Opinto-opas 2013-2015 Teknillinen tiedekunta Oulun yliopisto Teknillinen tiedekunta Konetekniikan osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sähkötekniikan osasto Tietotekniikan osasto Tietoliikennetekniikan osasto Tuotantotalouden osasto Linnanmaa PL 4000 90014 OULUN YLIOPISTO puh. vaihde 029448000 ohivalinta 0294 48+ alanumero Arkkitehtuurin osasto Aleksanterinkatu 6 PL 4100 90014 OULUN YLIOPISTO puh. vaihde 029448000
Toimitustyöryhmä Sirpa Nelo, Teknillinen tiedekunta, vastaava toimittaja Leena Kuorelahti, Arkkitehtuurin osasto Reijo Saari, Konetekniikan osasto Saara Luhtaanmäki, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Maritta Juvani, Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastot Jukka Riekki, Tietotekniikan osasto Aila Auvinen, Tuotantotalouden osasto Taitto Lasse Salmijärvi, Teknillinen tiedekunta ISSN 0782-9329 Painopaikka Uniprint Oulu
1. Teknillinen tiedekunta... 9 2. Tutkinnot ja opiskelu... 11 2.1. Perustutkinnot... 11 2.1.1. Tekniikan kandidaatin tutkinto.. 11 2.1.2. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto... 12 2.2. Jatkotutkinnot... 14 2.3. JOO-opinnot... 14 2.4. Kansainvälinen opiskelijavaihto... 14 2.5. Täydennyskoulutus... 15 2.6. Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms.... 15 2.6.1. Opintosuoritusrekisteri... 15 2.6.2. Tentit... 15 2.6.3. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)... 15 2.6.4. Opintosuunnan valinta... 16 2.6.5. Aiempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen... 16 2.6.6. Kieliopinnot... 17 2.6.7. Harjoittelu... 18 2.6.8. Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte.. 19 2.6.9. Tutkintotodistus... 20 2.6.10.Tiedotustilaisuudet valmistuville 21 2.7. Opintojen ohjaus... 21 2.7.1. Opintojen suunnittelu... 21 2.7.2. Pienryhmäohjaus... 21 2.7.3. Opettajatutortoiminta... 21 2.8. Muita ohjeita opiskelua ja kriisitilanteita varten... 22 3. Arkkitehtuurin osasto... 23 3.1. Henkilökunta... 24 3.2. Arkkitehtuurin koulutusohjelma... 24 3.2.1. Ammatillinen tehtäväalue... 24 3.2.2. Tutkinnon rakenne ja koulutusohjelman tavoitteet... 25 3.2.3. Opetuksen painopistealueet ja tavoitteet... 25 3.2.4. Kestävän kehityksen näkökulma arkkitehtuurin opinnoissa... 25 3.2.5. Kandidaatin tutkinto... 25 3.2.6. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja osaamistavoitteet... 25 3.2.7. Kandidaatintyö... 26 3.2.8. Kieliopinnot... 26 3.2.9. Harjoittelu... 26 3.2.10.Arkkitehdin tutkinto... 26 3.2.11.Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot ja osaamistavoitteet... 26 3.2.12.Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta... 27 3.2.13.Rakennussuunnittelun opintosuunta... 27 3.2.14.Architectural Design opintosuunta... 28 3.2.15.Diplomityö... 28 3.2.16.Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS... 29 3.2.17.OodiHOPS... 29 3.2.18.Kieliopinnot... 29 3.2.19.Harjoittelu... 29 3.2.20.Ulkomaan ekskursio... 29 3.3. Arkkitehtuurin koulutusohjelman rakenne... 30 3.3.1. Arkkitehtuurin koulutusohjelma 2013-2015... 31 3.3.2. Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot... 31 3.3.3. Arkkitehdin tutkintoon sisältyvät opinnot... 33 3.3.4. Koulutusohjelman voimassaolo ja siirtymäsäännöt... 35 3.3.5. Vieraskielinen tutkinto-opetus ja kansainvälinen opiskelijavaihto... 35 3.3.6. Opetusperiodit ja kesäopetus... 35 3.4. Osastokohtaisia ohjeita... 35 3.4.1. Opetuksen luonne ja tavoitteet.. 35 3.4.2. Harjoitustyöt... 36 3.4.3. Tieteellinen kirjoittaminen ja tutkimusvalmiudet... 36 3.4.4. Seminaarit... 36 3.4.5. Tentit ja niihin osallistuminen... 36 3.5. Opintojen ohjaus... 36 3.6. Jatko-opinnot... 37 3.7. Työhön sijoittuminen ja työmarkkinatilanne... 37 3.8. SAFA... 37 3.9. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus... 38 4. Konetekniikan osasto... 86 4.1. Henkilökunta... 86 4.2. Konetekniikan koulutusohjelma... 87 4.2.1. Ammatillinen tehtäväalue... 87 4.2.2. Koulutusohjelman tavoitteet... 87 4.2.3. Opintosuunnat ja osaamistavoitteet... 88 4.2.4. Opintoneuvonta... 91 4.2.5. Opetussuunnitelma vuonna 2013 ja 2014 aloittaville... 91 TTK 3
4.2.6. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2013 aloittaneille... 92 4.2.7. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2005 vanhan tutkintorakenteen mukaan aloittaneille... 93 4.2.8. Opetussuunnitelma vuonna 2013 ja 2014 aloittaville ammattikorkeakoulu- ja opistoinsinööreille... 93 4.2.9. Konetekniikan koulutusohjelman moduulirakenne... 94 4.3. Osastokohtaisia ohjeita... 113 4.4. Harjoittelu... 114 4.5. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus... 117 5. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto... 181 5.1. Henkilökunta... 182 5.2. Prosessitekniikan koulutusohjelma.. 184 5.2.1. Ammatillinen tehtäväalue... 184 5.2.2. Tekniikan kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet... 184 5.2.3. Diplomi-insinöörin tutkinnon ja opintosuuntien osaamistavoitteet... 184 5.2.4. Opetussuunnitelma vuonna 2013 TkK- tai DI-tutkinnon aloittaneille... 187 5.2.5. Joustavat opintopolut... 188 5.2.6. Prosessitekniikan koulutusohjelman rakenne... 189 5.2.7. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma... 190 5.2.8. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma... 192 5.3. Ympäristötekniikan koulutusohjelma201 5.3.1. Ammatillinen tehtäväalue... 201 5.3.2. Tekniikan kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet... 201 5.3.3. Diplomi-insinöörin tutkinnon ja opintosuuntien osaamistavoitteet... 201 5.3.4. Opetussuunnitelma vuonna 2013 TkK- tai DI-tutkinnon aloittaneille... 204 5.3.5. Joustavat opintopolut... 205 5.3.6. Ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne... 206 5.3.7. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma... 207 5.3.8. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma... 209 5.1. Master s Degree Programme (BCBU) in Environmental Engineering... 218 5.1.1. Learning outcomes of the programme... 218 5.1.2. Professional aims of the programme... 218 5.1.3. Study options in the programme218 5.1.4. Structure of the Clean Production and Water and Environment study options... 