Liikesivistysrahasto Etelä-Karjalassa

Liikesivistysrahasto Etelä-Karjalassa 1948-2018

Vuosikymmenet 1940-luku: Perustaminen, toiminnan aloitus, sanomalehtimiesten neuvottelupäivät 1950-luku: Ensimmäiset rahastot: Brofeldt ja EK:n rahasto 1960-luku: Taloudellisen kulttuurin päivät 1980-luku: Liikesivistysrahaston päivä. Nimenmuutos. Kelon rahasto 2000-luku: Evälahden ja Ahon rahasto 2010-luku: Erkki Sunin rahasto

1940-luku - perustaminen Neuvottelukokous 7.11.1948 Etelä-Saimaan Paikallistoimikunnan perustava kokous 29.12.1948. 22 ihmistä. Lappeenranta Suomen 16. paikallistoimikunta Tavoite kerätä rahaa Kauppakorkeakoulun päärakennukselle.

1949 jäseniä Pj Jukka Tammenoksa Lappeenrannasta toim.joht. Mauri Hiltunen, toim.joht. Artturi Karvinen, pankinjoht Mauno Kivinen, rehtori Martti Kärmeniemi, toim.joht. J. Nurmi, toim. joht. Väinö Pelkonen, toim.joht. Viktor Rämö, pankinjoht. Toivo Tapanainen, ekonomi Eelis Tiili Lauritsalasta Teoll.neuvos G. Höij, ins. G. v. Knorring, kauppalanjohtaja T. Mansner, kauppias A. Pääkkönen, kauppias Eero Somerkoski Imatralta Apul. joht Lassi Johansson, ins. E. Manner, toim.joht. H. Buttenhoff, prok. Hj. Enquist, Ekon. T.K.V. Laurell, päätoim. T. Lautamatti, pankinjoht. O. Toivonen, pankinjoht. E. Pirinen, pankinjoht. H. Rönneberg, kauppat.kand. M. Seppänen. Sihteeri Hugo Turunen Kahdessa vuodessa 31 jäsentä Vetoomuskirje 110 ihmiselle

1940-luku - avustuksia Kahden vuoden aikana kokoon 830 000 markkaa (38 000 ) Yksityiset tyypillisesti 5 000 markkaa (230 ) Joitain yrityksiä: Kaukaan tehdas Oy, Enso-Gutzeit Oy, Rikkahappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy, Paraisten Kalkkivuori Oy, Lappeenrannan Kirjakauppa Oy, Lappeenrannan Rautakauppa Oy, Suke Oy, Karjalan Rauta Oy, Repola-Viipuri Oy, O. Rämö Oy, Juko Oy, Suni Oy, Lappeenranta-Lauritsala Oy

Suuret yritykset suuret lahjoitukset Suurimmat lahjoitukset 100 000 markkaa: Kaukaan tehdas Oy Sortavalan liikeapulaisyhdistys Pyydettiin kirjaamaan Etelä- Karjalaan ainakin osa

Alkuvuodet - varainkeruuta Kauppakorkeakoulun keräystavoite 50 Mmk; EK osuus 1,5 miljoonaa. Toteutui 872 000 mk Chymoksebn Cocktail-party 64 000 mk Pelkosen kello viiden tee 65 000 mk Adressien myynti 66 500 mk Tavattoman epäedullinen ajankohta: Lappeenrannan kaupungin 300-vuotisjuhlat, Lappeenrannan Kerho Oy:n huoneiston rakentaminen ym liikkeitä rasittavat menot ovat odotettavissa.

Alkuvuodet - varainkeruuta Myytiin: - joulukortteja - adresseja (50 000 mk/vuosi) - nylonsukkia (250 000 mk/vuosi) Kierrettiin yrityksiä ja yksityishenkilöitä Imatralla passiivista

Alkuvuodet puheenjohtajan haastattelu Kauppaneuvos Jukka Tammenoksa, Chymoksen toimitusjohtaja, noin 1950: Kaikella kiitoksella on sanottava keräyksen onnistuneen hyvin, vaikka monet liikkeet ja asianharrastajat jäädessään miettimään summan suuruutta, eivät ehtineet lainkaan mukaan. Nyt on ennen kaikkea heidän vuoronsa. Ja tärkeätä on myös vanhojenkin lahjoittajien muistaa omaa rahastoaan.

