KDK/PAS: Mitä kuvien luetteloinnissa tulee ottaa huomioon pitkäaikaissäilytyksen näkökulmasta? Esityksen sisältö



Samankaltaiset tiedostot
Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot

Asiakirjojen pitkäaikaissäilytys. Osmo Palonen Mikkelin Ammattikorkeakoulu

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

Digitaaliseen säilytykseen hyväksyttävät tiedostoformaatit

Digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytys - Tiedostoformaattien standardointi

Mitä PAS-järjestelmä tarkoittaa museoille?

AV-muotojen migraatiotyöpaja - video. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

Kolme vuotta digitaalista pitkäaikaissäilytystä

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto

Keskitetty digitaalisen säilyttämisen palvelu osana KDK arkkitehtuuria Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus

Missä ollaan pitkäaikaissäilytyksen toteuttamisessa? KDK:n arkistosektorin yhteistyöverkoston seminaari Kimmo Koivunen CSC Tieteen

Kansallisarkiston päätökset opinnäytteiden pysyvästä säilyttämisestä

Kolme vuotta digitaalista pitkäaikaissäilytystä

Sähköinen säilyttäminen

Tutkimusdatan pitkäaikaissäilytys ATT-hankkeessa.

Kokemuksia PDF/A:sta Arkistolaitoksen VAPApalvelussa

Pitkäaikaissäilytyksen toteutuksen erityispiirteet. TTA:n pitkäaikaissäilytyksen keskustelutilaisuus Kimmo Koivunen

TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset

Digitaalinen pitkäaikaissäilytys

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Mitä tiedon pitkäaikaissäilytys tarkoittaa?

Aineistojen paketoinnin pilotit PAS-seminaari 2013 Kuisma Lehtonen

Palvelukuvaus v Alkujaan digitaalisen aineiston vastaanoton ja säilyttämisen palvelu

Sähköiset aineistot ja arvonmääritys rakenteelliset ja tekniset kriteerit. Projektipäällikkö Osmo Palonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu

Muistio. Att:Videokerho Monitori ry:n jäsenet SUB: ÄÄNI-KUVA- JA VIDEOTIEDOSTOFORMAATIT. 1 Tiedostojärjestelmistä

Kansallisarkiston sähköisen säilyttämisen palvelut kuntien teknisen sektorin käyttöön. Markus Merenmies

Käyttöoikeuksien metatieto

Digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytys. OKM:n toimialan tietohallinnon yhteistyökokous. Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK:n pitkäaikaissäilytyksen suunnittelun tilanne ja vastaanotettavan aineiston vaatimukset DigiWiki-seminaari Kimmo Koivunen CSC Tieteen

KDK: Finna ja pitkäaikaissäilytys

Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014

Tutkimuksen pitkäaikaissaatavuuden palvelukokonaisuus

PAS-tilanne ja julkaistujen opinnäytteiden pitkäaikaissäilytykseen liittyvä prosessi ja edellytykset

Unelmat ja todellisuus: saatavuus ja säilyminen. Osmo Palonen Mikkelin Ammattikorkeakoulu

Pitkäaikaissäilytyksen toiminta ja ylläpito

TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot

AINEISTOJEN JA NIIDEN METATIETOJEN PAKETOINTI PITKÄAIKAISÄILYTYKSEEN

Hyvät käytännöt ja pitkäaikaissäilytyksen huomioiminen digitoinnissa FT István Kecskeméti, sektorijohtaja, Kansallisarkisto

Kansallinen digitaalinen kirjasto: Digitaalinen pitkäaikaissäilytys

Pitkäaikaissäilytyksen toteuttaminen KDK:ssa Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

L A TEX, pdfl A TEX ja grafiikka

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?

Sähköisen arkiston tekninen varmentaminen ja migraatio. Osmo Palonen Mikkelin Ammattikorkeakoulu

AINEISTOJEN JA NIIDEN METATIETOJEN PAKETOINTI PITKÄAIKAISSÄILYTYKSEEN

KDK-ajankohtaispäivä museoille

1. Skannaus ja tekstintunnistus (OCR) verkkoskannerilta

ARKISTOLAITOS. Asiakirjahallinnon keskeiset standardit. Pekka Henttonen ylitarkastaja.

KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI. V3.0 Tiivistelmä

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0

Kokemuksia. aineistojen paketoinnin piloteista. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari

Tekstinkäsittelystä. H4: Tekstinkäsittelyn perusharjoitus. Toimisto ohjelmista

sfrm software for requirements management

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

CSV - XML ohjelman käyttöohje

Digitointiprosessin työskentelyohjeistus

PITKÄAIKAISSÄILYTYSJÄRJESTELMÄN TOIMINNALLINEN VAATIMUSMÄÄRITTELY

THL:N NÄKÖKULMIA TUTKIMUSAINEISTOJEN SÄILYTTÄMISEEN

9 Multimedian elementtejä: ääni Webissä

Äänen digitointi. Juha Korvenpää. Kansalliskirjasto Kansallinen digitointikeskus, Mikkeli

Liite 7: Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto. Rajapintakäyttötapaukset

Yhteentoimiva.suomi.fi - palvelukokonaisuuden ja työkalujen esittely

Aineistojen paketoinnin pilotti KDK-PITKÄAIKAISSÄILYTYS 2013 SEMINAARI

ODF-standardin käyttö julkishallinossa

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen

HL7 Clinical Document Architecture. Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki

Valmiustaitoja biokemisteille

Kansallinen digitaalinen kirjasto

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

Videoiden digitointi Nuorisoasiainkeskuksessa

KDK ja asiakasliittymä - tilannekatsaus. Tampereen kaupungnkirjasto, maakuntakirjastokokous Tapani Sainio, Kansalliskirjasto

KAM-sektori yhteisen tiedon hallinnan edelläkävijänä. KDK-tietoarkkitehtuuriryhmän seminaari Jaana Kilkki, Kansallisarkisto

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu

Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

Juha Henriksson. Digitaalinen äänentallennus Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

ARKISTOLAITOKSEN SUOSITUS DIGITOINNIN LAATUKRITEEREIKSI:

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu

Verkkopalveluiden saavutettavuus

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA

Tutkimuksen tietoaineistot

Yhdistysten sähköisten asiakirjojen arkistointi Toimihenkilöarkistoon

Juha Henriksson. Digitointiprojektin hallinta ja ulkoistaminen Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta

Ohje - Kuntien ilmoitukset

Tutkimuksen avoimuus - yhteistyön ja palveluiden lähtökohdat 2018

Webforum. Version 17.2 uudet ominaisuudet. Päivitetty:

W3C ja Web-teknologiat

IDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Transkriptio:

KDK/PAS: Mitä kuvien luetteloinnissa tulee ottaa huomioon pitkäaikaissäilytyksen näkökulmasta? Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 22.11.2011 Vesa Hongisto Esityksen sisältö Mitä on digitaalinen pitkäaikaissäilytys Pitkäaikaissäilytyksen kokonaisuus OAIS-mallin mukaan Aineiston siirto pitkäaikaissäilytykseen, aineiston paketointi ja standardit Pakolliset metatietoelementit Suositeltavat metatietoelementit Tiedostomuotojen pysyvyyden arviointi Säilytyskelpoiset tiedostomuodot Siirtokelpoiset tiedostomuodot 22.11.2011 2

Mitä digitaalinen pitkäaikaissäilyttäminen on Pitkäaikaissäilytys tarkoittaa digitaalisen informaation luotettavaa säilyttämistä useiden kymmenien tai jopa satojen vuosien ajan. Laitteet, ohjelmistot ja tiedostomuodot vanhenevat, mutta informaation täytyy säilyä. Digitaalisessa muodossa olevan aineiston pitkäaikaissäilytys ei ole yksinomaan tekninen haaste, vaan sen hoitaminen menestyksellisesti vaatii myös toiminnallisia, tiedollisia, taidollisia, taloudellisia ja juridisia valmiuksia. Digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä vastaavien organisaatioiden käytössä olevat tietojärjestelmät eivät sisällä pitkäaikaissäilytyksen edellyttämiä toiminnallisuuksia (mm. eheyden tarkkailu, migraatiot, virkistäminen). Vastaavasti organisaatioilta puuttuvat myös digitaaliseen pitkäaikaissäilytykseen keskittyvät prosessit. Yhteisellä pitkäaikaissäilytysratkaisulla ratkaistaan useiden organisaatioiden tarpeet ja mahdollistetaan aineistojen tuleva hyödyntäminen. 22.11.2011 3 Pitkäaikaissäilytyksen kokonaisuus OAIS-mallin mukaan Open Archival Information System (OAIS) -viitemalli on keskeisin kansainvälinen pitkäaikaissäilytyksen standardi. Se määrittelee mm. pitkäaikaissäilytyksen keskeiset käsitteet, toiminnot sekä järjestelmissä käsiteltävät tieto-objektit. Järjestelmien tekniseen toteutukseen malli sen sijaan ei ota kantaa. OAIS-viitemallin mukaisia toimintoja ovat vastaanotto, säilytys, tiedonhallinta, käyttö, hallinnointi ja säilytyksen suunnittelu. 22.11.2011 4

Standardisalkun, METS-profiilin ja luovutuspaketin suhde KDK:ssa käytettävät standardit, tiedostomuodot sekä pakolliset ja suositeltavat metatiedot määritellään standardisalkussa Standardisalkun mukaisesti aineisto siirretään taustajärjestelmästä PASjärjestelmään käyttäen METS vaihtomuotoformaattia (Metadata Encoding and Transfer Standard) 22.11.2011 5 Geneerinen KDK METS-profiili ja mahdollisia aliprofiileja KDK:ssa on määritelty geneerinen KDK METS-profiili, joka on yhteinen kaikille luovutuspaketeille riippumatta siitä mitä tai millaista aineistoa siirretään. Profiili kuvaa kaikille luovutuspaketeille yhteiset piirteet ja kuinka ne kirjataan luovutuspakettiin METSiä hyödyntäen. Myöhemmin voidaan erityyppisille aineistoille määritellä aliprofiileja, jotka määrittelevät tarkemmin kyseiseen aineistoon liittyviä piirteitä. 22.11.2011 6

METS-dokumentin yleiskuva Aineisto tallennetaan PAS:iin luovutuspaketteina. Luovutuspaketin tekninen rakenne määrittelee muun muassa sen, mitä (meta)tietoja varsinaisen säilytettävän aineiston lisäksi luovutuspaketissa on oltava. Näiden tietojen avulla varmistetaan esimerkiksi se, että luovutuspaketti on siirtynyt PAS-järjestelmään muuttumattomana, varmistutaan paketin lähettäjästä ja tarkistetaan että paketti täyttää hankkeen tekniset vaatimukset. 22.11.2011 7 METS-dokumentin yleiskuva Luovutuspaketti METS Kuvaileva metadata CDWA, CIDOC-CRM, SPECTRUM, LIDO Tekninen metadata PREMIS, METS RIGHTS Rakenteellinen metadata Objektit 22.11.2011 8