219 5.1.5. Master s Thesis... 219 5.2. Osastokohtaisia ohjeita... 222 5.3. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus... 224 5.4. Kuitu- ja partikkelitekniikan laboratorio... 230 5.5. Kemiallisen prosessitekniikan laboratorio... 236 5.6. Lämpö- ja diffuusiotekniikan laboratorio... 240 5.7. Prosessimetallurgian laboratorio... 251 5.8. Säätötekniikan laboratorio... 257 5.9. Systeemitekniikan laboratorio... 263 5.10. Rikastustekniikka... 269 5.11. Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio... 275 5.12. Lämpö- ja diffuusiotekniikan laboratorio (Teollisuuden ympäristötekniikka)... 288 5.13. Bioprosessitekniikan laboratorio... 292 5.14. BEE Programme... 298 6. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastot.. 302 6.1. Yleistä... 302 6.2. Henkilökunta... 303 6.3. Koulutusohjelman yleiset tavoitteet ja rakenneperiaate... 303 6.3.1. Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne... 305 6.3.2. Sähkötekniikan koulutusohjelman osaamistavoitteet... 305 6.3.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen... 307 6.3.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen... 307 6.3.5. Opintosuuntien tavoitteet... 308 6.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2013 aloittaville ylioppilaille... 310 6.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma 2013... 313 TTK 4
6.3.8. Opetussuunnitelma suoraan DIkoulutukseen hyväksytyille... 319 6.3.9. Muuta informaatiota... 320 6.4. Sähkötekniikan osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus... 322 6.5. Tietoliikennetekniikan osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus... 350 7. Tietotekniikan osasto... 378 7.1. Yleistä... 378 7.2. Koulutusohjelman yleiset tavoitteet ja rakenneperiaate... 379 7.3. Tietotekniikan koulutusohjelma... 380 7.3.1. Tietotekniikan koulutusohjelman rakenne... 380 7.3.2. Tietotekniikan koulutusohjelman osaamistavoitteet... 380 7.3.3. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen... 381 7.3.4. Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen... 382 7.3.5. Opintosuuntien tavoitteet... 382 7.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma vuonna 2013 aloittaville ylioppilaille... 385 7.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma... 389 7.3.8. Opintopolut tietotekniikan DIvaiheeseen... 393 7.3.9. Muuta informaatiota... 397 7.4. Harjoitteluvaatimukset... 397 7.5. Työhön sijoittuminen... 398 7.6. Tietotekniikan osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus... 399 8. Tuotantotalouden osasto... 422 8.1. Tuotantotalouden osasto ja koulutusohjelma... 422 8.2. Tuotantotalouden osaston henkilökunta... 422 8.3. Koulutusohjelmakohtaisia ohjeita... 422 8.4. Tuotantotalouden koulutusohjelma. 423 8.4.1. Ammatillinen tehtäväalue... 423 8.4.2. Opetussuunnitelma vuosina 2013 ja 2014 aloittaville... 424 8.4.3. Opetussuunnitelma ennen vuotta 2013 aloittaneille... 424 8.4.4. Opetussuunnitelma opisto- ja ammattikorkeakouluinsinööreille... 424 8.4.5. Koulutusohjelman rakenne ja sisältö 425 8.4.6. Tekniikan kandidaatin opetussuunnitelma vuosina 2013 ja 2014 aloittaville... 428 8.4.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma vuosina 2013-2014 aloittaville opiskelijoille... 436 8.4.8. Jatko-opintoihin valmistava syventymiskohde... 438 8.5. Osaston tuottamien opintojaksojen kuvaus... 440 9. Koulutusohjelmien yhteiset opintojaksot 471 10. Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö... 472 11. Opiskelijajärjestöt tiedekunnassa... 473 TTK 5
Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa! Tekniikan opiskelu on hauskaa, monipuolista ja haastavaa. Nyt, kun opiskelet yliopistossa, vapaus ja vastuu päättää omasta opiskelustasi ja opiskelutahdistasi on sinulla itselläsi. Oulun yliopistossa tekniikkaa opiskellaan, opetetaan ja tutkitaan läheisessä yhteistyössä muiden tieteenalojen kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on luonnontieteiden kanssa. Tieteenä tekniikka tutkii fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden hallitsemista ja niiden hyödyntämistä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tekniikan erityisluonne vaatiikin vankat perustiedot luonnonlaeista ja niiden kuvauskielestä eli matematiikasta. Tekniikan alan ammattilaisen täytyy siis ymmärtää fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä ja niitä kuvaavia luonnonlakeja sekä teknisiä keinoja näiden ilmiöiden hallitsemiseksi. Ensiarvoisen tärkeää on myös tietää ja ymmärtää, mitä vaikutuksia ilmiöiden teknisillä hallintakeinoilla on muuhun ympäristöön. Opiskelun alkuvaiheessa keskitytkin luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Omat ammattiaineet alkavat viimeistään toisen opiskeluvuoden aikana. Tietojen lisäksi opit myös tieteellisen ajattelu- ja toimintatavan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että osaat tuottaa uutta tietoa tieteellisillä menetelmillä ja kykenet arvioimaan sekä uutta että jo olemassa olevaa tietoa kriittisesti. Opiskelijana olet jäsen tiedeyhteisössä. Muita jäseniä tässä yhteisössä ovat esimerkiksi tiedekuntamme professorit ja tutkijat. Suurin osa sinua opettavista opettajista tekee myös tutkimusta joko yksin tai osana tutkimusryhmää. Ehkä haluat itsekin mukaan tekemään alasi tutkimusta. Myös opiskeleminen ja tutkimustyön tekeminen on mahdollista yhdistää; tutkimusryhmissä otetaan mielellään opiskelijoita tutkimusapulaisiksi, kasvamaan osaksi ryhmää. Ratkaisevaa on oma kiinnostuksesi ja aktiivisuutesi. Tekniikan tai arkkitehtuurin ylioppilaana olet myös osa teekkariyhteisöä. Oulun yliopistossa teknillisessä tiedekunnassa perustutkintoa opiskelee noin 3000 opiskelijaa. Koulutusohjelmat tarjoavat ohjattua opetusta pääosin syyskuun ja toukokuun välisenä aikana, mutta kesäisinkin on mahdollista suorittaa opintoja ja tehdä opintoihin kuuluva työharjoittelu. Elämä ei kuitenkaan ole pelkää opiskelua. Teekkareiden omat järjestöt sekä yliopistomme muutkin opiskelijajärjestöt tarjoavat kaikessa moninaisuudessaan varmasti jokaiselle mielekästä vapaa-ajan toimintaa opiskelun lomassa. Tervetuloa opiskelemaan tekniikkaa yliopistoon! TTK 6