Sanomalehtimiesten luentopäivät 1949 27 toimittajaa, 24 lehteä ympäri maan Yöjuna Helsingistä Ainakin 60 lehtikirjoitusta Tutustumiskäyntejä yrityksiin Etelä-Karjala (Lappeenranta, Lauritsala ja Imatra) tunnetuksi

Sanomalehtimiesten luentopäivät 1949 Torstai Aamukahvi Chymoksen kerho Tutustuminen Chymoksen tehtaisiin Tutustuminen Rikkihappotehtaisiin Tutustuminen Karjalan Metsätuote Oy:n tehtaisiin Tutustuminen Paraisten Kalkkivuoren tehtaisiin Selostus Lappeenrannasta Kiertokäynti kaupungissa Päivällinen kasinolla. Lyhyt käynti laivalla Saimaalla Yöpyminen makuuvaunussa Perjantai Aamukahvi Lauritsalassa Tutustuminen kauppalaan Tutustuminen Kaukaan tehtaisiin Linja-autolla Joutsenoon Tutustuminen Hackman Oy:n kuitutehtaaseen Lähtö Tiuruniemeen ja Rauhaan Tutustuminen Kaukopäähän Päivällinen Imatralla Yöpyminen Imatralla makuuvaunussa

Sanomalehtimiesten luentopäivät 1949 Lauantai Tutustuminen Vuoksenniska Oy:n tehtaisiin Tutustuminen Enso-Gutzeit Oy:n Imatran tehtaisiin Tutustuminen Imatran voimalaitokseen Lounas Valtion hotelli Sauna Valtion hotellissa Päivällinen Valtion hotellissa Lähtö yöjunalla Helsinkiin Etelä-Karjalan suurimpia mediatapahtumia. Maakunnalle paljon huomiota Muissa kaupungeissa noudatetun tavan mukaisesti esitämme, että kaupunki tahtoisi tarjota puheenaolevana päivänä maan sanomalehtimiehille päivällisen.

Sanomalehtimiesten luentopäivät 1949

1951 joulukortteja

Suomen lippuja myyntiin 1953 Vuonna 1953 Liikesivistysrahasto liitti Kukkasrahaston palvelumuotoihin Suomen lippujen toimittamisen. Kirje aluetoimikunnille 18.5.1953. Asia on juuri nyt ajankohtainen ehtiäksenne hankkia uuden lipun juhannukseksi, Suomen lipun päiväksi. Tarjoamme teille kokovillaisia, ommeltuja lippuja seuraaviin hintoihin: Lipun koko tangon pituuten mukaan, noin 4 metristä noin 40:ään metriin. Hinta vaihtelee 770:stä markasta (25 euroa) 55 000 markkaan (1726 euroa)

1967 LSR:n kirje

Taloudellisen kulttuurin päivät 1967 Valtakunnallinen tapahtuma Lappeenrannassa 9.-10.5.1967 Etelä-Saimaa: Suuri vierasjoukko, pilvinen sää Kaikilla vapaa pääsy Tarkoituksena osaltaan levittää taloudellista tietoa yleisön keskuuteen. Tämä tapahtuu sekä suoranaisesti osanottajille pidettyinä esitelminä ja keskusteluina että julkisen sanan välityksellä.

1967 taloudellisen kulttuurin päivä

Taloudellisen kulttuurin päivä

Liikesivistysrahaston päivä 13.10.1981 Osanottajia 173 Yli 20 yrityskohdetta aamupäivällä 2 esitelmää: - Kehityksestä. LTKK:n rehtori Juhani Jaakkola - Teollisuuden ajankohtaiset ongelmat. Varatoimitusjohtaja Timo Relander.

1981 Rehtori Jaakkola: Suurimman osan meistä isoisoisä ei osannut lukea eikä kirjoittaa. Kehitys ei aina yksinomaan myönteistä. Ennen oli runsaasti aikaa ja palveluksia, tulevaisuudessa tavaraa ja informaatiota. Entiset ilmaishyödykkeet ilma, vesi ja luonnon rauha tulevan yhä arvokkaammiksi.

