MUSEOVIRASTON KUVAKOKOELMIEN PELASTUSDIGITOINTIHANKE 2015 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Suomen kansallismuseo 3.11.2015
TAUSTA JA RAHOITUS yli-intendentti Ismo Malinen
Museoviraston kuvakokoelmat (1/2) Kuvallisen kulttuuriperinnön keskusarkisto. Kuva: Gustav Johan Philip Armfelt (1830-1880), värilitografia, Museovirasto (HK19451220:4) Yhteensä noin 15 miljoonaa erilaisin tekniikoin tuotettua kuvaa 1500- luvulta nykypäivään asti: kulttuurihistoriallisia, kansatieteellisiä, rakennushistoriallisia ja journalistisia kuva-aineistoja, piirroksia, akvarelleja, grafiikkaa, postikortteja, karttoja, siluetteja, elokuvia ja kaitafilmejä.
Museoviraston kuvakokoelmat (2/2) Kuva: U. T. Sirelius, yksityiskohta, Museovirasto (KK1012:44) Kokoelmat kertovat menneisyydestä ja niiden avulla luodaan tulkintoja historiastamme ja niiden kartunnan avulla määritetään tulevaisuuden kuvaa nykyhetkestä ja menneisyydestä. Kuvakokoelmien tallennusprofiili kohdistuu kansallisesti merkittävän kuvallisen kulttuuriperinnön tallentamiseen. Ohjaa ja neuvoo kuvalliseen kulttuuriperintöön liittyvissä kysymyksissä
Pelastusdigitointihankkeen tausta Digitointiprojektit 2012-2014: vahvistus tuhoutumassa olevien aineistojen suuresta määrästä, lisänä Journalistisen kuva-arkiston aineistot, ei aiemmin tehtyä laajempaa systemaattista selvitystä Pilottiprojekti 2014: konservaattori Sara Theodore, tutkija Sanna Särkelä ja kuvankäsittelijä Vili Niemi Kuntokartoitus, digitointi ja pienimuotoinen luettelointi TULOKSET YHTEENSÄ yhteens ä 225 13 130 51 6 12 13 PROSENTEISSA 6 % 58 % 23 % 3 % 5 % 6 % 94% testatuista negatiiveista antoi positiivisen tuloksen etikkasyndroomasta, eli aiheutti värimuutoksen testiliuskassa. Muutokset olivat enimmäkseen selvästi havaittavissa, mutta vielä vähäisiä. Vuonna 1960 käytetyt filmit olivat erityisen huonossa kunnossa ja ne tarvitsevat pikaisia toimenpiteitä.
Pieni otos laajoista kokoelmista, todennäköisimmät ongelmat
Lisärahoituksen hakeminen ja saaminen Lisätalousarvioesityksen tekeminen ja käsittely Museovirastossa Käsittely Päätös, 250 000 Täysistunnon pöytäkirja PTK 118 / 2014 vp 25.11.2014 33) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2014 kolmanneksi lisätalousarvioksi; Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2014 kolmannen lisätalousarvioesityksen (HE 207/2014 vp) täydentämisestä Projektin tarkoituksena on käydä läpi Museoviraston Kuvakokoelmien negatiivit, etsiä sieltä tuhoutumisvaarassa olevat kohteet, digitoida ja luetteloida ne ja siirtää ne erilliseen tilaan niin, että ne eivät vaurioita muita negatiiveja. Projektilla parannetaan Museoviraston kuvakokoelmien säilyvyyttä ja helpotetaan aineistojen saatavuutta sekä ulkopuolisille asiakkaille että Museoviraston työntekijöille. Lisäksi projektin avulla yritetään vähentää asiakaspalvelun arkistolle tuomaa työpainetta. Digitoinnin ansiosta aineistot ovat tietoverkkojen kautta kaikkien ulottuvilla, ja ne edistävät kansakunnan sivistysperinnön saatavuutta ja tunnettuutta kansallisesti ja kansainvälisesti. Kulttuuriperintöaineistot muodostavat merkittävän voimavaran tutkimukselle, opetukselle ja luovan liiketoiminnan yrityksille.
SUUNNITTELU JA TOTEUTUS intendentti Hannu Häkkinen
Pelastusdigitointihankkeen henkilöstö Projektipäällikkö Nina Repo / Hannu Häkkinen Tutkija Rauno Lipponen / Elina Karila Tutkija Hanna Talasmäki Kuvankäsittelijä Marika Kokkinen-Eurén Kuvankäsittelijä Aukusti Heinonen / Tero Suvilammi / Onni Kuivalahti Konservaattori Liisi Hakala Hankkeen suunnittelusta on vastannut Kuvakokoelmien henkilökunta
Pelastusdigitointihankkeen tarkoitus ja tavoitteet (1/3) Kuva: Hannu Häkkinen, Museovirasto Tuhoutumisvaarassa olevien ja vaurioituneiden kuva-aineistojen sekä niiden sisältämien tietosisältöjen pysyvän säilytyksen varmistaminen konservoinnin, digitoinnin ja luetteloinnin avulla Tavoitteena on parantaa aineistojen hallintaa ja käytettävyyttä. Lisätään verkkopalveluissa (Kuvakokoelmat.fi, FINNA) julkaistavien kuvien määrää.
Pelastusdigitointihankkeen tarkoitus ja tavoitteet (2/3) Kuva: Hannu Häkkinen, Museovirasto Digitoinnilla varmistetaan se, että kulttuurihistoriallisesti merkittävä kuvallinen kulttuuriperintö monine ulottuvuuksineen säilyy ja palvelee käyttäjiä, ja että kulttuuriperinnön tunnettuus ja saatavuus kokonaisuutena kasvaa. Määräaikaisissa hankkeissa on määriteltävä tavoitteet (määrälliset ja laadulliset) suhteessa resursseihin (henkilöstö, laitteisto, materiaalit)
Pelastusdigitointihankkeen tarkoitus ja tavoitteet (3/3) Työtehtävien ja työnkulkujen suunnittelu valituista aineistoista lähtien Määräaikaisen henkilökunnan rekrytointi (palkkaus, työehdot) Perehdyttäminen ja koulutus (kirjalliset ohjeet ja dokumentointi) Tavoitteiden ja työnkulun seuranta ja dokumentointi (loppuraportti)
Digitoitavien aineistojen valinta Kokoelmapolitiikan ja digitointistrategian arvonmäärityksen mukaan Alkuperäisaineiston suojelu Aineiston käyttö Kunto / tuhoutumisvaara Oikeudet Kuva: Hannu Häkkinen, Museovirasto
Alkuperäisaineiston suojelu Kulttuurihistoriallisesti merkityksellisin ja arvokkain aineisto (objektit ja niiden tietosisältö) Ainutlaatuiset ja alkuperäiset kuvalliset aineistot Kuva: Reino Pietinen, Museovirasto (HK19670603:53477)
Aineiston käyttö Aineisto liittyy merkittävään tunnistettuun tapahtumaan, ilmiöön, kulttuuriympäristöön ja/ tai henkilöhistoriaan. Kuva-aineiston avulla voidaan tutkija, ymmärtää ja kertoa historiasta ja nykypäivästä valtakunnallisesti. Suhde olemassa oleviin omiin ja muiden kokoelmiin sekä käytettävyyteen Eniten käytetyt aineistot / asiakastilaukset Kuva: tuntematon kuvaaja, yksityiskohta, Museovirasto (HK19210119:13)
Kunto / tuhoutumisvaara Kuva: Vili Niemi, Museovirasto Kuvien ja niiden tietosisällön pysyvän säilytyksen turvaaminen alkuperäisen aineiston konservoinnin, luetteloinnin ja digitoinnin avulla Tuhoutuneiden ja muiden aineistojen säilymiselle haitallisten aineistojen hävittäminen (tietosuoja) ja dokumentoiminen (hävitysluettelot)
Oikeudet Oikeudet on selvitetty tai selvitettävissä: tekijänoikeudet, käyttöoikeudet ja yksityisyyden suoja Omistus/talletus (tallettajan vastuut) Kuva: Hannu Häkkinen, Museovirasto
Luettelointi Luettelointitasojen valinta ja ohjeistus Kuva: Hannu Häkkinen, Museovirasto Kuvailu- ja luettelointitietojen kirjaamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota tietojen kirjaamisen yhdenmukaisuuteen sekä tietojen luotettavuuteen ja oikeellisuuteen sekä oikeuksien hallintaan
Digitoinnin laatukriteerit (1/3) Kuva: Pekka Kyytinen, yksityiskohta, Museovirasto (KK5596:23.PR.3) Digitoinnin tarkoituksena on tallentaa alkuperäisen aineiston sisältämä informaatio sähköisessä muodossa vastaamaan mahdollisimman tarkasti alkuperäisaineistoa niin, että alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys muuttumattomana. Digitaalinen tallenne ei korvaa alkuperäistä aineistoa
Digitoinnin laatukriteerit (2/3) Digitointi on suunniteltava niin, että digitoinnista ei saa aiheutua vahinkoa alkuperäiselle aineistolle Digitointia edeltävissä valmisteluissa on huomioitava myös digitointitilaan ja sen olosuhteisiin sekä digitointilaitteistojen hallintaan liittyvät vaatimukset (ISO 12646:2008 ja ISO 3664:2009). Digitoinnissa on pyrittävä siihen, että kerralla digitoidaan riittävän laadukkaita ja kokoisia tallenteita myös tulevaa käyttöä varten, jotta alkuperäisaineistoja ei tarvitse digitoida uudelleen. Digitointi vaatii ammattitaitoista henkilökuntaa, kirjallisia ohjeita ja standardien noudattamista sekä työmenetelmien dokumentointia Puhdistus ja konservointi ennen digitointia / konservointi osaksi digitointia Digitointilaitteistojen ja -menetelmien valinta aineistojen mukaan
Digitoinnin laatukriteerit (3/3) Käytetään asianmukaisia ja oikeankokoisia tukimateriaaleja. Kuvien käsittelyssä on käytettävä puhtaita hansikkaita. Kuvapintojen puhdistukseen käytetään ns. korvapumppua irtoroskien, pölyn ym. poistamiseen, emulsiopuoleen koskematta. Muusta puhdistamisesta on aina sovittava konservaattorin kanssa. Jos negatiivissa/diassa on vaurioita, ota yhteyttä konservaattoriin. Digitoinnissa on säilytettävä alkuperäisen aineiston järjestys (ulkoinen ja sisäinen provenienssi), jos sellainen on olemassa.
Digitointi kuvaamalla (1/4) Kuva: Hannu Häkkinen, Museovirasto Seuraavat aineistotyypit suositellaan digitoitavaksi kuvaamalla: kaikki paperipohjaiset aineistot, ainutkertaiset ja varhaiset kuvatyypit, selluloosanitraattifilmit, selluloosa-asetaattifilmit ja lasinegatiivit
Digitointi kuvaamalla (2/4) Kuvaamalla digitoitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kuvauslaitteistoon ja valaistukseen. Digitoinnin yhteydessä on tallennettava mukaan jokin yleisesti saatavilla oleva värikiila (target), josta värien ja sävyjen toistumisen eheys on tarkistettavissa. Valaistus on oltava tasainen (päivänvalo 5500K) ja kuvauksen kohde on suorassa. Kaksiulotteisia aineistoja kuvattaessa on kameran ja kuvauksen kohteen oltava kohtisuorassa toisiinsa nähden terävyysalueen hallinnan ja linjojen suoruuden takia. Erityisesti vaurioitumiselle aran ja/tai tuhoutumisvaarassa olevan aineiston digitoinnin valo- ja lämpöaltistuksen sekä kaiken käsittelyn on oltava kontrolloitua.
