ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN YMPÄRIS- TÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUN- NITELMA VUOSILLE 2011 2014

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN YMPÄRIS- TÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUN- NITELMA VUOSILLE 2011 2014 Enonkoski Juva - Kerimäki Punkaharju Puumala Rantasalmi Savonlinna - Sulkava Itä-Savon sairaanhoitopiiri Ympäristöterveydenhuolto / Terveysvalvonta 1

SISÄLLYSLUETTELO: OSA I ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2014 1. JOHDANTO... 7 2. ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTAYKSIKKÖ... 8 2.1. Toimialue... 8 2.2. Valvonnan voimavarat ja tehtävät... 8 2.3. Koulutus... 9 2.4. Valvontakohderekisteri/ Tietojärjestelmä... 10 2.5. Viestintä... 10 2.6. Valvonnan maksullisuus... 11 2.7. Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu... 14 2.8. Valvonnan painopisteet... 15 2.9. Laatujärjestelmä... 15 3. VALVONNAN TOIMIALAT... 16 3.1. Lainsäädäntötausta... 16 3.1.1. Riskinarviointi... 17 3.1.2. Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika... 17 3.1.3. Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet... 18 4. ERITYISTILANTEISIIN VALMISTAUTUMINEN... 19 4.1. Epidemioiden selvittäminen (selvitystyöryhmä)... 19 5. SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 20 Liite 1. Keskeinen lainsäädäntö OSA II TOIMIALAKOHTAISET VALVONTASUUNNITELMAT ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA 1. ELINTARVIKEVALVONTA... 28 2. VALVONTAKOHTEET... 30 3. VALVONTAKOHTEIDEN HYVÄKSYMIS- JA ILMOITUSMENETTELY. 30 3.1.Ennakkovalvonta... 30 3.2.Omavalvonta... 31 4. TARKASTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS... 31 4.1. Riskinarviointi... 32 5. NÄYTTEENOTTO JA TUTKIMUSSUUNNITELMA... 33 6. LABORATORIOT JA ULKOPUOLISET ASIANTUNTIJAT... 34 7. SEURANTAOHJELMAT... 35 8. VALVONTAPROJEKTIT, VALVONNAN PAINOPISTEET JA MUUT ASIAT... 35 2

8.1. Valvontaprojektit... 35 8.2.Valvonnan painopisteet... 36 9. VALVONTAKIRJANPITO... 36 10. HALLINNOLLISET PAKKOKEINOT JA RANGAISTUSSEURAAMUKSET... 37 11. TERVEYSVAARATILANTEET JA TAKAISINVEDOT... 38 11.1.Ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen... 38 12. VALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 40 13. VIESTINTÄ... 40 Liitteet: 1. Elintarvikevalvonnan tarkastusten sisältö 2. Elintarvikevalvonnan tarkastukset 2011 3. Kohdetyyppikohtainen näytteenottosuunnitelma 4. Näytekohtaiset perustutkimuspaketit TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA 1. TAUSTAA... 53 2. TERVEYDENSUOJELULAIN VALVONTASUUNINITELMAN SISÄLTÖ... 54 2.1. Tarkastusten sisällön määrittely... 54 2.1.1. Suunnitelmallisen valvonnan kohteet... 54 2.2. Valvontakohteiden tarkastustiheys... 55 2.2.1.Tarkastukseen käytettävä aika... 56 2.3. Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen... 56 2.3.1.Talousvesi ja uimavesi... 56 2.3.2. Muut näytteet... 57 2.3.3.Valvonta näytteenoton yhteydessä... 57 2.3.4.Hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu... 57 2.4. Terveydensuojelun valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi... 58 2.5. Muut suunnitelmassa huomioitavat asiat... 58 3. TERVEYDENSUOJELUN PAINOPISTEET... 59 3.1. Terveysvalvonnan terveydensuojelulain valvontaa tukevat projektit... 60 4. RAPORTOINTI... 60 5. TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 60 Liite 1. Liite 2. Terveydensuojelulain valvontakohdetyypit, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika Valvontakohdetyyppien tarkastusten yleinen sisältö KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNANSUUNNITELMA 3

1. Yleistä... 72 2. Vuosien 2011-2014 erityiset teema-alueet kuluttajaturvallisuusvalvonnassa... 72 3. Tarkastustoiminta ja tarkastukseen käytettävä aika... 73 3.1 Perustarkastus... 74 3.2 Jälkivalvontaan liittyvä tarkastus (jälki-, lisä tai muu osatarkastus).. 74 3.3 Ennalta ilmoittamaton tarkastus... 75 3.4 Tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika... 75 3.5 Tarkastuksen painopisteet... 75 3.6 Omavalvonnan tarkastaminen kuluttajaturvallisuusvalvonnassa... 76 4. Valvontakohteiden kartoittaminen, riskinarviointi, tarkastustiheydet... 76 4.1 Tarkastustiheys... 76 5. Varautuminen erityistilanteisiin... 77 6. Valvontaprojektit ja näytteenotto... 78 7. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi... 79 Liite 1. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopisteiden valvonta TUPAKKALAIN VALVONTASUUNNITELMA 1. TAUSTAA... 85 2. TUPAKKALAIN VALVONNAN PAINOPISTEET SUUNNITELMAKAUDELLA 2011-2014... 86 3. VALVONTAKOHDETYYPPIEN RISKINARVIOINTI JA TARKASTUsTIHEYS... 87 4. TARKASTUKSEN SISÄLTÖ JA SIIHEN käytettävä AIKA... 88 4.1. Tupakan myyntipaikan tarkastus... 88 4.2. Tupakointikieltojen ja rajoitusten valvonta... 90 4.3. Tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika... 91 5. NÄYTTEENOTTOSUUNNITELMA... 91 5.1. Näytteenotto... 91 5.2. Käytettävät laboratoriot... 91 6. VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 92 Liite 1. Tupakkalain mukaisten kohteiden tarkastustiheydet, suunnitellut tarkastukset sekä niihin käytettävä aika 4

KEMIKAALILAIN VALVONTASUUNNITELMA 1. JOHDANTO... 96 2. KUNNAN KEMIKAALIVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT... 97 3. KEMIKAALIVALVONNAN KOHTEET JA TARKASTUKSET... 98 3.1 Kemikaalitoimittaja... 99 3.1.1 Kemikaalitoimittajan riskinarviointi ja tarkastustiheys... 101 3.1.2 Kemikaalitoimittajan tarkastus... 102 3.1.3 Kemikaalitoimittajan tarkastukseen käytetty aika... 105 3.2 Vähittäismyymälä... 105 3.2.1.Vähittäismyymälän riskinarviointi ja tarkastustiheys... 106 3.2.2. Vähittäismyymälän tarkastus... 107 3.2.3. Vähittäismyymälän tarkastukseen käytettävä aika... 109 4. VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 110 5. RAPORTOINTIOHJE... 111 Liite 1. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon kemikaalilain valvontasuunnitelma vuodelle 2011 5

