SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1996 N:o 1240 1249 SISÄLLYS N:o Sivu 1240 Asetus ulkomailla hädänalaiseen asemaan joutuneelle Suomen kansalaiselle myönnettävästä taloudellisesta avustuksesta... 3593 1241 Asetus Kriminaalihuoltoyhdistyksestä... 3595 1242 Valtioneuvoston päätös eräiden opintotukilaissa (28/1972) tarkoitettujen määrien vahvistamisesta.. 3599 1243 Opetusministeriön päätös Museoviraston maksullisista suoritteista... 3600 1244 Opetusministeriön päätös Suomen elokuva-arkiston maksullisista suoritteista... 3601 1245 Opetusministeriön päätös taiteen keskustoimikunnan maksullisista suoritteista... 3602 1246 Opetusministeriön päätös Valtion taidemuseon maksullisista suoritteista... 3603 1247 Maa- ja metsätalousministeriön päätös perunantuotannon lisäkustannusten korvaamisesta vuonna 1996 Siemenperunakeskuksen tuotantoalueella... 3604 1248 Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta... 3605 1249 Kirkolliskokouksen päätös kirkon vaalijärjestyksen muuttamisesta... 3607 N:o 1240 Asetus ulkomailla hädänalaiseen asemaan joutuneelle Suomen kansalaiselle myönnettävästä taloudellisesta avustuksesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään ulkoasiainhallinnosta 23 päivänä joulukuuta 1987 annetun lain (1164/1987) 8 :n 1 momentin nojalla: 1 Suomen ulkomaanedustukseen kuuluvat diplomaattiset edustustot ja konsuliedustustot (edustusto) voivat myöntää ulkoasiainhallinnosta annetun lain (1164/1987) 8 :n mukaista taloudellista avustusta siten kuin tässä asetuksessa säädetään. 2 Tämä asetus koskee tilapäisesti ulkomailla oleskelevia Suomen kansalaisia. 3 Edustusto voi välittää varoja ulkoasiainministeriön tilille etukäteen tehtyä talletusta vastaan henkilölle, jonka edustusto on todennut: 1) joutuneen ulkomailla hädänalaiseen asemaan sairauden, tapaturman, rikoksen kohteeksi joutumisen vuoksi tai muusta näihin rinnastettavasta syystä; ja 2) olevan kykenemätön ilman edustuston apua saamaan riittäviä varoja käyttöönsä välittömän hädän poistamiseksi. 4 Jos talletuksen saaminen ei ole mahdollista, edustusto voi takaisinmaksusitoumusta vastaan myöntää 3 :ssä tarkoitetulle henkilölle taloudellista avustusta kotimatkaa varten. 5 Jos talletuksen saaminen ei ole mahdollista eikä 3 :ssä tarkoitetun henkilön ole mahdollista antaa takaisinmaksusitoumusta sairauden vakavuuden, tajuttomuustilan tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi, edustusto voi myöntää taloudellista avustusta kotimatkaa tai sairauden välttämätöntä ja tilapäistä hoitoa varten. 6 Edustusto voi myöntää vähäistä taloudel- 168 1996 460301A
3594 N:o 1240 lista avustusta 3 :ssä tarkoitetulle henkilölle välittömän hädän poistamiseksi. Vähäisen taloudellisen avustuksen arvo vähennetään edustuston mahdollisesti välittämistä varoista tai lisätään mahdollisesti tehtävään takaisinmaksusitoumukseen. 7 Merimiesten avustamisesta on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. 8 Tämän asetuksen perusteella suoritetusta varojen välittämisestä ja taloudellisen avustuksen myöntämisestä peritään toimitusmaksu. 9 Tässä asetuksessa tarkoitettujen taloudellisten avustusten perimisestä takaisin säädetään ulkoasiainhallinnosta annetun lain 8 :n 2 momentissa. 10 Tarkemmat säännökset ja ohjeet tämän asetuksen soveltamisesta antaa ulkoasiainministeriö. 11 Edustuston tämän asetuksen nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen siten kuin muutoksenhausta hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. 12 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1997. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Vt. ulkoasiainministeri Pääministeri Paavo Lipponen