Opinto-oppaan käyttäjälle Tähän opinto-oppaaseen on koottu perustutkintoihin (tekniikan kandidaatti, arkkitehti ja diplomi-insinööri) johtavien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat vuonna 2013 tai 2014 aloittaville. Myös kaikki ennen vuotta 2005 opintonsa aloittaneet opiskelevat kaksiportaisen tutkintojärjestelmän mukaisesti. Se, miten heidän opintonsa suoritetaan, määritellään tarkemmin tiedekunnan hyväksymissä koulutusohjelmakohtaisissa siirtymäsäännöissä, jotka ovat nähtävillä osastojen nettisivuilla. Tarkempia tietoja voi kysyä kultakin osastolta. Lisäksi oppaassa on joukko muita opiskeluun liittyviä ohjeita. Säilytä opas huolellisesti. Seuraa myös tarkasti ilmoitustauluja ja käy tiedotustilaisuuksissa. Epäselvyyksissä ota yhteys oman koulutusohjelman opintoneuvojaan. Opetussuunnitelmassa on lueteltu mm. kaikki ne opintojaksot, jotka opiskelijan tulee suorittaa tekniikan kandidaatin, arkkitehdin tai diplomiinsinöörin tutkintoa varten. Siinä on myös opintojaksojen sisältökuvaukset ja niiden ajoittaminen eri lukuvuosille. Opintojaksojen sisältökuvaukset löytyvät myös web-oodista. Tutustu oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmaan, niin saat kokonaiskuvan tutkinnosta. Kaikkia teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmia ja koko tiedekuntaa koskevat asiat ovat luvuissa 1 ja 2. Toisena pääosana on osastojen ja niiden tuottamien koulutusohjelmien esittely luvuissa 3-8. Koulutusohjelman / osaston löytymistä helpottavat sivun alaosassa olevat osastojen kirjainsymbolit. Jos et löydä tarvitsemaasi tietoa opintooppaasta, tule kysymään. Pienryhmäohjaajat, koulutusohjelmien opintoneuvojat, opettajat ja opintohallinnon palvelupisteiden henkilökunta ovat käytettävissäsi. Oulussa 8.5.2013 Sirpa Nelo Teknillisen tiedekunnan koulutuspäällikkö TTK 7
Opinnot Sinut on valittu opiskelemaan yhteen teknillisen tiedekunnan koulutusohjelmista. Koulutusohjelma on perustutkintoon tähtäävä opintokokonaisuus. Tutkintorakennetta selostetaan tarkemmin luvussa 2. Tästä oppaasta löydät kuvauksen oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelmasta ja siihen kuuluvista opintojaksoista. Opintojakso on opintojen sisällöllinen ja rakenteellinen perusyksikkö, jonka laajuus määritellään opintopisteinä. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tähän opiskeluun sisältyy luentojen, harjoitusten ja muun ohjatun opiskelun ohella myös opiskelijan omatoiminen työskentely. Kutakin koulutusohjelmaa varten laaditaan opetussuunnitelma, jossa on esitetty missä järjestyksessä opiskelun ja opetuksen tulisi edetä, ts. mitä opintojaksoja ja missä järjestyksessä opiskelijan tulisi opiskella. Koulutusohjelmien lukujärjestykset pyritään laatimaan opetussuunnitelmien pohjalta sellaisiksi, että opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kaikkeen omaan tutkintoonsa kuuluvaan ohjattuun opetukseen. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa opintojaksot on ryhmitelty tutkintojen mukaan opintosuunnittain ja moduuleittain. Opintosuunta on opintokokonaisuus, joka tähtää tietyn alan asiantuntijuuden kehittämiseen. Moduuli on tietyn asian tai asiakokonaisuuden ympärille ryhmitelty opintojaksokokonaisuus. Opintosuoritusten rekisteröintiä ja opetusmonistetoimintaa varten opintojaksoilla on tunnukset, joissa kuusi numeroa ja kirjain P, A tai S. Kirjain tarkoittaa perus-, aine- ja syventäviä opintoja. Kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat koulutusohjelmaa tai opintojakson tuottajaa ja neljä viimeistä numeroa määrittävät yksittäisen opintojakson. Teknillisen tiedekunnan tunnukset: 45 arkkitehtuuri 46 konetekniikka 47 prosessitekniikka 48 ympäristötekniikka 52 sähkötekniikka, tietotekniikka 55 tuotantotalous 03 eri koulutusohjelmille yhteiset opintojaksot Muista tiedekunnista saatava opetus on numeroitu tuottavan koulutusohjelman koodilla. Erityisesti ammatti- ja syventävät opintojaksot on ryhmitelty tiettyjen osaamisalueiden ympärille opintosuunniksi ja moduuleiksi. Näistä kokonaisuuksista voit lukea tästä oppaasta oman koulutusohjelmasi opetussuunnitelman kohdalta. Opintojaksokuvausten yhteydessä esiintyy usein kirjallisuuden kohdalla Luentomoniste. Näistä monisteista suurimman osan toimittaa Suomen Yliopistopaino Uniprint ja niitä saa ostaa Yliopiston paperikaupasta Linnanmaalta. TTK 8
1. Teknillinen tiedekunta Teknilliseen tiedekuntaan kuuluu seitsemän osastoa: arkkitehtuurin osasto konetekniikan osasto prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sähkötekniikan osasto tietoliikennetekniikan osasto tietotekniikan osasto tuotantotalouden osasto Sähkötekniikan osastoon kuuluva matematiikan jaos sekä tuotantotalouden osastoon kuuluva työtieteen yksikkö palvelevat kaikkia koulutusohjelmia. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani, tutkimusdekaani ja koulutusdekaani. Valmistelevina ja esittelevinä henkilöinä toimivat hallintopäällikkö ja koulutuspäällikkö. Tiedekuntaneuvostoon valitaan neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan 14 jäsentä, joista 6 on professoreita, 4 muun henkilökunnan edustajia ja 4 opiskelijoita. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani ja varapuheenjohtajana tutkimusdekaani. Rehtori nimeää dekaanin tiedekuntaneuvostoa kuultuaan. Dekaanin ja varadekaanien toimikausi on sama kuin tiedekuntaneuvoston. Tiedekuntaneuvoston tehtäviin kuuluu mm.: hyväksyä tiedekunnan toimenpideohjelma, joka toteuttaa yliopistostrategiaa hyväksyä toimenpideohjelmasta johdettu henkilöstösuunnitelma hyväksyä toiminta- ja taloussuunnitelman yleiset perusteet asettaa tiedekunnan tutkimus- ja koulutustoimikunnat vastata tiedekunnan toiminnan laadusta tehdä esitys uuden koulutusohjelman ja maisteriohjelman perustamisesta päättää perustutkintojen opetussuunnitelmien rakenteista ja yleisistä osista sekä opetussuunnitelmien talousvaikutuksista TTK 9 Dekaanin tehtäviin kuuluu mm.: johtaa tiedekunnan strategista suunnittelua sekä tiedekunnan toimintaa vastata tiedekunnan toiminnan tuloksellisuudesta yliopiston rehtorille vastata tiedekunnan resursseista hyväksyä tiedekunnan ja sen eri yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmat hoitaa tehtävien täyttöihin liittyviä asioita päättää niistä tiedekuntaa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi. Koulutusdekaanin tehtäviin kuuluu mm.: hyväksyä uudet opiskelijat antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja erillisistä opinnoista hyväksyä perustutkintojen opetussuunnitelmien rakenteet ja yleisistä osat Tiedekunnassa toimii koulutustoimikunta, jota johtaa koulutusdekaani. Koulutustoimikunnan tehtävänä on valmistella tiedekunnan koulutuksen toimenpideohjelma ja koordinoida opetussuunnitelmien valmistelua. Koulutustoimikunta myös valmistelee esitykset valintaperusteista ja aloituspaikkamääristä koulutusneuvostolle. Tiedekunnan tutkimustoimintaa johtaa tutkimusdekaani. Osaston hallintoa hoitaa osaston johtaja. Päätöksentekoa valmistelevina eliminä toimivat osaston johtoryhmä, koulutusohjelmatoimikunta, opetuksen kehittämistyöryhmä ja tutkimuksen edistämistyöryhmä. Koulutusohjelmatoimikunnan tehtävänä on mm. koulutusohjelman opetussuunnitelman valmistelu ja opinnäytetöiden hyväksyminen. Tiedekunnan hallinto Linnanmaa, YT 103, sisäänkäynti R Puhelin 029448000 (vaihde) tai ohivalinta 0294482001 ja 0294482002 asiointiaika 9:00-14:00
Dekaani: LEIVISKÄ, Kauko, prof., vastaanotto sopimuksen mukaan. Tutkimusdekaani: HAAPASALO, Harri, prof. Koulutusdekaani: HENTILÄ, Helka-Liisa, prof. Hallintopäällikkö: KUHALAMPI, Laila, KTM Koulutuspäällikkö: NELO, Sirpa, TkL Harjoitteluasioiden suunnittelija: SIMI, Outi, FM ATK-suunnittelija: SALMIJÄRVI, Lasse Opintohallinnon palvelupiste: RUNTTI, Liisa, opintoasiainsihteeri RIMPINEN, Helena, opintoasiainsihteeri HIHNALA, Saila, opintoasiainsihteeri HÄNNINEN, Leena, opintoasiainsihteeri JÄMSÄ-UUSITALO, Vaili, opintoasiainsihteeri KALLIO, Kaisu, opintoasiainsihteeri LINDVALL, Riitta, opintoasiainsihteeri PITKÄNEN, Varpu, osastosihteeri RANTALA, Sinikka, opintoasiainsihteeri TOSSAVAINEN, Sari, toimistosihteeri (50%) LEIVISKÄ, Sirpa, osastosihteeri (50%) Tiedekirjasto Tellus: Avoinna ma - to 8-19, pe 8-17, la 10-15. Luna suljettu lauantaisin. Kesäaikana poikkeavat aukioloajat. Asiakaspalvelu puh. 0294481090 www.oulu.fi/kirjasto sähköposti: kirjasto@oulu.fi Tiedekirjasto Telluksessa on ryhmätyöskentelyä varten ryhmätyöalueita ja -huoneita. Kaikkiaan työskentelypaikkoja on n. 400. Työasemia on n. 100, joista puolet on Tietohallinnon työasemia (kiintiötulostus). Kirjastossa on tekniikan ja luonnontieteen kirjallisuutta, kurssikirjat sekä tiedekunnista valmistuneiden diplomi-, pro gradu- ja lisensiaatintyöt sekä väitöskirjat. Elektronisia lehtiä, e-kirjoja ja tietokantoja voi käyttää myös yliopiston verkon ulkopuolelta kirjautumalla etäkäyttöön koivu- tai paju-tunnuksilla. Tiedekirjasto Telluksen tietopalvelu auttaa ja neuvoo luonnontieteen ja tekniikan alan tiedonhaussa. Tiedonhankinnan opetusta annetaan opiskelijoille kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat tutustuvat pienryhmissä kirjaston tarjoamiin tiedonlähteisiin ja opiskelutiloihin. Tieteenalakohtaiset tiedonhankintakurssit ovat 2. tai 3. vuosikurssilla. DI-vaiheen opintoihin on tarjolla valinnaisena Tiedonhankinta opinnäytetyössä kurssi ja ulkomaisille tutkintoopiskelijoille Information Skills for foreign degree students-kurssi. TTK 10
2. Tutkinnot ja opiskelu Teknillisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa perustutkintoina tekniikan kandidaatin, arkkitehdin ja diplomi-insinöörin tutkinnot sekä jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin tutkinnot. Tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon teknistieteellisellä alalla voi suorittaa Oulun yliopiston tutkijakoulussa, UniOGS. Tutkinnoista on säädetty valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista (794/04). Teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö sisältää tarkemmat määräykset siitä, miten tutkinnot suoritetaan. 2.1. Perustutkinnot Perustutkinnot suoritetaan koulutusohjelmassa. Ensin suoritetaan alempana perustutkintona tekniikan kandidaatin tutkinto. Tämän jälkeen arkkitehtuurin koulutusohjelma johtaa ylempänä perustutkintona suoritettavaan arkkitehdin tutkintoon ja konetekniikan, prosessitekniikan, ympäristötekniikan, sähkötekniikan, tietotekniikan, ja tuotantotalouden koulutusohjelmat diplomi-insinöörin tutkintoon. Perustutkinnot ovat moduulirakenteisia. Tutkintorakenne on kuvattu oheisessa kaaviossa (s. 13.). Moduulien opinnot koostuvat perusopinnoista, aineopinnoista, syventävistä opinnoista. Tutkintoihin sisältyy myös opinnäytetyö. Opetus järjestetään opintojaksoina, jotka ovat pakollisia tai valinnaisia. Kuhunkin koulutusohjelmaan kuuluvista opintojaksoista määrätään opetussuunnitelmassa. Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). 2.1.1. Tekniikan kandidaatin tutkinto Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkintoon kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat riittävät viestintätaidot. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa lukuvuodessa. Tutkinnon alkuosan opinnot ovat kaikille yhteisiä ja pakollisia. Tutkinnon loppuvaiheen valinnoilla valmistaudutaan suorittamaan ylempi tutkinto (arkkitehti, diplomi-insinööri) tietyn opintosuunnan mukaisesti. Kandidaatin tutkinnon opinnot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 8): perus- ja aineopinnot, 100/120 op täydentävä moduuli, 20/0 op opintosuunnalle valmistava(t) moduuli(t), 2 x 20 op tai 40 op valinnaiset opinnot, 10 op kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäopintoja (2 op). Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa (luvut 3-8). TTK 11
2.1.2. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä kielitaito toimimiseen alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tai taiteelliseen tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin. Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus on suunniteltu siten, että tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa lukuvuodessa. Opiskelija suorittaa opintonsa valitsemallaan opintosuunnalla. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon opinnot koostuvat seuraavista osioista (katso oheinen kaavio, s. 8): opintosuunnan moduuli, 30/40 op syventävä moduuli tai täydentävä moduuli, 20/30 op täydentävä moduuli, 20/30 op erikoismoduuli, 10/0 op diplomityö, 30 op. Erikoismoduuli voidaan toteuttaa syventävän tai täydentävän moduulin laajennuksena silloin, kun moduuli muutoin olisi 20 opintopisteen laajuinen. Edellä mainittujen rajausten mukaan tutkinto voidaan toteuttaa siten, että se koostuu neljästä 30 opintopisteen kokoisesta moduulista. Opintojaksot on valittava siten, että syventävien opintojen laajuudeksi tulee vähintään 60 opintopistettä sisältäen diplomityön (30 op). Kunkin koulutusohjelman tutkintojen rakenne on kuvattu tarkemmin ao. osaston/ koulutusohjelman kohdalla tässä oppaassa (luvut 3-8). TTK 12
Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta 1 Diplomityö 30 op Täydentävä moduuli 20/30 op Erikoismoduuli 0/10 op Syventävä moduuli 20/30 op tai Täydentävä moduuli 20/30 op Opintosuunnan moduuli 30/40 op Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö (8 op) ja siihen liittyviä seminaareja tai viestintäopintoja (2 op) Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 op Valinnaiset opinnot 10 op Opintosuunnalle valmistava moduuli 20 op Täydentävä moduuli 20 op Perus- ja aineopinnot 100 op 1 Arkkitehdin tutkinto, katso s. 31 TTK 13
2.2. Jatkotutkinnot Jatkotutkintoina tiedekunnassa voidaan suorittaa tekniikan lisensiaatin tutkinto. Tekniikan tohtorin tutkinto sekä filosofian tohtorin tutkinto teknistieteellisellä alalla voidaan suorittaa Oulun yliopiston tutkijakoulussa, UniOGS. Tarkempia tietoja jatkotutkinnoista teknillisen tiedekunnan www-sivuilta sekä UniOGS:in www-sivuilta. 2.3. JOO-opinnot Elokuun 1.päivänä 2004 tuli voimaan yliopistojen välinen sopimus ns. joustavasta opintooikeudesta (JOO-opinto-oikeus). Sen puitteissa teknillisen tiedekunnan opiskelija voi tietyissä tapauksissa hakea opinto-oikeutta joidenkin opintojaksojen tai opintokokonaisuuden suorittamiseen toisessa suomalaisessa yliopistossa. Vastaavasti muiden yliopistojen opiskelijat voivat hakea opinto-oikeutta teknilliseen tiedekuntaan. Teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden hakuaika muihin yliopistoihin päättyy vuosittain 31.3. ja 30.9. Muista yliopistoista teknilliseen tiedekuntaan hakevien hakuaika päättyy vuosittain 30.4. ja 31.10. Hakemuslomakkeita ja lisätietoja hakemisesta saa osoitteesta: http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opinno t/joo ja tiedekunnan opintohallinnon palvelupisteestä. Teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden hakemukset ja toisesta yliopistosta tiedekuntaan hakevien opiskelijoiden puolletut hakemukset palautetaan teknillisen tiedekunnan kansliaan. Koulutusohjelmien opintoneuvojat antavat lisätietoja hakemuksen puoltamisen kriteereistä. 2.4. Kansainvälinen opiskelijavaihto Oulun yliopiston opiskelijat voivat halutessaan lähteä vaihto-opiskelijaksi ja suorittaa näin osan opinnoistaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Vaihto-opiskelun kesto on 3-12 kuukautta ja lähteä voi, kun on vähintään yksi vuosi opintoja suoritettuna Oulussa. Opiskelijalla on valittavanaan useita eri ohjelmia (ERASMUS, NORDPLUS, kahdenväliset vaihtosopimukset, ISEP, UNC-EP -konsortio, FIRST ja north2north) ja satoja yliopistoja ja korkeakouluja. Hakuajat vaihtelevat vaihto-ohjelmittain ja niistä saa tarkempaa tietoa kansainvälisten asioiden ja osastojen www-sivuilta. Kansainväliset asiat järjestää lukukausittain infotilaisuuksia vaihdoista kiinnostuneille sekä myös vaihtoon jo valituille. Myös osastokohtaisia tiedotustilaisuuksia on tarjolla. Jokaisella teknillisen tiedekunnan osastolla on oma kv-koordinaattori, jolta saa opastusta vaihtoasioissa kuten myös kansainvälisten asioiden yksiköstä (kv-yksikkö), jonka toimisto sijaitsee Kemian käytävällä. Työnjakona on, että Erasmus-vaihto hoidetaan omalla osastolla, Nordtekvaihto teknillisessä tiedekunnassa ja kaikki muut vaihto-ohjelmat kv-yksikössä. Vaihto-opiskelijana osallistutaan vastaanottavan yliopiston opetukseen ja opiskelijaelämään paikallisten veroisena, asutaan yleensä opiskelijaasunnossa ja ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi omaan tutkintoon Oulussa. Opintojen sisällyttämisestä ja hyväksilukemisesta tutkintoon päättää kukin osasto oman käytäntönsä mukaan. Ulkomailla suoritettavia opintoja kannattaakin suunnitella huolellisesti ja hyväksyttää suunnitelma ennen vaihtoon lähtöä omalla osastolla. Vaihtoasioista vastaavat osastojen kvkoordinaattorit neuvovat opintosuunnitelman teossa. Vaihtoon voi lähteä useammin kuin kerran. Periaatteena kuitenkin on, että jokaiseen ohjelmaan saa apurahan vain kerran. Vaihdon perusrahoituksena toimivat opintoraha, korotetut asumistuki ja opintolaina. Näiden lisäksi vaihtoon lähtevät opiskelijat saavat myös vaihtoopiskeluapurahan, jonka suuruus vaihtelee kohteen ja ohjelman mukaan. Ohjelmien kautta vaihtoon lähdettäessä opiskelijan ei tarvitse maksaa mahdollisia lukukausimaksuja. Lisätietoja kansainvälisistä opiskelumahdollisuuksista saa osoitteesta http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/vaihtoopiskelu. Pohjoismaisesta tekniikan alan NORDTEKopiskeluvaihdosta lisätietoja osoitteesta: http://www.oulu.fi/ttk/vaihto-opiskelu. TTK 14
