteluhistoriaa, jossa taidehistoriallinen arkkitehtuurin tutkimus yhdistyy yhteiskuntahistoriaan. Lammi, Minna tt varttuisi uomenmaa. uomalaisten kasvattaminen kulutusyhteiskuntaan kotimaisissa lyhytelokuvissa 1920 1969 n oimituksia 1074 elsinki 2006, 310 s. BN 951-746-813-X Nid. R 29 ONMRO: 27266 Lyhytelokuvissa suomalaisia neuvottiin ja opetettiin hyviksi kuluttajiksi aina 1920-luvulta lähtien. Näitä valistuselokuvia esitettiin elokuvateattereissa alkukuvina ennen illan pääelokuvaa. tt varttuisi uomenmaa käsittelee yli kolmeasataa suomalaista lyhytelokuvaa vuosilta 1920 1969. Valtaosaa näistä elokuvista ei ole ennen tutkittu, eikä näin suurta määrää suomalaisia lyhytelokuvia ole aiemmin käsitelty yhdessä tutkimuksessa. Moving Beyond New estament heology? ssays in Conversation with eikki Räisänen. d. odd enner & Caroline Vander tichele Finnish xegetical ociety. Vandenhoeck & Ruprecht ublications of the Finnish xegetical ociety 88 Vammala 2005, xiii + 490 pp. BN 951-9217-43-6 (), BN 3-525-53605-4 (Vandenhoeck & Ruprecht) N 0356-2786 oft R 40 ONMRO: 27236 Nylund, nna illgången till den andra instansen i tvistemål uomalainen Lakimiesyhdistys uomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja. -sarja 274.l. 2006, XXX + 327 s. BN 951-855-256-8 N 0356-7206 nb R 54 ONMRO: 27301 Lagstiftaren har ställt upp som mål att begränsa tillgången till den andra instansen för att dom- stolarna ska kunna koncentrera sina resurser på svåra eller viktiga mål. illgången kan dock inte begränsas på vilket sätt som helst eftersom grundlagen och folkrätten ställer vissa krav på tillgången till och rättegången i den andra instansen. illgången till den andra instansen regleras också av krav som kommer inifrån civilprocessen. verket granskas dessa krav ur en kritisk synvinkel särskilt med tanke på förfarandet i hovrätten. De finska bestämmelserna om förfarandet i hovrätten i tvistemål i allmänhet och sållningen i synnerhet har varit föremål för skarp kritik. Frågan är hur de gällande normerna om i synnerhet sållning bör tolkas och vilka problemen med de gällande bestämmelserna är. Ojajärvi, Jussi upermarketin valossa. Kapitalismi, subjekti ja minuus Mari Mörön romaanissa Kiltin yön lahjat ja Juha eppälän novellissa upermarket n oimituksia 1079 Vaajakoski 2006, 391 s. BN 951-746-821-0 Nid. R 27 ONMRO: 27238 upermarketin valossa käsittelee kapitalismin ja subjektin problematiikkaa tulkitsemalla kahta 1990-luvun proosatekstiä. Juha eppälän novellissa pääoma kutsuu ja kutsuttu kuluttaa. Mari Mörön romaanissa raha, tavaramaailma ja luokkamiljöö niveltyvät minuuteen, toiveisiin ja torjuntaan. Lähestymistapana tarkastelussa käytetään niin sosiologisia näkökulmia, psykoanalyysiä kuin kulttuurintutkimustakin. ulkintojen kehykseksi luodaan tiivistävää yleiskatsausta suomalaisen nykykirjallisuuden teemoihin. Ramula, Ville symptotical Behaviour of a emilinear Diffusion quation Finnish cademy of cience and Letters nnales cademiae cientiarum Fennicae. Mathematica Dissertationes 148 elsinki 2006, 62 pp. BN 951-41-0986-4 N 1239-6303 oft R 5 ONMRO: 27283 Ä 5/2006

Renkama, Jukka deology and Challenges of olitical Liberalisation in the R, 1957 1961. Otto Kuusinen s Reform latform, the tate Concept, and the ath to the 3rd C rogramme Finnish Literature ociety Bibliotheca istorica 99 elsinki 2006, 396 pp. BN 951-746-802-4 N 1238-3503 oft R 29 ONMRO: 27289 aloheimo, Veijo Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541 1620. Viipurinkarjalaisten sukunimien esiintyminen muualla uomessa ja lähialueilla liikkuvuuden mittarina uomen ukututkimusseura uomen ukututkimusseuran Julkaisuja 57 orvoo 2006, 278 s. BN 952-5130-10-X N 0355-3175 Nid. R 29 ONMRO: 27243 Veijo aloheimo selvittää tässä tutkimuksessa mahdollista poismuuttoa Viipurin Karjalasta ajalla 1541 1620. än on kartoittanut useilta läpileikkausvuosilta Viipurin Karjalassa esiintyneet sukunimet ja samojen sukunimien esiintymisen myöhemmin muualla uomessa ja lähialueilla. uoranaiset maininnat muutoista ovat 1500-luvun asutuslähteissä harvinaisia, joten keinoksi muuttojen kartoittamiseen jää lähinnä seurata sukunimien siirtymistä alueelta toiselle. tudia Celtica Fennica 3. Yearbook of the Finnish ociety for Celtic tudies. oim. / Red. / d. Riitta Latvio Finnish ociety for Celtic tudies s.l. 2006, 78 pp. N 1795-097X oft R 10 ONMRO: 27273 ärkiö, ekka Kuningasajalta. Kirjoituksia alomosta ja rautakauden piirtokirjoituksista uomen ksegeettinen eura uomen ksegeettisen euran Julkaisuja 90 s.l. 2006, 253 + 3 s. BN 951-9217-45-2 N 0356-2786 Nid. R 32 ONMRO: 27235 Kirjan ensimmäinen osa valottaa israelilaisen historiankirjoituksen kuvaa alomosta. Osa Raamatun kirjoittajista tarkastelee alomoa kansansa sortajana ja arvostelee kuningasta rivien välissä. ämä selittää eräitä tekstin piirteitä, kuten alomon rikkauden ja viisauden kuvausta. Kirjan toinen osa tarkastelee valikoimaa muinaisen sraelin ja sen naapurimaiden piirtokirjoituksia, jotka antavat kuvan kuningasajan historiallisten lähteiden luonteesta. Niillä on selviä yhteyksiä myös Vanhaan testementtiin. ruth and Games. ssays in onour of Gabriel andu. ds. uomo ho & hti-veikko ietarinen hilosophical ociety of Finland cta hilosophica Fennica 78 elsinki 2006, iv + 322 pp. BN 951-9264-57-4 N 0355-1792 oft R 30 ONMRO: 27257 Visions of Value and ruth. nderstanding hilosophy and Literature. ds. Floora Ruokonen & Laura Werner hilosophical ociety of Finland cta hilosophica Fennica 79 elsinki 2006, 205 pp. BN 951-9264-58-2 N 0355-1792 oft R 30 ONMRO: 27256 Yölauluja. L. Onervan ja Leevi Madetojan kirjeitä 1910 1946. oim. nna Makkonen & Marja- Leena uurna n oimituksia 1061 Jyväskylä 2006, 510 s. BN 951-746-794-X id. R 36 ONMRO: 27293 L. Onervan ja Leevi Madetojan kirjeenvaihto, joka tässä kokoelmassa julkaistaan lähes kokonaisuudessaan, tarjoaa kiinnostavan näkökulman kahden taiteilijan suhteeseen ja luomistyöhön, mutta myös suomalaiseen kulttuurielämään yleensä. niten uutta tietoa saadaan Leevi Madetojasta. L. Onerva on pitkään nähty vain suhteessa ino Leinoon, ja myös hänestä kirjeenvaihto tuo esiin ennen tuntemattomia puolia. 77 DKRJ Vetenskapsbokhandeln Kirkkokatu 14, 00170 elsinki voinna ma klo 10 17, ti pe klo 10 16.30 Kesän aukioloajat (kesä-elokuu) ma klo 10 16, ti-pe klo 10 15.30. uljettu 10.7. 30.7. uh. (09) 635 177, faksi (09) 635 017:, tiedekirja@tsv.fi www.tiedekirja.fi. ilaukset hoituvat verkon kautta ympäri vuorokauden. Ä 5/2006