SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002
Luentorunko 1. Stylized facts 2. Viron talouden ominaispiirteet 2.1. Currency Board valuuttakurssi- ja rahajärjestelmä 2.2. Pieni avoin talous ja vaihtotase 3. Pääomatase 3.1. Ulkomaiset suorat investoinnit ja suomalaiset yritykset 3.2. Portfolioinvestoinnit 3.3. Matkailu 4. Suomen merkitys Viron taloudelle ja Viron merkitys Suomen taloudelle
1. Stylized facts Seuraavassa esitellään Suomea ja Viroa sekä muutamia muitakin maita koskevia keskeisiä talouden indikaattoreita viime vuosilta. Johtopäätöksiä niistä tehdään myöhemmin.
1.1. Bruttokansantuote henkeä kohti, 1999 Viro Latvia Liettua Tsekki Unkari Puola EU-15 Dollaria 8223 6074 6833 13389 11256 8845 22303 EU-15 = 100 37 27 31 60 50 40 100
1.2. BKT:n kasvu Baltian maissa, % Viro Latvia Liettua 1994-2.0 0.6-9.8 1995 4.3-0.8 3.3 1996 3.9 3.3 4.7 1997 9.8 8.6 7.3 1998 4.6 3.9 5.1 1999-0.6 2.8-3.9 2000 7.1 6.8 3.8 2001 5.0 7.7 5.9 2002e 2003e 4.5 5.5 5.0e 5.4e 4.1e 4.9e
1.3. Inflaatio 2.0 3.3 6.2 2001 1.0 2.8 4.0 2000 0.8 2.4 3.3 1999 5.1 4.7 8.2 1998 8.9 8.4 11.2 1997 24.6 17.6 23.1 1996 39.6 25.0 29.0 1995 72.1 35.9 47.7 1994 410 109 89.8 1993 1021 951 1076 1992 225 172 211 1991 8.4 10.5 23.1 1990 2.1 4.7 6.1 1989 Liettua Latvia Viro
1.4. Talouden rakenteen kehitys, % bkt:sta Maa-talous Teollisuus Yksityinen sektori Kauppa eitransitiomaiden kanssa 1992/-99 1992/-99 1999 1999 Viro 13 4 28 15 75 76 Latvia 17 4 28 18 65 67 Liettua 25 8 47 20 70 51
1.5. Inflaatio (b) 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Viro Latvia Liettua 3-D Column 1 3-D Column 2 3-D Column 3 3-D Column 4 3-D Column 5 3-D Column 6 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001
2. Viron talouden ominaispiirteet Vähän yli kymmenessä vuodessa sosialistisesta neuvostotasavallasta EU:n jäseneksi. Uudelleen itsenäistymisen 1991 jälkeen Viron yhteiskunta on käynyt läpi nopeaa muutosta ulkoa johdetusta suunnitelmataloudesta osin itsenäisesti, osin ulkoa johdettuun markkinatalouteen, jolla on toimivan markkinatalouden tarvitsemat instituutiot ja lainsäädäntö. Ulkomaankaupan osuus bkt:sta on hyvin suuri ja se on kymmenen vuoden aikana suuntautunut niin tuotteiltaan kuin maittain perusteellisesti uudelleen. Pääomaliikkeet on hyvin vapaat. Nopean rakennemuutoksen ja kasvun ohessa on myös paha ongelma, suuri tulon- ja varallisuudenjako sekä suuret alueelliset kehityserot.
2.1. Currency Board Vuonna 1992 käyttöönotettu oma valuutta, Eesti kroon, sidottiin kiinteään 1:8 kurssiin Saksan markan kanssa ja sittemmin kiinteään Euron kurssiin ns. currency board (valuuttakate)- valuuttakurssijärjestelmässä (CBA). CBA on (ultra)kiinteiden valuuttakurssien järjestelmä, jonka erityisominaisuutena on kierrossa olevan rahamäärän rajoittaminen korkeintaan keskuspankin hallussa olevien ulkomaan reservien suuruiseksi. CBA:lla on siis vähintään 100 prosentin reservien kate. Keskuspankilla on normaalia suppeampi tehtävä; rahapolitiikkaa rajoittaa ulkomaisten reservien asettama rahan määrän yläraja. Valtion budjetin alijäämää on kielletty rahoittamasta keskuspankin rahan painamisella (ns. raharahoitus). CBA:n kannattajat arvioivat CBA:n jopa ainoaksi toimivaksi ja uskottavuuden takaavaksi valuuttakurssijärjestelmäksi nopeasti kehittyville maille (emerging countries). Vastustajat eivät luota järjestelmän pysyvyyteen, vaan ennustavat sen ajautuvan valuuttakurssi- ja/tai pankkikriisiin erityisesti jos finanssipolitiikka ei ole kurinalaista. Virossa valtion budjetti on ollut useimpina vuosina lievästi alijäämäinen. Lakiin on kirjattu vaatimus budjetin tasapainosta.
