Aluehallintovirasto Itä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue PÄÄTÖS 3.2.2015 ISAVI/4403/05.07.05/2013 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus Tikkamäentie 16 80210 JOENSUU Viite Vesa Monosen kirjoitus Valviraan 18.12.2013 Asian siirto Valvirasta Itä-Suomen aluehallintovirastolle 27.12.2013 ENSIHOITOPALVELUIDEN KARSINTA RÄÄKKYLÄSTÄ, SAARISTO- OSAKUNNASTA Asia Vesa Mononen on ottanut yhteyttä Valviraan ensihoitopalvelujen karsimisesta Rääkkylästä. Valvira on siirtänyt asian käsittelyn Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Mononen kirjoittaa, että Rääkkylä on saaristo-osakunta, jolla on maarajoja vain 10 %, kunnan taajamaan on matkaa 40 km Kiteeltä, Pyhäselästä ja Liperistä, josta viimeksi mainitusta tuloa hidastaa lossi. Ensivasteen lähdöistä on poistettu B- lähdöt, joten sivukylillä potilaat saavat odottaa apua pahimmillaan keleistä riippuen reilusti toista tuntia. Mononen kertoo, että varmuudella Rääkkylän taajaman alueella yhden neliökilometrin alueella A- ja B- tehtäviä, jossa uhkana on ihmisen elintoimintojen romahtaminen, on ollut seuraavasti: vuonna 2010 108kpl, vuonna 2011 123 kpl ja vuonna 2012 125 kpl. Mononen kuvaa kirjoituksessaan, miten Rääkkylän silloisen ambulanssin keskimääräistä lähtöviivettä oli hänen mukaansa virheellisesti esitelty ja ambulanssiin toimintaa mustamaalattu luottamusmiesten silmissä. Monosen mielestä Rääkkylä kuuluu riskialueluokituksessa luokka kakkoseen ja hänen mukaansa tavoiteajat eivät toteudu. Saaristo-osakunnan lisäksi olisi huomioitava väestön ikärakenne, vapaa-ajan asutus ja matkailu. Monosen mukaan vuonna 2014 Rääkkylässä käy päivystämässä Pyhäselän ambulanssi klo 8.00-20.00 välisenä aikana. Monosen mukaan ko. aika kattaa keskimäärin 48-52 % edellisvuosien lähdöistä. Mononen mainitsee aikataulujen pitämättömyydestä, työntekijöiden puuttumisesta, nuorista ja kokemattomista lähihoitajista ja omavaltaisesta toiminnasta. Lisäksi ensivasteyksikössä toiminta toteutuu Monosen mukaan rajallisilla resursseilla, vähintään yksi lähtee matkaan. Hän on talonmiespäivystäjä, joka toimii samalla vuodeosaston talonmiehenä, vesi-, jätevesi- ja lämpölaitoksen päivystäjänä. Vesa Mononen kysyy, täyttyvätkö asetuksen 340/2011 vaatimukset Rääkkylässä. Asian selvittäminen ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6800 Mikkelin päätoimipaikka Joensuun toimipaikka Kuopion toimipaikka kirjaamo.ita@avi.fi Maaherrankatu 16 Torikatu 36 C Hallituskatu 12-14 www.avi.fi/ita Mikkeli Joensuu Kuopio Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli
ISAVI/4403/05.07.05/2013 2/10 Aluehallintovirasto on pyytänyt selvitystä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä. Johtajaylilääkäri Antti Turusen vastine on päivätty 3.10.2014. Selvityksen liitteenä ovat vastineet myös ensihoitopäällikkö Petteri Hakkaraiselta Pohjois -Karjalan pelastuslaitokselta ja ensihoidon vastuulääkäri Susanna Wileniltä Pohjois -Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä. Antti Turunen toteaa omana lausuntonaan, että Pohjois-Karjalassa ensihoito toimii koko maakuntaa palvelevana yhtenäisenä organisaationa ilman kuntarajoja. Järjestämisvastuu on lain mukaan sairaanhoitopiirillä ja palvelun tuottaa Pohjois- Karjalan pelastuslaitos. Myöskään ensihoitoyksiköt eivät ole kuntakohtaisia yksiköitä, vaan niiden sijaintia voidaan muuttaa joustavasti päivittäin tai pitkin päivää kenttäjohtajan päätöksellä kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla. Turusen mukaan Monosen kuvaama tapa riskialueluokkien määräytymisestä ei vastaa ensihoitoasetuksen 5 :ssä määrättyä tapaa tai sen perusteella laadittua STM:n ohjetta. Riskialue ei ole yksittäinen kunta, vaan se määritellään "ruutuina", joiden riskialueluokkamääritysten osalta ollaan FinHemsin hätäkeskuslaitokselle toimittaman aineiston varassa. Rääkkylän kunnan alueella ei FinHemsin aineistossa ole yhtään riskialueluokkaan 2 kuuluvaa ruutua ja vain kaksi riskialueluokkaan 3 kuuluvaa ruutua. Turunen kirjoittaa, että palvelutason toteutumista seurataan hätäkeskusaineiston pohjalta ja analyysin suorittaa FinHems. Pienin mahdollinen tarkasteluyksikkö on postinumeroalue, johon luonnollisesti voi sisältyä eri riskiluokkia. Asiaan odotetaan parannusta kenttäjohtojärjestelmän valmistumisen myötä. Kuntakohtaisia hoidonalkamisviiveitä tarkasteltaessa, tarkastelu perustuu hälytysten hoitamiseen riippumatta siitä, mikä ensihoitoyksikkö kohteeseen on mennyt. Turunen toteaa, että Rääkkylässä viive on pisin alueen kunnista. Vuoden 2013 loppupuolella ja 2014 alkupuoliskolla kuntayhtymän valtuuston hyväksymässä palvelutasopäätöksessä asetettuun tavoitteeseen ei ole päästy riskialueluokassa 3 vähintään hätäensiapuun pystyvän ensihoitoyksikön kohdalla A- ja B- tehtävien osalta, eikä ambulanssin osalta 30 minuutin C- ja D- tehtävissä. Ambulanssin osalta A- ja B- tehtävien tavoitteet on saavutettu koko ajan hyvin. Turunen toteaa, että faktatiedon karttuessa, tavoitettavuudessa olevia eroja pyritään mahdollisuuksien mukaan tasoittamaan. Resurssien vahvistamista on jo suunniteltu yhden yksikön verran vuonna 2015. Lisäyksikön tavoitteena on, että palvelutasopäätökseen kirjattuihin tavoitteisiin päästään kuntayhtymän toimintaalueella. Hakkarainen ja Wilen toteavat, että yksikään kunta ei yksistään kuntana kuulu mihinkään riskialueluokkaan. Riskialueluokat muodostuvat valtakunnallisen kriteeristön mukaan ja Pohjois-Karjalassa riskialueluokka-aineisto perustuu hätäkeskuslaitoksen aineistoon, josta FinHems on tehnyt erillisellä toimeksiannolla riskialuekartan ensihoitotoiminnan suunnittelun tueksi. Toimitetun karttaliitteen mukaan Rääkkylän kunnan korkein riskiluokka on 3. Riskikartoitusta päivitetään yleensä palvelutason tarkastelun yhteydessä, kuitenkin vähintään 4 vuoden välein.