3595 N:o 1241 Asetus Kriminaalihuoltoyhdistyksestä Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Oikeusministerin esittelystä säädetään kriminaalihuollon järjestämisestä ja rahoituksesta 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1035/1996) 4 :n 1 momentin ja 14 :n 1 momentin sekä hallintomenettelylain (598/1982) 3 :n 3 momentin nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Kriminaalihuoltoyhdistys Julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyhdistys huolehtii yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanosta. Yhdistyksen kotipaikkana on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa. Toimintaansa varten yhdistyksellä on keskustoimisto ja aluetoimistoja sekä muita toimintayksikköjä. Aluetoimiston perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää oikeusministeriö yhdistyksen johtokunnan esityksestä. 2 Yhdistyksen muut tehtävät Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanon lisäksi yhdistys voi ottaa hoitaakseen muita hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisia kriminaalihuoltoon kuuluvia tehtäviä sekä sellaisia muita tehtäviä, jotka edistävät yhdistyksen tarkoituksen toteuttamista. 3 Yhdistyksen toimielimet Yhdistyksen toimieliminä ovat yhdistyksen kokous ja johtokunta. Yhdistyksellä on toiminnanjohtaja. 4 Yhdistyksen jäsenet Yhdistyksen jäseneksi johtokunta voi kirjallisesta hakemuksesta hyväksyä: 1) kunnan tai kuntayhtymän; 2) kriminaalihuollon, vankeinhoidon tai sosiaaliturvan alalla toimivan valtakunnallisen yhdistyksen, muun yhteisön taikka säätiön; sekä 3) kriminaalihuollon alalla toimivan alueellisen aatteellisen yhdistyksen. 5 Jäsenen eroaminen ja erottaminen Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle. Yhdistyksen kokous voi erottaa jäsenen, joka menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella on olennaisesti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa. 6 Jäsenmaksu Yhdistyksen kokous määrää jäsenmaksun suuruuden vuosittain.
3596 N:o 1241 2 luku Yhdistyksen kokous 7 Yhdistyksen vuosikokous ja ylimääräinen kokous Yhdistyksen kokous pidetään vuosittain johtokunnan määräämänä aikana huhtikuun loppuun mennessä. Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, milloin johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kymmenesosa yhdistyksen jäsenistä vaatii sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. 8 Kutsu yhdistyksen kokoukseen Kutsu yhdistyksen kokoukseen toimitetaan jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta lähetetyssä kirjatussa kirjeessä. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. 9 Äänestäminen yhdistyksen kokouksessa Yhdistyksen kokouksessa jokaisella edustettuna olevalla jäsenellä on yksi ääni. Sama henkilö saa edustaa vain yhtä jäsentä. Johtokunnan jäsenillä ja toiminnanjohtajalla on yhdistyksen kokouksessa puhevalta mutta ei äänioikeutta. He eivät saa kokouksessa edustaa yhdistyksen jäseniä. 10 Yhdistyksen kokouksen järjestäytyminen Yhdistyksen kokouksen avaa johtokunnan puheenjohtaja. Hän toteaa myös kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden sekä toimittaa kokouksen puheenjohtajan valinnan. Kokouksen pöytäkirjan tarkistajiksi valitaan kaksi jäsenten edustajaa. 11 Yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat Yhdistyksen kokouksessa: 1) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille; 2) päätetään lausunnon antamisesta oikeusministeriölle johtokunnan tekemästä toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta; 3) päätetään johtokunnan jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioista; 4) valitaan kaksi johtokunnan jäsentä sekä heidän varajäsenensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan; 5) valitaan yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja; sekä 6) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat. 3 luku Yhdistyksen johtokunta ja toiminnanjohtaja 12 Johtokunnan puheenjohtaja ja jäsenet Johtokunnassa on puheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan toimikausi on kolme kalenterivuotta. Valtioneuvosto määrää johtokunnan puheenjohtajan sekä viisi muuta jäsentä ja heille varajäsenet. Yhdistyksen kokous valitsee johtokuntaan kaksi jäsentä ja heille varajäsenet. Yhdistyksen henkilöstöllä on lisäksi oikeus valita johtokuntaan yksi jäsen ja hänelle varajäsen. Yhden jäsenistä valtioneuvosto määrää johtokunnan varapuheenjohtajaksi. Henkilöstöä edustavan jäsenen oikeudet ja velvollisuudet ovat samat kuin johtokunnan muiden jäsenten. Hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta ottaa osaa päätöksentekoon asiassa, joka koskee yhdistyksen johdon ottamista tai erottamista, johdon sopimusehtoja tai henkilöstön palvelussuhteen ehtoja taikka työtaistelutoimenpiteitä. 13 Johtokunnan kutsuminen koolle Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä on läsnä. Varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajalle kuuluvat tehtävät tämän ollessa estynyt tai esteellinen. 14 Johtokunnan tehtävät Johtokunta ohjaa ja valvoo yhdistyksen toimintaa. Lisäksi johtokunnan tehtävänä on:
N:o 1241 3597 1) päättää yhdistyksen toiminnan yleisistä periaatteista ja tavoitteista sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja talousarviosta; 2) hyväksyä kriminaalihuollon järjestämisestä ja rahoituksesta annetun lain (1035/1996) mukaiset sopimukset sekä työehtosopimukset; 3) laatia toimintakertomus ja tilinpäätös; 4) antaa yhdistyksen ohjesääntö, jolla vahvistetaan yhdistyksen organisaatio sekä toiminnanjohtajan ja muiden työntekijöiden toimivalta ja vastuu; 5) ottaa yhdistykselle toiminnanjohtaja ja ohjesäännössä määrätyt muut työntekijät; 6) valmistella yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat sekä panna täytäntöön sen päätökset; 7) huolehtia yhdistyksen talouden ja varojen hoidosta; 8) päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä sekä lainan ottamisesta ja lahjoitusvarojen käyttämisestä; sekä 9) ratkaista tarvittaessa muut yhdistyksen toiminnan kannalta periaatteellisesti merkittävät asiat. Johtokunta tekee päätökset toiminnanjohtajan tai hänen määräämänsä yhdistyksen työntekijän esittelystä. 15 Eriävän mielipiteen merkitseminen ja johtokunnan kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen Jäsenellä, joka ei ole yhtynyt päätökseen, on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi kokouksesta pidettävään pöytäkirjaan. Pöytäkirjan tarkastavat kokouksen puheenjohtaja ja kokouksen valitsema johtokunnan jäsen. 16 Toiminnanjohtajan tehtävät Toiminnanjohtaja johtaa ja kehittää yhdistyksen toimintaa sekä huolehtii ja vastaa yhdistyksen sitoumusten ja sopimusten täyttämisestä. Toiminnanjohtajan tehtävänä on valmistella johtokunnassa käsiteltävät asiat ja panna johtokunnan päätökset täytäntöön. Ohjesäännössä määrätään, kuka hoitaa toiminnanjohtajan tehtäviä hänen ollessaan estynyt. 4 luku Yhdistyksen kirjanpito ja tilintarkastus 17 Yhdistyksen kirjanpito ja tilikausi Yhdistys noudattaa kirjanpitolakia (655/ 1973) ja kirjanpitoasetusta (1575/1992). Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. 18 Tilintarkastajat Yhdistyksen kokous, oikeusministeriö ja valtiontalouden tarkastusvirasto valitsevat kukin yhdistykselle yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan. 5 luku Erinäiset säännökset 19 Hallintomenettelylain noudattaminen Kriminaalihuoltoyhdistyksessä noudatetaan hallintomenettelylakia (598/1982) käsiteltäessä kriminaalihuollon järjestämisestä ja rahoituksesta annetun lain 2 :n mukaista asiaa. 20 Äänestäminen yhdistyksen toimielimissä Yhdistyksen toimielimissä tehdään päätökset yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 21 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittaa: 1) toiminnanjohtaja yksin; 2) johtokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä; taikka 3) johtokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä johtokunnan muun jäsenen kanssa. 22 Yhdistyksen lakkaaminen Yhdistyksen lakatessa sen varat siirtyvät
