ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1
Mihin suhdannetietoja tarvitaan ja käytetään? Markkinoiden kehityksen arviointiin Oman toimintaympäristön ajantasaiseen seurantaan - esimerkiksi kilpailijaryhmän liikevaihdon tai henkilöstömäärän kehityksen vertailu oman toiminnan kehitykseen Liiketoiminnan strategiseen suunnitteluun Elinkeinoelämän hankkeiden arviointiin Talouden rakenteiden ja kehityksen analysointiin Alueelliseen kehittämiseen ja seurantaan Yleisesti ajantasaista tietoa päätöksenteon tueksi Tarvitaan nopeaa tietoa uusimmasta kehityksestä: vuositasoiset tiedot saattavat olla liian vakiomuotoista ja hidasta tietoa 1.10.2008 A 2
Suhdannetilastojen tulkinnasta Suhdannetilastoja voidaan analysoida useista eri näkökulmista. Voidaan olla kiinnostuneita esimerkiksi: pitkän tai lyhyen aikavälin kehityksestä toimialojen ja alueiden viimeaikaisen suhteellisesta kehityksestä tai muutosten taustoista Eri tyyppisiin tietotarpeisiin tarvitaan erilaisia välineitä - indeksit ja eurosarjat, kausitasoitetut tiedot, rakenneselvitykset ja kasvukatsaukset 1.10.2008 A 3
Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto Vienti Palkkasumma Henkilöstömäärä Kasvukatsaus Alueet (koko maa, maakunta, seutukunta, kunta tai postinumeroalue) Toimialat (mahdollista tarkastella yli 700 eri toimialaa tarkimmalla tasolla) Yritysryhmät (yrityksiä vähintään 30 tietosuoja) Yrityskokoluokat (henkilöstö tai liikevaihto) 1.10.2008 A 4
Asiakaskohtaisesti tuotettavan tietopalvelun sisältö Toimialoittaiset indeksisarjat vuoden 1995 tai 2000 alusta alkaen alkuperäiset indeksisarjat, kausitasoitetut indeksiluvut sekä trendiluvut muutosprosentit kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain indeksisarjojen kuviot yritysten ja toimipaikkojen lukumäärät tarkasteltavalla toimialalla rakenneselvitys seloste laskennan tuloksista sekä uusimmista muutoksista tietojen päivittäminen valittuna ajankohtana (1-12 kertaa vuodessa) tietojen tulkinta- ja analysointiapu 1.10.2008 A 5
1.10.2008 A 6
Alkuperäinen indeksi Alkuperäinen indeksi kuvaa tarkasteltavan muuttujan tasoa verrattuna perusvuoden keskimääräiseen tasoon Perusvuoden (tällä hetkellä 2000) keskiarvo on 100 Indeksin käytön etu: indeksi helpottaa eri alueiden, toimialojen tai muuttujien välisen kehityksen vertailua Alkuperäinen indeksi ei kuitenkaan sovi nopeaan graafiseen hahmottamiseen 1.10.2008 A 7
Muutosprosentit Muutosprosenteilla voidaan hyvin tiivistää tuorein suhdannekehitys Suhdannepalvelun muutosprosentit ovat muutoksia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta Suhdannekäänteisiin muutosprosentit kuitenkin reagoivat hitaasti Parempiin tuloksiin päästään laskemalla muutokset peräkkäisistä ajankohdista käyttämällä kausitasoitettua sarjaa 1.10.2008 A 8
Kausitasoitettu sarja ja trendi Kausitasoituksessa alkuperäisestä indeksisarjasta poistetaan systemaattinen vuotuinen vaihtelu Kausivaihtelua voi esiintyä mm. säätilojen vaihtelusta, sesonkikausista sekä muista toistuvista tekijöistä johtuen Kun kausivaihtelu poistetaan sarjasta, on sekä lyhyen että pitkän aikavälin kehitys helpompi havaita Trendi kuvaa pitkän aikavälin kehitystä. Siitä on poistettu kausivaihtelun lisäksi, myös lyhyen aikavälin epäsystemaattiset vaikutukset (esimerkiksi lakot) Trendin avulla on vaikea havaita suhdannekäänteet 1.10.2008 A 9
Esimerkki: Teollisuuden suhdannekäänne vuoden 2001 alussa liikevaihtoindeksin näkökulmasta 130,00 120,00 110,00 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 01/95 01/96 01/97 01/98 01/99 01/00 01/01 01/02 01/03 01/04 01/05 Huom! Käännepiste vuosien 2000 ja 2001 vaihteessa 1.10.2008 A 10
Suhdannekäänne ei näy heti trendissä: 115 110 105 100 95 90 01/00 04/00 07/00 10/00 01/01 04/01 07/01 10/01 01/02 04/02 07/02 1.10.2008 A 11
Kausitasoitettu sarja indikoi käänteen nopeammin: 5,00 % Epäily suhdannetilanteen heikkenemisestä 2,50 % Suhdannekäänne havaitaan 0,00 % -2,50 % -5,00 % I/2000 II/2000 III/2000 IV/2000 I/2001 II/2001 III/2001 IV/2001 Kuvassa kausitasoitetusta sarjasta lasketut peräkkäisten neljännesten väliset muutokset 1.10.2008 A 12
