Suomen kieliopin kysymyksiä: Grammien dynaaminen viittauskehys ja temporaalisten suhteiden ilmaiseminen

Suomen kieliopin kysymyksiä: Grammien dynaaminen viittauskehys ja temporaalisten suhteiden ilmaiseminen Tuomas Huumo Tarton yliopisto ja Turun yliopisto thuumo@utu.fi Mikä on dynaaminen viittauskehys? Edellisellä luennolla puhuttiin grammien viittauskehyksestä, joka asettaa sen akseliston, joka ratkaisee muuttujan ja kiintopisteen suhteen. Absoluuttinen, relatiivinen ja luontainen kehys. Tarkasteltiin ilmauksia, joissa muuttuja ja kiintopiste pysyvät paikallaan. Entä jos ne liikkuvat?... Kaiken edellä on nainen Ilmeisesti muunnelma laulun nimestä Kaiken takana on nainen (Matti & Teppo). Toistuu eräillä internetin keskustelupalstoilla. Puheenaiheena naisten edelläkävijyys. Grammivastakohta: takana : edellä. Entä: Kaiken edessä on nainen? Yleensä suomen taka-grammin vastapariksi hahmottuvat nimenomaan ete-grammin sisäpaikallissijamuodot: edessä (edestä, eteen). Grammipari takana edessä (taakse eteen; takaa edestä) ilmaisee sijaintia ns. frontaalisella akselilla (etupuoli vs. takapuoli; Ojutkangas 2005). Miksi kaiken takana on nainen ilmauksen vastapariksi sitten ei sovi kaiken edessä on nainen? Dynaamisuutta, liikettä? Muotoilu kaiken takana on nainen implikoi dynaamista vuorovaikutussuhdetta. Kyse ei ole vain muuttujan (suhteutettavan) sijaitsemisesta kiintopisteen (suhteutuskohdan) takana, vaan siitä, että muuttuja kohdistaa kiintopisteeseen vaikutuksen ja näin aiheuttaa tai mahdollistaa jotakin: nainen mahdollistaa erilaisia asioita (laulaja-minän elämässä). Tällaisessa suhteessa on mukana voimadynamiikkaa eli tilanteen osallistujien välistä kausaalista vuorovaikutusta, jossa osallistujat vaikuttavat toisiinsa. Voimadynamiikan käsitteen on kognitiiviseen kielitieteeseen tuonut Leonard Talmy. Voimadynamiikan avulla voidaan kuvata fyysistä vuorovaikutusta mutta myös abstrakteja suhteita. 1

Voimadynaamiset suhteet ovat monenlaisia. Niitä ilmaisee selkeimmin verbi, mutta myös lauseen muut elementit. Voimadynaamisuus voi myös keskittyä tiettyihin konstruktioihin. Esim. tyypillinen transitiivilause sisältää enemmän voimadynamiikkaa kuin tyypillinen kopulalause. Jotkin grammikonstruktiot sisältävät enemmän voimadynamiikkaa kuin toiset. Fekete, Huumo & Lehismets (tulossa, Linguistica Uralica 2012): läpi-grammin esiintymiskonstruktioiden välillä seuraavanlainen voimadynaamisuuden hierarkia, kun tarkastellaan verbiä ja grammin täydennystä: VD heikko VD vahva prepositio postpositio kvasiadpositio läpi metsän metsän läpi metsästä läpi Takana, edellä, edessä ete-grammi kuuluu niihin suomen grammeihin, joilla on täysi sisä- ja ulkopaikallissijataivutus. Muita tällaisia grammeja ovat esim. viere-, varte-, pää-, sisä-, ohe-, ja väli-. Paikallissijamuotojen ns. laadun oppositio toimii näissä poikkeavasti ja toisin kuin substantiivien käytössä (jota yleensä käsitellään perustyyppinä; vrt. Alhoniemi 1988). Merkitysero on joskus varsin selvä, esim. päässä vs. päällä; joskus hienovaraisempi, esim. sisällä vs. sisässä (Ojutkangas & Huumo 2010) tai välissä vs. välillä (Klooster 2012). Eräiden tällaisten grammien ulkopaikallissijamuotojen merkitykseen tuntuu sisältyvän dynamiikkaa: implikaatio kiintopisteen liikkeestä (vrt. englannin ahead / after). Myös ete-grammin sisä- ja ulkopaikallissijamuotojen peruseroihin kuuluu se, että ulkopaikallissijamuodot implikoivat kiintopisteen liikkuvan, sisäpaikallissijat eivät (Keresztes 1964). Muoto edellä liittyy siis sellaiseen viittauskehykseen, jossa kiintopiste ja muuttuja ovat liikkeessä. Kutsutaan tätä dynaamiseksi viittauskehykseksi. Keresztes (1964): ete-grammin ulkopaikallissijamuodot sopivat tilanteisiin, joissa sekä muuttuja että kiintopiste liikkuvat samaa väylää pitkin: Auto ajoi bussin edellä. Väylän ei tarvitse olla suora: Juoksija on kilpakumppaniaan kierroksen edellä. Olennaista on kuitenkin, että molemmat osallistujat liikkuvat mikäli jompikumpi on paikoillaan, käytetään muotoa edessä. 2

Muoto edessä sopii näin ollen ilmaisemaan: - staattista suhdetta (Auto on talon edessä [/?edellä]); - tilannetta, jossa ainoastaan jompikumpi osallistujista liikkuu (Auto hidasti suojatien edessä; Kylä häämöttää jo matkalaisten edessä); - tilannetta, jossa molemmat osallistujat liikkuvat, mutta eri suuntiin (Laiva seilasi myrskyrintaman edessä). Muoto edellä sopii ilmaisemaan tilannetta, jossa muuttuja ja kiintopiste liikkuvat samaan suuntaan: Poliisiauto ajoi saattueen edellä tai muuten samalla väylällä sen eri vaiheissa edeten: Juoksija on kilpakumppaneitaan melkein kierroksen edellä. Joskus voidaan yhdistää staattinen ja dynaaminen viittauskehys samaan ilmaukseen: sininen lippu meinaa sitä että takaa on tulossa sinua edellä oleva pelaaja, eli pitää antaa sille tilaa :D (internet) Myös sellaisissa tilanteissa, joissa molemmat osallistujat liikkuvat, muoto edessä sopii ilmaisemaan tilannetta, jossa muuttuja hahmottuu esteeksi: Hiihtäjän edessä (/edellä) on kaksi kilpailijaa; Edessämme ajoi joku hidastelija. Muunnelma kaiken edessä on nainen hahmottuisi myös tällä tavalla: esteenä. Potentiaalinen liike ja metaforat Muoto edellä sopii myös ilmaisemaan potentiaalista liikettä asetelmassa, jossa muuttuja ja kiintopiste ovat paikallaan: Liisa on jonossa Pekan edellä; Olin palaamassa Kouvolasta ja Lahdessa liikennevaloissa seisoi edellä valkoinen pakettiauto (Internet); Muistan vieläkin kun pidin 1,5 v:tä yksin sylissä paluumatkan 11 tuntia ja edellä istui tosi kiukkuinen nuorimies (lentokoneessa; Internet). Abstraktit laajentumat: olla tärkeämpi, ensisijainen, kehittyneempi tarkoitteiden vertailu tietyn ominaisuuden suhteen esitetään fiktiivisenä liikkeenä, jossa tarkoitteet etenevän kilvan päämäärää kohti, esim. Turku on edellä Tamperetta (raitiovaunusuunnitelmissa). Älä kulje perässäni tai edelläni. Kulje vierelläni ja ole ystäväni. (Blogikirjoituksen otsikko). Muodostuu dynaamisten akseligrammien systeemi samaan tapaan kuin staattisten suhteiden ilmauksissa (edessä takana oikealla vasemmalla yllä alla): kuvataan liikkuvan muuttujan sijaintia suhteessa liikkuvaan kiintopisteeseen. Staattisessa suhteessa kiintopisteen etupuolen ja takapuolen määräytyminen voi vaihdella: luontainen vs. relationaalinen viittauskehys. 3

Taustalla mm. Levinsonin (2003) tutkima spatiaalisten sijaintisuhteiden akselistosysteemi; suomen grammeista Ojutkangas (2005). Luontaisessa viittauskehyksessä kiintopisteellä on inherentti etupuoli ja takapuoli, ja muuttujan sijainti suhteutetaan näihin (Pallo on Pekan takana / auton edessä). Relationaalisessa kehyksessä käsitteistäjän näkökulma ratkaisee: edessä on [suomessa] se, mikä on käsitteistäjän puolella kiintopistettä (esim. Pallo on puun edessä). Liikkuvassa akselisysteemissä hallitsee luontainen viittauskehys, jossa kiintopisteen etupuoli määräytyy sen liikkumissuunnasta. Näin voi olla silloinkin, kun liikesuunnasta määräytyvä etupuoli on muu kuin kiintopisteentiteetin oma luontainen etupuoli: Leikissä pelaajat kävelevät takaperin ja yrittävät työntää edellään tuolia Kävellä selkä edellä. Dynaamista akselisysteemiä koodaavat mm. muodot edellä, vierellä, perässä / jäljessä. Sopivat kuvaamaan tilanteita, joissa kiintopiste ja muuttuja liikkuvat samassa suunnassa. Jos liikkujien vauhti on sama, niiden keskinäinen suhde ei muutu. Muutossijaiset edelle ja edeltä ilmaisevat tämän keskinäisen suhteen muutosta. Muoto edelle voi kuvata esim. muutosta, jossa muuttuja siirtyy kiintopisteen etupuolelle liikkuakseen kiintopisteen kanssa samaa väylää pitkin; tyypillisesti (vaikkei aina) muuttuja tällöin ohittaa kiintopisteen siirtymällä sen sivuitse sen (liikesuunnasta määräytyvälle) etupuolelle. Vrt. sisäpaikallissijamuotoon eteen, joka ei sisällä molempien osallistujien samansuuntaisen liikkeen merkitystä: Poliisiauto ajoi edellemme / eteemme. Muoto edeltä (spatiaalinen käyttö) kuvaa muuttujan poistumista kiintopisteen liikesuunnan mukaan määrittyvältä etupuolelta, mahdollisesti siten, että näiden välinen etäisyys kasvaa ja muuttuja erkanee kiintopisteestä: Hän meni muiden edeltä (vrt. edestä) sisään. Jos puhutaan liikkuvan kokonaisuuden sisäisistä sijaintisuhteista, voidaan käyttää staattisen akselisysteemin grammeja: Marssi sinä edellä / edessä (esim. kulkueessa) / takana / jäljessä. Veturi kiinnitettiin vaunujen eteen / edelle. (Leikissä:) Veturi ja matkustajat muodostavat jonon pitäen kiinni edessä olevan vyötäröltä tai olkapäiltä. Veturin sijaintia (vaunujen edessä vetämässä / takana työntämässä) voidaan vaihdella. (Internet; tasoristeysleikkiohjeet TraFin sivuilla) 4

Eräät metaforiset laajentumat sisältävät ajatuksen liikkuvasta näkökulmasta, joka etenee abstraktia väylää ja tarkastelee sen eri kohtia. Esim. tekstissä edellä on se, mikä tulee (lukiessa vastaan) aikaisemmin. Tämä periaate toimii silloinkin, kun lukijan liikkuva näkökulma on jo sivuuttanut tarkoitetun kohdan: Edellä olen käsitellyt partitiivin käyttöä objektin sijana (Häkkinen 1995: vertaushetki asettaa näkökulman). Ajan ilmaukset ja liikkuvat näkökulmat Tekstin eteneminen ja vaiheittainen tarkastelu muistuttaa monella tapaa ajan kokemusta. Vanhastaan kognitiivisessa kielitieteessä on erotettu kaksi keskeistä metaforaa ajan käsitteistämiseen: liikkuvan egon ja liikkuvan ajan metafora. Liikkuvan egon metaforassa aika on kuin polku, jolla kuljetaan. Ajankohdat ovat matkan varrella sijaitsevia paikkoja, jotka kulkija sivuuttaa. Esim. Olemme astuneet uudelle vuosituhannelle; Kuljemme kohti parempaa tulevaisuutta; Ohitimme jo synkimmät ajat. Koska tässä metaforassa ego liikkuu mutta ajankohdat pysyvät paikallaan, sijaintisuhteita voidaan kuvata staattiseen käsitteistykseen pohjaavalla akselisysteemillä. Esim. Meillä on edessä vaikeat ajat. Syksy on kohta takana. Liikkuvan ajan metaforaa noudattavissa ilmauksissa taas tarkastelija on paikallaan ja aika virtaa hänen ohitseen: Joulu tulee kohta; Syksy meni jo. Tällöin ajankohtien asemaa suhteessa toisiinsa voidaan ilmaista dynaamisen akselisysteemin grammeilla: Joulun edellä on paljon kiireitä; Uusivuosi tulee ihan joulun perässä. Uudemmassa kognitiivisen kielitieteen aikaa käsittelevässä kirjallisuudessa on huomautettu, ettei liikkuvan ajan systeemissä tarvita deiktistä näkökulmaa, koska ajankohtien suhde toisiinsa voidaan ilmaista eräänlaista luontaista (liikkeen suunnasta määräytyvää) etu- ja takapuolta hyödyntäen. Ajankohdat virtaavat tulevaisuudesta menneisyyteen päin, joten niiden etupuoli on menneisyydessä päin. KUVIO. Liikkuvan egon (ylempi) ja liikkuvan ajan (alempi) metaforat Boroditskyn (2000) mukaan. 5

Tämä ei riipu puhehetkestä, sillä menneisyyteenkin sijoittuvista ajankohdista voidaan käyttää samanlaista edellä / jäljessä systeemiä kuin tulevista: Viime vuonna joulun edellä oli paljon kiireitä. Deiktisen näkökulman (relatiivinen viittauskehys) käyttäminen edellyttäisi itse asiassa sitä, että kääntäessämme katseen tulevaisuudesta kohti menneisyyttä meitä lähempänä olevat (siis ajallisesti myöhemmät) ajankohdat olisivatkin edessä (Boroditsky 2000). Vastaavasti kiintopistettä aiemmat ajankohdat olisivat sen takana. Marginaalisesti tällaistakin käyttöä esiintyy ainakin taka-grammilla: Jottei keneltäkään unohtuisi, mitä oli kuuman kesän takana niin tässä pieni tuokiokuva aiheesta lumi... Sitä sitten piisasi ihan kylliksi asti, mutta ihme ja kumma, sen sulaminen tapahtui onneksi tosi nopeasti, haihtuen ylöspäin, jolloin ei onneksi saatu kärsiä kauheista lammikoista. (Internet) Kuitenkin tyypillisin kesän takana ilmauksen muuttuja on kesää ajallisesti myöhempi ajankohta: Elämä on keväässä, tulevaisuus kesässä, kesän takana jossain myös syksy ja talvi. (Internet) Uudemmassa ajan käsitteistämistä koskevassa kognitiivisen kielitieteen kirjallisuudessa (esim. Moore 2000; 2006, Evans 2012, Boroditsky 2000, Zinken 2010) on tapana erottaa deiktinen ja seriaalinen tai sekventiaalinen aika, joskus myös matriisiaika. Karkeasti: deiktinen aika yhdistyy yleensä liikkuvan egon näkökulmaan (ego-viitepiste), seriaalinen aika liikkuvan ajan (ajankohtaviitepiste) näkökulmaan. Suomen ete-grammin sisäpaikallissijamuodot näyttävät ajan ilmaisemisessa sopivan paremmin yhteen liikkuvan egon metaforaa noudattavan ajan käsitteistyksen kanssa, ulkosijamuodot taas liikkuvan ajan metaforaa käyttävän seriaalisen käitteistysmallin kanssa. Eilinen on takanamme ja huominen edessämme (liikkuva ego), mutta samalla eilinen edeltää huomista ja on ajassa sen edellä (liikkuva aika). Tämä heijastaa elementtien työnjakoa spatiaalisessa merkityskentässä: ulkosijamuodot sopivat lähinnä käyttöihin, joissa sekä muuttuja että kiintopiste liikkuvat samassa suunnassa (LA-metaforassa kaikki ajankohdat ovat liikkeessä). - Sisäsijat taas sopivat käyttöihin, joissa molemmat tai jompikumpi on paikallaan (LE-metaforassa vain ego liikkuu). Mikäli ajassa voitaisiin liikkua (LE) peräkkäin, kävisivät ulkosijamuodotkin luonteviksi myös liikkuvan egon metaforassa; näin onkin eräissä ajan laajentumissa. Esim. erilaisia kehityskulkuja voidaan ajatella metaforisena liikkeenä: Helsingissä kasvua oli yli 5000 henkeä, ja Turun edellä oli myös Tampere 1669 hengen lisäyksellä. 6

Liisa on opinnoissaan vuoden Pekkaa edellä. Asukasystävällisyydessä Lieto menee Turun edelle. Kun toimimme ripeästi, ehdimme Helsingin edelle ja otamme maassa ensimmäisen rohkean askeleen tulevaisuuteen. (Internet; Kirkkonummen kirjastotoimenjohtajan haastattelu) Abstrakteissa metaforisissa käytöissä etegrammin ulkosijamuodot sopivat hyvin kuvaamaan erilaisia kilpailuasetelmia, jotka voidaan esittää liikemetaforina. Ajanilmauksissa työnjako myös ennen ja jälkeen muotojen kanssa: nämä ovat ilmeisesti aikaa ilmaisevien akseligrammien perusilmaustyyppi (Keresztes 1964; Möttönen 2009) Etenkin ennen-muoto käyttäytyy temporaalisesti myös niissä konteksteissa, joissa edessä ja edellä voivat saada spatiaalisen tulkinnan: Liisa juoksi ennen Pekkaa vs. Liisa juoksi Pekan edellä / edessä. Muoto ennen näyttää olevan myös viittausalaltaan laajempi ja enemmän rajaa korostava kuin esimerkiksi temporaalinen edellä: Minun on saatava kaksi projektia valmiiksi ennen joulua / joulun edellä. Vertikaalista käsitteistystä edustaa temporaalisesti käytettu alla (Möttönen 2009). Konstruktioista ja kiteytymistä Ete-grammin käyttöä on edellä tarkasteltu lähinnä genetiivin kanssa järjestyvänä adpositiona tai itsenäisenä adverbina. Adpositiorakenteessa kiintopisteen ilmaisee adposition täydennys, itsenäisellä adverbilla se jää implisiittiseksi ja tulkitaan helposti deiktisesti (Joulu on edessä). Etenkin grammin ulkosijamuotoihin liittyy mielenkiintoista rakennevaihtelua: Liisa on Heikin edellä / edessä / jäljessä / perässä/ takana. (GEN + POSTP) Liisa on Heikkiä edellä / *edessä / jäljessä / *perässä / *takana. (PART + POSTP[?]) Liisa on Heikistä edellä / *edessä / jäljessä / *perässä / *takana. (ELAT + KVASIADP) Dynaamiset akseligrammit edellä ja jäljessä voivat esiintyä niin genetiivin, partitiivin kuin elatiivinkin kanssa. Staattiset edessä ja takana mutta myös dynaaminen perässä ovat epäluontevia partitiivin ja elatiivin kanssa. Partitiivirakenteen partitiivimuoto häilyy adposition täydennyksen (ISK) ja objektin funktioiden välillä; esim. sen ja grammin väliin voidaan sijoittaa muuta ainesta (OSMA). Genetiivirakenteessa tämä ei käy: Liisa on Heikkiä (/*Heikin) kaksi metriä edellä. Elatiivimuoto voi samoin sijaita grammista erillään, kuten ns. kvasiadpositiorakenteissa yleensä: Liisa on Heikistä kaksi metriä edellä. 7

Toisaalta prepositiomainen ilmaus Liisa on edellä Heikkiä ei salli vastaavaa: *Liisa on edellä kaksi metriä Heikkiä. Myös postpositiomaisessa rakenteessa partitiivimuodon ja grammin väliin sopii lähinnä vain osma:?liisa on Heikkiä kohta / nyt / jo edellä. (Googlesta ei löydöksiä esim. jonosta heitä kohta edellä). Ete-grammin ulkosijamuotoihin voi liittyä (liikkeen) suuntaa mittaavia OSMA-ilmauksia luontevammin kuin sisäsijamuotoihin: Liisa on kaksi metriä edellä / edessä. Liisa on kaksi minuuttia edellä /?edessä. Huom. Poliisiauto ajoi sata metriä edessämme / edellämme sadan metrin matkan vs. sadan metrin verran? Wassberg hiihti kaksi minuuttia Miedon edessä / edellä. Kellosi on viisi minuuttia edellä. Juna on viisi minuuttia aikataulusta edellä. (kiintopiste? = juna itse?). Mikä tällaisessa tapauksessa motivoi edellämuodon? Onko erotettavissa liikkuva muuttuja ja liikkuva kiintopiste (vrt. Adventtipyhät tulevat joulun edellä/?edessä). Lisää esimerkkejä Internetistä: Täti anto uudeks la:ks [lasketuksi ajaksi] jouluaaton, lapsi parka! Mut ultrassahan se sit varmistuu. Pääsimpähän pari päivää edelle tässä odottamisessa ;) Siskoni piti synnyttää reilut kaksi kuukautta minun jälkeeni, mutta kirikin neljä päivää edelle ja synnytti poikansa 30:llä raskausviikolla Tavoitteena kirjoittaa romaani, 50 000 sanaa, kuukauden aikana, eli päivässä pitäisi kirjoittaa 1 666 sanaa. Viime vuonna sain tuon kirjoitettua, ensimmäistä kertaa, ja tietysti minun sitten piti tänäkin vuonna lähteä yrittämään. Ja sanonpa vaan, että tahti on parempi kuin viime vuonna oli. Olen kirjoittanut jo melkein kaksi päivää edelle vähimmäistavoitteesta. Vähän oli tyttö kirinyt kasvussa, n. kolme päivää edelle mennyt (20+3) :D. Istukka mulla Kerroin täällä kesällä, että kaksi hyvää ystävääni ovat molemmat raskaana. Toinen heistä viisi viikkoa edellä minua ja toinen kolme viikkoa edellä minua. Nyt ystäväni, joka on kolme viikkoa edellä minua, makaa sairaalassa ja odottaa pikkukeskosen syntymää. Mun vauva menee nyt 2 viikkoa edellä kasvussa ultran mukaan. Kuvista kun kattoo ni masu on sellaset 7 viikkoa edellä edelliseen verrattuna. 8

Vastaava rakennusmestari elää työmailla jatkuvasti kahdesta neljää viikkoa edellä muita. Meidän tulokkaalla on jalat noin viikkoa edellä muuta kroppaa ja saas nähdä mikä kirahvi sieltä on tulossa ;) suvuissa on pitkäjalkaisuutta. Tällaisissa esimerkeissä kuvataan prosesseja, jotka kehittyvät odotettua nopeammin, esim. sikiön kehitystä tai romaanin kirjoittamista. Niissä esiintyy aikaa mittaava OSMA (hakujonona oli päivää/viikkoa edelle/edellä ). Tämä OSMA ei ilmaise tilanteen kestoa (esim. kahden viikon ajan sikiö oli edellä ennustettua kehitystään ) vaan ajallista tai muuta eroa prosessin toteutuneen ja ennakoidun kehityskulun välillä. Merkitykseltään muistuttavat hieman adverbeja jo, vasta ja vielä, joihin liittyy skalaarisuus ja usein toteutuneen ja projisoidun kehityskulun poikkeama. Lauseissa ilmaistu ero ei kytkeydy aktuaaliseen aikaan ( reaaliaikaan ), vaan jonkin prosessin projisoituun kehityskulkuun ( näennäisaikaan ). Lause Liisa on minua kuukauden edellä ei tarkoita, että Liisa eläisi parhaillaan joulukuun 21. päivää, vaan sitä, että hän on jossain prosessissa sellaisessa vaiheessa, jonka saavuttamiseen minulta menee kuukausi. Lauseissa esiintyvä OSMA mittaa tätä näennäisaikaa, ei reaaliaikaa. Samaan lauseeseen voidaan periaatteessa tuoda toinen, reaaliaikaa mittaava OSMA: Vuoden ajan Liisa oli minua kuukauden edellä. Samantapainen ero konkreettisen liikkeen ja spatiaalisen matkan ilmauksissa: Poliisiauto ajoi sata metriä edellämme sadan metrin verran vs. Poliisiauto ajoi edellämme sata metriä sadan metrin matkan vs. Muutaman kilometrin matkan poliisiauto ajoi sata metriä edellämme. Spatiaalisissa lauseissa voi vastaavasti esiintyä OSMA, joka mittaa kuljettua matkaa, tai OSMA, joka mittaa etäisyyttä. Ajanilmaukset toimivat samoin: Viimeisen tunnin ajan ( reaaliaika ) Wassberg pysytteli vain minuutin ( näennäisaika ) Miedon edellä. Aiemmin esitellyissä internet-esimerkeissä (Sikiö on viikon edellä) vertailu tapahtui projisoidun ja toteutuneen kehityskulun välillä. Esimerkeissä tapahtuu ns. sulautuminen (blending) kahden tilanteen välillä: sikiön oletettu kehitys ja sikiön toteutunut kehitys. Nämä tilanteet yhdistetään sulaumaksi, jossa verrataan todellista sikiötä ja sen projisoitua vastinetta. Vastaavaa sulaumaa edustavat hyvin tavanomaiset ilmaukset olla edellä / jäljessä (esim. Kello on viisi minuuttia edellä / jäljessä; Juna on hieman edellä / jäljessä aikataulustaan; Hän on aikaansa edellä). 9

Näissä kiintopisteeksi valikoituu (usein normia edustava) projisoitu kehityskulku: sikiö, joka kehittyy oletuksenmukaista vauhtia, tai juna, joka kulkee aikataulussaan. Toteutunut kehityskulku esitetään poikkeamana projisoidusta. Eräistä ajallisen sijaintinsa suhteen vaihtelevista ajankohdistakin voidaan puhua näin: Kevät on tänä vuonna monta viikkoa edellä (todellinen kevät koittaa aikaisemmin kuin projisoitu kevät). Mihin suuntaan liikutaan? Projisoituihin kehityskulkuihin liittyy yleensä (ei aina) etappeja ja loppupiste, jotka suhteutetaan reaaliaikaan. Kun näennäisajan ja reaaliajan suhde muuttuu, on näennäisaikaa (esim. ennusteita tai oletuksia tapahtuvista asioista) siirrettävä. Pistemäisiä ajankohtia voidaan liikuttaa, kun suunnitelmia muutetaan: Kokous lykättiin viikonlopun yli; Ohjaaja siirsi tapaamisemme myöhemmäksi; Hallitus aikaistaa lainmuutosta. Näennäisajat (projektiot) ovat pitkäkestoisempia mutta nekin liikkuvat, kun niiden olettamat kehityskulut toteutuvat eri aikaan kuin oli oletettu. Kun reaaliajassa toteutuva kehitys on nopeampi kuin näennäisajassa oletettu, tämä esitetään liikkeenä eteenpäin mutta liikkuvan ajan suuntaisella metaforalla: edellä = aiemmin kuin oli otaksuttu. Intuitiivisesti helpommin hahmottuva esimerkki: Kevät on tänä vuonna kaksi viikkoa edellä. Intuitiivisesti vaikeammin hahmottuva esimerkki: Mun vauva menee nyt 2 viikkoa edellä kasvussa ultran mukaan Kokoavia huomioita Eräiden grammien ulkopaikallissijamuodot sopivat sisäpaikallissijamuotoja paremmin ilmaisemaan dynaamisia tilanteita, joissa sekä muuttuja että kiintopiste liikkuvat. Suomen kielessä on staattisen lisäksi dynaaminen akselijärjestelmä, jolla ilmaistaan liikkuvan muuttujan sijaintia suhteessa liikkuvaan kiintopisteeseen: edellä, vierellä / rinnalla, perässä / jäljessä. Dynaamisessa akselijärjestelmässä kiintopisteen etupuoli määräytyy sen liikkumissuunnasta: Luistelin selkä edellä vetäen lasta perässäni. Dynaamiset ete-grammin ulkopaikallissijamuodot sopivat kuvaamaan myös abstrakteja sijaintisuhteita, joihin liittyy tarkastelujärjestys: tekstijärjestys, erilaiset vertailuasetelmat, aika. 10

Aikasuhteita ilmaistessaan ete-grammin sisäpaikallissijat sopivat yhteen ns. liikkuvan egon metaforan kanssa (Joulu on edessä), ulkopaikallissijamuodot taas liikkuvan ajan metaforan kanssa (Adventtipyhät tulevat joulun edellä). Ete-grammin ulkopaikallissijamuodot voivat ilmaista myös erilaisia ajallisia poikkeamia: Kevät on edellä; Sikiön jalat ovat kehityksessä kaksi viikkoa muuta ruumista edellä. Tällaista etäisyyttä voidaan mitata OSMAn avulla; tällöin OSMA ei kuvaa tilanteen kestoa vaan osallistujien (spatiaalista tai ajallista) välimatkaa: Hiihtäjä oli kilpakumppaniaan kilometrin / minuutin edellä. Jatkokysymyksiä Miten vahva korrelaatio eri grammien (edellä, vierellä, välillä, ohella) ulkosijamutojen ja liikkuvan akselisysteemin välillä on (aineistossa)? Miten tilanteiden ajallinen sijainti liittyy liikkuvan ajan ja liikkuvan egon metaforaan? Sanotaan esim. Hän viimeisteli gradunsa joulun edellä / *edessä. Muut lähimerkityksiset ilmaukset: ennen, jälkeen; edeltää; seurata (ajallisesti) ja niiden suhde liikkuvan egon ja liikkuvan ajan systeemiin? 11