OSA I Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman yhteinen osa 6

1. JOHDANTO Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö (liite 1) sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Kunnallisen ympäristöterveydenhuollon voimavarat vähentyivät voimakkaasti 1990-luvulla. Voimavarojen turvaamiseksi lainsäädäntöä on vuodesta 2004 lähtien uudistettu. Lakien tarkoituksena on varmistaa korkealaatuinen ympäristöterveydenhuollon valvonta, mikä edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, riittävin voimavaroin ja oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnan tulee perustua dokumentoituihin valvontamenettelyihin ja olla myös muulla tavoin hyvää hallintoa koskevien vaatimusten mukaista. Ympäristöterveydenhuollon valvontatyön lisäksi lakisääteisiin tehtäviin kuuluu myös elinympäristön terveellisyyden edistäminen sekä terveyshaittojen ja vaarojen torjuminen ennakolta. Nyt laadittava Itä-Savon sairaanhoitopiirin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma noudattaa keskusvirastojen laatimaa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa vuosille 2011 2014. Valvontasuunnitelmassa sisältää ympäristöterveydenhuollon eri valvottavien lakien toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat. Valvontasuunnitelma on laadittu Kuntaliiton suunnitelmapohjan mukaisesti. Itä-Savon sairaanhoitopiirin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmassa kaikki yhteiset asiat on koottu osan I yhteiseen osioon ja toimialakohtaisten suunnitelmien ominaispiirteet on esitetty osassa II toimialakohtaisten suunnitelmien osioissa. Yhteistä valvontasuunnitelmaa päivitetään vuosittain tarpeen mukaan. Seuraava toimintavuotta koskeva suunnitelma on hyväksyttävä toimielimessä ja toimitettava aluehallintovirastolle kuluvan vuoden loppuun mennessä. 7

Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajille maksullista. Kunta perii hyväksymänsä taksan mukaiset valvontamaksut. Itä-Savon sairaanhoitopiirin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille 2011-2014 esitetään hyväksyttäväksi ympäristöterveydenhuoltojaostolle 10.12.2010 32. Hyväksytty valvontasuunnitelma toimitetaan lääninhallitukselle 31.12.2010 mennessä. 2. ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON VALVONTAYKSIKKÖ 2.1. Toimialue Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (myöhemmin Sosteri) tuottaa seudulliset ympäristöterveydenhuollon palvelut (terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto) Savonlinnan kaupungin sekä Enonkosken, Juvan, Kerimäen, Punkaharjun, Puumalan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella. Sosterin ympäristöterveydenhuollon yksikkö täyttää yhteistoiminta-aluetta koskevan lain (410/2009) vaatimukset henkilötyövuosien ja organisaatiomallin mukaan. Itä-Savon sairaanhoitopiirin organisaatio muuttuu vuoden 2011 alusta, mutta muutokset ympäristöterveydenhuollon osalta ovat vähäiset. Ympäristöterveydenhuolto kuuluu perusterveydenhuollon yhtenä osastona. Sosterin ympäristöterveydenhuollon toimialue on laaja johtuen aluetta rikkovasta vesistöalasta. Suurimpia valvontakohteita ovat alueen vesilaitokset, isoja elintarvikelaitoksia alueella on muutamia ja alkutuotantoa paljon. Savonlinnan seutu on vilkas kesämatkailualue suurine yleisötapahtumineen, jolloin elintarvikevalvonnan valvontatyö lisääntyy kesäaikaan merkittävästi. 2.2. Valvonnan voimavarat ja tehtävät Terveysvalvonnalla on vuoden 2011 alussa terveysvalvonnan johtajan virka ja kahdeksan terveystarkastajan virkaa. Terveysvalvonnan toimipisteet ovat Savonlinnassa, Kerimäellä, Punkaharjulla, Juvalla ja Sulkavalla. Terveysvalvonnan viranhaltijat ovat erikoistuneet niin, että vähintään kaksi viranhaltijaa vastaa työparina kunkin erikoistumisalan mukaisesta valvontatyöstä. Elintarvikevalvonnan tehtäviä on jokaisella terveysvalvonnan viranhaltijalla. Erikoistuminen lähti vaiheittain käyntiin vuoden 2008 aikana ja kokonaisvaltaisesti erikoistuminen otettiin käyttöön vuoden 2009 alusta. Taulukossa 2.2a on esitetty erikoistuminen lainsäädännöittäin. Tarkemmat henkilökohtaiset tehtäväkuvaukset on hyväksytty vuoden 2009 alusta. 8

Taulukko 2.2a Terveysvalvonnan käytössä oleva henkilöstö ja erikoistuminen Nimi Virkanimike Erikoistuminen / vastuualue Muuta Terveysvalvonnan johtaja EtL, laitosvalvonta Juuti Esa Terveystarkastaja EtL, KtL Kervinen Pertti Terveystarkastaja TsL, EtL Kinnunen Sampsa Terveystarkastaja TsL, KeL Linnala Kirsi Terveystarkastaja EtL, KtL Munck Tiina Terveystarkastaja TsL, KeL, KtL Partanen Hanne Terveystarkastaja EtL, KtL Sairanen Matti Terveystarkastaja EtL, TsL sij. Elisa Veteläinen Silvennoinen Mervi Terveystarkastaja EtL, TsL, KtL Eläinlääkintähuoltoa varten Itä-Savon sairaanhoitopiirillä on yhdeksän eläinlääkärin virkaa v. 2011. Eläinlääkinnän toimipisteet ovat Savonlinnassa, Kerimäellä, Punkaharjulla, Puumalassa, Juvalla ja Sulkavalla. Vuoden 2011 aikana selvitetään mahdollisesti siirtyminen yhteisvastaanottoihin. Valvontasuunnitelmia laadittaessa on huomioitu, että vain osa työstä voi olla suunnitelmallista valvontaa. Suunnittelematonta työaikaa tulee varata neuvontaan, asiakaspalvelutyöhön, laatutyöhön, suunnitelmiin, raportointiin, hallintoon, koulutukseen, viestintään ja henkilöstön oman pätevyyden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi työaikaa tulee varata epidemioiden ja erityistilanteiden selvittämiseen sekä hakemusten ja ilmoitusten käsittelyyn. Taulukko 2.2b Suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille Valvontaan käytettävä aika kokonaisuudessa Suunnitelmalliseen valvontaan käytettävä aika Valvonnan tarve riskinarvioinnin perusteella htpv htpv Elintarvikevalvonta 422 (45,6 %) 265 529 Terveydensuojelun valvonta 310 (33,5 %) 220 100 Tupakkavalvonta 50 (5,4 %) 40 40 Kemikaalivalvonta 4 (0,4 %) 3,5 3,5 Tuoteturvallisuusvalvonta 70 (7,6 %) 47 94 Eläinlääkintähuolto 70 (7,6 %) Yhteensä 926 575,5 100 % 2.3. Koulutus Henkilöstön kouluttamisella on keskeinen merkitys henkilöstön pätevyyden ylläpitämiseksi. Koulutuksen tavoitteena on keskeisten lainsäädäntöjen tunteminen ja soveltaminen sekä henkilökohtaisen tieto-taidon kehittäminen. Lisäksi viranomaistyössä tarvitaan hyvää suomenkieltä, vuorovaikutustaitoja ja tietotekniikkaosaamista. 9

Henkilöstön koulutuksen painopisteet ja laajuus suunnitellaan henkilöstön erikoistumista mukaillen. Täsmällistä koulutussuunnitelmaa ei voi tehdä, koska iso osa alan koulutustilaisuuksista tulee julki muutamia kuukausia ennen tapahtumaa. Koulutussuunnitelmaa tehtäessä huomioidaan työkokoukset, alueelliset ja valtakunnalliset koulutuspäivät sekä erikoiskoulutukset. Tavoitteena pyritään määrärahojen puitteissa mahdollistamaan suositusten mukainen täydennyskoulutustarve. Koulutukset kirjatuvat viranhaltijoittain Personec-Ess -henkilöstöhallinnon ohjelmaan. Koulutuksessa käynyt henkilö huolehtii tiedon jakamisesta yksikössä sovitun käytännön mukaisesti. 2.4. Valvontakohderekisteri/ Tietojärjestelmä Terveysvalvonnan käytössä on TerveKuu -asianhallintaohjelma, johon kirjataan valvontatyön toimenpiteet. TerveKuu ohjelma on KUTI-YHTI yhteensopiva valvontatietojärjestelmä. Valvontakohde- ja valvontatiedot syötetään KU- TI -luokitusten mukaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä. YHTI luokitusten valvontatietojen kirjaaminen tehdään valtakunnallisen ohjeistuksen ja aikataulun mukaisesti. Tavoitteena on, että YHTI kokonaisuus on toteutettu ja käyttöönotettu vuoden 2013 loppuun mennessä. Viranhaltijapäätökset ja kokousasiat valmistellaan Sosterin ohjeistuksen mukaisesti Dynasty-ohjelmalla. Dynasty ohjelma muuttuu vuoden 2011 alusta ja koulutusta järjestetään alkuvuodesta 2011. Sosteri siirtyy sähköiseen arkistointiin (e-ams) vuoden 2011 aikana. Tämä tulee muuttamaan myös ympäristöterveydenhuollon käytäntöjä sillä käytettävien järjestelmien tulee tukea sähköistä arkistointia. 2.5. Viestintä Viestinnän tarkoituksena on kertoa etukäteen valvonnan painopisteistä ja tavoitteista, lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä julkaisemalla valvonnan tuloksia ja varmistamalla erityis- ja poikkeustilanteissa aktiivisella tiedottamisella toimijoiden ja kuluttajien turvallisuus. Viestinnän osa-alueita ovat asiakaspalvelu, kohderyhmien opastus ja kouluttaminen sekä tiedottaminen. Viestinnän kohderyhmiä ovat kuntalaiset, elinkeinonharjoittaja, toiset viranomaiset ja muut asiakkaat. Kuntalaisten asiakaspalvelua hoitaa jokainen viranhaltija. Terveysvalvonnassa asiakaspalvelu ohjautuu pääasiallisesti päivystävän terveystarkastajan kautta niin, että asiakaspalvelua hoidetaan terveystarkastajien erikoistumisen mukaisesti. Päivystys keskittää asiakaspuhelut ja varmistaa sen, että asiakaspalvelu on sujuvaa. Lisäksi asiakaspalvelua varten on käytössä tarkastajien yhteissähköposti. 10

Kohderyhmien opastukset ja ohjaukset sekä elinkeinonharjoittajille viestintä tehdään terveysvalvonnan yksikössä terveystarkastajien erikoistumisen mukaisesti. Viestintä toisille viranomaisille tapahtuu myös erikoistumisen mukaisesti. Ympäristöterveydenhuoltojaoston esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa Internetissä. Esityslistat ovat nähtävissä viikkoa ennen kokousta ja pöytäkirjat kokouspäivänä. Esimerkiksi valvontasuunnitelmat liitteineen löytyvät sieltä samoin kuin yksikössä toteutettujen projektien yhteenvedot. Lisäksi esityslistoista tiedotetaan lehdistölle julkaisun jälkeen. Projekteista ja lainsäädännön muutoksista on laadittu lehdistötiedotteita. Vuoden 2011 aikana toteutetaan terveysvalvonnan Internet sivut. Aineisto on koottu vuoden 2010 aikana, mutta organisaatiomuutoksesta johtuen sivujen valmistuminen ajoittuu alkuvuoteen 2011. Internet sivuille päivitetään ajankohtaisia asioita ja sieltä löytyy erilaisia kaavakkeita ja ohjeita. Tällöin kaikki asiakasryhmät saavat ajantasaiset tiedot sieltä. Myös asiakaspalautteen saaminen mahdollistunee paremmin Internet sivuston kautta. Viestintäsuunnitelma laaditaan yhdessä valmiussuunnitelman kanssa vuonna 2011. Yleisessä viestinnässä hyödynnetään Sosterin hyväksyttyä viestintäohjeistusta. Viestintä terveysvaaratilanteissa, erityistilanteissa ja kriiseissä tapahtuu laadittavan viestintäsuunnitelman mukaisesti. Viestinnän vastuu jakaantuu erikoistumisen mukaisesti. Epidemiaselvitystyöryhmien kokoonpanot ja tehtävävastuut myös viestinnän osalta päivitetään alkuvuodesta 2011. 2.6. Valvonnan maksullisuus Valvonnan maksullisuudella pyritään tehostamaan lainsäädännön edellyttämää valvontaa sekä turvaamaan ympäristöterveydenhuollon voimavaroja. Tämän vuoksi on tärkeää, että maksutulot kohdennetaan valvonnasta vastaavalle yksikölle. Kunnan valvontaviranomaisen on perittävä toimijalta hyväksymänsä taksan mukainen maksu valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta. Maksullisia ovat myös valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonta, silloin kun määräysten antaminen perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen. Ympäristöterveydenhuollossa maksuja peritään eri lainsäädäntöjen osalta seuraavasti: Elintarvikelain (23/2006) mukaiset maksut: 11

elintarvikehuoneistojen ja niiden omavalvontasuunnitelmien hyväksymistä; kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvää tarkastusta, näytteenottoa ja näytteen tutkimista; Euroopan unionin ulkopuolelle eläimistä saatavia elintarvikkeita vievien elintarvikehuoneistojen valvontaa siltä osin kuin vienti ostajamaan vaatimuksesta edellyttää tavallista kattavampaa valvontaa; sekä elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien elintarvikelain 7 luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden valvomiseksi tapahtuvaa tarkastusta 28 artiklan perusteella kaikesta elintarvikelain mukaisesta lisävalvonnasta, myös kehotuksen perusteella tehdystä Lisäksi taksan soveltamisessa otetaan huomioon, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 artikloissa 27 ja 28 sekä elintarvikelain 70 :n 2 momentin ja 71 :n 3 momentin nojalla annetussa eräitä elintarvikevalvonnan maksuja koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (1040/2007) säädetään. Terveydensuojelulain (763/1994) mukaiset maksut: terveydensuojelulain 13 mukaisista toiminnoista tehtävien ilmoitusten käsittelystä sekä; terveydensuojelualain 18 mukaisen laitoksen hyväksymistä; kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvää tarkastusta, näytteenottoa ja näytteen tutkimista sekä 6 :n pykälän nojalla myöntämistään todistuksista (laivatarkastukset); 6 :ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu lain säännösten noudattamatta jättämiseen; 13 :n nojalla tehtyjen ilmoitusten perusteella annettujen määräysten valvonnasta; 18 :n nojalla tehdyn hakemuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta sekä 20 :ssä edellytetystä talousveden laadun valvonnasta ja tarkkailusta; 29 :ssä edellytetystä uimaveden säännöllisestä valvonnasta asunnossa tai muussa oleskelutilassa suoritetusta mittauksesta, näytteenotosta, tutkimuksesta ja selvityksestä, joka liittyy 26 :n mukaisten terveyshaittojen selvittämiseen (arvonlisäverollinen); kaivon omistajalta talousvesitutkimuksista silloin, kun kysymys ei ole 16 :n 4 momentissa tarkoitetusta talousvettä toimittavasta laitoksesta (arvonlisäverollinen). 12

Kemikaalilain (744/1989) mukaiset maksut: valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista; kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu lain säännösten noudattamatta jättämiseen. Tupakkalain (693/1976) mukaiset maksut: 10b :ssä tarkoitetun myyntiluvan myöntämistä 10b :ssä tarkoitetun myyntiluvan vuotuista valvontamaksua 14a :ssä tarkoitetun kunnan valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia; 14a :ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvontaan silloin, kun määräysten antaminen perustuu tämän lain säännösten noudattamatta jättämiseen. Lääkelain (395/1987) mukaiset maksut: 54 a :ssä tarkoitetun nikotiinin korvaustuotteiden myyntiluvan myöntämistä 54 b :ssä tarkoitetun myyntiluvan vuotuista valvontamaksua Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain (75/2004) mukaiset maksut: valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista Valvontamaksut perustuvat tuntihintaan, joka on aina sama, riippumatta siitä, kuka viranhaltija tarkastuksen tekee. Tarkastusmaksuun kuuluu tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Kuntaliiton yleiskirjeen ohjeistuksen mukaisesti matkakustannukset on sisällytetty jaettaviin yleiskustannuksiin, jolloin ne tulevat mukaan tuntihintaan, eikä matkalaskua kohdenneta suoraan toiminnanharjoittajalle. Valvontakohdetta laskutetaan taksojen mukaisten valvontamaksujen mukaan. Kaikkien muiden lakien mukaiset valvontamaksut perustuvat tuntihintaan, ainoastaan tupakkatuotteiden vähittäismyynnin ja nikotiinikorvaustuotteiden valvontamaksut ovat vuosimaksuja. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöön on tullut oikeus periä viivästyskorkoa. Jos toimenpiteestä määrättyä maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, peritään viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 :n i momentin tarkoittaman korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta peritään viiden euron suuruinen viivästysmaksu, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöön on myös lisätty keskusvirastoille velvollisuus korvata kunnille sellainen työ, joka liittyy keskusvirastojen pyytämiin tehtäviin, jotka eivät lain mukaan kuulu kunnalle. Tämä koskee keskusvi- 13

rastoista kuntien toimeenpantavaksi ohjaamia tarkastuksia, näytteenottoa, tutkimuksia ja selvityksiä, jotka laissa säädetään viraston tehtäviksi tai jotka liittyvät viraston ohjeiden valmisteluun. Esimerkiksi: Valtio korvaa kunnille aiheutuneet kustannukset sellaisista Elintarviketurvallisuusviraston kuntien toimeenpantaviksi ohjaamista elintarvikevalvonnan tarkastuksista, näytteenotoista, tutkimuksista ja selvityksistä, jotka elintarvikelaissa säädetään Elintarviketurvallisuusviraston tehtäviksi tai jotka liittyvät säädösten tai Elintarviketurvallisuusviraston ohjeiden valmisteluun. Lain 30 :n 4 kohdan mukaisten valvontatehtävien suorittamisesta valtio korvaa kunnille ainoastaan näytteiden tutkimuskustannukset. (13.3.2009/130 Taksat on hyväksytty ympäristöterveydenhuoltojaostossa 7.11.2008 24 ja kuntayhtymähallituksessa 17.12.2008 209. Vuonna 2011 on käytössä samat taksat. Valvontamaksut on määritelty siten, että ne kattavat suunnitelmallisesta valvonnasta aiheutuneet kustannukset. Maksujen periminen on mahdollista sen jälkeen, kun ympäristöterveydenhuoltojaosto on hyväksynyt valvontasuunnitelmat. Saadut tulot on tarkoituksenmukaista kohdentaa terveysvalvonnan kehittämiseen ja toiminnan turvaamiseen: - ajanmukainen näytteenotto- ja mittauskalusto - riittävät laboratorio- ja tutkimusvarat - projektien rahoitus - opiskelijoiden opinnäytetyöt - laatutyö - toiminnan kehittäminen. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin yhteydessä arvioidaan myös valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen terveysvalvonnalle. 2.7. Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Näytteenottosuunnitelman mukaiset näytteet tutkitaan pääsääntöisesti seuraavissa akkreditoiduissa sopimuslaboratoriossa: Vesinäytteet: Ramboll Analytics Oy, Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, Savolab Oy Elintarvikenäytteet: Savolab Oy Sisäilman mikrobinäytteet: Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Vesinäytteiden osalta näytteitä tutkitaan kolmessa eri sopimuslaboratoriossa kunkin kunnan ja toiminnanharjoittajan osalta voimassa olevien sopimusten mukaisesti. Laboratoriopalvelut kilpailutettiin niin, että uusi sopimuskausi alkoi vuonna 2010. Sopimuslaboratorioissa teetetään kaikki tarvittavat analyysit (omavalvonta, käyttötarkkailu ja toiminnanharjoittajan maksamat viranomaisnäytteet). 14

Toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa on näytteenottosuunnitelmat niiden näytteiden ja tutkimusten osalta, jotka voidaan etukäteen suunnitella. Näytteenotosta aiheutuvat kustannukset kohdistuvat pääosin toiminnanharjoittajalle. Näytteiden ottamisesta vastaa pääsääntöisesti ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat. Lisäksi käytetään sertifioitua ulkopuolista hyväksyttyä näytteenottajaa. Lisäksi talousarviossa on varauduttu erityistilanteisiin liittyvään näytteenottoon ja laboratoriotutkimuksiin (esim. ruokamyrkytys ja vesiepidemiat). Ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat avustavat keskusviranomaisen valvontaohjelmien mukaisissa näytteidenotoissa. 2.8. Valvonnan painopisteet Tässä yhteisessä valvontasuunnitelmassa kirjataan valvonnan painopisteinä ne, jotka on tarkoitus ottaa huomioon koko ympäristöterveydenhuollon valvonnassa. Yhteiset painopisteet ovat: laatujärjestelmien kehittäminen erityistilanteisiin liittyvä viestintä ja varautuminen valvontasuunnitelmien seuranta tietojärjestelmähankkeet. Valvontaprojektit ja hankkeet ovat usein keskusvirastojen, AVIen tai kunnan itsensä valitsemien painopisteiden mukaista toimintaa, jossa selvitetään valvontakohteen nykytilanne tai valvontatarve ja jonka avulla valvontaa voidaan toteuttaa koordinoidusti ja tehokkaasti. Valvontaprojekteilla voidaan selvittää myös esimerkiksi tietyn toimialan asiakokonaisuuksia keskitetysti. Valvontaprojekteihin ja hankkeisiin voi kuulua tarkastuksia, mittauksia, näytteenottoa ja analysointia. Ympäristöterveydenhuollon vuosittaiset painopisteet ja projektit esitellään toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa tarkemmin. Toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa on valittu valtakunnallisten projektien lisäksi omia projekteja tukemaan valvontaa ja terveyden edistämistä. 2.9. Laatujärjestelmä Valvonnan kehittäminen ja laatu on valittu painopisteeksi kaikilla ympäristöterveydenhuollon toimialueilla. Vain elintarvikevalvonnassa edellytetään lakisääteisesti valvontaviranomaiselta laatujärjestelmää. Itä-Savon sairaanhoitopiirille myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001 Kings Fund -kriteeristön mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon laaduntunnustus. Sairaanhoitopiirin laajennuttua vuonna 2007 myös kolmen kuntayhtymän 15

ympäristöterveydenhuollon yksiköt liittyivät osaksi Sosteria. Toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi ja laadukkaan valvontatyön turvaamiseksi vuoden 2008 yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi muodostui ympäristöterveydenhuollon laatukäsikirjan sekä siihen keskeisesti kuuluvien menettelytapaohjeiden laatimisen. Työtä koordinoimassa oli terveysvalvonnan laaturyhmä. Laatujärjestelmän tarkoituksena on ohjata ja motivoida ympäristöterveydenhuollon viranomaisia laadun parantamiseen sekä täyttämään asiakkaiden, toiminnanharjoittajien sekä valvontaa johtavien viranomaisten odotukset ja tarpeet. Terveysvalvonnassa tehdyn määrätietoisen laatutyön johdosta yksikölle kyettiin järjestämään sellaiset toimintaedellytykset ja toimintakulttuuri, että terveysvalvonta osana koko Sosteria sai SHQuality Oy:n laaduntunnustusneuvoston sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelmaan (Social and Health Quality Service /SHQS) perustuvan laaduntunnustuksen 29.9.2008. Vuonna 2010 jatkettiin hyvin alkanutta laatutyötä laatimalla uusia ja päivittämällä entisiä menettelytapaohjeita sekä kuvaamalla terveysvalvonnan keskeisiä prosesseja. Tulevana vuonna on tarkoituksenmukaista keskittyä myös entistä enemmän itsearvioinneissa havaittuihin puutteisiin ja eri kanavien kautta esille tuotuihin kehityskohteisiin. Tavoitteena on, että vuoden 2011 aikana laatukäsikirjan rakennetta uudistetaan vastaamaan Sosterin laatukriteereitä. Sosterissa yhteisesti hyväksytyt arvot ohjaavat toimintaa. Sosterin yhteisistä arvoista muokataan ympäristöterveydenhuoltoon soveltuvat toimintaa syventävät arvot vuoden 2011 aikana. Ympäristöterveydenhuollon tunnustettu laatupolitiikka luo perustan valvonnan kattavuudelle ja valvontatoimen oikealle kohdentamiselle. Toiminnassa saadaan välittömiä tuloksia poistamalla havaittuja haittoja ja ongelmia mahdollisimman nopeasti. Lisäksi valvonnalla on välillisiä vaikutuksia, jolloin kuntayhtymän alueella määräysten vastaiset toiminnot vähenevät ja kuntalaiset kokevat elinympäristönsä turvalliseksi ja viihtyisäksi. 3. VALVONNAN TOIMIALAT 3.1. Lainsäädäntötausta Ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valvontasuunnitelmassa ovat mukana toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat, joista säädetään kansanterveyslaissa (66/1972) määritellyissä ympäristöterveydenhuollon laiessa: terveydensuojelulaissa (763/1994), elintarvikelaissa (23/2006), laissa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004), kemikaalilaissa (744/1989), tupakkalaissa (693/1976) sekä eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009). Keskeisin valvottava lainsäädäntö on suunnitelman liitteessä 1. Valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) 3 :n mukaan kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään: 1) tarkastuksen sisältö; 16

2) valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys; 3) tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika; 4) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen; sekä 5) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi. Valvontasuunnitelmaan on tarkoituksenmukaista sisällyttää myös eläinlääkintähuollon tehtäväksi säädetty eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä valvonta, jota koskeva eläinlääkintähuoltolaki tuli voimaan 1.11.2009. Lain mukaan eläinlääkintähuoltoa koskeva alueellinen valvontasuunnitelma tulee laatia 1.11.2010 ja kunnan suunnitelma 1.11.2011 mennessä. Toimialakohtainen valvonta esitellään kunkin toimialan omassa valvontasuunnitelmassa. Tähän suunnitelmaan on koottu valvontayksikön alueella erityisesti suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit. 3.1.1. Riskinarviointi Valvontakohteiden valvonnan tarve määräytyy kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Toimialakohtaisissa suunnitelmissa on valvontakohteiden riskinarviointia käsitelty tarkemmin. Riskinarviointi ja luokitus ovat jokaisella toimialueella erilaisia. Riskinarvioinnin lähtökohtana on valvontakohteiden lukumäärien tieto ja kohteiden tuntemus. Riskinarvioinnissa pyritään järjestelmällisesti tunnistamaan valvontakohteen vaarat ja terveyshaitat sekä arvioimaan niiden merkitys. Riskinarvioinnin lähtökohtana ovat toimialakohtaiset ohjeet valvontakohdetyypeittäin. Valvontakohdekohtaiseen riskinarviointiin vaikuttaa esimerkiksi hyvin toimiva omavalvonta tai muu vastaava laadunvalvonta tai käyttötarkkailu sekä hyvä turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen jotka pienentävät riskiä. Toisaalta toimijan laiminlyönnit, tapahtuneet onnettomuudet tai toistuvat toimintaa koskevat ilmoitukset voivat olla perusteena tarkastustiheyden lisäämiselle. Kaikkien valvontakohteiden osalta riskinarviointia ei ole tehty. Kohdekohtaista riskinarviointia jatketaan. Riskinarvioinnissa käytetään TerveKuu asianhallintaohjelman riskinarviointia sekä toimialakohtaisia ohjeita. Terveysvalvonnan tavoitteena on, että kohdekohtainen riskinarviointi on tehty kaikille valvontakohteille vuoden 2011 loppuun mennessä. 3.1.2. Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Tarkastustoiminta on oleellinen osa selvitettäessä valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimuksenmukaisuutta. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Tarkastus voi sisältää näytteenottoa ja mittauksia kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palvelujen terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Pelkkä näytteenottokäynti ei ole tarkastus. 17

Valvontasuunnitelmaan kirjatut tarkastukset ovat ympäristöterveydenhuollon säännöllistä tarkastustoimintaa. Toimialakohtaisiin valvontasuunnitelmiin kirjataan tarkastukset joko valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien mukaan. Tarkastusaikaan kuuluu tarkastuksen valmistelu, tarkastus ja tarkastuskertomuksen laatiminen. Pääsääntöisesti yhteen tarkastukseen käytettävä aika on vähintään kaksi tuntia. Tarkastuksen sisältö määräytyy sen mukaan, millaiseen kohteeseen ja minkä lain perusteella se tehdään. Tarkastuksen lakiperusteet on käytävä ilmi sekä valvontasuunnitelmassa että tarkastuskertomuksessa. Tarkastus voi olla myös useamman lain perusteella tehtävä tarkastus silloin, kun tarkastettaviin asiakokonaisuuksiin pystytään perehtymään riittävästi. Tarkastusten tarkempi määrittely selostetaan kunkin toimialakohtaisen suunnitelman yhteydessä. Lisäksi kukin suunnitelma sisältää yksityiskohtaisesti toimialoittain tarkastuksen sisällön ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan. Eri valvontakohdetyyppien tarkastusten sisältö määräytyy lainsäädännön vaatimuksiin, keskusvirastojen ohjeisiin ja terveysvalvonnan laatujärjestelmään. Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus ja tarkastetut asiat kirjataan, vaikka niissä ei tarkastuksen aikana havaittaisikaan epäkohtia. Tarkastuskertomukseen merkitään valvonnan tarkoitus, sovellettu lainsäädäntö, käytetyt menetelmät ja valvonnan tulokset sekä tarvittaessa asianomaiselta toimijalta edellytettävät toimet ja niiden määräajat. Tarkastuskertomus toimitetaan tiedoksi asianosaisille. Suunnitelmallisten tarkastusten lisäksi tehdään paljon ennalta suunnittelemattomia tarkastuksia, joita ovat esimerkiksi ilmoitusten perusteella tehtävät tarkastukset, erityistilanteisiin liittyvät tarkastukset ja uusien kohteiden ennakkotarkastukset. Näiden tarkastusten sisältö ja tarkastukseen käytettävä aika ovat suunnitelmallisten tarkastusten kanssa samanlaisia. 3.1.3. Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Tarkastustiheys määräytyy riskinarvioinnin perusteella. Riskinarvioinnin lähtökohtana on valvontakohteiden lukumäärien tieto ja kohteiden tuntemus. Näiden perusteella määräytyy valvontatarve. Kaikilla valvontakohteilla ei ole ilmoitus- tai hyväksymismenettelyä, joten näiden kohteiden kartoittamiseen tulee varata aikaa. Koska kaikkien valvontakohteiden kohdekohtaista riskinarviointia ei ole tehty, määräytyy valvontakohdekohtainen tarkastustiheys keskusviranomaisten määrittelemien tarkastustiheyksien mukaisesti. Tarkastustiheyteen vaikuttavat myös hyvin toimiva omavalvonta tai muu vastaava laadunvalvonta tai käyttötarkkailu sekä hyvä turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen jotka pienentävät riskiä. Toisaalta toimijan laiminlyönnit, 18

tapahtuneet onnettomuudet tai toistuvat toimintaa koskevat ilmoitukset voivat olla perusteena tarkastustiheyden lisäämiselle. Toimialakohtaiset valvontakohdetyyppien keskimääräiset tarkastustiheydet ja tarkastuksiin käytettävät ajat on esitetty toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa taulukoituna. Tarkastustiheydet on määritelty kohdetyyppikohtaisen riskiluokituksen perusteella, joita tullaan tarkentamaan kohdekohtaisen riskinarvioinnin myötä. Toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa käsitellään tarkemmin tarkastustiheyksiä ja tarkastusaikoja. Valvontakohteiden valvontamaksut määräytyvät tarkastusmäärien perusteella. Tarkastukset laskutetaan vasta kun ne on tehty. Uudet valvontakohteet tulevat ilmoituksen tai hakemuksen käsittelyn yhteydessä suunnitelmallisen valvonnan piiriin, joten kohteeseen tehtävät tarkastukset ovat suunnitelmallisia tarkastuksia ja niistä peritään hyväksytyn taksan mukainen tarkastusmaksu. 4. ERITYISTILANTEISIIN VALMISTAUTUMINEN Lainsäädäntö edellyttää ympäristöterveydenhuollolta varautumista erityistilanteisiin. Erityistilanteisiin varautumista parannettiin päivittämällä erityistilannesuunnitelma vuonna 2008. Valmiussuunnitelma päivitetään vuoden 2011 aikana. Valmiussuunnitelmaan sisällytetään terveydensuojelulain tarkoittama erityistilannesuunnitelma. Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt ympäristöterveydenhuollon erityistilanneoppaan, jota hyödynnetään erityistilannesuunnitelmaa laadittaessa. 4.1. Epidemioiden selvittäminen (selvitystyöryhmä) Epidemioiden (elintarvike- ja talousvesivälitteiset) selvittäminen kuuluu ympäristöterveydenhuollon tehtäviin. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 251/2007 (elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytystautiepidemioiden selvittämisestä) mukaisesti ympäristöterveydenhuoltojaosto on kokouksessaan 31.5.2007 nimennyt selvitystyöryhmän jäsenet (12, 13 ja 14 ). Selvitystyöryhmän kokoonpano päivitetään vuoden 2011 alussa. 19

5. SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Valvontasuunnitelman toteutuminen arvioidaan vuosittain Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky. ympäristöterveydenhuoltojaostossa. Arviointia hyödynnetään valvonnan kehittämiseen, valvonnan toimivuuden varmistamiseen ja uusien suunnitelmien laatimiseen. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa tarkastellaan: kuinka kattavasti suunniteltu toiminta ja suunnitellut tarkastukset ovat toteutuneet (tarkastusten kattavuus) tarkastusten ja näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin valvonnan kattavuus toimialoittain. Tarvittaessa kerrotaan syyt tai perustelut mahdollisten toteutumatta jääneiden tavoitteiden osalta tai mahdolliset poikkeamat sekä vaadittavat toimenpiteet, jotta tavoitteet toteutuisivat seuraavalla jaksolla erityyppisiin tarkastuksiin ja kohteisiin käytetty aika verrattuna suunniteltuun ajankäyttöön osallistumisesta valvontaprojekteihin valtakunnallisten ja omien painopistealueiden valvonnan toteutuminen esiin tulleiden epäkohtien määrä ja laatu toimenpiteet epäkohtien korjaamiseksi voimavarojen riittävyys suhteessa tarpeeseen ja suunniteltuun toimintaa paljonko voimavaroja on käytetty ennalta suunniteltuihin valvontatehtäviin suhteessa muihin tehtäviin henkilöstövoimavarojen kohdentuminen eri lakien mukaiseen valvontaan koulutuksen painopisteet ja laajuus maksujen kohdentuminen valvonnan voimavarojen ja toiminnan kehittämiseen. Yhteenveto toimialakohtaisten toteutumien arvioinnista voidaan koota esimerkiksi taulukkoon 5.1a. Taulukko 5.1a Voimavarojen jakautuminen valvottaville toimialoille Suunniteltu (taulukosta 2.2b) Toteutunut Elintarvikevalvonta Terveydensuojelun valvonta Tupakkavalvonta Kemikaalivalvonta Tuoteturvallisuusvalvonta Eläinlääkintähuolto yhteensä tarve riskinarvioinnin perusteella Toimialakohtaisten valvontasuunnitelmien toteutumisen arvioinnissa käytetään keskusvirastojen laatimia lomakkeita, joiden avulla selvitetään toimialakohtaisesti toteutunut valvonta. 20

Mikäli suunnitelmassa asetetut tavoitteet eivät toteudu, arvioinnissa tarkastellaan mahdollisia syitä tähän (virkavapaat, yllättävät projektit, muut tehtävät yms.). Valvonnasta saaduilla tuloilla tulee turvata ympäristöterveydenhuollon mahdollisuus ylläpitää valvontaa. Koko valvontayksikön tulot voidaan esittää kootusti taulukon 5.1b mukaisesti. Taulukko 5.1b Toimialakohtaiset tulot suunnitelmallisen valvonnan tulot Elintarvikevalvonta Terveydensuojeluvalvonta Tupakkavalvonta Kemikaalilainvalvonta Tuoteturvallisuusvalvonta Yhteensä Muut tulot (hyväksymispäätökset yms.) Toteutumisen arviointi sisältää paljon taulukoita, mutta siihen tulee liittää myös sanallinen arvio valvonnan onnistumisesta. Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky. ympäristöterveydenhuoltojaoston hyväksymä valvontasuunnitelmien toteutumisen arviointi lähetetään vuosittain aluehallintovirastolle kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä. 21

Kuntien valvontaa ohjaavaa keskeistä lainsäädäntöä Elintarvikevalvonnan lainsäädäntöä 1) Elintarvikelaki (23/2006) 2) Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004 3) Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta (321/2006) 4) Alkutuotantoasetus (134/2006) 5) Elintarvikehygienia-asetus (EY) N:o 852/2004 6) Elintarvikevalvonta-asetus (321/2006) 7) eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004 8) Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus (EY) N:o 854/2004 9) Ensisaapumisasetus (118/2006) 10) Lihantarkastusasetus (38/ELO/2006) 11) STM:n asetus elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä (251/2007) 12) Yleinen elintarvikevalvonta-asetus (EY) N:o 178/2002 13) valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista (1174/2006) 14) Valtioneuvoston asetus eräistä elintarvikevalvonnan maksuista (1040/2007) 15) MMM:n asetus eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta (Laitosasetus) (37/EEO/2006) 16) MMM:n asetus eräiden elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (Elintarvikehuoneistoasetus) (28/2009) 17) STM:n asetus elintarvikkeiden myynnistä ulkotilassa sekä suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta (731/2007) Kemikaalivalvonnan lainsäädäntöä EY-lainsäädäntö: 1) Kemikaalilaki (744/1989, muutoksineen) 2) Kemikaaliasetus (675/1993, muutoksineen) 3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 648/2004 pesuaineista 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 22

76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 6) STM:n asetus kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä (807/2001, muutoksineen) 7) STM:n asetus vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005) 8) STM:n asetus kemikaaleja koskevien tietojen toimittamisesta (374/2002, muutos 101/2005) 9) STM:n asetus vaarallisen kemikaalin päällyksen turvasulkimesta ja näkövammaisille tarkoitetusta vaaratunnuksesta (430/2001) 10) Valtioneuvoston asetus biosidivalmisteista (466/2000). EY komission asetukset (EY) N:o 2032/2003 ja 1048/2005 11) Suojauskemikaaliasetus (123/1994) 12) Valtioneuvoston antamat asetukset ja päätökset kemikaaleja koskevista kielloista ja rajoituksista (liite 2) 13) Asetus vaarallisen kemikaalin vähittäismyynnistä (676/1993) Terveydensuojelun lainsäädäntöä 1) Terveydensuojelulaki (763/94) 2) Terveydensuojeluasetus (1280/1994) Talousveden osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: o STM asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja o valvontatutkimuksista STM asetus(401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Uimavesien osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: Allasvedet o STM asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista Uimarantavedet o STM:n asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (ns. EU uimarantavesien valvontaan) ja STM:n asetus 354/2008 pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Tupakkavalvonnan lainsäädäntöä 1) Tupakkalaki (693/1976) 2) Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977) 3) STM:n asetus tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkausten merkinnöistä sekä haitta-aineiden määristä ja mittausmenetelmistä sekä testauslaboratorioista (641/2002) 4) STM:n päätös tupakointivälineistä (1158/1999) 5) STM:n omavalvontasuunnitelmamääräys: STM:n määräyskokoelma (dnro 1999:53) 23

Tuoteturvallisuusvalvonnan lainsäädäntöä 1) Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) 2) Valtioneuvoston asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (613/2004) 3) Laki lelujen turvallisuudesta (287/1997) 4) Laki kosmeettisista valmisteista (22/2005) 5) KTM:n asetus kosmeettisista valmisteista (75/2005) Eläinlääkintähuolto 1) Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) 2) Valtioneuvoston asetus eläinlääkintähuollosta (1031/2009) Muuta 1) Hallintolaki (434/2003) 2) Kuntalaki (365/1995) 3) Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (N:o 665/2006) 4) Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (N:o 664/2006) 5) Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta (410/2009) 6) Lääkelaki (395/1987) 24