Digitointi kuvaamalla (3/4) Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi. Kuvat tulisi digitoida suoristettuina (esim. lasilevyn avulla), mikäli kuvan suoristaminen ei aiheuta vaurioita alkuperäiselle kuvalle. Kameran ISO-arvoksi valitaan yleensä pienin mahdollinen. Jos kuvauksen kohteen sävyala on hyvin laaja, voidaan tallentaa useita eri valoituksia yhdistäen ne jälkikäsittelyssä (High Dynamic Range, HDR). Kiiltäväpintaisten kohteiden kuvauksessa on tarpeen mukaan käytettävä polarisaatiosuotimilla. Kuva rajataan etsimessä mahdollisimman suureksi Digitoinnin jälkeen sävyalan toistumista kontrolloidaan histogrammista, josta varmistetaan kaiken kuvan sisältämän informaation tallentuminen.
Digitointi kuvaamalla (4/4) Kuvaamalla digitoitavat aineistot rajataan niin että koko kuva-ala on näkyvissä ja reunat jäävät näkyviin yllä olevien esimerkkikuvien mukaisesti. Jälkikäsittelyn politiikka, esim. roskien poisto aineistojen mukaan
Digitointi tasoskannerilla (1/2) Kuva: Hannu Häkkinen, Museovirasto Digitointiin käytettävän laitteen profiili on tallennettava kuvan mukana, ja/tai tallenteen väriavaruus on muunnettava laajatoistoiseen väriavaruuteen (Adobe RGB 1998)
Digitointi tasoskannerilla (2/2) Laadun tarkastamista varten on suositeltavaa digitointierien yhteydessä tallentaa mukaan jokin yleisesti saatavilla oleva värikiila (target), josta värien ja sävyjen toistumisen eheys on tarkistettavissa. Digitoitaessa varmistetaan, että digitoitava negatiivi/dia on suorassa ja oikein päin. Negatiivit asetetaan skannaustasolle "oikeinpäin" eli emulsio alaspäin. Negatiivit ja diat rajataan kuva-alueen rajan mukaan. Digitoinnin jälkeen sävyalan toistumista kontrolloidaan histogrammista, josta varmistetaan kaiken kuvan sisältämän informaation tallentuminen. Jälkikäsittelyn politiikka, esim. roskien poisto aineistojen mukaan
Tiedostomuodot (1/2) Digital Negative (DNG) TIFF versio 6.0, pakkaamaton 24-bittinen Adobe RGB 1998. CMYKkonversio on Euroscale Coated v2 Resoluutio 300 ppi Pitkäsivu noin 5000 pikseliä (tulostuskoko noin A3) MIX (Metadata for images in XML) EXIF ja/tai IPTC metatiedot Kuvatallenteen nimeäminen objektinumeron (signum) mukaan
Tiedostomuodot (2/2) Kuvankäsittelyssä tulee käyttää ohjelmistojen (Adobe Photoshop) uusimpia versioita. Adobe Photoshopin väriasetukset (Color Settings) vakioidaan alla olevan esimerkin mukaisesti:
Suojaus ja säilytys Kuva: Muskettipalvelin ja Jyri Kaasinen, Museovirasto Digitoinnin jälkeen alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen säilyminen ja suojaus on turvattava (resurssit) Suojausmateriaalit (ISO 18916:2007) ja säilytysolosuhteet Sähköinen pysyvä säilytys
Julkaisu Kuva: Kuvakokoelmat.fi ja Museoiden Finna Digitoitu ja luetteloitu julkinen aineisto julkaistaan oikeuksien (tekijänoikeudet, käyttöehdot ja yksityisyyden suoja) mukaan julkisissa verkkopalveluissa Yhteistyö yleisön / käyttäjien kanssa kulttuuriperinnön vaalimiseksi, esim. palaute ja tietojen täydentyminen