2.2. Pieni avoin talous ja vaihtotase Viro on pieni avoin talous, joka kärsii merkittävästä vaihtotaseen vajeesta. Alijäämä on aina rahoitettava jollakin tavalla; pääomatase kuvaa rahoituksen lähteet. Viron tapauksessa ulkomaiset suorat investoinnit on tärkeä rahoituksen lähde. Kauppatase (vienti miinus tuonti) on vahvasti alijäämäinen. Palveluiden tase on ylijäämäinen (johtuu kuljetuksista ja matkailusta).
2.2.1. Vaihtotase ja sen suhde bkt:een 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002/6kk EEK milj. 279.0-2145.6-1810.6-4806.9-7810.2-6760.2-3607.7-5093.4-5910.8-6509.9 per bkt, % 1.3-7.2-4.4-9.2-12.1-9.2-4.7-5.8-6.1-12.5
2.2.2. Viron ulkomaankauppa maaryhmittäin, 2001 Vienti % Tuonti % Kauppatase EEK milj. EU 69.4 69.9-12643.8 KIE-maat 11.9 11.8-2049.6 IVY-maat 4.5 10.0-4952.1 Muut 10.3 8.3-267.6 Tullivapaaalue 3.9-2271.0 Yhteensä 100.0 100.0-17642.0
2.2.3. Viron ulkomaankauppa maittain, 2001, EEK milj. Suomi Ruotsi Saksa Latvia Iso-Britannia Tanska Liettua Alankomaat Venäjä Italia Muut Vapaavyöhyke YHTEENSÄ Vienti 19583.7 8109.2 4010.6 3982.9 2436.6 2032.1 1733.3 1602.8 1585.6 564.1 9901.0 2290.0 57831.8 Tuonti 22487.0 7521.7 8398.9 3004.5 1546.0 2237.6 2282.1 2918.4 5837.3 2086.2 16753.0-75072.6
3.1. Ulkomaiset suorat investoinnit Suomelle aggregaattina ei niin merkittävä, vaikka joidenkin yritysten kotimarkkinoiden laajenemisen kannalta merkittävä. Virolle FDI Suomesta ja Ruotsista hyvin merkittävä (2/3 suorista investoinneista). Viron vaihtotaseen vajeesta vuonna 2000 FDI (EEK 4.1 mrd) kattoi yli 70 %.
3.1.1. FDI Suomesta, milj.euroa 458 280 279 179 126 141 Venäjä Espanja Itävalta Kanada Japani 554 85 VIRO 600-500 Irlanti 1185 241 Italia 1359 1063 Luxenburg 1916 102 Ranska 2094 1279 Iso-Britannia 2510-80 Sveitsi 3084 2905 Tanska 4229 421 Norja 6469 2565 Saksa 7222 1218 USA 10261 503 Alankomaat 14864 218 Ruotsi Sijoituskanta 31.12.2001 Nettopääoma-virta 2001 MAA
3.1.2. Tytäryritysten henkilökunta ja liikevaihto ulkomailla, 2001 MAA Ruotsi USA Saksa Iso-Britannia VIRO Tanska Ranska Alankomaat Norja Italia Venäjä Henkilökunta Määrä % 67142 21 37600 12 31238 10 17252 6 15883 5 15415 5 15303 5 13543 12657 7726 6300 Liikevaihto, milj.euroa 21734 13942 13294 8657 1271 6637 5783 3439 5022 2777 923
3.1.3. Kumulatiivinen FDI 1988-1999, mrd. US $ MAA US$, mrd. % BKT:sta US$ per capita FDI/bruttoinvestoinnit, 1997-99, % FDI/vaihtotase 1997-99, % Unkari 19.8 17.8 1969 19 115 Tsekki 16.5 12.3 1609 20 164 Viro 2.0 16.9 1361 28 86 Latvia 2.1 14.2 853 29 75 Puola 32.1 10.0 830 17 85 Liettua 2.1 8.4 557 24 51 Venäjä 20.6 2.1 141 8-45
3.1.4. FDI Viroon maittain, % 30.6.2002 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ruotsi Suomi USA Alankmaat Norja Muut
3.1.5. FDI Viroon maittain, 2001, EEK milj. 2500 2000 1500 1000 500 0 Suomi Ruotsi Alankomaat USA Iso-Britannia Itävalta Muut -500