OSA II Toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat 25

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN YMPÄRIS- TÖTERVEYDENHUOLLON ELINTARVIKEVAL- VONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2014 26

SISÄLLYSLUETTELO 1. ELINTARVIKEVALVONTA... 28 2. VALVONTAKOHTEET... 30 3. VALVONTAKOHTEIDEN HYVÄKSYMIS- JA ILMOITUSMENETTELY. 30 3.1.Ennakkovalvonta... 30 3.2.Omavalvonta... 31 4. TARKASTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS... 31 4.1. Riskinarviointi... 32 5. NÄYTTEENOTTO JA TUTKIMUSSUUNNITELMA... 33 6. LABORATORIOT JA ULKOPUOLISET ASIANTUNTIJAT... 34 7. SEURANTAOHJELMAT... 35 8. VALVONTAPROJEKTIT, VALVONNAN PAINOPISTEET JA MUUT ASIAT... 35 8.1. Valvontaprojektit... 35 8.2.Valvonnan painopisteet... 36 9. VALVONTAKIRJANPITO... 36 10. HALLINNOLLISET PAKKOKEINOT JA RANGAISTUSSEURAAMUKSET... 37 11. TERVEYSVAARATILANTEET JA TAKAISINVEDOT... 38 11.1.Ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen... 38 12. VALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 40 13. VIESTINTÄ... 40 Liitteet: 5. Elintarvikevalvonnan tarkastusten sisältö 6. Elintarvikevalvonnan tarkastukset 2011 7. Kohdetyyppikohtainen näytteenottosuunnitelma 8. Näytekohtaiset perustutkimuspaketit 27

1. ELINTARVIKEVALVONTA Kunnan on huolehdittava alueellaan elintarvikelain (23/2006) mukaisesta valvonnasta (kunnan elintarvikevalvonta), jollei 30, 31, 34, 42 tai 43 :stä muuta johdu. Kunnassa nämä tehtävät hoitaa kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin (kunnan valvontaviranomainen). Mitä elintarvikelaissa säädetään kunnasta, koskee yhteistoiminta-aluetta. Kunta voi sopia toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa, että kunnalle tai sen viranomaiselle tässä laissa säädetty tehtävä, jossa toimivalta voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijan hoidettavaksi. Kuntayhtymä voi tehdä edellä tarkoitetun sopimuksen, jos siihen on kuntayhtymän jäsenkuntien suostumus. Kunnanvaltuusto voi antaa lautakunnalle tai toimielimelle oikeuden siirtää toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle tai jaostolle myös tämän lain 55 60 :ssä tarkoitettujen hallinnollisten pakkokeinojen osalta. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (merkitty myöhemmin Sosteri) Savonlinnan kaupunki sekä Enonkosken, Juvan, Kerimäen, Punkaharjun, Puumalan, Rantasalmen, Savonrannan (liittyi Savonlinnaan v. 2009) ja Sulkavan kuntien alueella monijäseninen toimielin eli kunnan valvontaviranomainen on kuntayhtymän hallitus. Kuntayhtymän hallitus on perustanut ympäristöterveydenhuoltojaoston käsittelemään ympäristöterveydenhuollon asioita. Kuntayhtymän hallitus on siirtänyt toimivallan terveysvalvonnan johtajalle ja terveystarkastajille. Elintarvikevalvonnan tavoitteena on toteuttaa elintarvikelainsäädännössä asetettuja päämääriä. Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu sekä varmistaa niiden jäljitettävyys. Elintarvikelain tarkoituksena on myös varmistaa, että elintarvikkeesta annettu tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda kuluttajaa harhaan. Tarkoituksena on suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta, sekä turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta ja osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä. ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA Sosterin / ympäristöterveydenhuollon elintarvikevalvontasuunnitelma on osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valvontasuunnitelmaa. Vuosille 2011 2014 laadittu suunnitelma kytkeytyy yhteiseen valvontasuunnitelmaan siten, että koko ympäristöterveydenhuoltoa koskeva suunnitelma on yhteisessä osassa ja elintarvikevalvontaa erityisesti koskevat tarkennukset omassa osassaan. Suunnitelmassa on vuosittain muuttuva osa (valvontaprojektit, valvon- 28

nan painopisteet ja muut asiat), missä kuvataan elintarvikevalvonnan hankkeet mm. valvonta- ja tietojärjestelmäprojektit, sekä osallistuminen alueellisiin ja EU-tason hankkeisiin. Elintarvikelakiin on parhaillaan valmisteilla muutoksia, jotka toteutuessaan edellyttävät merkittäviä muutoksia elintarvikevalvontasuunnitelmaan ja elintarvikevalvontaan yleensä vuonna 2011. Muutosten yhteydessä myös valvontasuunnitelmaa on tarkoitus kehittää suunnitelmaa niin, että suunnitelmassa näkyvät monivuotiset valvontahankkeet ja valvontahenkilöstön osaamisen turvaamiseksi. Elintarvikelain (23/ 2006) 48 :n mukaan kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvikevalvontasuunnitelma (kunnan valvontasuunnitelma) siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: 1) tarkastusten sisällön määrittely; 2) valvontakohteiden tarkastustiheys; 3) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteen tutkiminen; 4) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi; sekä 5) hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Kunnan valvontasuunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen valvontaohjelma. Valvontasuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, vähintään kuitenkin kolmen vuoden välein. Kunnan elintarvikevalvonnan tehtävät sen lisäksi, mitä muualla elintarvikelaissa säädetään, kunta: 1) tekee aluehallintovirastoille ja Elintarviketurvallisuusvirastolle elintarvikemääräysten mukaiset ilmoitukset ja raportit; 2) neuvoo elintarvikealan toimijoita ja kuluttajia sekä tiedottaa tämän lain soveltamisalaan kuuluvissa asioissa; 3) avustaa valtion viranomaisia korvausta vastaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden kansallisen vierasainevalvontaohjelman toteuttamisessa. Suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan lisäksi elintarvikevalvontasuunnitelmassa huomioidaan muu elintarvikelain tarkoittama valvonta ja siihen tarvittava työaika ja henkilöresurssit. Tällaisia tehtäviä ovat elintarvikehuoneistojen ja omavalvontasuunnitelmien hyväksymishakemusten ja ilmoitusten käsittely, lausunnot, terveysvaara (Rasff) ilmoitusten vaatimat toimenpiteet, ruokamyrkytys- ja epidemiaepäilyjen selvitykset, valitusten johdosta tehtävät toimenpiteet ja yritysten ohjaus ja neuvonta. Myös elintarvikevalvonnan laatujärjestel- 29