1 LUPAPÄÄTÖS Nro 10/07/1 Dnro Psy-2006-y-126 Annettu julkipanon jälkeen 26.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Koneellinen kullankaivu imuroimalla Koskenniska 2 -nimisellä valtauksella Sotajoen varrella, Inari Jari Mäenpää Niittytie 4 85500 NIVALA
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 3 Vesitaloushakemuksen peruste... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVA LUPA... 3 TOIMINTA... 4 Kuvaus toiminnasta...4 Polttoaineet ja jätehuolto... 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 4 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 4 Alueen luonto ja suojelukohteet... 5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 5 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot ja muistutukset... 6 Hakijan vastine... 7 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 7 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 7 VESITALOUSLUPARATKAISU... 8 LUPAMÄÄRÄYKSET... 8 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 8 Vesitalousluvan määräykset... 8 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 9 Tarkkailu- ja raportointi... 9 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE... 9 RATKAISUN PERUSTELUT... 9 Ympäristölupa... 9 Vesitalouslupa... 11 Lupamääräysten perustelut... 11 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 11 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 12 Päätöksen voimassaolo... 12 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 12 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 12 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 12 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 12 KÄSITTELYMAKSU... U 12 Ratkaisu... 12 Perusteet... 12 Oikeusohje... 13 MUUTOKSENHAKU... 14
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Jari Mäenpää on 28.9.2006 ympäristölupavirastoon toimitetulla hakemuksella pyytänyt lupaa kullankaivuun imuroimalla hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Imurointia on tarkoitus harjoittaa Sotajoen vesialueella 6,3 hehtaarin valtausalueella, joka alkaa Vuijeminhaaran liittymästä noin 80 metriä ylävirtaan ja sen pituus on noin 900 metriä. Alue kuuluu Metsähallituksen Ylä- Lapin luonnonhoitoalueen Hammastunturin erämaa-alueeseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. Vesitaloushakemuksen peruste Vesilain 1 luvun 15 :n mukaisesti vesistössä tai maalla ei saa ilman lupaa ryhtyä toimenpiteisiin, jonka seurauksena voi aiheutua haitallinen vesiympäristön muutos. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti veden johtaminen vesistöstä nesteenä käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi, muun kuin vesialueen omistajan toimesta edellyttää lupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain 2 luvun 2 :n mukaisesti ympäristölupavirasto voi myöntää luvan toimenpiteeseen, josta voi aiheutua vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettu muutos. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee lupa-asian, joka koskee veden johtamista nesteenä käytettäväksi. TOIMINTAA KOSKEVA LUPA Kauppa- ja teollisuusministeriö on 11.9.2006 myöntänyt Jari Mäenpäälle valtauskirjan kaivosrekisteri N:o 8209/1, joka koskee huuhdontakullan hyödyntämistä Koskenniska 2 -nimisellä valtauksella. Valtauskirja on voimassa 11.9.2011 saakka.
4 TOIMINTA Kuvaus toiminnasta Valtauksella etsitään vedellä huuhtomalla irtokultaa. Huuhdonta tapahtuu ensisijaisesti perinteisin lapiomenetelmin, mutta myös pienitehoisella lappomenetelmällä toimivalla imurilla, joka käy 9 hevosvoiman moottoripumpulla. Imurilla ja paljain käsin käsitellään Sotajoen pohjasoraa ja pohjakiviä noin 40 100 m 3 vuodessa. Käsiteltävä alue on noin 1 2 aaria vuodessa ja pohjaa imuroidaan keskimäärin 0,5 metrin vahvuudelta. Toiminta tapahtuu veden alla. Vesi otetaan imuriin suoraan kulloisestakin työskentelypaikasta pumpulla ja johdetaan veden pintatasossa olevan rihlalaatikon kautta takaisin Sotajokeen. Rihlalaatikkoon kertynyt pohjamateriaali tyhjennetään ja vaskataan käsin. Veden mukana kulkeutuvat pikkukivet, sora ja hiekka siirtyvät pari metriä ja laskeutuvat pohjaan. Kivet siirretään veden alla käsin imuroinnin tieltä. Kaivua tehdään kesäaikana noin kuukauden ajan niin kauan kuin lupa ja valtaus ovat voimassa eli tämän hetkisen tiedon mukaan vähintään 