Pakolliset metatietoelementit (1) Elementti Tekniset piirteet Eheystieto ja sen algoritmi Kuvailuformaatti Määritys Pakolliset tekniset piirteet sisältävä seuraavat elementit - Tiedostomuoto ja sen versio - Aineiston syntyhistoria -Digitoidut aineistot: millä laitteistolla digitoitu, millä ohjelmistolla ja sen versiolla digitoitu, millä ohjelmistolla ja sen versiolla käsitelty. - Alkujaan digitaaliset aineistot: millä ohjelmistolla aineisto on muodostettu, ohjelmiston versio. Tiedostomuodon ja sen version tulee sisältyä luovutuspakettiin, koska työkalut, joilla tiedostomuotoa voidaan selvittää kuten JHOVE2, ovat puutteellisia. Työkalut eivät kata kaikkia KDK:nkannalta relevantteja tiedostomuotoja, eivätkä ne välttämättä tunnista tuttuakaan tiedostomuotoa jos tiedoston otsakkeessa on virhe. Aineiston syntyhistorian tulee sisältyä luovutuspakettiin, koska aineiston todistusvoimaisuus syntyy osittain aineiston syntyhistorian myötä. Ilman syntyhistoriaa tiedetään ainoastaan aineiston historia siitä lähtien kun se on vastaanotettu PAS-järjestelmään. Jokaiselle tiedostolle on laskettava eheystieto mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jotta tiedoston muuttumattomuus voidaan tarkistaa. Eheystieto (esimerkiksi MD5-tarkistussumma) on tallennettava luovutus-tai jakelupaketin ko. tiedostoa koskeviin teknisiin metatietoihin. Siirron jälkeen vastaanottaja voi tarkistaa tiedostojen muuttumattomuuden tarkistussummaa hyödyntäen. Myös luovutus- ja jakelupaketille on laskettava eheystieto, jotta voidaan varmistua METS-dokumentin eheydestä. Kuvailuformaatin määrittely on välttämätöntä, jotta tiedetään miten metatietotietuetta pitää tulkita. Jos käytetään organisaation omaa kuvailuformaattia, siitä on lähetettävä tiedot aineiston mukana. Kuvailutiedot on kuitenkin aina toimitettava myös KDK-standardisalkussamääritellyssä kuvailuformaatissa. Kuvailu-ja luettelointisääntöjen tarkoituksena on aineiston käytettävyyden parantaminen hakemistojen tietosisältöä kehittämällä sekä hakemistojen tietosisällön 22.11.2011 ja tietojen esittämistavan 9 yhdenmukaistaminen. Pakolliset metatietoelementit (2) Elementti Tunniste paketille Paketin luonti-tai muokkausaika Tiedostojen ja metatietotietueiden luontiaika Rakennekartta Käyttö-ja näyttörajoitukset Määritys Luovutuspaketilla on oltava myös taustajärjestelmän tai luovutuspaketin rakentaneen sovelluksen luoma järjestelmäkohtainen uniikki tunniste. Organisaation nimen olisi suositeltavaa sisältyä tunnisteeseen esimerkiksi ao. organisaation ISIL-tunnisteena[ISIL]. Tunniste mahdollistaa ao. paketin yksilöimisen. Ongelmatapauksissa paketti tulee voida jäljittää aineiston lähettäjäorganisaatioon, missä kyseinen luovutuspaketti tulee voida tarvittaessa rakentaa uudelleen. Luovutus- tai jakelupaketin luontiaika on aina ilmoitettava paketin metatiedoissa. Luovutuspaketissa on oltava siihen sisältyvien tiedostojen luonti-ja/tai muokkausajankohdat sekä ajankohdat jolloin paketin sisältämiä metatietotietueita on viimeksi muokattu. METS-standardinmukaan rakennekartta on pakollinen tieto. Vaikka luovutus-tai jakelupaketti sisältäisi vain yhden tiedoston, on dokumentin rakenne silti kuvattava. Tällöin rakennekartta kertoo sen, että paketin sisältämä dokumentti koostuu yhdestä tiedostosta, sekä sen, mistä tämä tiedosto löytyy. Jos dokumentti koostuu useista tiedostoista, rakennekartan avulla kerrotaan missä järjestyksessä ne (esim. digitoidun kirjan sivukuvat) on esitettävä. Näin aineistosta saadaan ymmärrettävä ilman sisällöllistä analyysia. Rakennekartan avulla voidaan myös pitää samassa paketissa olevat digitaalisen objektin eri manifestaatiot toisistaan erillään. Jos aineistoon liittyy käyttö-tai näyttörajoituksia, ne on aina esitettävä luovutus-tai jakelupaketissa. Jos samassa paketissa on useita objekteja joiden käytettävyydessä on eroja, rajoitukset tulee kohdentaa niihin objekteihin, joita ne koskevat. 22.11.2011 10