ISAVI/4403/05.07.05/2013 3/10 Hakkarainen ja Wilen kirjoittavat, että palvelutason toteutumista seurataan neljännesvuosittain. Analyysin tekee FinHems hätäkeskusaineiston pohjalta. Aineisto käsittelee maakuntaa kokonaisuutena ja se ei vielä erittele yksittäisiä riskiruutuja. Nykyisellä järjestelmällä toimintaa pystytään analysoimaan postinumeroalueittain ja postinumeroalue on huomattavasti suurempi kuin yksi riskiluokka. Yhden postinumeron alueella sijaitsee useampia riskiluokkia välillä 1-5. Hakkarainen ja Wilen arvelevat, että tilanne korjaantunee vuonna 2017 valtakunnallisen Kejo-järjestelmän käyttöönoton myötä. Monosen väittämiä lähtöviiveitä (hälytys-lähtö tehtävälle) ei Hakkaraisen ja Wilenin mukaan ole tarkasteltu missään vaiheessa. Tarkastelun kohteena on kuitenkin ollut hoidonalkamisviive (hälytys-kohde). Hoidonalkamisviivettäkin on tarkasteltu kunnan osalta, ei yksittäisen ensihoitoyksikön osalta. Hakkaraisen ja Wilenin mukaan hoidonalkamisviiveet Rääkkylän osalta ovat maakunnallisen linjan mukaisia, eivätkä juurikaan poikkea muista vastaavanlaisista alueista. Kiireettömien tehtävien viive (Cja D- tehtävät) selittynee korvaavan yksikön etäisyydellä ja sillä, tehtäviä on laitettu hätäkeskuksen toimesta odotustilaan odottamaan kunnes silloinen Rääkkylän ambulanssi on vapautunut edelliseltä tehtävältä. Samaa ilmiötä on nähtävissä myös Joensuun ja Valtimon alueelta. Hakkarainen ja Wilen selittävät, että Rääkkylän ambulanssi päivystää maanantaista lauantaihin n. klo 8.00-20.00 edelleen Rääkkylässä. Tuo aika kattaa Rääkkylän kunnan ensihoitotehtävistä n. 57 %. Ensihoitohenkilökunta on lakien ja asetusten mukaista ja he ovat suorittaneet sairaanhoitopiirin ensihoitajille asetetut testit ja velvoitteet. Henkilöstö toimii annettujen ohjeiden mukaisesti, eikä heidän ammattitaitonsa kyseenalaistaminen ole asiallista. Hakkarainen ja Wilen ovat toimittaneet selvityksensä mukana Rääkkylän riskialueluokkakartan ja postinumeroalueeseen perustuvan tavoitettavuustoteutumataulukon kiireellisyysluokittain jaoteltuna kuuden kuukauden jaksoihin. Valtakunnallinen selvitys ensihoitopalveluista, Valvira 2:2014 Valvira on selvittänyt vuonna 2014 ensihoidon tilannetta valtakunnallisesti. Selvityksessä todettiin, että ensihoidon saatavuudessa ja yhdenvertaisuudessa on suuriakin eroja sairaanhoitopiirien välillä. Eroja löytyi sekä ERVA-alueiden että sairaanhoitopiirien välisissä vertailuissa niin tavoittamisaikatavoitteissa kuin toteutuneissa tavoittamisajoissa. Valviran tekemästä selvityksestä ilmenee, että Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin asettamat tavoittamisaikatavoitteet riskialueluokkiin 3 ja 4 ovat valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna selvästi alhaisemmat. Poikkeuksena riskiluokan 4, 8 minuutin tavoitettavuus, jossa sairaanhoitopiirin tavoite on valtakunnallista tasoa. Valtakunnalliset keskiarvot riskiluokassa 3 ovat A- ja B- tehtävien osalta 8 minuutin tavoitettavuudessa 47,4 %, 15 minuutin tavoitettavuudessa 73,3 % ja C- ja D- tehtävien osalta 30 minuutin tavoitettavuudessa 75,3 %. Riskiluokassa 4 A- ja B- tehtävien 8 minuutin tavoitettavuudessa valtakunnallinen keskiarvo on 19,9 %, 15 minuutin tavoitettavuudessa 52,5 % ja 30 minuutin tavoitettavuudessa 64,3.