2.5. Täydennyskoulutus Oulun yliopistossa diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon suorittaneella on mahdollista täydennyskoulutuksenaan osallistua opetussuunnitelmien mukaiseen koulutukseen opetusresurssien puitteissa kahden lukuvuoden ajan valmistumisen jälkeen. Tällaisten täydentäviä opintoja suorittavien opiskelijoiden tulee ilmoittautua yliopistoon läsnäoleviksi opiskelijoiksi. Muiden, jotka haluavat suorittaa erillisiä opintoja teknillisessä tiedekunnassa, tulee hakea siihen oikeutta tiedekunnalta. Hakemus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Hakumenettelystä ja hakuajoista saa tietoja tiedekunnan opintohallinnon palvelupisteestä, http://www.oulu.fi/ttk/ Yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut järjestää myös erillisiä täydennyskoulutuskursseja. Näistä saa lisätietoja ao. koulutussektorin vastuuhenkilöiltä. 2.6. Opiskelua koskevia ohjeita ja sääntöjä yms. Kaikki tärkeät ja ajankohtaiset opintoja koskevat ilmoitukset julkaistaan ilmoitustauluilla tai www-sivuilla. Niissä on tietoja mm. luentojen alkamisajoista, tenteistä, tenttituloksista ja erilaisista muutoksista, joita on tapahtunut opintooppaan ilmestymisen jälkeen. Seuraa siis säännöllisesti ilmoitustauluja ja kunkin koulutusohjelman www-sivuja. 2.6.1. Opintosuoritusrekisteri Yliopistossa on käytössä opiskelijatietojärjestelmä OODI. Se sisältää tietoja opiskelijoista, opinto-oikeuksista ja opintosuorituksista. Oodin käyttömahdollisuudet ovat lisääntyneet asteittain. Jokaisesta perustutkintoon kuuluvasta, suoritetusta opintojaksosta tehdään merkintä opintosuoritusrekisteriin. Opintosuoritusten tallennus tapahtuu tiedekunnan opintohallinnon palvelupisteessä (osastoilla) keskitetysti. Opintosuoritusten tallentamisen liittyvissä epäselvyyksissä voi ottaa yhteyttä siihen osastoon, joka vastaa opetuksen tuottamisesta. Muiden tiedekuntien antaman opetuksen osalta kannattaa ottaa yhteyttä opetuksen antaneeseen laitokseen. Opintosuoritusotteita voi tilata opiskelijakeskuksesta, joka sijaitsee Kemian käytävällä. Arkkitehtuurin osaston opiskelijat voivat saada otteen myös oman osaston toimistosta. WebOodi on opiskelijoille tarkoitettu käyttöliittymä Oodiin. Sen käyttö edellyttää voimassaolevaa käyttäjätunnusta. WebOodin avulla voi päivittää omat yhteystietonsa ja ilmoittautua yliopistoon. Sen kautta voi tutustua opintojaksokuvauksiin, ilmoittautua kursseille ja tentteihin, selata omia opintosuorituksia ja tilata sähköpostilla opintosuoritusotteen. WebOodin kehityksestä saa lisätietoja seuraamalla linkkiä https://weboodi.oulu.fi/oodi/. 2.6.2. Tentit Kunkin osaston tenttilista on osaston ilmoitustaululla hyvissä ajoin ennen lukukauden alkamista. Tenttilistat ovat nähtävissä myös osaston www-sivuilla. Kuulustelujen järjestämisestä määrätään Oulun yliopiston koulutuksen johtosäännössä. Asiakirjan löytää osoitteesta http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/saadok set. 2.6.3. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Mikä HOPS on ja miksi se laaditaan? Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta. Opiskelijan HOPSin lähtökohtana on koulutusohjelmalle laadittu tutkintorakenne. Suunnitelma auttaa opiskelijaa etenemään opinnoissaan ja pysymään aikataulussa. HOPSia päivitetään opintojen kuluessa. HOPSin laadinnan yhteydessä on myös hyvä kirjata näkyviin opiskelijan omia opintoihin ja osaamiseen liittyviä toiveita ja tavoitteita. HOPS:in avulla opiskelija voi rakentaa itselleen henkilökohtaisen tutkinnon valikoimalla mieleisiään sivuaineita ja vapaavalintaisia opintoja pakollisten opintojen rinnalle. Jo opintojen alkuvaiheessa kannattaa tutustua opinto-oppaaseen ja miettiä omia opintoja ja niiden suoritusaikataulu- TTK 15
ja pidemmällä tähtäimellä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma hahmottaa näin opiskeluun kuluvaa aikaa ja selkeyttää päämääriä. Suunnittelussa on otettava huomioon, mitä suorituksia kuten luentoja, harjoituksia, harjoitustöitä tai tenttejä - kunkin opintojakson läpäiseminen edellyttää, sekä mitä edeltäviä opintoja vaaditaan. Opintojen suunnittelussa on syytä ottaa huomioon myös muut seikat, kuten perhe, harrastukset tai työt, jotka voivat vaikuttaa opintojen etenemiseen. Katso myös HOPS-sivusto osoitteessa http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintoj entueksi/hops HOPS-ohjaus HOPSin laatimiseen liittyvissä asioissa opiskelijaa neuvoo omaopettaja tai yksikön nimeämä ohjaaja. Apua saa tarvittaessa myös opintoneuvojalta. HOPS-ohjauksen ja OodiHOPS-työkalun käytön yhteiset linjaukset Oulun yliopistossa löytyvät sivulta: http://www.oulu.fi/oodi/dokumentit/oodih OPS_linjaukset_OY.pdf Oodin HOPS-toiminto Oulun yliopisto otti käyttöön OodiHOPStyökalun syksyllä 2011. OodiHOPS-työkalun avulla opiskelija voi laatia sisällöllisen ja ajallisen kokonaiskuvan omasta HOPSistaan Oodin tutkintorakenteen pohjalta. OodiHOPSissa opiskelija näkee suunnitellut opintojaksot ja suoritetut opintojaksot, joka helpottaa HOPSin toteutumisen seuraamista niin opiskelijalle itselleen kuin hänen ohjaajalleen. Opiskelijan OodiHOPS-ohje löytyy sivulta. http://www.oulu.fi/oodi/ohjeet/ehops_op ISKELIJAN_ohje.pdf Voimassa olevasta opetussuunnitelmasta poikkeava opintosuunnitelma TTK 16 Opiskelija laatii siis HOPSinsa koulutusohjelman opetussuunnitelman pohjalta. Jos opiskelija haluaa laatia voimassa olevasta opetussuunnitelmasta pakollisten opintojen osalta sisällöllisesti poikkeavan opintosuunnitelman, menettelyyn on oltava hyväksyttävä syy. Opiskelijan on pyydettävä suunnitelmalle oman koulutusohjelmansa koulutusohjelmavastaavan puolto sekä tiedekunnan hyväksyntä. 2.6.4. Opintosuunnan valinta Opintosuunta valitaan koulutusohjelman määräämällä tavalla viimeistään kolmannen opintovuoden aikana. Koulutusohjelmat järjestävät tiedotustilaisuuksia, joissa esitellään eri opintosuuntia ja annetaan hakuohjeet. Jos johonkin opintosuuntaan on enemmän halukkaita, kuin siihen voidaan ottaa, ovat valinnan perusteita opintomenestys ja alalla hankittu kokemus osaston määräämällä tavalla. 2.6.5. Aiempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) on käytäntöjen kokonaisuus, jonka kautta kartoitetaan, onko opiskelijalla aiemmin suoritettuja opintoja tai muualla hankittua osaamista (esim. työelämä), jotka voidaan hyväksilukea uuteen tutkintoon. Täten AHOT-menettely mahdollistaa myös muualla kuin muodollisessa koulutuksessa omaksutun osaamisen hyödyntämisen opinnoissa. Opiskelija voi itsearvioinnin, dokumenttien ja muiden näyttötapojen avulla esittää opintojaksojen osittaista tai täydellistä hyväksilukua, mikäli hänellä on osaamistavoitteiden mukaista aiempaa osaamista. Opiskelijan aikaisemmin hankittua osaamista tunnistetaan vertaamalla sitä opintojakson ja/tai tutkinnon tai niiden osien osaamistavoitteisiin ja arvioidaan missä määrin opiskelijan osaaminen vastaa niitä. Jos koulutuksen tavoitteita vastaavaa osaamista löytyy, voidaan päällekkäisyyksiä poistaa, jolloin opinnot edistyvät nopeammin. Em. periaatteiden mukaisesti opiskelijalla on mahdollisuus lukea hyväkseen toisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja, jotka sisällöltään vastaavat opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja. Opetussuunnitelmaan kuuluvia opintojaksoja voidaan hyvin perustellusta syystä korvata sellaisilla opintojaksoilla, jotka eivät sisälly opetussuunnitelmaan. Saman alan kandidaatintutkinnon suomalaisessa yliopistossa suorittaneet voivat yleensä jatkaa
Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa DI- /arkkitehtiopintoihin ilman täydentäviä opintoja, esimerkiksi vaihto konetekniikasta konetekniikkaan. Opiskelijavaihdon yhteydessä ulkomailla suoritettavat opinnot tulisi suunnitella etukäteen, jolloin ne ovat varmimmin hyväksyttävissä täysimääräisesti tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon. Tiedekuntakohtaisia ohjeita on mm. tiedekunnan tutkintosäännössä ja tiedekunnan erillispäätöksissä. Jos olet ennen tiedekuntaan tuloasi opiskellut yliopiston muussa tiedekunnassa, toisessa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai vastaavassa ja haluat käyttää ko. opintoja tiedekunnassa suoritettaviin opintoihin, asia on syytä selvittää mahdollisimman pian opintojen aloittamisen jälkeen. Lisätietoja saa koulutusohjelman opintoneuvojalta. 2.6.6. Kieliopinnot Tiedekunnan tutkintosäännön edellyttämä kielitaito Tutkintosäännön määräykset perustuvat Suomen kielilainsäädäntöön ja asetukseen yliopistojen tutkinnoista. Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellä 2 kohdassa edellytetyn kielitaidon. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkinnossa Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, osoitetaan suorittamalla kandidaatintyöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämät vähintään 2 opintopisteen laajuiset opinnot ruotsin kielessä. Mikäli koulusivistyskieli on ruotsi, kyseiset kieliopinnot suoritetaan suomen kielessä. Toisen kotimaisen kielen (ruotsin) kursseille vaaditaan riittävä lähtötaso, joka on määritelty seuraavasti Riittäväksi lähtötasoksi katsotaan lukion B-ruotsin oppimäärä vähintään arvosanalla 7 tai vastaavat tiedot JA hyväksytysti suoritettu lähtötasotesti varsinaisen kurssin alussa tai ennen sitä. 1. Jos opiskelija ei ole suorittanut mitään lukion B-ruotsin oppimäärästä ja jos hänellä ei ole yo-tutkinnossa saavutettua ruotsin arvosanaa tai vastaavia tietoja, hänen tulee hankkia riittävät perustiedot esim. suorittamalla aikuislukioiden tai vastaavien oppilaitosten tarjoamat vastaavat ruotsin kielen kurssit hyväksytysti. 2. Jos opiskelijalla on ruotsin yo-arvosana improbatur (i), tai jos IB-lukiolaisella, joka on suorittanut vain osan ruotsin lukiokursseista ja jolla ei ole ruotsin yo-arvosanaa, hänen tulee täydentää taitojaan osallistumalla Kielikeskuksen kertauskurssille (Y901018) ja sen loppukokeeseen tai hankkia vastaavat tiedot muulla tavoin. Opiskelijan tulee esittää kopio suorituksestaan ennen osallistumistaan koulutusohjelman mukaiselle ruotsin kielen kurssille ko. kurssin opettajalle. Katso tarkemmin Kielikeskuksen verkkosivut. TTK 17
Vieraan kielen taidon osoittaminen kandidaatin tutkinnossa Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden opetussuunnitelmassa määritellyn vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Kielitaito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten järjestämä(t) vähintään 6 opintopisteen laajuinen opintojakso tai opintojaksot yhdessä vieraassa kielessä. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito osoitetaan suorittamalla diplomityöhön sisältyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoa enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Tällöin opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan. Edellä mainitun tutkintosäännön kohdan 1 perusteella vaadittava toisen kielen (suomenkielisillä ruotsin kieli) tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin tutkinnon kohdalla on mainittu. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Vieraan kielen taidon osoittaminen diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen, opetussuunnitelmassa määritellyn yhden vieraan kielen taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. TTK 18 Kielitaito osoitetaan samalla tavoin kuin kandidaatin tutkinnossa. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. 2.6.7. Harjoittelu Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy vähintään 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua joko pakollisena tai valinnaisena opintojaksoja koulutusohjelmasta riippuen. Harjoittelu perehdyttää opiskelijan tulevan ammattialansa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisumalleihin. Ylempään perustutkintoon sisältyy vähintään 3 opintopisteen laajuisesti asiantuntijuutta syventävää harjoittelua pakollisena opintojaksona kaikissa koulutusohjelmissa. Harjoittelu ohjaa opiskelijan soveltamaan teoreettisia tietoja käytännön työtehtävissä. Harjoittelu suunnitellaan kuhunkin tutkintoon liittyväksi opintojaksoksi, jolle määritellään opetussuunnitelmassa yksityiskohtaiset tavoitteet, laajuus, sisältö- ja suoritustapavaatimukset. Koulutusohjelmakohtaiset harjoitteluvaatimukset on esitetty osastoja koskevissa luvuissa. Erasmus-ohjelman kautta voi lähteä opiskeluvaihdon lisäksi myös harjoittelemaan ulkomaille. Harjoitteluun voi lähteä Erasmus-ohjelmaan osallistuviin maihin. Opiskelija voi saada harjoittelusta palkkaa ja on silti oikeutettu Erasmusharjoitteluapurahaan. Lisätietoja Erasmusharjoittelusta löytyy Oulun yliopiston opiskelijakeskuksen verkkosivuilta: www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/ opiskelijakeskus. Tiedekunnassa toimii harjoitteluasioiden suunnittelija, joka koordinoi opiskelijoiden työharjoitteluun liittyviä asioita, antaa kotimaisen ja kansainvälisen harjoittelun neuvontaa sekä toimii yhdyshenkilönä IAESTE-harjoitteluvaihtoohjelmassa. Jokaisella tiedekunnan osastolla on oma harjoitteluvastaava, joka antaa koulutusohjelmakohtaista neuvontaa harjoittelusta. Ainejärjestö- ja luottamustoimet osana työharjoittelua
