EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013
Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi valtakunnallinen ohjelma Molemmat rahastot ESR ja EAKR Valmistellaan ja toteutetaan kahdella alueella: 1) Etelä- ja Länsi-Suomi ja 2) Itä- ja Pohjois-Suomi Pääosin alueellisesti toteutettavaa hanketoimintaa Rahoittajina ELY-keskukset ja maakunnan liitot Muiden rahoittajien (Tekes, Finnvera) asemaa tarkastellaan myöhemmin MYR:n roolia hankepäätöksissä vahvistetaan
Temaattinen keskittäminen: EU 2020
Komission neuvottelupositio: Suomen keskeiset haasteet Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen Rakennemuutos, erityisesti metsä- ja ICT-sektoreilla tarvitaan elinkeinorakenteen monipuolistamista ja tutkimus- ja innovaatioperustan laajentamista/vahvistamista Väestön nopea ikääntyminen käyttämätön työvoimareservi käyttöön työurien pidentäminen (=työllisyysaste ) Kriittisen massa puute (niin tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa kuin yritystoiminnassa) Pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen Korkea energiankulutus Luonnonvarojen kestävä käyttö Itämeren ja erit. Suomenlahden tila
EAKR PK-yritysten kilpailukyky Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen sekä uuden yritystoiminnan edistäminen Pk-yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja yrityspalveluiden vahvistaminen Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen Innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Ympäristön korkea laatua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä parantavien innovaatioiden edistäminen Vähähiilisen talouden edistäminen Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen (ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen) Yhdyskuntien energia- ja materiaalitehokkuutta parantavien innovaatioiden edistäminen
ESR Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien pääsy työpaikkoihin ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen (NUORET!) Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin Naisten ja miesten tasa-arvo Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevien palveluiden parantaminen osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen laadun ja tarjonnan kehittäminen Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Aktiivinen osallisuus Uudet toimintamallit ja yhteistyöratkaisut Ihmisten vaikutusmahdollisuudet omaan lähiympäristöönsä
Erityiskysymyksiä (TEM:n ehdotuksia ei vielä lopullisia päätöksiä) Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (EAKR 5%:n korvamerkintä) Teema: Smart City (TL 2: Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen) kaupunkien uudistumiskyvyn tukeminen ja kytkentä kasvusopimuksiin Kilpailullinen hakeutuminen, kaupungit hakeutuvat mukaan verkostoina Kans. päätöksellä valitaan yksi verkosto, jossa tulisi olla 3 5 kaupunkiseutua Välittävänä toimielimenä yksi maakunnan liitto tai ELY-keskus, joka organisoi kaupunkikehittämisen teemahaut Kaupunkien muodostama verkosto esivalitsee rahoitettavat hankkeet, jotka se esittää rahoittajalle (EY-asetuksen edellyttämä sub-delegointi) Paikallinen kehittäminen Kansalaisjärjestölähtöisiä paikallisia pienhankkeita voidaan toteuttaa hallinnollisesti mahd. kevyellä menettelyllä osana rakennerahasto-ohjelman normaalia toimintaa Ei varsinaisia LEADER-tyyppisiä toimintaryhmiä rakennerahastovaroilla Kansalaisjärjestölähtöinen kaupunkikehittäminen yli 23.000 asukkaan kaupungeissa mahdollista esim. ESR:ssa TL 7
Kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien vahvistaminen Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua) Kansalliset rahoittajat mm. TEM, Tekes ja OKM sekä kaupunki, korkeakoulut ja seudun muut avaintoimijat mm. tutkimuslaitokset ja ELY-keskukset Kehittämistarpeiden ja -haasteiden nostaminen esille Edistää voimavarojen kokoamista ja keskittymien välistä työnjakoa Kaupunkiseutujen kasvusopimus Valtion ja kaupunkiseutujen yhteinen näkemys kehittämisen painopisteistä Strategiset valinnat: Osaamiskärjet ja kehittämisteemat osana elinkeinopolitiikkaa Noin 10 suurinta kaupunkiseutua INKA - Innovatiiviset kaupungit -ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline Tukee kansallisten ja alueellisten toimien synergiaa Haastaa kaupunkiseudut kasvutalkoisiin kilpailu alkaa lokakuussa Kehittämisteemojen operatiivinen toteutus 10+ kaupunkiseutua Tekes vahva ehdokas ohjelman kansalliseksi toteuttajaksi Valtio 10 Meur + kaupunkiseudut 10 Meur
Älykäs erikoistuminen (smart specialisation) Alueen vahvuuksien tunnistaminen ja systemaattinen vahvistaminen Eri asiat (osaamisalat, innovaatiokeskittymät) vaativat kehittämistä eri tasoilla Yhteistyö kaikilla tasoilla välttämätöntä riittävän kriittisen massan saavuttamiseksi Makroalue (Itämeri) ja kansainvälinen Alueiden välinen Paikallinen Alueellinen
Rahoituksesta (Eurooppa-neuvosto 8.2.2013) EU:n kokonaisbudjetti 2014 2020: 960 mrd. Panostuksia kilpailukykyyn, tutkimukseen ja innovaatioihin lisätään merkittävästi (+37% verrattuna 2007-2013) Esim. Horizon 2020- ja Erasmus for all -ohjelmat Koheesiopolitiikan kokonaisbudjetti 325 mrd. (eli pienenee 8,4% nykytasoon verrattuna) Kehittyneiden alueiden tuki 55 mrd. 49,5 mrd. Euroopan alueellinen yhteistyö 8,7 mrd. 8,9 mrd. Suomen rakennerahastojen kokonaissaanto 1,7 mrd. 1,33 mrd. (eli noin -25% ohjelmakauteen 2007-13 verrattuna) Itä- ja Pohjois-Suomen asukaskohtainen tuki laskee 35 eurosta 30 euroon
Suomen koheesiorahoitus 2007 2013 ja 2014 2020 (vahvistamaton)
Nettomaksajamaiden koheesiopolitiikan kokonaissaannot 2007 2013 ja 2014 2020 (arvio) Nettomaksajamaiden koheesiopolitiikan tukitasot 2007 2013 ja 2014-2020 (arvio)
Euroopan parlamentti hylkäsi budjettisovun äänestyksessään 13.3.2013 Parlamentti vaatii merkittäviä muutoksia Eurooppa-neuvoston tekemään esitykseen ennen kuin se voi hyväksyä EU:n budjetin vuosille 2014-2020. Euroopan parlamentti on odotetusti hylännyt Eurooppa-neuvoston helmikuisessa EU-huippukokouksessa esittämän budjettisovun. Parlamentti hylkäsi budjettisovun äänin 506-161. 23 edustajaa ei äänestänyt. Parlamentti vaatii merkittäviä muutoksia Eurooppa-neuvoston tekemään esitykseen ennen kuin se voi hyväksyä EU:n budjetin vuosille 2014-2020.