10 vuotta. Polttoaineet ja jätehuolto Polttoainetta varastoidaan alueelle säiliöissä kerrallaan alle 40 litraa. Katettu ja maasta eristetty varasto on suojattu tulvilta. Pumpun käytössä syntyy vuosittain noin litra jäteöljyä, joka kuten muutkin ongelmajätteet, toimitetaan kunnan ongelmajätepisteeseen. Talousjätteet kannetaan jätesäiliöihin Papinhaminaan tai Kutturan tien varteen lähelle 4-tietä. YMPÄRISTÖKUORMITUS Toiminnasta ei tule haittavaikutuksia vesistöön, ilmaan tai maaperään. Moottoripumpusta aiheutuvan melun ja pakokaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat toiminta-alueen välittömään läheisyyteen. Imuri on toiminnassa noin kaksi tuntia vuorokaudessa. Veden samentuminen rajoittuu muutaman metrin matkalle imurista alavirtaan. Työstä noin 60 % on mekaanista pohjan puhdistamista kivistä paljain käsin. Kiviä, joiden läpimitta on yli 7 cm, siirretään pari metriä työskentelykohteesta syrjään. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Sotajoella on kaivettu kultaa 1900-luvun alun tienoilta lähtien ja toiminta on ollut keskeytyksetöntä. Toiminta on ollut alkuaikoina laaja-alaista lapiontia suurin miesjoukoin ja vedenottojärjestelyin, myöhemmin pienten ryhmien lapiokaivua. Viimeisten 40 vuoden ajan on Sotajoella harjoitettu myös pienimuotoista vedenalaista imurointia. Kultaa on kaivettu kaivinkoneiden ja hydraulisten seulalaitteiden avulla Sotajoella jo noin 20 vuoden ajan. Yksi tällainen konekaivu on kyseessä olevasta valtauksesta ylävirtaan. Sotajokeen laskevassa Vuijeminhaarassa on myös kaivinkonekaivua. Konekaivuun verrattuna vedenalainen imurointi on hyvin merkityksetöntä ja vaikutuksiltaan vähäistä.
Valtauksen maaperä on pääosin entistä tai nykyistä joenpohjasoraa tai kulunutta lohkareikkoa. Osa alueesta on melko jyrkillä jokitörmillä, jotka ovat karua kivikkoa tai avokalliota. Valtausalue sijaitsee noin 40 metrin syvyisessä ja 100 metrin levyisessä kanjonissa. Paksuimmat maakerrostumat ovat joen rantapenkoilla, jossa ne ovat noin 1,5 metrin paksuisia, muualla hyvin ohuita. Kallioperä on alueelle tyypillistä granuliittia. Valtausalueella ei Sotajokeen laske ojia tai virtoja lukuun ottamatta pientä nimetöntä puroa. Tästä purosta otetaan valtauksella tarvittava talousvesi. Kevättulvan aikaan vesi nousee alueella normaalikorkeudesta noin metrin. Sotajoki tulvii herkästi myös kesällä ja vesi voi nopeasti nousta 0,1 0,2 metriä. Imurointi rajoittuu alueen vedenalaisille osille, joissa kalliopohjaa peittää ohut, keskimäärin 50 cm:n paksuinen kivi- ja sorakerros. Sotajoki alkaa noin 15 kilometrin päästä laajoilta suoalueilta. Sotajoen valuma-alue on valtauksen kohdalla noin 205 km 2. Joen kesäajan keskivirtaama on valtauksen kohdalla noin 10 m 3 /s. Virtaamat ovat keväisin jäidenlähdön aikaan suurimmat ja monikertaiset tavalliseen virtaamaan verrattuna. Korkeat virtaamapiikit ovat vain muutaman päivän mittaisia. Vedenlaatu on hyvää ja normaalisti vesi kelpaa juomavedeksi. Vesistöalueen yläosalla ei ole asutusta. Sotajoki on suosittu virkistyskalastus- ja vaelluskohde. Vene- tai kanoottiliikennettä ei joella ole veden vähyyden ja joen kivisyyden vuoksi. Joessa on kohtalainen Inarijärvestä nouseva taimenkanta sekä kohtalainen, mutta pienikokoinen harjuskanta. Muita kalalajeja ovat joen suuosalla mm. siika, made ja hauki. Alueen ympäristö on Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden hallinnoimaa ja se kuuluu Hammastunturin erämaa-alueeseen. Lähimmät yksityiset rakennukset sijaitsevat yli 20 kilometrin päässä. Metsähallituksen erätupa on valtauksen läheisyydessä. Alue on Hammastunturin paliskuntaa. Alueelle kuljetaan Kutturan tieltä lähtevää Pahaojan metsäautotietä. Metsäautotietä kuljetaan 7 km, käännytään vasemmalle ja kuljetaan 2 km tietä Sotajoen rantatörmälle. Valtausalueen tuntumassa sijaitsee neljä muuta valtausta. 5 Alueen luonto ja suojelukohteet Sotajoen alue kuuluu lappilaiseen pohjoisboreaaliseen lumimetsäilmastoon, jossa ei esiinny kuivia kausia. Talvisin lunta on paksuimmillaan 70 100 cm. Maaperä sulaa roudasta keskimäärin kesäkuun toisella viikolla ja jäätyy uudestaan noin 10. lokakuuta. Alueen pintapuolisen inventoinnin perusteella alueelta ei löydy uhanalaista eläimistöä tai kasvillisuutta. Tätä tukee myös hakemuksen liitteenä oleva Metsähallituksen suojelubiologin antama lausunto. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Imuroinnin jälki peittyy pohjassa työskentelyn aikana. Seuraavan kevättulvan jälkeen ei jokipohjasta löydy toiminnasta mitään merkkejä. Koska toimitaan joen virtaavalla osalla, ei pohjassa ole hienojakoista materiaalia. Hienoaineksen puuttuminen minimoi samentumisvaikutukset ja liettymä ka-