3.1.6. Suomen ja Ruotsin FDI Viroon 1994-2001, EEK mrd. 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Suomi 0.64 0.19 0.63 1.13 1.74 1.71 2.60 2.64 Ruotsi 0.53 1.14 0.18 0.37 4.78 1.44 2.64 2.29
3.1.7. FDI Viroon toimialoittain, 2001, EEK milj. 2500 2000 1500 1000 500 0 rahoitus energia, kaasu, vesi tukku- ja vähittäismyynti liikenne, varasto, kommunikaatio kiinteistöt, leasing muut
3.2. Portfolioinvestoinnit Viroon tehtyjen portfolioinvestointien suuruus on noin neljännes FDI:sta ja nettomääräisenä noin viidennes. Portfolioinvestoinnit ovat siten FDI:n ohella toinen merkittävä vaihtotaseen alijäämän rahoitusmuoto. Portfolioinvestoinneista hieman suurempi osuus tehdään arvopapereihin kuin (pitkäaikaisiin) velkakirjoihin.
3.3. Matkailijoiden määrä Virossa Vuosi Yhteensä Ulkomaalaisia Ulkomaalaiset, % 1993 379326 282409 74.5 1994 488278 314900 64.5 1995 521273 330854 63.5 1996 587897 402968 68.5 1997 745162 540414 72.5 1998 878749 602194 68.5 1999 971853 703670 72.4 2000 1118102 825282 73.8
4. Suomen merkitys Viron taloudelle ja päinvastoin 4.1. Viron kannalta Suomen rooli on erityisen merkittävä (voi olla että virolaisten mielestä jopa liian merkitsevä, riski Viron joutua taloudellisesti Suomen periferiaksi). Merkitys toteutuu erityisesti kolmen vaikutuskanavan välityksellä: 1) Ulkomaankauppakumppanina Suomi on ylivoimaisesti suurin. 2) FDI on Ruotsin jälkeen toiseksi suurin. 3) Matkailutulojen viejänä Viroon suomalaiset ovat ylivoimaisesti suurin.
4.1. jatkuu... Kaksi viimeksimainittua kattaa portfolioinvestointien kanssa suuren osan vaihtotaseen alijäämän rahoituksen tarpeesta. Vakaa kroonisen vaihtotaseen alijäämän rahoitus turvaa Viron koko rahoitusjärjestelmän (currency board) vakauden ja luo edellytykset häiriöttömään siirtymiseen kroonin käytöstä yhteisvaluutta euron käyttöönottoon.
4.2. Suomen kannalta Maiden ja erityisesti talouksien kokoerosta johtuen aggregaattitasolla Viron merkitys Suomelle on paljon vähäisempi kuin päinvastoin. Mikrotasolla joillakin aloilla kotimarkkinoiden laajeneminen on kuitenkin varsin merkittävä viennin ja FDI:n kannalta. Etabloituminen Viroon voi myös toimia sillanpääasemana muualle Balttiaan ja laajemmallekin. Viimeaikainen suhteellisesti ripeä kasvu Baltian maissa ja Venäjällä on merkinnyt vienti- ja laajentumismahdollisuutta.
4.2. jatkuu... Viron rahoitusjärjestelmän vakaus on tärkeä myös Suomelle. Argentiinan taudin tarttuminen Viron rahoitusjärjestelmään aiheuttaisi merkittäviä tappioita Suomen vientiin ja FDI:iin Viroon. Pahimmassa tapauksessa se synnyttäisi meillekin ongelmallisen yhteiskunnallisen kriisipesäkkeen naapuriin. ENNUSTE: Kehitys etenee kuitenkin suotuisasti, kansainvälinen yhteistyö syvenee jollei vakavia uusia ulkomaisia shokkeja ilmene.