Suositeltavat metatietoelementit (1) Elementti Tunniste tietueille Tallennusmedia-ja tapahtumahistoria Kuvailukäytäntö ja kuvailun taso Määritys Taustajärjestelmissä päivitetään metatietotietueita, jotka pitää viedä PAS-järjestelmään. Vastaavasti PAS-järjestelmässäpäivitetään migraatioita tehtäessä hallinnollista metatietoa, joka tulee lähettää uusien dokumenttien mukana jakelupakettina taustajärjestelmiin. Tietueilla on yleensä kaikissa tietojärjestelmissä sisäiset tunnisteet, mutta jos ne eivät ole KDKtasolla uniikkeja, tulee ne muuntaa ennen siirtoa KDK-ympäristöön sopiviksi. Tapahtumahistoria koskee niin aineiston digitointihistoriaa (kuka on digitoinut ja missä) kuin myös aineistolle suoritettuja ylläpitotoimenpiteitä kuten migraatioita. Tapahtumahistorian olennaisimpia tietoja ovat: Koska dokumenttia on muutettu, kuka tai mikä on vastannut muutoksesta ja mitä dokumentin tietosisällölle tai ulkoasulle on tällöin tapahtunut. Tyypillisin esimerkki tietosisältöön vaikuttavasta tapahtumasta on tiedoston tiedostomuotomuutos. Tallennusmedia-ja tapahtumahistorian avulla voidaan jäljittää kaikki sellaiset aineistolle tehdyt muutokset, joilla on voinut olla vaikutusta dokumenttien ulkoasuun tai intellektuaaliseen sisältöön. Jos hyödyntävä organisaatio ei välitä näitä tietoja, muutoksia voidaan seurata vain luovutuspaketin PAS-järjestelmään siirtämisestä alkaen. Kuvailukäytännön ja kuvailun tason osoittaminen helpottaa luovutus-tai jakelupakettiin tallennetun metatiedon käsittelyä ja hyödyntämistä. Kuvailukäytänteellä tarkoitetaan tässä esimerkiksi organisaation omaa aineiston kuvailuohjetta tai kansainvälistä kuvailusäännöstöä kuten RDA:tatai AACR2:sta. 22.11.2011 11 Suositeltavat metatietoelementit (2) Elementti Tekniset piirteet Tunniste tiedostolle Tunniste dokumenttien manifestaatioille Määritys Pakollisten teknisten piirteiden lisäksi on olemassa aineistokohtaisia teknisiä piirteitä, joita ei esiinny muilla aineistoilla mutta joiden kuvaaminen helpottaa tämänkaltaisten objektien tulkintaa tai on sen kannalta oleellista (esim. audiovisuaaliseen aineistoon liittyvät tekniset piirteet, kuten näytteenottotaajuus). Suositeltavilla teknisillä piirteillä tarkoitetaan yleisesti sellaista teknistä tietoa, joka parantaa tiedon käytettävyyttä ja säilytettävyyttä. Esimerkiksi tiedoston koko voi olla tarpeellinen tekninen metatieto (jos tiedostot ovat esim. poikkeuksellisen isoja). Jos hyödyntävä organisaatio käyttää omissa järjestelmissään tunnisteita tiedostoille, niitä voidaan hyödyntää PAS-järjestelmässä. Tunnisteet mahdollistavat yksittäisen tiedoston nopean etsimisen luovutuspaketista tai säilytyspaketista, jos tiedosto tallennetaan sellaisenaan. Lisäksi tunnisteet helpottavat ao. tiedoston päivittämistä taustajärjestelmässä mahdollisen PAS-järjestelmässätehdyn migraation jälkeen, sekä linkkien luontia alkuperäisen ja migroitujen tiedostojen välille. Jos tiedostojen tunnisteet puuttuvat, ne generoidaan PAS-järjestelmässä. Migroitujentiedostojen päivittäminen taustajärjestelmiin tapahtuu dokumentin tunnisteen avulla. Yhdessä luovutus-tai jakelupaketissa voi olla sama dokumentti useina manifestaatioina, esimerkiksi digitaalinen kirja PDF-ja OOXML-muodossa. Tällöin jokaisella manifestaatiolla tulee olla oma tunniste, eli esimerkkitapauksessa ISBN. Eri manifestaatiot tulisi osoittaa teostason metatiedoissa, joihin tulee sisällyttää teoksen tunniste, eli esimerkiksi tekstimuotoisen teoksen tunniste ISTCtai audiovisuaalisen aineiston ISAN sekä tunnisteisiin pohjautuvat linkit manifestaatiotason metatietoihin. 22.11.2011 12