3598 N:o 1241 valtiolle. Oikeusministeriö voi kuitenkin luovuttaa yhdistyksen varat tai osan niistä sellaiselle yhteisölle, jonka päämäärä on lähellä Kriminaalihuoltoyhdistyksen päämäärää. 6 luku Voimaantulo 23 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Tällä asetuksella kumotaan Kriminaalihuoltoyhdistyksestä 21 päivänä helmikuuta 1975 annettu asetus (135/1975). Tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen asetuksen voimaantuloa. Kumottavan asetuksen nojalla asetettu Kriminaalihuoltoyhdistyksen johtokunta toimii tämän asetuksen mukaisena johtokuntana, kunnes uusi johtokunta on asetettu. Yhdistyksen kokouksen viimeksi valitsemat kaksi jäsentä toimivat kuitenkin uuden johtokunnnan jäseninä yhdistyksen seuraavaan kokoukseen saakka. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies
3599 N:o 1242 Valtioneuvoston päätös eräiden opintotukilaissa (28/1972) tarkoitettujen määrien vahvistamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996 Valtioneuvosto on opetusministeriön esittelystä päättänyt 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/1994) 51 :n 3 momentin, 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opintotukilain (28/1972) 7 ja 8 :n sekä 8 päivänä huhtikuuta 1994 annetun opintotukiasetuksen (260/1994) 32 :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on asetuksessa 1043/1996: 1 Opintolainan enimmäiskorko Opintolainan enimmäiskorko on kuusi prosenttia. 2 Valtion maksama korkotuki sekä lainansaajan korko-osuus Valtion luottolaitoksille korkotuen alaisista opintolainoista maksaman korkotuen määrä on 2,25 prosenttia. Lainansaajan korko-osuus on 3,75 prosenttia. 3 Valtion suorittama hoitokorvaus Opintotukilain (28/1972) 8 :ssä tarkoitettu hoitokorvaus sisältyy 1 :ssä tarkoitettuun enimmäiskorkoon. 4 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997 ja se on voimassa vuoden 1997 loppuun. Tällä päätöksellä kumotaan 19 päivänä kesäkuuta 1996 annettu valtioneuvoston päätös eräiden opintotukilaissa tarkoitettujen määrien vahvistamisesta (448/1996). Ennen päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996 Ministeri Claes Andersson Neuvotteleva virkamies Leena Koskinen
3600 N:o 1243 Opetusministeriön päätös Museoviraston maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996 Opetusministeriö on valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla päättänyt: 1 Maksuttomat julkisoikeudelliset suoritteet Muinaismuistolaissa (295/1963) tarkoitetut lupa- ja lunastuspäätökset. 2 Maksulliset julkisoikeudelliset suoritteet Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden esineiden maastavientilupapäätöksistä peritään kiinteä maksu, jonka suuruus on 200 markkaa. 3 Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavat suoritteet Muita valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja suoritteita, joiden hinnoista Museovirasto päättää liiketaloudellisin perustein ovat: 1) koulutuspalvelut ja erikseen tilatut opastus-, konservointi- ja konsulttipalvelut sekä tutkimukset; 2) julkaisut ja muut myyntiin tarkoitetut painotuotteet sekä kuvapalvelut; 3) valokopiot ja muut jäljennökset; 4) museokokoelmiin kuuluvien esineiden lainaaminen, muottien ja esinejäljennösten valmistaminen, ja mittapiirustusten tekeminen; 5) todistukset kohteen muinaisjäännösarvosta tai rakennussuojelulain mukaisesta suojelusta sekä muut vastaavat todistukset; 6) Museoviraston järjestämät perus- ja erikoisnäyttelyt; 7) tilojen luovuttaminen ulkopuolisten käyttöön; sekä 8) muut tilauksesta tuotetut suoritteet. 4 Kirjasto- ja tietopalvelusuoritteet Museoviraston kirjasto- ja tietopalveluiden maksullisuuteen ja maksuperusteisiin sovelletaan opetusministeriön päätöstä kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista. 5 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1999. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996 Ministeri Claes Andersson Hallitusneuvos Riitta Kaivosoja