toaa joen vesimassaan parin metrin matkalla imurista alavirtaan. Vähäinen melu on pumpun vähäisestä käytöstä johtuen satunnaista. 6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Sotajoen virtaama on noin 10 m 3 /s, mutta voi tulvan aikana olla moninkertainen. Imurin teho on vain 0,01 m 3 /s eli 0,1 % joen keskivirtaamasta. Mikäli toiminnasta silti katsotaan olevan haittaa vedenlaadulle, on tarkkailu suoritettava toimivan imurin lähistöllä, jotta tarkkailtavaa voidaan edes mitata. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä Inarin kunnan ja ympäristölupaviraston ilmoitustaululla 12.10. 13.11.2006 sekä erityistiedoksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Inarin kunnalle, sen ympäristönsuojeluviranomaiselle ja muille asianosaisille. Inarin kunnan kaavoitusviranomaiselta on pyydetty lausunto. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa 11.10.2006. Lausunnot ja muistutukset 1. Lapin ympäristökeskus Lapin ympäristökeskuksen mielestä hakijalle voidaan myöntää ympäristölupa hakemuksen mukaiseen toimintaan. Toiminnassa on noudatettava seuraavia periaatteita: Imuruoppauksessa käsiteltävät maa-ainekset tulee palauttaa mahdollisimman lähelle alkuperäistä paikkaansa siten, etteivät joen virtausolosuhteet muutu. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt on valtausalueella varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoainetta sisältävät irtosäiliöt on varastoitava sellaisella tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää. Luvan saajan tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavat imeytysominaisuudet omaavaa materiaalia mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen imeyttämiseksi. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista (mm. vesistön samentumat) sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös Ivalon pelastuslaitokselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi.
Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteen käsittelymääräysten mukaisesti. Jätehuolto on järjestettävä asianmukaisesti. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa imurointialueista, -määristä ja -ajoista sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. Toiminnan harjoittajan tulee liittyä valmisteilla olevaa vesistön yhteistarkkailuun. Mikäli yhteistarkkailua ei tule, on tarkkailusta sovittava erikseen Lapin ympäristökeskuksen kanssa. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Mikäli Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus katsoo, että kyseisellä vesistöalueella on tarpeen järjestää kalataloudellista tarkkailua kullankaivun mahdollisista vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen, tulee luvan saajan osallistua järjestettävään yhteistarkkailuun. Kullan huuhdonta voi aiheuttaa lievää veden samentumista ja siten mahdollisesti paikallista kalojen karkoittumista. Vesistövaikutukset ovat kuitenkin sen verran vähäiset, ettei kalataloudellista kompensaatiota tarvita. Kalataloudellista tarkkailua ei ole syytä määrätä yksittäiselle pienelle valtaukselle, mutta tarvittaessa järjestettävään tarkkailuun tulee luvan saajan osallistua. 3. Inarin kunnan kaavoitusviranomainen Kaavoitusviranomaisella ei ole hankkeesta mitään huomautettavaa. 4. AA, valtaus 7511/1 Muistuttajalla, BB:lla ja CC:lla on valtaus 7511/1 Sotajoen molemmilla rannoilla ja siihen kuuluu valtauksen rajojen sisällä oleva Sotajoki. Lupaa ei saa myöntää sille alueelle Sotajokea, joka on valtauksen 7511/1 rajojen sisällä. 7 Hakijan vastine Hakija on toimittanut 27.11.2006 vastineen lausunnoista ja muistutuksesta. Valtaus 7511/1 on noin 500 metriä Koskenniska 2 valtauksesta alavirtaan. Toiminnalla ei tule olemaan vaikutuksia muistuttajien valtaukselle. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Jari Mäenpäälle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen kullan kaivuun imuroimalla Koskenniska 2 -nimisellä valtauksella Inarin kunnassa.
Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. 8 VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Jari Mäenpäälle luvan Sotajoen pohjan imurointiin ja veden johtamiseen Sotajoesta käytettäväksi kullan huuhdonnassa Koskenniska 2 -nimisellä valtauksella Inarin kunnassa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kultaa saa kaivaa ja huuhtoa imuroimalla Koskenniska 2 -nimisellä valtauksella 1.6. 30.9. 2. Toiminnassa käytettävä huuhdontavesi ja huuhdottu kiviaines saadaan johtaa takaisin Sotajokeen. Mikäli imuroitavissa massoissa on runsaasti samentumista aiheuttavaa pohja-ainesta, on huuhdontavesi johdettava asianmukaisten laskeutusaltaiden kautta takaisin vesistöön. Laskeutusaltaat on niiden käytön loputtua tasattava ympäristöön sopeutuviksi. 3. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Polttoaineet ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoainetta sisältävät irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen. 4. Muodostuvat jätteet on toimitettava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. Vesitalousluvan määräykset 5. Valtausalueella saa tehdä hakemuksessa kuvattua imurointia kullan erottamiseksi Ivalojoen uoman pohjan kiviaineksesta. Imuroinnissa saa käyttää noin 9 hv:n tehoista pumppua. Lupa ei oikeuta Sotajoen sijaintia, vedenjuoksua tai virtausolosuhteita muuttaviin toimenpiteisiin. 6. Imurointi on tehtävä siten, että laitteiden käyttäminen ei vaikeuta tai estä vesistön muuta käyttöä tai rannalla liikkumista.
9 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 7. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi ja tarpeellisen tarkkailun järjestämiseksi. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella riittävästi imeytysturvetta. Polttoaine ja sillä pilaantunut maaaines on vuodon sattuessa kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Tarkkailu- ja raportointi 8. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava käytettävien koneiden ja laitteiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa imuroitavista alueista ja imurointiajoista, käsiteltyjen massojen määrästä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 9. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia Sotajoen vedenlaatuun Lapin ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. 10. Luvan saajan on osallistuttava vesistön yhteistarkkailuun, mikäli sellainen toteutetaan luvan voimassaoloaikana. 11. Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Valtauskirjan perusteella hakijalla on kaivoslain mukainen oikeus kullan hyväksi käyttämiseen valtausalueella.
Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräykset huomioon ottaen toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumista johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Lupamääräyksien mukaisesti toimittaessa alueella tapahtuva huuhdonta ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät alapuolisen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai veden laatua. Alue sijaitsee Hammastunturin erämaan alueella. Erämaalaki ei estä valtauksen perusteella harjoitettavaa koneellista kullankaivua. Valtaus sijaitsee myös Hammastunturin erämaa-alueesta Natura 2000 -verkostoon erotetulla alueella, Hammastunturin erämaa (FI1300203). Erämaa on liitetty Natura 2000 -verkostoon SCI -alueena (alue, jolla esiintyy luontodirektiivin liitteessä I lueteltuja luontotyyppejä ja liitteessä II lueteltujen lajien elinympäristöjä). Hammastunturin erämaan suojeltaviksi luontotyypeiksi on Naturatietolomakkeessa katsottu humuspitoiset lammet ja järvet, alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat, subarktiset pajupensaikot, alpiiniset ja boreaaliset silikaattialustan niityt, vuoristojen niitetyt niityt, vaihettumissuot ja rantasuot, aapasuot, kasvipeitteiset silikaattikalliot, boreaaliset luonnonmetsät, tunturikoivikot, boreaaliset lehdot, puustoiset suot, tervaleppä- ja saarnitulvametsät. Natura 2000 -verkoston oikeusvaikutuksista valtioneuvoston päätöksessä 20.8.1998 on kaivostoiminnasta todettu muun muassa, että muiden kuin kaivosten perustamisien osalta toimenpiteen, esimerkiksi kullankaivun, suorittaminen on harkittava tapauskohtaisesti ottaen huomioon alueen suojelun tavoitteet. Valtioneuvoston päätöksessä todetaan, että erämaaalueilla on kaivoslain mukainen valtausoikeuden