ISAVI/4403/05.07.05/2013 4/10 Vastaavat Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin asettamat tavoitteet riskiluokassa 3 ovat 30 %, 50 % ja 60 % ja riskialueluokassa 4, 20 %, 30 % ja 20 %. Rääkkylän postinumeroalueen toteutumaraportti aj. 1.1.2013-30.8.2014 Saadun selvityksen mukaan postinumeron perusteella tehty tarkastelu saattaa sisältää kaikkia riskiluokkia (1-5). Hakkarainen ja Wilen toteavat vastineessaan, että FinHemsin toimittaman raportin mukaan Rääkkylässä korkein riskiluokka on 3. Turunen kertoo vastineessaan, että Rääkkylän kunnassa on vain kaksi riskiluokkaan 3 kuuluvaa ruutua. Tarkasteltaessa Rääkkylän postinumeroraporttia toteutuneiden tehtävien osalta vertailu kohdistuu siis pääsääntöisesti riskiluokkaan 3, mutta riskiluokka 4 on myös huomioitu. Riskiluokkaa 5 ei ole määritelty. Tarkastelussa kiinnitetään huomiota vähintään hätäensiapuun pystyvän yksikön A- ja B- tehtäviin sekä ambulanssin tavoitettavuuteen C- ja D- tehtävissä. Toimitetusta raportista selviää, että Rääkkylän postinumeroalueella tavoitettavuustoteuma on laskenut 2013 vuoden alusta kaikissa tarkastelukohteissa, huomioiden riskiluokat 3 ja 4 sekä luokkien 8, 15 ja 30 minuutin tavoittamisaikatavoitteet. 8 minuutin tavoittamisaikatavoite on A- ja B- tehtävien osalta kriittisin. Rääkkylän postinumeroalueella tavoittamisaikatoteuma on riskiluokassa 3 8 minuutin tavoitettavuudessa 15 %, kun sairaanhoitopiirin tavoite on 30 % ja valtakunnallinen keskiarvo on 47,4 %. Riskiluokassa 4, sairaanhoitopiirin tavoitetaso on valtakunnallista tasoa. A- ja B- tehtävien toinen kriittinen tavoittamisaikatavoite on 15 minuuttia. Saadun raportin mukaan Rääkkylässä tavoitettavuus on 24 %, kun se sairaanhoitopiirin tavoitteissa on asetettu riskiluokassa 3 50 %:een ja riskiluokassa 4 30 %:een. Vastaava valtakunnallinen taso on 73,3 % ja 52,5 %. Selviä vastaavia eroja löytyy myös C- ja D- tehtävien osalta 30 minuutin ja 120 minuutin tavoitettavuuksia tarkasteltaessa. Sairaanhoitopiiriä kokonaisuutena tarkasteltaessa tavoittamisaikatavoitteet on saavutettu hyvin, jopa ylitetty. Tarkastelu osoittaa, että yksittäisen kunnan tai yksittäisen potilaan kohdalla voi kuitenkin olla sellaista vaihtelua ensihoitopalvelun saatavuudessa, mikä ei ilmene sairaanhoitopiiritasoisen toteutumaraportoinnin yhteydessä. Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös ja perustelut Päätös Itä-Suomen aluehallintovirasto on käsitellyt asiaa valvonta-asiana. Itä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen ja annettujen selvitysten mukaan, ei voida todeta Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelujen olevan asetusten vastaisesti järjestettyjä. Aluehallintovirasto kuitenkin huomauttaa, että Rääkkylän postinumeroalueella tavoitettavuus ei pääsääntöisesti ole, varsinkaan A-, B- ja C-tehtävien osalta, toteutunut palvelutasopäätökseen kirjatulla tavalla. Lisäksi aluehallintovirasto kiinnittää Pohjois -Karjalan sairaanhoitopiirin huomiota siihen, että sairaanhoitopiirin asettamat tavoiteaikatavoitteet ovat pääsääntöisesti selvästi
1SAV1/4403/05.07.05/2013 5/10 alhaisempia kuin valtakunnallinen keskiarvo. Itä-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että ensihoitopalvelujen suunnittelun lähtökohtana on tarjota riskeiltään ja palvelutarpeiltaan samanlaisille alueille samantasoinen palvelu. Palvelujen tuottamisessa tulee noudattaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisuuden vaatimuksia. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri on vastineessaan ilmoittanut pyrkivänsä vuonna 2015 tekemillään toimenpiteillä saattamaan tavoitettavuustoteumat asettamiensa tavoitteiden tasolle. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan, toimenpide on oikeansuuntainen, mutta aluehallintovirasto jatkaa ensihoitopalvelujen yhdenvertaisuuden ja tasa -arvoisuuden toteutumisen valvontaa yhteistyössä Valviran ja aluehallintovirastojen kanssa laaditun ensihoidon valvontaohjelman 2015-2018 ja vastaanotettujen epäkohtailmoitusten kautta. Arviointi Keskeisin kriteeri riskiluokkien asukkaiden tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden arvioinnissa on tavoittamisaika. Aikarajat perustuvat lääketieteelliseen asiantuntemukseen siitä, missä ajassa potilas on tietyissä hätätilanteissa tavoitettava ja hoito aloitettava (Valvira 2:2014). Potilasturvallisuuden kannalta A - ja B-tehtävät ovat erityisen kriittisiä (EOA 5552/4/13). Ensihoitoasetuksen perustelumuistion 29.3.2011 mukaan sairaanhoitopiiri asettaa palvelutasopäätöksessä yhtenevät tavoittamisajat saman riskialueluokan alueille ja tällä tavalla lähtökohtaisesti turvaa samanvertaiset palvelut saman riskialueluokan alueille koko sairaanhoitopiirin alueella. Saatujen selvitysten perusteella voidaan todeta, että Rääkkylän postinumeroalueella ei ole saavutettu palvelutasopäätöksessä riskiluokkaan 3 asetettuja tavoitteita. Ero asetettuihin tavoitteisiin ja valtakunnalliseen tasoon on huomattava erityisesti A- ja B- tehtävien osalta, joissa tavoitettavuus on kriittisintä. Huomattava on, ettei ensihoitopalveluihin liittyviin säännöksiin sisälly sairaanhoitopiiriä velvoittavia väestön tavoittamisaikatavoitteita. Itä-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että Rääkkylän kunnan asukkaiden kohdalla ensihoidon palvelut eivät toteudu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaatimusten mukaisesti ja suosittelee sairaanhoitopiiriä päättämään tavoitettavuuden korottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Perustelut Suomen perustuslaki (731/1999) 6 :n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Saman lain 19 :n 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.
ISAVI/4403/05.07.05/2013 6/10 Edelleen perustuslain 22 säätää, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 3 :n mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon. Terveydenhuoltolain (1326 /2010) 2 mukaan lain tarkoituksena on mm. toteuttaa väestön tarvitsemia palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. Saman lain 4 mukaan kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena olevaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän käytettävissä on oltava riittävästi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Sekä erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) että terveydenhuoltolaki edellyttävät, että kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti arvioitu perusteltu tarve edellyttävät. Lisäksi kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. Hallituksen esityksessä terveydenhuoltolaiksi (HE 90/2010 ) todetaan, että ensihoidon toiminnan suunnittelussa lähtökohtana on koko väestön tasavertainen palvelu, eikä enää kuntakohtainen ja kuntarajoihin perustuva suunnittelu. On vaikeaa arvioida ennakolta, mille tasolle sairaanhoitopiirit tulevat päätöksillään asettamaan potilaiden tavoittamisajat. Mitä nopeammin potilas pyritään tavoittamaan, sitä enemmän tai tiheämmin pitää olla ambulansseja käytettävissä, ja nämä kustannukset heijastuvat suoraan ensihoitopalvelusta aiheutuviin kustannuksiin. Ensihoidon palvelutaso -ohjeessa (STM 2011:11) kuitenkin todetaan, että kriittisen potilasryhmän muodostavat elottomat potilaat, joiden kohdalla selviytymisen mahdollisuuksia ei käytännössä ole, mikäli potilaan tavoittamisviive ylittää 10 minuuttia ilman maallikkoelvytystä. Kun otetaan huomioon hätäpuhelun käsittelyyn kuluva aika ja yksikön lähtöviive, ensihoitopalvelun yksikölle jää aikaa tavoittaa potilas noin kahdeksan minuuttia. Hengitystie-este, runsas verenvuoto tai muu vastaava välittömästi henkeä uhkaava tilanne on kiireellisyydeltään rinnastettavissa sydänpysähdykseen. 