Juhlaa Patriassa 1981

1980-luvun tapahtumia 1983: nimenmuutos Kaakkois- Suomen aluetoimikunta > Etelä- Karjalan aluetoimikunta 1984: Kaakkois-Suomen rahasto > Etelä-Karjalan rahasto Ahti ja Irma Kelon rahasto 1989 Lähinnä kaksi tehtävää: merkkipäiväluettelon toimitusta avustettu neljästi vuodessa. Pj ja asiamies. apurahan hakijoille tarvittaessa ohjausta, yhteensä 21 hakijaa.

Apurahahakemukset 1983-2005 1983: 4 1984: 3 1985: 4 (kevät) 1986: 11 1987: 8 (syys) 1991: 6 (kevät) 1992 9 (kevät) 1998 9 (syys) 1999 12 (syys) 2000: 18 (syys) 2001: 3 (kevät) 2002: 20 (syys) 2003: 25 2004: 35 2005: 26

Myönnetyt apurahat 2007-2016 2007: 46 600, 15 kpl 2008: 49 100, 13 kpl 2009: 33 800, 9 kpl 2011: 39 500, 9 kpl 2012: 55 500, 6 kpl 2013: 53 000, 8 kpl 2014: 63 000, 19 kpl 2015: 130 000, 13 kpl 2016: 212 400, 18 kpl

Maisteri A Brofeldtin rahasto Perustettu: 1957 Perustaja/lahjoittaja Yritys Käyttötarkoitus Koulutus Toimialan rajaus Laskentatoimi ja kirjanpito Pääoma 2017 142 452 Brofeldt oli Viipurin kauppakoulun rehtori. Rahaston tuotto pääoman kasvattamiseen sekä Lpr:n ja Savonlinnan kauppaoppilaitoksille stipendinä. Erityistä edistystä ja kykyä kauppalaskennon ja kirjanpidon alalla. Nuhteeton käytös.

Etelä-Karjalan rahasto Perustettu: 1959 Perustaja/lahjoittaja LSR Käyttötarkoitus Tutkimus- ja koulutus Toimialan rajaus Pääoma 2017 635 060

Irma ja Ahti Kelon rahasto Perustettu: 1989 Perustaja/lahjoittaja Yksityishenkilö Käyttötarkoitus Tutkimus Toimialan rajaus Liiketalous ja tuotantotalous Pääoma 2017 29 330

Kauko ja Aini Evälahden rahasto Perustettu: 2000 Perustaja/lahjoittaja Yksityishenkilö Käyttötarkoitus Tutkimus ja koulutus Toimialan rajaus Rakentamiskulttuurin edistäminen Pääoma 2017 29 330

Tuta ja Teemu Ahon rahasto Perustettu: 2009 Perustaja/lahjoittaja Yksityishenkilö Käyttötarkoitus Tutkimus Tieteen/toimialan rajaus Väitöskirjatutkimus Pääoma 2017 136 159

Erkki Sunin rahasto Perustettu: 2014 Perustaja/lahjoittaja Yksityishenkilö Käyttötarkoitus Tutkimus ja koulutus Toimialan rajaus - Pääoma 2017 5 270 000

Rahastot yhteensä Pääoma 6 349 251 Kohdistetut apurahat 352 143 Käyttövarat 279 869

Kohdistetut apurahat ja käyttövarat- 2017 Erkki Suni 208 040 EK 30 375 Brofeldtin 76 997 Aho 19 360 Evälahti - Kelon rahasto 17 372 Yhteensä 352 143 Erkki Sunin rahasto EK:n rahasto Brofeldtin rahasto Ahon rahasto Evälahden rahasto Kelon rahasto

Lopuksi: Liikesivistysrahaston tehtävänä on toimia lähellä liike-elämää ja rakentaa tieteellisen tutkimuksen, opetuksen ja liiketalouden koulutuksen väyliä käytännössä liike-elämää palvelevaksi. Liikesivistykseen kuuluvat (perhe)yrittäjähenkisyys ja läheisyys. tarkoituksena käyttää rahaston varoja ensi sijassa korkeampaa taloudellista sivistystä edistäviin tarkoituksiin. Visiotasolta kolme keihäänkärkeä: laatu, kansainvälisyys ja yrityselämäliitännäisyys. Missiona on Suomen kasvun edistäminen liiketaloustieteen välinein, jossa kasvu tapahtuu kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä, on eteenpäin katsovaa ja tulevaisuutta edistävää.