Tiedostomuotojen pysyvyyden arviointi Kriteeri Avoimuus Käyttö PAS-standardina Vakaus / yhteensopivuus Riippuvuudet / yhteentoimivuus Standardisuus Selitys Kuinka helppoa tiedostomuodosta on saada tietoja? Missä määrin tiedostomuoto on muodollisesti hyväksyttypitkäaikaissäilytyksen välineeksi kansalliskirjastoissa, kansallisarkistoissa ja muissa alan laitoksissa? (a) Missä määrin tiedostomuoto on eteen- ja taaksepäin yhteensopiva? (b) Missä määrin tiedostomuoto on suojattu tiedoston korruptoitumista vastaan? (c) Kuinka usein tiedostomuodosta julkaistaan korvaavia versioita? Missä määrin tiedostomuoto on sidottu esimerkiksi tiettyyn laitteistoon tai ohjelmistoon? Missä määrin tiedostomuoto on käynyt läpi perusteellisen standardointiprosessin? 22.11.2011 13 Säilytyskelpoiset tiedostomuodot Tiedostotyyppi Tiedostomuodot Versiot Teksti Ääni - Electronic Publications (EPUB) - Extensible Hypertext Markup Language (XHTML) - Extensible Markup Language (XML) - Hypertext Markup Language (HTML) - Open Document Format(ODF) - PDF for long-term preservation: PDF-Archive (PDF/A) - Tekstitiedosto (Plain text) - Audio Interchange File Format(AIFF), PCM-koodattu - Broadcast Wave Format(BWF) - Free Lossless Audio Codec (FLAC) - MPEG-4 AAC Advanced Audio Coding (AAC) - Waveform Audio Format(WAV) EPUB versio 2.0.1 XHTML versio 1.0; XHTML versio 1.1 XML versio 1.0 HTML versio 4.01.odtversio 1.0;.odsversio 1.0;.odbversio 1.0;.odp versio 1.0;.odg versio 1.0 PDF/A-1a; PDF/A-1b; PDF/A-2 Tekstitiedosto merkistöllä ISO 8859-1; Tekstitiedosto merkistöllä UNICODE(UTF-8-, UTF-16- tai UTF-32-koodattuna) AIFF BWF Version 2 FLAC MPEG-4 Part 3 WAV Elävä kuva - Motion JPEG 2000 Motion JPEG 2000 Part 3 Kuva - Joint Photographic Experts Group (JPEG) - Joint Photographic Experts Group JPEG 2000 (JP2) - Tagged Image File Format (TIFF) Verkkoarkisto - Web ARChive Format(WARC) WARC JPEGpart1 JPEG2000 part1 TIFF 6.0 22.11.2011 14

Siirtokelpoiset tiedostomuodot Tiedostotyyppi Tiedostomuodot Versiot Teksti Ääni Elävä kuva Kuva - Microsoft Office Suite - Portable Document Format(PDF) - Audio Interchange File Format(AIFF-C) - Moving Pictures Expert Group (MPEG) MPEG-1 layer-3, MPEG-2 layer-3 (MP3) - Windows Media Audio (WMA) - Digital Video (DV) - Moving Pictures Expert Group (MPEG) - Windows Media Video (WMV) - Digital Negative (DNG) - Encapsulated postscript(eps) - Graphics interchange format(gif) - Portable network graphics(png) Word 97 (8.0); Word 98 (8.5); Word 2000 (9.0); Word 2002 (10.0); Word 2003 (11.0); Word 2007 (12.0); Word 2010 (14.0); Excel 97 (8.0); Excel 99 (9.0);Excel 2001 (10.0);Excel 2003 (11.0); Excel 2007 (12.0); Excel 2010 (14.0); Powerpoint 1997 (8.0); Powerpoint 1999 (9.0); Powerpoint 2001 (10.0) PDF1.2; PDF1.3; PDF1.4; PDF1.5; PDF1.6; PDF 1.7 AIFF-C MPEG-1 layer-3; MPEG-2 layer-3 WMA9 DV MPEG-1; MPEG-2; MPEG-4 WMV9 DNG 1.3.0.0 EPS versio 3.0 GIF 1987a; GIF 1989a PNG 22.11.2011 15 Säilytyspaketin looginen rakenne kuvattu johdettu rajataan tunnistaa Pakettikuvaus Säilytyspaketti Paketointitieto kuvataan tarkemmin Tietosisältö Säilytystieto * tulkitaan käyttäen Esitystieto Dataobjekti tulkitaan käyttäen 1 Historia- ja alkuperätieto Aitous- ja eheystieto Viitetieto Kontekstitieto Pääsyoikeustieto Fyysinen objekti Digitaalinen objekti Rakennetieto lisää merkityksen Semanttinen tieto 22.11.2011 16

Kiitos!