15 minuutin aikaraja perustuu tutkimuksiin, joissa on selvitetty eräiden hoitojen aloittamisviiveiden vaikutuksia hoitotuloksiin. Esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktin liuotushoidossa 15 minuutin lisäviiveellä on tilastollisesti merkitsevä vaikutus hoidon lopputulokseen. Edellä mainitun perusteella voidaan yleisesti ottaen todeta, että hätätilapotilas tulisi saavuttaa 10 minuutin kuluessa hätäpuhelun alusta. Tämä edellyttää hätäkeskuksen nopeaa ja oikeansuuntaista riskinarviota hätäilmoituksen tekijän antamien tietojen pohjalta. Hyvin suunnitellut hälytysohjeet
ISAVI/4403/05.07.05/2013 7/10 takaavat nopean ja tarkoituksenmukaisen yksikön/yksiköiden hälyttämisen kohteeseen. Terveydenhuoltolaki edellyttää, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Ensihoitoasetuksen (340/2011 ) 4 :n mukaan palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun saatavuus, taso ja sisältö ensihoitopalvelun toiminta-alueella. Palvelutasopäätöksen on perustuttava riskianalyysiin, erilaisiin sairastumis- ja onnettomuusuhkiin ja muihin ensihoidon tarpeeseen vaikuttaviin paikallisiin tekijöihin. Riskianalyysissä on otettava huomioon alueella vakituisesti oleskeleva väestö ja sen ikärakenne, vapaa-ajan asutus ja matkailu, liikenteelliset seikat sekä alueen erityiset onnettomuusriskit ja niistä todennäköisesti aiheutuvien henkilövahinkojen määrä. Palvelutasopäätöksessä on otettava huomioon eri viranomaisten näkökulmat ja riskianalyysit. Palvelutasopäätöksessä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alue jaetaan yhden neliökilometrin kokoisiksi alueiksi, jotka luokitellaan riskialueluokkiin terveydenhuoltolaissa säädetyllä tavalla. Palvelutasopäätöksessä asetetaan kussakin riskialueluokassa ohjeelliset tavoittamisajat ensihoitopalvelun yksiköille kussakin terveydenhuoltolain mukaisessa tehtäväkiireellisyysluokassa. Saman asetuksen 7 mukaan, palvelutasopäätöksessä määritellään riskialueluokkakohtaisesti kuinka suuri osuus väestöstä pyritään tavoittamaan vähintään ensivasteyksikkötasoisella yksiköllä A- ja B-tehtäväkiireellisyysluokassa kahdeksan minuutin ja kuinka suuri osuus 15 minuutin sisällä hälytyksestä. C-luokan tehtävissä määritellään riskialueluokkakohtaisesti, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään ensihoitopalvelun yksiköllä tavoittamaan 30 minuutin ja D-luokan tehtävissä kahden tunnin sisällä hälytyksestä. Kaikissa riskialueluokissa määritellään lisäksi, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään A- ja B-tehtäväkiireellisyysluokassa tavoittamaan hoitotason yksiköllä 30 minuutin sisällä hälytyksestä. Tavoittamisaika lasketaan siitä, kun hätäkeskus on hälyttänyt yksikön siihen, kun yksikkö ilmoittaa olevansa kohteessa. Saman riskialueluokan väestön tulee saada yhdenvertainen palvelu koko sairaanhoitopiirin alueella ensihoitopalvelun järjestämistavasta riippumatta. Ensihoitopalvelun yksiköllä tarkoitetaan ensihoitopalvelun operatiiviseen toimintaan kuuluvaa kulkuneuvoa ja sen henkilöstöä. Ensihoitopalvelun yksiköitä voivat olla ambulanssien lisäksi esimerkiksi johto- ja lääkäriautot. Ensihoitoasetuksen 8 säätää, että ensihoitopalvelun yksiköiden henkilöstöllä on oltava vähintään seuraava koulutus: 1) ensivasteyksikössä vähintään kahdella henkilöllä ensivastetoimintaan soveltuva koulutus; 2) perustason ensihoidon yksikössä:
ISAVI/4403/05.07.05/2013 8/10 a) ainakin toisen ensihoitajan on oltava terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus; ja b) toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö; 3) hoitotason ensihoidon yksikössä: a) ainakin toisen ensihoitajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma; ja b) toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. Ensihoidon ruuhka- ja erityistilanteissa voidaan 2 momentissa mainituista vaatimuksista tilapäisesti poiketa. Lisäksi terveydenhuoltolaki 40 antaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle mahdollisuuden ensivastetoiminnan liittämisestä osaksi ensihoitoa. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja yksikön henkilöstön antamaa hätäensiapua, joka on määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä. Ensihoitoasetuksen mukaan sairaanhoitopiirin on ensihoitopalvelua järjestäessään; 1) vastattava ensihoitovalmiuden ylläpidosta, johdettava ensihoitopalvelun operatiivista toimintaa ja laadittava ohjeet kuljetusta edellyttävien potilaiden hoitoon ohjauksesta sekä ohjeet niitä tilanteita varten, joissa potilas ei tarvitse kuljetusta; 2) vastattava ensihoitopalvelun päivittäistoiminnasta, päivittäistoiminnasta poikkeavista erityistilanteista ja niihin varautumisesta; 3) laadittava hälytysohjeet ja muut ensihoitopalvelua koskevat ohjeet, jotka erityisvastuualueen ensihoitokeskus sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettaviksi; 4) sovittava meripelastusviranomaisten kanssa toimintamalleista, joiden avulla turvataan potilaiden hoitotason ensihoito meripelastusviranomaisten vastuulla olevissa tehtävissä; 5) sovittava ensihoitopalvelun toiminnassa tarvittavien erikoisvarusteiden ja - kulkuneuvojen käytöstä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; 6) vastattava alueensa väestön neuvonnasta ja tiedottamisesta ensihoitopalveluun kuuluvissa asioissa;
ISAVI/4403/05.07.05/2013 9/10 7) tarvittaessa tarkastettava ensihoitopalvelun tehtävissä käytettävien yksiköiden soveltuvuus tehtävään, mukaan luettuna ensihoitopalveluun kuulumattomat ambulanssit; 8) seurattava ja tuotettava ensihoitokeskuksen, aluehallintoviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käyttöön tunnuslukuja ensihoitopalvelun toiminnasta palvelutasopäätöksen toteutumisen ja toiminnan tuloksellisuuden arvioimiseksi; 9) tuotettava muita ensihoitopalvelun toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia terveydenhuollon palveluja siten, kuin siitä on erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa alueellisessa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa tai ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksessä sovittu; 10) sovittava poliisilaitosten kanssa siitä, miten yhteistoiminta ensihoitoa edellyttävissä vaativissa poliisin johtamissa tilanteissa järjestetään (taktinen ensihoito). Erikoissairaanhoitolain 5 mukaan aluehallintovirastolle kuuluu erikoissairaanhoidon suunnittelu, ohjaus ja valvonta toimialueellaan. Sovelletut oikeusohjeet Suomen perustuslaki (731/1999) 6, 19, 22 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 3 Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 2, 4, 39, 40 Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) 3, 5 Hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi (90/2010) 4.2.3. Ensihoidon palvelutaso (STM 2011:11) Asetus ensihoitopalveluista (340/2011) 2, 4, 7, 8 Muutoksenhaku Tämä päätös ei sisällä sellaista ratkaisua, johon hallintolain (434/2003) 53 d :n nojalla saa hakea muutosta Lisätiedot Lisätietoja tästä päätöksestä antaa terveydenhuollon ylitarkastaja Päivi Kauppinen puhelin 029 501 6819, sähköposti paivi.kauppinen(at)avi.fi Peruspalvelut yksikön päällikkö Kirsi Kaikko Ylitarkastaja
I (/ 4403105.07.0512013 10110 Jakelu Vesa Mononen, Kylätie 10 B 6, 82300 Rääkkylä Tiedoksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira)