Harjoitustehtäviä. 13.1 Laadi luettelo ala- ja yläkerran rasiakalusteista.

Harjoitustehtäviä 13.1 Laadi luettelo ala- ja yläkerran rasiakalusteista. Rasiakalusteet imitys tyyppi Sähkönumero Määrä / kappaletta 1. krs 2. krs 5-kytkin Artic 21 007 05 1 1 6/1-kytkin 8 5 Pistorasia, 2-osainen suko (ei 1-osaisia) 10 8 Pistorasia, 1-osainen suko peitelevyllä 1 Pistorasia, 1-osainen suko IP 44 1 1 Pistorasia, 2-osainen suko IP 44 1 Vipupainonappi, IP 44 1 Antennirasia 2 1 Antennirasian keskiölevy 2 1 Yleiskaapelointirasia RJ 45 1 3 1-aukkoinen peitelevy 2-aukkoinen peitelevy 3-aukkoinen peitelevy Jakorasian kansi 4 Jakorasian liitäntäkansi 1 1 Kojerasian liitäntäkansi 1 Valaisinpistorasia, 2-napainen + suojak. 4 4 Valaisinpistorasia, kruunuvalopiste 1 13.2 Vastaa kysymyksiin ryhmäkeskuksen kokoonpanopiirustuksen ja sivujen 90 ja 91 valokuvien avulla. a) Luettele ryhmäkeskuksen kojeet ja anna niiden määrät. Johdonsuojakatkaisijoiden 3-napainen virransyöttökisko, 10 mm 2 1 kpl 5 x 3 napaa. Pääkytkin: 3-napainen, 25 A, 1 kpl Johdonsuojakatkaisija C16, 6 kpl Johdonsuojakatkaisija C10, 3 kpl Johdonsuojakatkaisija B10, 6 kpl Vikavirtasuojakytkin, 2 kpl 25 A / 30 ma /-kisko merkintäliuskalla, 2 x 2 x 16 mm 2 + 2 x 15 x 6 mm 2 b) Mitkä kilpimerkinnät ovat keskuksen kannessa? Pääkytkin-kilpi 60 35 KOKOOPAOPIIRUSTUS 1:10 1F1 1F2 1F3 1 2 3 3F1 4F1 5F1 6F1 7F1 8F1 9F1 10F1 11F1 Keskuksen arvokilpi Suojamaadoitusmerkki Vikavirtasuojakytkimen käyttöohje 410 25A Q1 440 400 Irsd Irsd 4F2 8F2 * Ryhmien vikavirtasuojaus (s. 90 ja 152) Ylivirtasuojien merkintäkilvet: virtapiiritunnus, nimellisvirta, suojattavat tilat ja laitteet, kaapelilaji 370 1.13 SÄHKÖPISTEIDE KALUSTAMIE 105

1.14 SÄHKÖASEUSTE TARKASTUKSET JA MITTAUKSET Sähköasentaja varmistaa asennustyön aikana, että asennus tehdään asennusohjeiden ja sähköselostuksen vaatimusten mukaisesti. Kalustamisen ja keskuskytkentöjen jälkeen asentaja tarkastaa mittaamalla asennuksen eristykset, suojajohdinpiirien jatkuvuuden ja sen, että suoja- ja nollapiirit ovat erillään toisistaan tarkastaa silmämääräisesti keskuskytkennät sekä kaapeleiden, kojeiden ja keskuksen merkinnät koekäyttää järjestelmät (kuten valaistusryhmien, ulkovalojen, huippuimurin ja kiukaan). Sähköurakoitsija tekee oman työn tarkastuksena käyttöönottotarkastuksen ja siihen liittyvät mittaukset ja testaukset ennen varmennustarkastusta ja rakennuskohteen vastaanottotarkastusta. Käyttöönottotarkastus suoritetaan kaikille järjestelmille ja tarkastuksesta laaditaan mittauspöytäkirjat ST-kortiston pöytäkirjamallien mukaisesti. Käyttöönottotarkastuksessa havaitut virheet korjataan ennen varmennustarkastusta. Sähköasennusten varmennustarkastus tehdään ennen rakennuskohteen vastaanottotarkastusta. Sen suorittaa ulkopuolinen varmennustarkastaja. Hän tarkastaa käyttöönottopöytäkirjat ja tekee pistokokein sähköasennusten silmämääräisiä tarkastuksia, mittauksia ja testauksia. Tehdystä varmennustarkastuksesta annetaan tarkastustodistus. Siitä selviää sähkölaitteiston sähköturvallisuustaso ja tarkastuksessa havaitut puutteet. Puutteet on korjattava ennen rakennuksen käyttöönottoa. Myös uusintatarkastukset on tehtävä ennen käyttöönottoa. Sähköasennusten yhteydessä tehtävät mittaukset Ryhmäjohdot kytketään keskukseen valaistus- ja pistorasiaryhmien kalustamisen jälkeen. Keskusta kytkevä asentaja seuraa asennuksen eristystilaa mittaamalla eristysresistanssin suojajohtimesta yhteenkytkettyihin vaihejohtimiin ja nollajohtimeen. Kuvassa esimerkki ryhmäkeskuksen eristystilamittauksesta. Keskuksesta mitataan eristystila myös nosujohdon eri johtimien väliltä. Lieden ryhmäjohdon eristysresistanssin mittaus meggerillä : pääkytkin 1-asennossa ryhmän johdonsuojakatkaisijat O-asennossa mittarin toinen johdin kytketty vaiheisiin ja nollajohtimeen ja toinen johdin keskuksen suojakiskoon. Eristys tarkistetaan aina uuden ryhmäjohdon kytkemisen jälkeen. 6 2 4 8 9/10 >20 M TEST 500V M OFF ousukaapelin vaiheet ja nollajohdin kytkemättä. 7 3/5 1 11 106 PARITALO SÄHKÖASEUKSET

Kun sähköasentaja on kytkenyt ryhmäjohdot keskukseen, hän tarkastaa mittamalla suojajohdinpiirien jatkuvuudet. Mittaus tehdään ennen nousukaapelin kytkemistä ryhmäkeskukseen. äin saadaan varmuus siitä, ettei nolla- ja suojajohtimia ole kytketty asennuksessa ristiin. Seuraavassa piirroksessa esimerkki ryhmän 7 pistorasian suojamaadoitusjohtimen jatkuvuuden mittauksesta. Mittarin mittajohtimien resistanssi nollataan yhdistämällä mittajohtimet toisiinsa. Pistorasian suojamaadoitusjohtimen jatkuvuus mitataan ryhmäkeskuksen suojakiskosta pistorasian suojakoskettimeen. Suojajohtimen jatkuvuus todetaan kaikista pistorasioista, valaisinpistorasioista ja luokan I kiinteästi asennettujen sähkölaitteiden kosketettavista metallipinnoista. ul 71 ont 3H+K+S 81 m 2 OH ul ul 7 ont SK JK/PA 5 3 5 ul 5 6 2 4 8 9/10 ul 0.14 TEST ul 31 ont 500V M OFF ET ont WC ul 71 6 81 71 7 3/5 1 11 Silmämääräiset tarkastukset Sähköasentaja tarkastaa silmämääräisesti keskusasennukset välittömästi keskuksen kytkennän jälkeen ja varmistaa, että peruseristetyt johtimet on tuettu riittävästi eivätkä ne nojaa jännitteellisiin osiin tai teräviin reunoihin peruseristettyjen pienoisjännitteisten johtimien eristys vastaa verkkojännitteisen johtimen eristystä, kun samassa tilassa on verkkojännitteisiä osia tai pienoisjännitteiset johtimet ovat erillään verkkojännitteisistä johtimista tai pienoisjännitteiset johtimet on lisäeristetty suojaletkulla tai pienoisjännitekaapeli on asennettu tilaan vaipallisena keskuksen ovessa olevat johtimet on sijoitettu ja lisäsuojattu niin, että ne eivät hankaudu kotelon reunoja vasten kosketus- ja putoamissuojat ovat paikoillaan keskuksessa verkko- ja pienoisjännitteisten riviliittimien välillä on erotuslevyt 1.14 SÄHKÖASEUSTE TARKASTUKSET JA MITTAUKSET 107

liittimeen kiinnitettyyn johtimeen ei kohdistu veto- tai taivutusvoimaa johtimista on poistettu eristystä ainoastaan liittimen pituudelta johdinliitokset on kiristetty oikeaan tiukkuuteen sulakkeet, johdonsuojakatkaisijat ja vikavirtasuojakytkimet ovat kaavioiden mukaiset: sulakkeen pohjakosketin, nimellisvirta ja tyyppi sekä johdonsuojakatkaisijan nimellisvirta, tyyppi ja laukaisukäyrä ovat oikeat ohjauslaitteiden asetusarvot ovat oikeat. Sähköasentaja tarkastaa, että keskuksessa ja johdoissa on tarpeelliset merkinnät: Keskuksen vaihe-, nolla-, suoja- ja -johtimissa on selkeät merkinnät. Paljaan suojajohtimen pää on merkitty keltavihreällä merkillä. Päämaadoituskiskolle lähtevän maadoitusjohtimen liitäntäpaikan G-merkki, keskuksen suojamaadoitusmerkki sekä nolla- ja suojapiirin eriyttämiskohdan merkki on keskuksen kannessa. Keskukseen liitetyissä johdoissa on sähköselostuksen mukaiset merkinnät ja niiden nolla- ja suojajohtimissa tai niiden liitäntäkohdissa on ryhmätunnukset. Keskuksen sisällä olevat kojeet on merkitty keskus- ja piirikaavion mukaisilla tunnuksilla. Keskuksen kannessa on arvokilpi, PÄÄKYTKI-kilpi ja vikavirtasuojakytkimen vieressä käyttöohjetarra. Kansikojeissa on kaavioiden mukaiset tunnukset ja käyttötarkoituksen ilmaisevat merkinnät. Keskuksen kannessa on ylivirtasuojien tulostetut merkintäliuskat tai tarrat, joista selviää lähdön tunnus, ylivirtasuojan koko, koje- tai huonetilamerkintä ja johtotyyppi. Sähköasentaja merkitsee kalusteet, rasiat ja kojeet sähköselostuksen mukaisesti merkintätaskussa säilytettävällä liuskalla, tarralla tai kaiverretulla kilvellä. Merkintöjen tulee olla konekirjoitettuja ja ne tulee sijoittaa kalusteessa vaakasuoraan ja symmetrisesti kalusteeseen ja toisiinsa nähden. Sähköpääkeskushuoneeseen sijoitetaan sähköselostuksen mukaisesti varasulakkeiden säilytyskaappi, varasulakkeet ja kahvasulakkeiden vaihtokahva käyttöpiirustusten säilytyskotelo, jossa ovat kaikki keskusta koskevat piirustukset ja kaaviot keskuksen etupintaan tai ovellisen keskuksen oven sisäpintaan keskuksen kokoonpanopiirustus kiinnitettynä nousujohto- ja maadoituskaavio seinätauluna. Sähköteknisten järjestelmien ja laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet kerätään asennustyön aikana käyttö- ja huolto-ohjekansioon. Asennustyön valmistuttua tehdään toiminnalliset tarkastukset, testaukset ja koekäytöt. Pistorasian kytkennän tarkastus sukotesterillä. Testerillä voi testata myös 30 ma vikavirtasuojakytkimen toiminnan. 108 PARITALO SÄHKÖASEUKSET

Käyttöönottotarkastus Työkohteen käyttöönottotarkastus tehdään asennuksen valmistuttua. Sen suorittaa tehtävään koulutettu henkilö urakointiliikkeen oman työn tarkastuksena. Esimerkkikohde tarkastetaan huoneistokohtaisesti jokaisen huoneiston ryhmäkeskuksesta. Työtä varten on etukäteen laadittu mittauspöytäkirja, johon merkitään silmämääräisten tarkastusten, mittausten ja testausten tulokset. Mittauspöytäkirja liitetään asennuskohteen tarkastuspöytäkirjan liitteeksi. Mittaustulokset merkitään suoraan mittauspöytäkirjaan, koska kohde on suhteellisen pieni. Suurissa kohteissa, joissa on paljon huoneistoja, mittaustulokset tallennetaan yleensä asennustesterin muistiin, josta ne myöhemmin tulostetaan mittauspöytäkirjan liitteeksi. Esimerkkihuoneiston G13 mittauspöytäkirja: MITTAUSPÖYTÄKIRJA s. 14 SÄHKÖURAKOITSIJA Yhteystiedot Työkohde Huoneisto PARITALOT G13 Silmämääräinen tarkastus Kiuas Ryhmäkeskus Liesi Ryhmäjohdot Pistorasiat Valaisimet X X X X X X X X X X X X X X Muut kojeet X X X Teleasennukset Puhelin Antenni O O Kuormitusmittaus Sijoitus Sijoitus Rakenne Asennus Merkinnät Asennus Huippuimuri Poikkipinnat Merkinnät Asennus Sijoitus Rakenne Asennus Sijoitus Rakenne Asennus Mittauskohde Ryhmä ja sen numero OUSUJ LIESI KIUAS APK PR PPK PR KEITTIÖ PR ET+WC VALOT JA PR OH+K VALOT JA PR S+PH VALOT JA UPR MH VALOT JA PR AULA VALOT JA PR HUIP- PU- IMURI 1 2 3 4vv 5 6 7 8vv 9 10 11 Suojajohtimen jatkuvuus Todettu mittaamalla X X X X X X X X X X X () Eristysresistanssi R ISO / M Vikapiirin mittaus, L! Ylivirtasuojan nimellisarvot Vikavirtasuojan nimellisarvot Vikavirtasuojan toiminta-arvot Korjaukset imikirj./päiväys Koko keskus 4,88 >200 I k / A R k / U / V Tyyppi I n / A Tyyppi I n / A /I n /ma I d / ma t / ms U E / V I / A P / kw cos ϕ 560 489 298 258 0,41 0,47 0,77 0,89 234 234 234 234 C C C C C B B B B B B 3x16 3x10 16 16 16 10 10 10 10 10 10 A A 25/30 25/30 21 24 24 93 8,8 6,2 1 Tarkastuksen tekijä imi Päiväys Matti Mittaaja 28.5.2003 1.14 SÄHKÖASEUSTE TARKASTUKSET JA MITTAUKSET 109

Mitta-apujohto Suojajohdinpiirin jatkuvuuden testaus Suojajohdinpiirin jatkuvuuden mittauksella varmistetaan, että suojausluokan 1 pistorasioiden suojakoskettimista ja kiinteästi asennettujen sähkölaitteiden kosketettavista metalliosista on yhteys ryhmäkeskuksen suojaliitinkiskoon (-kiskoon). Mittaustuloksista selviää, onko suojamaadoituspiiri yhtenäinen ja liitokset tehty kunnolla. Suojajohdinpiirin jatkuvuusmittausten lisäksi tarkistetaan ylivirtasuojan nopean laukaisun toteutuminen. Se tehdään mittaamalla oikosulkuvirta pisimpien ryhmäjohtojen päästä (mittaus sivulla 112). Valaisinpistorasian ja lieden suojamaadoitusjohtimien jatkuvuusmittauksen periaate. Esimerkki suojajohdinpiirin jatkuvuuden mittaamisesta Suojajohdinpiirin jatkuvuus mitataan jännitteettömästä asennuksesta ennen sen käyttöönottoa. 0.12 RCD 1/2I >500V OFF V I 5I O TRIP PFC LOOP Hi PFC ma 10 30 100 300 500 1000 2 TER 250V 500V 1kV M Megger Pyykinpesukoneen pistorasian suojamaadoitusjohtimen resistanssiksi jatkuvuusmittausalueella saadaan 0,12. 3 PP 7X 8X Ryhmäkeskus ja asennus on jännitteetön. PARV 4F 7F 8F ousukaapelin -johdin irrotetaan ryhmäkeskuksen nollaliitinkiskosta jatkuvuus- ja eristysresistanssimittausten ajaksi. ousukaapelin nollajohdin irrotetaan ryhmäkeskuksen nollaliitinkiskosta, jolloin nolla- ja suojajohdin ovat erillään. äin mitataan suojajohdinpiirin resistanssi ja saadaan selville, ovatko nolla- ja suojajohtimet vaihtaneet paikkaa asennuksessa. Ennen jatkuvuusmittausta asennustesterin mittausjohtimien päät yhdistetään toisiinsa ja mittarin -mittausalue nollataan, jotta johtimien resistanssi ei sisälly jatkuvuusmittauksen resistanssiarvoon. Mittarin pitkä mittausjohdin kiinnitetään ryhmäkeskuksen suojaliitinkiskoon ja lyhyempi pistorasian suojakoskettimeen tai kiinteän sähkölaitteen kosketettaviin metalliosiin. Mittaukset tehdään ryhmittäin. Kun ryhmän kaikki pistorasiat ja sähkölaitteet on testattu, merkitään suurin mittaustulos ja vaatimusten mukaisuus mittauspöytäkirjaan. Kiinteän asennuksen suojajohdinpiirille ei ole annettu tiettyä maksimiarvoa, vaan mittaustulosta on verrattava johtimen pituuden ja poikkipinnan perusteella arvioitavaan resistanssiin. Yleensä ryhmäjohtoja mitattaessa resistanssin tulee olla alle yhden ohmin. 110 PARITALO SÄHKÖASEUKSET

Eristysresistanssin mittaus Esimerkkihuoneiston sähköasennusten eristystila mitataan jatkuvuusmittausten tapaan jännitteettömästä asennuksesta nousukaapelin nollajohtimen ollessa irti ryhmäkeskuksen nollaliitinkiskosta. Eristysresistanssimittauksella tarkistetaan, että asennuksen virta- ja suojajohdinpiirien välillä on riittävän hyvä eristys. Eristysresistanssin on oltava vähintään 1 M. Kun asennuksen eristystilaa seurataan ryhmäkeskusta kytkettäessä (sivu 106), eristysviat löytyvät aikaisessa vaiheessa, jolloin ne on helppo paikallistaa ja korjata. äin vikojen etsintää jää mahdollisimman vähän käyttöönottomittausten yhteyteen. 2 TER 3 PP 7X 8X PARV 4F 7F 8F ousukaapelin -johdin irrotetaan ryhmäkeskuksen nollaliitinkiskosta jatkuvuus- ja eristysresistanssimittausten ajaksi. MK 13X 13P 13F Wh Asennuksen eristysresistanssin on oltava vähintään 1 M. 4.88 M RCD 1/2I >500V OFF V I 5I O TRIP PFC LOOP Hi PFC 250V 500V 1kV M Mittausjännitteeksi valitaan 500 V. ma 10 30 100 300 500 1000 Megger Kuvassa on esitetty huoneiston G13 sähköasennusten eristysresistanssin mittaus: Vaihejohtimet, ja on kytketty nollajohtimen kanssa yhteen, jotta mittausjännite ei vahingoita asennuksen elektroniikkapiirejä. Ryhmäkeskuksen johdonsuojakatkaisijat ja vikavirtasuojakytkimet ovat kiinni-asennossa (jos mitattavassa piirissä olisi tulppa- ja kahvasulakkeita niiden tulisi olla paikoillaan). Asennuksen käyttökytkimet on kiinni-asennossa, jotta kaikki johtoasennukset ovat mittauksessa mukana. Tarkistetaan, että kojeet ovat irti verkosta, jotta ne eivät sisälly mittauksiin. Jos eristysresistanssi ei täytä vaadittua minimiarvoa, mittaukset tehdään ryhmittäin. Kun huonoeristeinen ryhmä on löydetty, selvitetään, mistä liian alhainen eristysresistanssi johtuu. 1.14 SÄHKÖASEUSTE TARKASTUKSET JA MITTAUKSET 111

Syötön automaattisen laukaisun testaus Testauksella tarkistetaan, että asennuksen vikasuojaus toimii, jolloin suojausluokan 1 sähkölaitteen käsin koskettavista metalliosista ei saa vian aikana vaarallista sähköiskua. Tämä edellyttää, että asennusta suojaava johdonsuojakatkaisija tai sulake toimii 0,4 sekunnissa. Jakokeskusta syöttävällä johdolla ja yli 32 A:n ryhmäjohdoissa sallitaan 5 sekunnin laukaisuaika. Johdonsuojakatkaisija toimii samalla toimintavirralla sekä 5,0 sekunnissa että 0,4 sekunnissa. 0.29 ka RCD 1/2I >500V OFF V I 5I O TRIP PFC LOOP Hi PFC 250V 500V 1kV M ma 10 30 100 300 500 1000 Megger 2 TER Asennustesteri mittaa vikavirtapiirin (vaihejohdin suojamaadoitusjohdin) resistanssin ja laskee sen perusteella oikosulkuvirran. 3 PP 7X 8X 3 PARV Ryhmäkeskus ja asennus jännitteinen! 4F 7F 8F Syöton nollajohdin kiinnitetty paikoilleen! G Paritaloissa on tehty potentiaalintasaus. Se pienentää vikatilanteen kosketusjännitettä. Oikosulkuvirta mitataan pisimmän ryhmäjohdon kauimmaisesta pistorasiasta tai suojausluokan1 sähkölaitteesta. Esimerkkikuvassa on mitattu B10 johdonsuojakatkaisijalla suojatun 1,5 mm 2 ryhmäjohdon kauimmaisen sähköpisteen (parvekkeen pistorasian) oikosulkuvirta. Kaikkien lähempänä ryhmäkeskusta olevien B10 / 1,5 mm 2,-ryhmien sähköpisteiden osalta riittää suojamaadoituspiirin jatkuvuuden mittaus (sivu 110). Oikosulkuvirta mitataan asennustesterillä ryhmän kauimmaisesta pistorasiasta tai kiinteästä sähkölaitteesta, koska niissä ilmenevä eristysvika aiheuttaa ryhmäjohtoon pienimmän oikosulkuvirran. Mitattava ryhmäjohto valitaan ryhmäjohdon pituuden, johdinpoikkipinnan sekä ylivirtasuojan koon ja tyypin perusteella. Esimerkkihuoneistossa on arvioitu pisimmät ryhmäjohdot ja mitattu C16 A / 2,5 mm 2 -ryhmistä pyykinpesukoneen (ryhmä 4) pistorasian ja keittiön (ryhmä 5) pistorasian oikosulkuvirrat sekä B10 A / 1,5 mm 2 -ryhmistä olohuoneen (ryhmä 7) pistorasian ja parvekkeen pistorasian (ryhmä 8) oikosulkuvirrat. Parvekkeen pistorasia on kauimpana ryhmäkeskuksesta ja sen ryhmäjohdin on kooltaan pienin. Pistorasiasta mitattu oikosulkuvirta on 258 A. Sivun 49 taulukosta ilmenee, että mitattu virta riittää laukaisemaan 0,4 sekunnissa 32 A B-tyypin ja 20 A C-tyypin johdonsuojakatkaisijan. Laukaisuvaatimus täyttyy ryhmäkeskuksen kaikissa ryhmissä, koska suurin johdonsuojakatkaisijan koko on C16 A. 112 PARITALO SÄHKÖASEUKSET

Vikavirtasuojakytkimen koestus Vikavirtasuojakytkimelle tehdään seuraavat toimintakokeet: 1. Testataan, toimiiko vikavirtasuoja testipainikkeesta. 2. Mitataan vikavirtasuojan toiminta-aika. Toiminta-ajan lisäksi on hyvä mitata vikavirtasuojan todellinen toimintavirta. Mittaustulokset merkitään mittauspöytäkirjaan. Esimerkki Vikavirtasuojan koestus asennustesterillä pyykinpesukoneen pistorasiasta: 23 ms RCD 1/2I >500V OFF V I 5I O TRIP PFC LOOP Hi PFC 250V 500V 1kV M ma 10 30 100 300 500 1000 Megger 2 TER 30 ma:n vikavirtasuojan toimintaajan mittaus asennustesterillä. 3 3 PP 7X 8X PARV Koestettava vikavirtasuoja Ryhmäkeskus ja asennus jännitteinen! 4F 7F 8F Syöton nollajohdin kiinnitetty paikoilleen! G Paritaloissa on tehty potentiaalintasaus. Standardi suosittaa myös kiinteistöaadoituselektrodin asentamista. Asennustesterin valintakytkimillä valitaan vikavirtasuojan nimellistoimintavirta ja mittaustavaksi toiminta-ajan tai toimintavirran mittaus. Mittausadapteri työnnetään pistorasiaan, tehdään mittaus ja merkitään tulos mittauspöytäkirjaan. apaisuuden ja kiertosuunnan tarkastus Jännitteisestä asennuksesta tarkastetaan sähkökeskuksen kiertosuunta asennustesterillä tai erillisellä kiertosuuntamittarilla 1- ja 3-vaiheisten pistorasioiden kytkentä asennustesterillä tai erillisillä pistorasiatestereillä. 1.14 SÄHKÖASEUSTE TARKASTUKSET JA MITTAUKSET 113

Varmennustarkastus Ennen kuin rakennuskohteessa tehdään vastaanottotarkastus ja kohde luovutetaan tilaajalle, puolueeton osapuoli tekee sähköasennuksille sähköturvallisuuden varmennustarkastuksen. Tarkastuksen suorittaa auktorisoitu varmennustarkastaja. Urakointiliikkeen edustajana varmennustarkastuksessa on yleensä työkohteen projektinvetäjä. Hän varaa tarkastuspaikalle loppupiirustukset, käyttöönottotarkastuksen pöytäkirjan mittauspöytäkirjoineen sekä sähkölaitteiden käyttö- ja huoltoohjekansion. Sähköturvallisuuden varmennustarkastuksessa tarkastetaan, että asennuksille on tehty normien ja ohjeiden mukainen käyttöönottotarkastus asennuksissa on tarpeelliset merkinnät ja jakokeskuksissa sähköpiirustukset ja -kaaviot sähkölaitteiden käyttöä varten on käyttö- ja huolto-ohjekansio loppupiirustukset ovat sähköasennusten mukaiset. Varmennustarkastaja tarkastaa asennukset silmämääräisesti sekä mittaamalla ja testaamalla. Varmennustarkastaja tarkistaa koestussauvalla valaisinpistorasian suojamaadoitusjohtimen jatkuvuuden. Työasu ja henkilökohtaiset suojavälineet valitaan tarkastuskohteen olosuhteiden mukaan. Silmämääräisessä tarkastuksessa tarkastetaan maadoitukset sekä nolla-, suoja- ja -johtimien poikkipinnat, liitokset ja merkinnät jakokeskusten sijoitus, kosketus-, sormi- ja putoamissuojat sekä merkinnät johtojen asennus keskuksiin, johdinliitokset sekä johtojen, johtimien ja kojeiden merkinnät (tarkastetaan, että keskuksessa on tarpeelliset merkinnät virtapiirien ja suojalaitteiden tunnistamiseen) että sähkölaitteen rakenne ja sijainti täyttävät asennuspaikan vaatimukset sähkölaitteiden asennus, johdinliitokset ja merkinnät että loppupiirustukset ovat asennusten mukaiset että sähköpääkeskushuoneessa on käytön kannalta tarpeelliset keskuspiirustukset ja -kaaviot sekä pääjohto- ja maadoituskaaviot että ryhmäkeskustiloissa on keskusta koskevat piirustukset ja kaaviot. Varmennustarkastaja varmistaa pistokokein, että keskustilat, sähkökeskukset, sähkölaitteet ja asennukset vastaavat vaadittua sähköturvallisuustasoa. Hän tekee käyttöönottotarkastuksen mukaisia mittauksia ja testauksia ja vertaa niiden tuloksia urakoitsijan mittauspöytäkirjan tuloksiin. Varmennustarkastaja antaa tarkastuksesta tarkastustodistuksen. Siitä käy ilmi täyttävätkö asennukset normien edellyttämän sähköturvallisuustason puutteet, jotka on korjattava vaaditun sähköturvallisuustason saavuttamiseksi puutteet, jotka estävät sähköasennusten ottamisen käyttöön. 114 PARITALO SÄHKÖASEUKSET

Harjoitustehtäviä Sähköturvallisuuden varmistaminen edellyttää hyvää ammattitaitoa ja sähköturvallisuusasioiden tuntemusta sekä taitoa tulkita testaus- ja mittaustuloksia. 14.1 Vastaa tehtäviin a c johdotuskaavion avulla. MK gg 25 A MCMK 4 x6+6s / 35 m 1F RK G14 gg 25 A MCMK 4 x6+6s / 30 m 1F a) Mikä suojajohdinpiiri tulee tarkastettua, kun mittarin toinen mittajohdin on huoneiston G13 ryhmäkeskuksen suojaliitinkiskossa ja toinen johdin huoneiston G14 ryhmäkeskuksen suojaliitinkiskossa? Huoneistojen G13 ja G14 nousujohtojen -johtimet ja niiden liitokset. Vahvenna piiri punaisella värillä. b) Mittausta kutsutaan kaksijohdinmittaukseksi. Miksi? Koska mittauspiiri muodostuu kahdesta -johtimesta. c) Arvioi, mitä lukemaa mittari näyttää. 1,5 mm 2 kuparijohtimen resistanssi on 12 /km ja 2,5 mm 2 johtimen 7,4 /km. 6 mm 2 johtimen 3,1 /km ja 10 mm 2 johtimen 1,8 /km (sivu 118). Mittari näyttää (0,035 +0,030) km x 3 /km = 0,065 x 3 eli noin 0,2. 14.2 Vastaa tehtäviin a ja b johdotuskaavion avulla. a) Mikä suojajohdinpiiri tulee mitatuksi, kun mittarin toinen mittajohdin on kiukaan rungossa ja toinen pesuhuoneen seinävalaisimen pistorasian suojamaadoituskoskettimessa? Seinävalaisimen pistorasia pesu-... huoneen jakorasia ryhmäkeskus ja... ryhmäkeskukselta kiukaan runkoon.... b) Arvioi suojajohdinpiirin resistanssi, kun kiukaan ryhmäjohdon pituus on 17 metriä ja seinävalaisimen ryhmäjohdon 16 metriä. 1,5 mm 2 johdinta 33m eli 0,033 km... resistanssi 0,033 x 12 = 0,4.... 8F 1.14 SÄHKÖASEUSTE TARKASTUKSET JA MITTAUKSET 115

14.3 Vahvenna alla olevaan kaavioon jatkuvuusmittauksen 1 virtapiiri punaisella ja mittauksen 2 virtapiiri sinisellä. Asennustesteri näyttää -alueella mittauksessa 1 resistanssia 0,13 ja mittauksessa 2 resistanssia 0,27. MEB PK G 200/250 MK gg 25 A OH 2 1 7F 250/250 a) Selosta, miksi ryhmäkeskuksen suojaliitinkiskosta on yhteys pistorasian nollakoskettimeen. olla- ja suojapiiri on yhdistetty toisiinsa pääkeskuksen eriyttämiskohdassa. b) Selosta, mitä on tehtävä, jotta huoneiston ryhmäkeskuksesta on mitattavissa sähköpisteisiin ainoastaan suojamaadoitusjohtimen jatkuvuus. Irrotettava ryhmäkeskuksessa sitä syöttävän nousujohdon nollajohdin. 14.4 Vahvenna alla olevaan kaavioon eristysresistanssimittauksen virtapiiri punaisella. MEB PK Suositeltavin tapa on, että keskus on varustettu 4-napaisella pääkytkimellä. Se katkaisee vaihejohtimet ja nollajohtimen. G MK M 200/250 gg 25 A OH 7F 250/250 Tehtävä a a) Selosta, mitä asennustesteri mittaa ja mitä lukemaa se näyttää. Asennustesterin valintakytkimellä on valittu mittausalueeksi M / 500 V. Eristysvastusmittari mittaa nousukaapelin ja pääkaapelin nollajohtimen ja suojajohtimen yhteistä resistanssia. Eristysvastusmittari näyttää 0 M. b) Selosta, mitä on tehtävä, jotta asennustesteri mittaisi ryhmäkeskukseen liitetyn asennuksen eristysresistanssia virtajohtimien (,, ja ) ja suojapiirin väliltä. Ryhmäkeskuksessa täytyy irrottaa sitä syöttävän nousukaapelin nollajohdin. c) Mitä asennuksesta jää mittaamatta, jos johdonsuojakatkaisija 7F on OFF-asennossa? Johdonsuojakatkaisijan syöttämän ryhmän vaihejohtimen ja suojapiirin välinen eristys. 116 PARITALO SÄHKÖASEUKSET

14.5 87 metriä pitkä nousukaapeli MCMK 4x10+10S syöttää ryhmäkeskusta RK D7. Seuraavaksi tarkastellaan tilannetta, että paritalossa ei ole tehty potentiaalintasausta, jolloin lähin potentiaalintasaus on nousukaapelin alkupäässä. MK RK D7 gg 25 A MCMK 4 x10+10s / 87 m U t = kosketusjännite Potentiaalintasaus a) Laske, kuinka suuri kosketusjännite U t vaikuttaa suojausluokan 1 sähkölaitteiden rungosta potentiaalitasattuihin putkistoihin, kun ryhmäkeskuksessa tapahtuu maasulku, joka aiheuttaa 600 A oikosulkuvirran. Kosketusjännite = I R = 600 A (2,25 /km 0,087 km) /km sivu 51 Kosketusjännite = 600 A 0,196 Kosketusjännite = 118 V b) Kuinka kauan kosketusjännite vaikuttaa suojamaadoitettujen laitteiden rungossa ennen kuin nousukaapelia suojaava 25 A sulake toimii? gg-sulakkeiden toiminta-arvot ovat sivun 49 taulukossa. Sulake toimii reilusti alle 0,4 sekunnissa. Millä virta-arvolla 25 A gg-sulake toimii 0,4 sekunnissa? 180 A Kuinka suuri kosketusjännite vaikuttaisi 180 A virralla suojamaadoitettujen laitteiden rungosta potentiaalitasauksen metallisosiin? Kosketusjännite = I R = 180 A (2,25 /km 0,087 km) = 180 A 0,196 = 35 V Pohdi, toteutuuko esimerkkitapauksessa kosketusjännitesuojaus Toteutuu, koska mittauskeskuksen sulakkeet toimivat 0,4 sekunnissa. Pienellä oikosulkuvirralla, joka ei polta sulaketta 0,4 sekunnissa, kosketusjännite on alle 35 V. c) Onko suojausluokan 1 sähkölaitteiden suojamaadoitetuissa osissa kosketusjännitettä, kun paritalossa on tehty potentiaalintasaus? Perustele vastauksesi. MK RK D7 gg 25 A MCMK 4 x10+10s / 87 m U t = kosketusjännite Potentiaalintasaus Kun maasulku on ryhmäkeskuksessa, suojamaadoitetuissa sähkölaitteissa ei vaikuta kosketusjännitettä, koska potentiaalitasauksen ansiosta putkistot ja sähkölaitteiden metallirungot ovat samassa potentiaalissa. 1.14 SÄHKÖASEUSTE TARKASTUKSET JA MITTAUKSET 117

14.6 Taulukossa on annettu 1,5 10 mm 2 poikkipintaisten johtimien resistanssit +20 C lämpötilassa, kun johtimen pituus vaihtelee 5 150 metriin. Resistanssi on +80 C lämpötilassa noin 1,25-kertainen. A mm 2 1,5 2,5 6 10 16 5 120 metriä pitkien johtimien resistanssi 5 m 10 m 15 m 20 m 25 m 30 m 40 m 50 m 60 m 80 m 100 m 120 m 150 m 0,060 0,037 0,016 0,0090 0,0060 0,12 0,074 0,031 0,018 0,012 0,18 0,11 0,047 0,027 0,018 0,24 0,15 0,062 0,036 0,024 0,30 0,19 0,078 0,045 0,030 0,37 0,22 0,093 0,054 0,036 0,48 0,30 0,12 0,072 0,048 0,61 0,37 0,16 0,090 0,060 0,73 0,44 0,19 0,11 0,072 0,97 0,59 0,25 0,14 0,096 1,21 0,74 0,31 0,18 0,12 1,45 0,89 0,37 0,22 0,14 1,82 1,04 0,47 0,27 0,18 Vastaa tehtäviin taulukon ja sivujen 36 ja 38 tasopiirustusten avulla. Arvioi seuraavien suojajohdinpiirien resistanssit: ryhmäkeskukselta valaistus- ja pistorasiaryhmän 7 kauimmaiselle pistorasialle Suojamaadoitusjohtimen (1,5 mm 2 ) pituus noin 21 m resistanssi noin 0,25. ryhmäkeskukselta valaistus- ja pistorasiaryhmän 9 kauimmaiselle pistorasialle Suojamaadoitusjohtimen (1,5 mm 2 ) pituus noin 20 m resistanssi noin 0,24. ryhmäkeskukselta huippuimurille Suojamaadoitusjohtimen (1,5 mm 2 ) pituus noin 22 m resistanssi noin 0,26. ryhmäkeskukselta terassin ulkopistorasialle Suojamaadoitusjohtimen (1,5 mm 2 ) pituus noin 24 m resistanssi noin 0,29. 14.7 Seuraavan sivun valokuvassa on mittalaitteita, joita käytetään asennustyössä ja käyttöönottomittauksissa. Vastaa valokuvan perusteella tehtäviin a ja b. a) Millä kirjaintunnuksella seuraavat mittalaitteet on merkitty valokuvassa? f, g h... = yleismittari i... = eristysresistanssimittari d, e... = pihtimittari b... = 2-napainen jännitteenkoetin a... = asennustesteri k... = pistorasiatesteri (suko) l... = pistorasiatesteri (3-vaiheinen) c = jännitetesteri j = jännitteenkoetin (ilmaisin) b) Valitse valokuvasta mittalaite seuraaviin mittauksiin. Mittaus Mittalaite Tunnus Keskuksen jännitteettömyyden toteaminen Palaneen tulppasulakkeen tunnistaminen Keskuksen johdinyhteyksien selvittäminen Jännitteen suuruuden mittaaminen Sähkölaitteen resistanssin mittaaminen Moottorin eristysresistanssin mittaaminen Kiukaan virran mittaus ryhmäkeskuksesta Moottorin tehon mittaus kiinteistökeskuksesta Pistorasian (suko) kytkennän tarkastus Voimapistorasian kytkennän tarkastus Kiertosuunnan mittaus keskuksesta Vikavirtasuojakytkimen toiminnan koestus Suojamaadoituspiirin jatkuvuuden mittaus Kiinteän sähkölaitteen oikosulkuvirran mittaus 2-napainen jännitteenkoetin Jännitteen ilmaisin (jännitteenkoetin) Yleismittari / jatkuvuusmittaus, piippari Yleismittari / V-alue Yleismittari / -alue Eristysvastusmittari / M, 500 V Pihtimittari / A-alue Pihtimittari / P-alue Pistorasiatesteri tai 2-nap. jännitteenkoetin Voimapistorasiatesteri tai 2-nap. jännitteenk. Kiertosuuntamittari tai 2-nap. jännitteenkoetin Asennustesteri (testaus pistorasiatesterillä) Asennustesteri (eristysvastusmittari / 200 ma) Asennustesteri b j c, f, g, h f, g, h f, g, h i d, e, f d k, b l, b a, b a a, (i) a 118 PARITALO SÄHKÖASEUKSET

a b c d e f g h j k l i 14.8 Esimerkkikohteen käyttöönottomittausten pienin mitattu oikosulkuvirta 1,5 mm 2 ryhmässä on 250 A (huoneisto F11) ja 2,5 mm 2 ryhmässä 433 A (huoneisto A1). Tarkista sivun 49 taulukoista, toteutuuko ryhmissä automaattinen poiskytkentä 0,4 sekunnissa, jos ylivirtasuojana olisi gg-sulake, B- tai C- tyypin johdonsuojakatkaisija. Perustele vastauksesi. 1,5 mm 2.. 10 A gg-sulake vaatii mittausvirran 103 A, B-tyypin johdonsuojakatkaisija 63 A ja C-tyypin johdonsuojakatkaisija 125 A.... Kaikki suojat toimivat 250 A oikosulkuvirralla 0,4 sekunnissa.... 2,5 mm 2.. 16 A gg-sulake vaatii mittausvirran 138 A, B-tyypin johdonsuojakatkaisija 100 A ja C-tyypin johdonsuojakatkaisija 200 A.... Kaikki suojat toimivat 433 A oikosulkuvirralla 0,4 sekunnissa.... 1.14 SÄHKÖASEUSTE TARKASTUKSET JA MITTAUKSET 119