3601 N:o 1244 Opetusministeriön päätös Suomen elokuva-arkiston maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996 Opetusministeriö on valtion maksuperustelain (150/92) 8 :n nojalla päättänyt: 1 Suomen elokuva-arkiston maksuttomia suoritteita ovat vain vähäisiä kustannuksia aiheuttavat: 1) lakisääteisten ja vapaaehtoisten talletusten luovutus tallettajan omaan käyttöön; sekä 2) kansainväliseen kulttuurivaihtoon liittyvä palvelutoiminta. 2 Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja muita suoritteita, jotka Suomen elokuva-arkisto hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat: 1) tieto-, kuva- ja lainauspalvelut; 2) huolinta; 3)elokuvien käyttö- ja esitysoikeuksien myynti; 4) esitystoiminta; 5) tilojen ja laitteiden käyttö; 6) elokuvateattereiden käyttö; 7) koulutus ja konsultointi; 8) filmi- ja videokatselu; 9) arkistopelasteen käyttö; sekä 10) muut tilauksesta tuotetut suoritteet. 3 Suomen elokuva-arkiston kirjasto -ja tietopalveluiden maksullisuuteen ja maksuperusteisiin sovelletaan opetusministeriön päätöstä kirjasto- ja tietopalveluista perittävistä maksuista. 4 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1999. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996 Ministeri Claes Andersson Hallitusneuvos Riitta Kaivosoja
3602 N:o 1245 Opetusministeriön päätös taiteen keskustoimikunnan maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996 Opetusministeriö on valtion maksuperustelain (150/92) 8 :n nojalla päättänyt: 1 Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja suoritteita, jotka taiteen keskustoimikunta hinnoittelee liiketaloudellisen perustein, ovat: 1) koulutus- ja konsultointi sekä niihin liittyvänä julkaisu- ja muu materiaali; 2) tilojen käyttö; sekä 3) muut toimeksiannosta tai tilauksesta tuotetut suoritteet. Edellä 1 momentissa luetellut suoritteet ovat kuitenkin maksuttomia, jos ne liittyvät taiteen keskustoimikunnan neuvonta-, opastus-, tiedotus- tai selvitystoimintaan. 2 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997 ja on voimassa 31 päivään joulukuutta 1999. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996 Ministeri Claes Andersson Hallitusneuvos Riitta Kaivosoja
3603 N:o 1246 Opetusministeriön päätös Valtion taidemuseon maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996 Opetusministeriö on valtion maksuperustelain (150/92) 8 nojalla päättänyt: 1 Valtion maksuperustelain 6 :ssä tarkoitettuja julkisoikeudellisia suoritteita, joista valtion taidemuseo perii suoritteen omakustannusarvon mukaiseksi määräämänsä maksun ovat kulttuuriesineiden vientilupahakemuksista tehdyt päätökset, jotka perustuvat lakiin kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta (445/78). 2 Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja muita suoritteita, jotka valtion taidemuseo hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat: 1) taidenäyttelyt; 2) av-ohjelmat, taiteiden väliset esitykset ja muut ohjelmat; 3) julkaisut ja muut myyntiin tarkoitetut painotuotteet; 4) konservointitutkimuspalvelut ja konservointialan neuvonta; 5) koulutus- ja konsulttipalvelut; 6) tieto-, kuva ja lainauspalvelut; 7) tietokanta- ja muut suorakäyttöpalvelut; 8) tilojen käyttö; sekä 9) muut tilauksesta tehdyt suoritteet. 3 Kokoelmien ja kuva- ja tietoaineistojen sekä hakemistojen rajattu käyttö museon tiloissa on maksutonta itsepalvelua. 4 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997 ja on voimassa 31.12.1999. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996 Ministeri Claes Andersson Kulttuuriasiainneuvos Kari Poutasuo
