Suomen asema globaalissa biotaloudessa: haasteita ja mahdollisuuksia? Professori Anne Toppinen Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos



Samankaltaiset tiedostot
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, yrityskehittäjä Heikki Perko

Metsään-jatkokurssi Biotalous. Mikko Tilvis , Tampere

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

Johtavatko megatrendit biotalouteen?

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

- Potentiaalia innovaatioiksi

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Suomen biotalous ja metsäala. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö

Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti Risto Huhta-Koivisto

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Luontoon perustuvat ratkaisut ympäristö-, luonnonvara- ja innovaatiopolitiikkojen toteuttamisessa Teollisuusneuvos Mika Aalto, TEM

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Kainuun metsäbiotalous

Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Uudenmaan metsäbiotalous

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Lapin metsäbiotalous

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Keski-Suomen metsäbiotalous

Hiilineutraali kiertotalous

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Satakunnan metsäbiotalous

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsä Groupin biotuotetehdas

Pohjanmaan metsäbiotalous

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?

Luonnonvarat ja kestävä talous

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

Tutkimuksen huippualue Metsät, globaalimuutos ja biotalous sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama FORBIO-hanke

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

Pirkanmaan metsäbiotalous

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Sahayritysten muuttuvat

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Etelä-Savon metsäbiotalous

BIOVIRRAT JA KILLINKOSKI-HANKE

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Transkriptio:

Suomen asema globaalissa biotaloudessa: haasteita ja mahdollisuuksia? Professori Anne Toppinen Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos

Sisältö Mitä on biotalous ja metsäbiotalous? Biotalouden taloudellinen merkitys Suomessa ja kansainvälisesti Tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia? 28.1.2015 2

Biotalouden määritelmiä on monia: Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen Vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, estää ekosysteemien heikentyminen ja edistää kestävää kehitystä, mutta samalla tukea talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja

Biotalous Suomessa: (Lähde: Suomen biotalousstrategia, Tilastokeskus 2011) Arvonlisäys (mrd ) Työpaikat Ruoka 16 128 000 Biotalouden tuotteet 33 124 000 Biotalouden teknologiat 4 6 000 Uusiutuva energia <1 < 3 000 Veden puhdistus ja jakelu <1 < 2 000 Biotalouden palvelut <60 280 000 Biotalous yhteensä 16 % 12 % % Suomen kansantaloudesta Metsäsektorin osuus biotaloudesta Suomessa lähes 50 %

Visio: biotaloudesta ratkaisuja Suomen hyvinvointiin ja kilpailukykyyn Biotalous merkitsee suomalaisille 100 miljardin euron vuosituotantoa, lisää vientiä, 100 000 uutta työpaikkaa ja hyvinvointia ympäristöä kunnioittaen Biotalousstrategia 2014 28.1.2015 5

Strategiset päämäärät Suomen biotaloudelle (Lähde: TEM biotalousstrategia 2014) Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 6 28.1.2015

Rinnakkaiskäsite: kiertotalous Biologiset materiaalit Tekniset materiaalit Biokaasu Palautuminen kiertokulkuun Mädätys, kompostointi Maanviljely, metsästys, kalastus Biokemiallinen raaka-aine Kierrot Osavalmistaja Tuotevalmistaja Palveluiden tuottaja Asiakas Kaivostoiminta ja materiaalien tuotanto Kuluttaja Kunnossapito Kierrätys Kunnostus, uusiotuotanto Uusiokäyttö/ materiaalien kierrätys Biokemiallisten raaka-aineiden erotus Hävikin minimointi Keräys Keräys Energian hyötykäyttö Kaatopaikka Lähde: SITRA

Entä Suomi osana globaalia biotaloutta? Osuus maailman tuotannosta : Sahatavara 3 % Sellu 6 % Paperi 3 % Osuus maailman viennistä: Sahatavara 7 % Sellu 6 % Paperi 9 % 28.1.2015 8

Raakapuun tuotanto ja BKT/capita Suomi vs. Eurooppa (lähde: EFI, IMF, FAOSTAT) Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 28.1.2015 9

Raakapuun ja sellun tuotanto v. 1992-2012 (sis. Viro, Latvia, Liettua, Suomi, Ruotsi ja Norja): Lähde: EFI 2014 28.1.2015 10

Maankäytön jakaantuminen asukasta kohden

Biotalous globaalisti: Kolmannes maailman väestöstä käyttää puuta polttoaineena, esimerkiksi Afrikassa 27 % primäärenergiasta puuta (Roos 2014) Puun merkitys tärkeä rakennusmateriaalina Tuottaa paljon työpaikkoja, myös tilastoissa näkymättömiä

Lähde: Living Planet Report 28.1.2015 2014 13

Tulevaisuus? 28.1.2015 14

28.1.2015 15

Globaalit ympäristöhaasteet: Kasvava kulutus Biodiversiteetin muutos Kasvava väestömäärä Raaka-aineiden riittävyys Ympäristön pilaantuminen Ilmastonmuutos Typen ja fosforin kierto Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Maankäyttö Energian saatavuus Kasvava energian tarve Puhtaan veden riittävyys Teollistuminen Globaali taloustilanne Kehittyvien maiden taloudellinen nousu Uusiutuvan energian markkinoille pääsyn esteet Lähde: SITRA

Metsien levinneisyys : Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 28.1.2015 17 enemmän vettä

Maatalouden tuottavuuden muutokset -2080 (Lähde: UNEP) Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 28.1.2015 18

Mahdollisuudet ja haasteet: Uusiutuvat materiaalit korvaamassa (substituutio) uusiutumattomia mm. Rakentamisessa Pakkauksissa Sähkön ja lämmön tuottamisessa Liikenteen polttoaineissa Palvelut tuomassa lisäarvoa tuotteisiin ja korvaamassa tuotteita (jakamistalous) Haasteena pienet kotimarkkinat 28.1.2015 19

Metsäbiotalouden arvopyramidi mistä innovaatiopanokset uusiin tuotteisiin ja palveluihin? (TEM 2011) Innovation Intensity increases

Mahdollisuudet ja haasteet - biotalouden uudet innovaatiot? Kuinka saada riittävästi uusia yrittäjiä mukaan biotuotetehtaan ekosysteemiin? Poikkisektoraalinen yhteistyö? 28.1.2015 21

Kemia on metsäbiotalouden mahdollistaja: Suomessa on paljon biomassojen käsittelyyn liittyvää kemian, biokemian ja prosessien osaamista. Noin kolmanneksella kemianteollisuuden yrityksistä on käytössä biopohjaisia raaka-aineita ja niiden sekä bioteknologian käyttö on kasvussa. Biomassojen älykäs jalostus, käyttö ja kierrätys sekä veden puhdistus.

Entäpä metsänomistajat? 28.1.2015 23

Vastuullisen elämäntavan näkyminen ja vaikutus suomalaisessa metsänomistajuudessa fokusryhmätutkimus (HY gradu Markus Närhi 2014) Metsien ja metsänomistajuuden merkitys Useimmilla vahva tunneside omaan metsään Halu oppia ja saada lisää tietoa Perintöarvot nousivat vahvasti esiin, taloudellinen turva Käytännön hyödyt, mm. polttopuut/liikunta Suomen metsäsektorin tila ja tulevaisuus? Isojen yritysten nähtiin yhä hallitsevan alaa, eikä tilanteen odotettu muuttuvan lähitulevaisuudessa, Suomessa on hyödynnetty metsiä pitkään pelkästään isojen metsäteollisuusyritysten etua ajatellen, esim. avohakkuita kritisoitiin yleisesti Metsäsektori vahvasti uudistumisen tarpeessa; asiakas- ja palveluorientaation puute näkyy Metsäsektorin maskuliininen imago naismetsänomistajien määrän kasvu nähtiin positiivisena! Häyrinen, L.; Närhi, M.; Berghäll, S.; Mattila, O.; Toppinen, A. (2014): XXIV International RESER Conference, September 11th - 13th 2014, Helsinki, Finland 28.1.2015

Metsänomistajaryhmien visioita metsien hyödyntämiseen tulevaisuudessa: (HY gradu Markus Närhi 2014) Kaupunkilaisten yleinen vieraantuminen luonnosta voi luoda uusiakin kaupallisia mahdollisuuksia: Ja itsekin kun joutuu työn takia matkustamaan ni kyllä mä sanon et meillä on Suomessa niinkun todella upeat maisemat ja siellä on paljon potentiaalia metsällä matkailuun ja mainostamiseen. Tää on erikoislaatuista. Jostain Kiinastakin kun tulee tänne Suomeen niin vaan huokasee helpotuksesta. (R1) Suomalaisille nämä jutut ovat niin itsestään selviä, ettei osata ajatella välttämättä niin kaupallisessa mielessä näitä juttuja. Ja vaikkei suomalaiset ymmärtäisikään, niin kyllä ne maat jossa metsiä ei ole niin ihan ehdottomasti arvostavat sitä sitten enemmän.. (R4) Isompi painoarvo metsään perustuvien virkistyspalvelujen kehittämiseen terveysjooga, polkujuoksutapahtumat terveyttä ja hyvinvointia edistävinä palveluina, offroad-safarit elämysmatkailun muotona Samalla löytyi kyllä vielä uskoa myös korkeamman jalostusasteen tuotteisiin ja puurakentamisen nousuun 25 28.1.2015

Skenaarioissa vuoteen 2030 avain on vielä tukkia jalostavan teollisuuden kilpailukyky: Kestävän rakentamisen huominen Markkinoiden pyörteissä Energiavetoiseen kasvuun Taustalla: EVA ja Capful (2009), gradu Martti Rautanen (2009)

Metsien erilaiset hyödyntämismahdollisuudet laajentumassa osana globaalia biotaloutta Metsäbiotalouden kehittämistä ei tulisi nähdä kapeasti materiaalien, teknologioiden ja puunjalostuksen näkökulmasta - metsiin liittyvien palvelujen tarkastelu ja niistä syntyvä arvonluonti (Hetemäki & Hänninen 2013; TEEB for Finland 2014) Yhteistyötä tarvitaan kansallisella ja kv. tasolla metsänomistajien, poliittisten päättäjien, teollisuuden ja tutkimuksen välille 28.1.2015 27