käyttäminen, mukaan lukien kullan huuhdonta, mahdollista kaivoslain mukaisesti. Luonnonsuojelualueiden osalta todetaan, että perinteisen käytännön mukainen kullanhuuhdonta on sallittua niillä luonnonsuojelualueilla, joilla se alueen rauhoitusmääräysten mukaan on mahdollista. Natura-alueille ennen suojelupäätösten tekemistä myönnetyt kaivoslain mukaiset valtausoikeudet jäävät sellaisenaan voimaan eikä Natura 2000 -ohjelma estä tai rajoita tällaisten oikeuksien hyväksikäyttämistä. Valtioneuvoston vuonna 1998 tekemästä päätöksestä käy ilmi, että kullan kaivu Inarin ja Sodankylän perinteisillä kaivosalueilla on ollut päätöstä annettaessa tiedossa. Valtioneuvoston päätöksen perusteella lähtökohta uusien valtausten kohdalla on luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin suorittaminen. Luonnonsuojelulain 65 :n perusteella arviointi on suoritettava silloin, kun hanke joko yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon. Natura-alueeseen kuuluvan erämaan pinta-ala on 154 903 ha. Valtauksen pinta-ala on 6,3 ha ja Sotajoen pohjan imuroitavat alueet huomattavasti tä- 10
tä pienemmät. Hanke kohdistuu alueen kokonaispinta-ala huomioon ottaen hyvin pieneen osaan suojelualueesta. Alue on vanhaa kullanhuuhdontaaluetta. Näin ollen ja ottaen huomioon edellä valtioneuvoston päätöksessä todettu, ei hanke todennäköisesti merkittävästi heikennä Hammastunturin Natura-alueen niitä luonnonarvoja (suojeltavat luontotyypit ja luontodirektiivin liitteen II mukaisten lajien elinympäristöt), joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Natura-arviointia ei ole siten enempää tarpeen tehdä. 11 Vesitalouslupa Veden ottaminen ja imurointi eivät ennalta arvioiden aiheuta vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuja luvan myöntämisen ehdottomana esteenä olevia vaikutuksia. Toiminta ei vaikuta ottovesistön virtaamiin tai vedenkorkeuksiin. Veden ottaminen ja imurointi eivät lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ennalta arvioiden aiheuta vesistön sanottavaa samentumista. Ne eivät sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja ovat tarpeen alueella olevan irtokullan hyödyntämiseksi. Lupamääräysten perustelut Huuhdonta-aika on rajattu aikaan, jolloin toiminta on toteutettavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen. Hakija on ilmoittanut, ettei toiminta vaikuta uhanalaisten lajien esiintymiin. Tarkkailumääräys on annettu toiminnan pienimuotoisuus huomioon ottaen. Ilmoitusvelvollisuudella poikkeuksellisista tilanteista sekä vuosiraportoinnilla mahdollistetaan toiminnan valvonta. Varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistötarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu päätöksessä ilmenevästi huomioon. 2. Luvan saajaa ei velvoiteta osallistumaan mahdollisesti järjestettävään kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, koska toiminta on pienimuotoista ja vaikutukset kalastoon ja kalastukseen vähäisiä. 3. Lupa oikeuttaa kullankaivuun vain valtauksella Koskenniska 2.
12 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa 11.9.2016 asti. Toiminnan jatkaminen 11.9.2011 jälkeen edellyttää, että kauppa- ja teollisuusministeriö myöntää hakijalle kaivoslain 10 :n 3 momentin mukaisen valtausajan pidennyksen. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 ja 3 momentti sekä 55 1 momentti Vesilaki 2 luku 3, 6 1 momentti ja 9 luku 2 Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 637 euroa. Perusteet Koneellista kullankaivua (kaivumäärä alle 1 000 m 3 /vuosi) koskevan ympäristölupa-asian käsittelymaksu on 980 euroa. Veden johtamista (enintään 500 m 3 /vrk) koskevan asian käsittelymaksu on 490 euroa. Jos päätösasia-
kirja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön päätöksen maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua pienempi, joten maksu on 35 % alempi. 13 Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Riitta Riihimäki Jorma Rantakangas Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Riitta Riihimäki sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Mikko Keränen (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. MK/lk Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 26.2.2007, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: as. palvelu 020 690 182 telekopio: 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.