3604 N:o 1247 Maa- ja metsätalousministeriön päätös perunantuotannon lisäkustannusten korvaamisesta vuonna 1996 Siemenperunakeskuksen tuotantoalueella Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeriö on, eduskunnan myönnettyä tarkoitukseen varat, tänään tapahtuneessa esittelyssä päättänyt: 1 Soveltamisala Siemenperunakeskuksen tuotantoalueella noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista annetun lain (356/1995) 2 ja 3 :ssä tarkoitettujen vuodelta 1996 aiheutuneiden lisäkustannusten korvaamiseksi voidaan käyttää vuoden 1996 valtion talousarvion momentille 30.34.41. (Eräät korvaukset) osoitettua määrärahaa siten kuin tässä päätöksessä määrätään. 2 Korvauksen suuruus Siemenperunakeskuksen tuotantoalueella, Tyrnävän, Limingan ja Temmeksen kunnissa, maksetaan ruoka- ja ruokateollisuusperunan tuottajille perunanviljelyn lisäkustannusten kattamiseksi pinta-alaperusteista lisätukea, jonka suuruus on kirjallisen sopimuksen tuotannon markkinoimisesta tehneille viljelijöille 1 300 markkaa hehtaarilta ja muille viljelijöille 1 100 markkaa hehtaarilta. 3 Muut korvausperusteet Tässä päätöksessä tarkoitettu lisätuki maksetaan samoin perustein ilman erillistä hakemusta kuin perunantuotannolle maksettavasta kansallisesta tuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä (255/1996) tarkoitettu vuodelta 1996 maksettava perunantuotannon kansallinen tuki (perunatuki). 4 Tuen maksaminen, oikaisu, takaisinperintä, valvonta ja salassapito Tuen maksamisen, oikaisun, takaisinperinnän, valvonnan ja salassapidon osalta on noudatettava, mitä perunatuen osalta on edellä mainitussa valtioneuvoston päätöksessä määrätty. 5 Tarkemmat määräykset Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tämän päätöksen täytäntöönpanosta. 6 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 1996. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Esko Laurila
3605 N:o 1248 Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta Annettu Turussa 8 päivänä marraskuuta 1995 Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä marraskuuta 1991 annetun kirkkojärjestyksen (1055/93) 6 luvun 12 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna 12 päivänä toukokuuta 1995 annetulla kirkolliskokouksen päätöksellä (864/95), ja 56 :n 1 momentti sekä 19 luvun 5 :n 1 momentti, ja lisätään 19 luvun 5 :ään uusi 2 momentti, jolloin nykyiset 2, 3 ja 4 momentit siirtyvät 3, 4 ja 5 momenteiksi, ja 19 lukuun uusi 5 a seuraavasti: 6 luku Viranhaltijat ja työntekijät B. Seurakunnan ja seurakuntayhtymän viranhaltijat ja työntekijät 1. Yleiset määräykset 12 Vuosiloman ja virkavapauden myöntää seurakunnan papinviran haltijalle tuomiokapituli sekä lehtorin- tai kanttorinviran haltijalle kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto. Kirkkoherralla on kuitenkin oikeus myöntää seurakunnan muun papinviran haltijalle vapaa-ajat, vuosilomat ja enintään kuukauden pituiset virkavapaudet. Vuosilomaa ja virkavapautta koskevasta kirkkoherran päätöksestä tulee lähettää ilmoitus lääninrovastille ja tuomiokapituliin. C. Erityisvirat 56 Kirkkolain 6 luvun 15 :ssä tarkoitettujen kirkon erityistehtäviä varten perustettujen virkojen kelpoisuusvaatimuksista ja viranhaltijoiden tehtävistä määrätään kirkkohallituksen antamissa johtosäännöissä. Tuomiokapitulien ja rajaseututoimintaa varten perustettujen virkojen osalta johtosäännöt antaa kuitenkin tuomiokapituli. 19 luku Hiippakunnan muu hallinto A. Tuomiokapituli 5 Asiat ratkaistaan tuomiokapitulin jäsenen esittelystä. Tuomiokapituli voi määrätä hallintoasian esittelijäksi myös notaarin tai muun viranhaltijan. Kirkkolain 19 luvun 4 a :ssä tarkoitettuja asioita sekä vähäisiä hallintoasioita voidaan ratkaista ilman esittelyä. Lainkäyttöasiat esittelee lakimiesasessori tai vastaava apujäsen. Hiippakunnallisen toiminnan johtavalla viranhaltijalla on tuomiokapitulin istunnossa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei oikeutta ottaa osaa päätöksen tekemiseen. 5a Tuomiokapitulin puheenjohtajan tai jäsenen