Muutosprosentitkaan eivät heti näytä suhdannekäännettä 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0-0,05-0,1-0,15-0,2 01/00 04/00 07/00 10/00 01/01 04/01 07/01 10/01 01/02 04/02 07/02 Vuosimuutokset kääntyvät negatiivisiksi vasta 2001 kesällä 1.10.2008 A 13
Alkuperäinen indeksisarja ja muutosprosentit - Tarkasteltavan alueen vertailu koko maan kehitykseen: Liikevaihdon kehitys Etelä-Karjalassa vuonna 2007 verrattuna koko Suomeen Kaikki toim ialat (tol A-X) 8,4 % 7,2 % Teollisuus (tol D) 8,4 % 9,1 % Rakentaminen (tol F) 18,1 % 18,0 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % Koko Suomi Etelä-Karjala Vuosimuutos vertaa vuotta 2007 edelliseen vuoteen 1.10.2008 A 14
Trendisarjan ja vuosimuutosten käyttö: eri alueiden vertailut 140 130 Liikevaihdon trendien vertailu teollisuuden toimialalla Indeksi 2000=100 120 110 100 90 80 70 20 % 15 % Liikevaihdon vuosimuutosten vertailu teollisuuden toimialalla 60 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Etelä-Karjala Koko Suomi 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Etelä-Karjala Koko Suomi 1.10.2008 A 15
Trendisarjan käyttö: eri muuttujien vertailut Indeksi 2000=100 140 130 120 110 100 90 80 70 60 Liikevaihdon ja viennin trendien vertailu Etelä-Karjalan teollisuudessa 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Liikevaihto Vienti 1.10.2008 A 16
Rakenneselvitys Indeksimuotoiset tiedot eivät välttämättä kuvaa muuttujan (esimerkiksi liikevaihto) tasoa tiettynä aikana Rakenneselvitys on vuositasoinen poikkileikkaustilasto tilatuista tiedoista. Se sisältää mm. kuvattavan muuttujan tasotiedot sekä yritysten ja toimipaikkojen lukumäärät oman alueen toimialojen tasotietojen osuuden koko Suomen vastaavien toimialojen tiedoista 1.10.2008 A 17
Esimerkkejä Etelä-Karjalan liikevaihdon rakennetiedoista Etelä-Karjala Rakenneselvitys liikevaihdosta vuonna 2006 TOL-koodi Toimialan nimi Toimipaikat Yritykset*Toimipaikat* Liikevaihto Liikevaihto Osuus koko maan Yritysrekisterin mukaan alue** koko maa** liikevaihdosta A-X kaikki 6 243 5 071 5 534 7 191 619 361 283 211 2,0 % D Tehdasteollisuu 616 591 615 3 505 081 132 922 692 2,6 % F Rakentaminen 865 769 784 378 587 20 586 614 1,8 % G Kauppa 1 344 1 137 1 336 1 877 079 113 342 389 1,7 % HIKO Palvelut 2 530 2 246 2 381 861 855 64 842 155 1,3 % * Indeksin laskennassa mukana olevat yritykset ja toimipaikat ** 1000 Etelä-Karjala Rakenneselvitys liikevaihdosta vuositasolla Liikevaihdon vuositasot toimialoittain, 1000 TOL-koodi 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 A-X 4 678 744 4 756 850 5 392 066 5 256 515 5 492 779 6 215 389 6 258 586 6 307 325 6 270 136 6 513 210 6 403 922 7 191 619 D 2 480 183 2 449 062 2 892 624 2 783 132 2 716 307 3 140 847 3 173 015 3 031 860 3 083 134 3 149 746 2 985 506 3 505 081 F 313 354 314 448 294 778 325 974 317 180 405 864 426 076 354 573 309 282 331 858 337 303 378 587 G 1 271 500 1 368 170 1 528 572 1 499 171 1 452 710 1 575 931 1 656 737 1 715 979 1 681 991 1 760 959 1 705 880 1 877 079 HIKO 441 360 462 248 508 089 548 552 577 668 703 392 764 570 766 680 794 188 812 148 842 453 861 855 Tiedot laskettu indeksillä Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedoista vuodelta 2006 1.10.2008 A 18
Esimerkkejä Etelä-Karjalan liikevaihdon rakennetiedoista Liikevaihdon jakauma toimialoittain Etelä-Karjalassa vuonna 2006 palvelutoimialat (H, I, K, O) 12 % muut 8 % Yritykset toimialoittain Etelä-Karjalassa vuonna 2006 teollisuus 49 % muut 6 % teollisuus 12 % kauppa 26 % rakentaminen 15 % rakentaminen 5 % teollisuus rakentaminen kauppa palvelutoimialat (H, I, K, O) muut palvelutoimialat (H, I, K, O) 45 % kauppa 22 % teollisuus rakentaminen kauppa palvelutoimialat (H, I, K, O) muut 1.10.2008 A 19
Henkilöstömääräindikaattori Kuvaa tehtyjen henkilötyövuosien kehitystä eli kokoaikaiseksi muutetun henkilöstön määrää (2 puolipäiväistä = yksi henkilötyövuosi) Laskentamenetelmä perustuu yrityksen vuosittain ilmoittamaan toimipaikkojen henkilöstöön, jota viedään kuukausitasolle ansiotasoindeksin ja palkkasumman kehityksen avulla Kuvaa eri asiaa kuin työllisyystilasto 1.10.2008 A 20