3606 N:o 1248 kirkkolain 19 luvun 4a :n mukaan ratkaistavaksi ei voida antaa asioita, jotka koskevat 1) pappisvirkaan hyväksymistä; 2) vaaliehdotuksen tekemistä, virkaan nimittämistä, virkamääräyksen antamista tai lakkauttamista taikka muuta virantäyttöön liittyvää asiaa; 3) tuomiokapitulille alistettua asiaa; 4) talousarvioesityksen laadintaa ja tilinpäätöstä; 5) lainkäyttöasiaa; sekä 6) kurinpito- ja virasta pidättämistä koskevaa asiaa. Tuomiokapitulin puheenjohtaja tai jäsen voi työjärjestyksessä määrätyn ajan kuluessa siirtää puheenjohtajan tai jäsenen päättämän asian tuomiokapitulin käsiteltäväksi. Tuomiokapitulin puheenjohtajan tai jäsenen päätökset, jotka voidaan siirtää tuomiokapitulin täysistunnossa ratkaistavaksi, päivätään ja annetaan ensimmäisenä arkipäivänä, jona päätöstä ei voida siirtää täysistunnossa ratkaistavaksi. Tämä kirkkojärjestyksen muutos tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Turussa 8 päivänä marraskuuta 1995 Kirkolliskokouksen puolesta John Vikström arkkipiispa Kari Ventä kirkolliskokouksen sihteeri
3607 N:o 1249 Kirkolliskokouksen päätös kirkon vaalijärjestyksen muuttamisesta Annettu Turussa 8 päivänä marraskuuta 1995 Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä marraskuuta 1991 hyväksytyn kirkon vaalijärjestyksen (1056/93) 3 luvun 1 :n 1 momentti, 3 :n 1 momentti, 4 :n 1 ja 2 momentti, ja lisätään 3 luvun 1 :ään uudet 2 ja 6 momentit, jolloin nykyiset 2, 3 ja 4 momentit siirtyvät 3, 4 ja 5 momenteiksi seuraavasti: 3 luku Piispanvaali ja muut hiippakunnalliset vaalit A. Piispanvaali 1 Kun piispanvaali on määrätty toimitettavaksi, tuomiokapituli antaa vaalin ajankohdasta tiedon kirkkoherroille ja lääninrovasteille. Arkkipiispan vaalista on annettava tieto myös muille tuomiokapituleille. Tuomiokapitulin on viipymättä laadittava rovastikunnittain nimikirjan perusteella ja ottaen huomioon äänioikeutta ja hiippakuntaan kuulumista koskevat kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännökset luettelo piispanvaalissa äänivaltaisista papeista ja lehtoreista sekä lähetettävä kullekin lääninrovastille ote tästä luettelosta. Tämän luettelon perusteella tuomiokapitulin on niinikään määrättävä kirkkolain 18 luvun 3 :n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen valitsijoiden lukumäärä ja jako seurakuntien kesken. Mainitusta päätöksestä on viipymättä toimitettava tieto kirkkoherroille. Kirkkolain 18 luvun 3 :n 2 momentin 5 kohdan tarkoittama pappien ja lehtorien lukumäärä määräytyy tuomiokapitulin päätöstä edeltävän kuukauden alun tilanteen mukaan ja seurakuntien väkiluku vaalin määräämistä edeltävän vuoden viimeisen päivän väkiluvun mukaan. Ennen varsinaisen piispanvaalin toimittamista tuomiokapitulin on järjestettävä koevaali piispaehdokkaiden etukäteiskannatuksen selvittämiseksi. Koevaalista on soveltuvin osin voimassa, mitä varsinaisesta vaalista on säädetty. 3 Puheenjohtajan on pidettävä rukous ja muistutettava valitsijoita vaalin tärkeydestä sekä kehotettava heitä äänestämään kirkkolain 18 luvun 4 :n 1 momentin mukaisessa järjestyksessä yhtä pappia, jonka he katsovat jumalanpelon, opin ja kyvyn puolesta kelvollisimmaksi avoinna olevaan piispanvirkaan. Ehdokkaan etu- ja sukunimet sekä tarvittaessa arvo tai ammatti ja asuinpaikka on merkittävä äänestyslippuun siten, ettei ehdokkaan henkilöllisyydestä synny epätietoisuutta. 4 Äänestyslippu, jossa on allekirjoitus tai muu asiaton merkintä, on mitätön.
3608 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1249 Vaalitoimituksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään äänestyslippujen lukumäärä, ketkä ovat äänestäneet saapuvilla olevina ja ketkä poissaolevina, montako ääntä kukin on saanut sekä mitä muuta vaalitoimituksessa on tapahtunut. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä. Sen tarkistaa kaksi vaalitoimituksessa valittua tarkistajaa. Tämä kirkon vaalijärjestyksen muutos tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Turussa 8 päivänä marraskuuta 1995 Kirkolliskokouksen puolesta John Vikström arkkipiispa Kari Ventä kirkolliskokouksen sihteeri N:o 1240 1249, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1996