Teknillisessä tiedekunnassa voidaan hyväksyä yliopiston ainejärjestö- ja luottamustoimintaa enintään 3 opintopisteen verran osaksi työharjoittelua. Opintopisteitä voidaan antaa aktiivisesta toiminnasta: Yliopiston hallintoelimissä (osaston johtoryhmä, tiedekuntaneuvosto, yliopiston hallitus, yliopistokollegio) sekä pitkäkestoisissa yliopiston hallinnon nimeämissä työryhmissä ja/tai lautakunnissa Ylioppilaskunnan hallinnossa (hallitus, edustajisto, valiokunnat ja jaostot) Oulun Teekkariyhdistyksen ja teekkarikiltojen hallituksessa Opintopisteitä saadakseen opiskelijan on laadittava raportti toiminnastaan aine-järjestössä tai luottamustoimessa sisältäen tuntilaskelman (Yksi opintopiste on noin 27 tuntia opiskelijan työtä). Raportista tulee käydä ilmi seuraavat asiat: Missä luottamustehtävässä opiskelija on toiminut, kuinka kauan ja millaista hänen toimintansa on ollut? Mitä opiskelija on oppinut luottamustehtävässä? Mitä hyötyä luottamustehtävästä on opiskelijalle ollut? Raportin liitteenä tulee olla hallintoelimen tai muun järjestön vastuuhenkilön antama virallinen todistus, josta käyvät ilmi opiskelijan tehtävät, tehtävien ajankohta ja laatu sekä hakijan aktiivisuus ainejärjestössä tai luottamustoimessa. Yli viisi vuotta vanhemmista toiminnoista opintopisteitä ei anneta. Raportti liitteineen toimitetaan koulutusohjelman opintoneuvojalle tai koulutusohjelman harjoitteluvastaavalle, joka päättää ainejärjestötai luottamustoiminnan hyväksymisestä osaksi harjoittelua. 2.6.8. Opinnäytetyöt ja kypsyysnäyte Kandidaatintyö Kandidaatintyö on aineopintoihin kuuluva opintokokonaisuus, joka voi olla esim. kirjallisuusselvitys, pienimuotoinen kokeellinen tutkimus tai TTK 19 mallinnus, pitempänä ajanjaksona toteutettava portfolio tai useaan opintojaksoon perustuva ns. nipputyö. Työ on mahdollista tehdä myös ryhmässä työkokonaisuuden laajuuden sitä edellyttäessä, mutta jokainen opiskelija palauttaa oman työnsä, josta tulee käydä ilmi opiskelijan oma osuus työhön. Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä. Se arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty. Kandidaatintyössä opiskelija osoittaa pystyvänsä soveltamaan oppimaansa jonkin teknisen ongelman ratkaisemisessa. Kandidaatintyössä perehdytään myös tiedon jäsentämiseen, käsittelyyn ja dokumentointiin. Kandidaatintyö katsotaan suoritetuksi, kun työ on hyväksytty ja kypsyysnäyte kirjoitettu hyväksytysti. Koulutusohjelmat antavat tarkemmat ohjeet kandidaatintyöstä ja sen suorittamisesta. Diplomityö Diplomityö on syventäviin opintoihin kuuluva opintosuoritus, jonka laajuus on 30 opintopistettä. Tiedekunnalla / koulutusohjelmilla on diplomityöohjeet, joissa selvitetään työn aloittamiseen, aiheeseen, ohjaukseen ja suoritukseen liittyviä seikkoja. Ohjeet löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti suomen tai ruotsin kielellä. Koulutusohjelmavastaava voi hyväksyä diplomityön tekemisen myös jollakin vieraalla kielellä. Diplomityö hyväksytään koulutusohjelmassa. Kypsyysnäyte kandidaatin tutkinnossa Opiskelijan tulee suorittaa kandidaatintyön aihepiiriin liittyvä kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelijan tulee osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä kandidaatintyön alaan. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa koetilanteessa annetusta aiheesta sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen ohjeellinen laajuus on noin kolme sivua. Kypsyysnäytteen sisällön ja kieliasun tarkastaa työn ohjaaja. Arvosanat ovat hyväksytty ja hylätty. Kypsyysnäyte voidaan kirjoittaa, kun kandidaatintyöhön liittyvät kaikki muut osiot on suoritettu. Kypsyysnäyte kirjoitetaan normaalissa
kuulustelutilaisuudessa ja siihen ilmoittaudutaan tavanomaisella tavalla. Kypsyysnäyte diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa Ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteen vaatimukset ovat samat kuin edellä tekniikan kandidaatin kohdalla on ilmoitettu. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, jos hän on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kypsyysnäytteellä osoitetaan tällöin vain perehtyneisyys opinnäytteen alaan. 2.6.9. Tutkintotodistus Todistuksen anominen Sen jälkeen, kun tekniikan kandidaatin, diplomiinsinöörin tai arkkitehdin tutkintoon kuuluvat opintojaksot ja käytännön harjoittelu on suoritettu, kandidaatintyö hyväksytty tai diplomityö lopullisessa muodossaan jätetty työtä ohjaavalle opettajalle, opiskelija voi anoa teknilliseltä tiedekunnalta todistusta tutkinnon suorittamisesta. Anomus tehdään lomakkeella, jonka saa opintohallinnon palvelupisteen virkailijalta. Mukaan liitetään opintosuoritusrekisterinote ja muut koulutusohjelman edellyttämät asiakirjat. Hakemusasiakirjat palautetaan opintohallinnon palvelupisteen virkailijalle. Anomus on jätettävä hyvissä ajoin, sillä tarkastusmenettely vaatii oman aikansa. Tutkintotodistuksia myönnetään lukukausien aikana yleensä kerran kuukaudessa. Ajankohdat ovat nähtävissä ilmoitustaululla. Opinnäytetyö on hyväksyttävä vähintään 14 päivää ennen tutkintotodistuksen antamista. Tutkintotodistukset jaetaan publiikeissa. Todistus on myös noudettavissa tiedekunnan opintohallinnon palvelupisteestä. Oulun ulkopuolelle todistuksen voi saada myös postitse. Tapa, jolla tutkintotodistus halutaan vastaanottaa, ilmoitetaan hakemusasiakirjojen liitteellä. Tutkintotodistuksen mukana annetaan erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, Diploma Supplement. Se sisältää tietoja yliopistosta ja suoritetusta tutkinnosta sekä sen tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Arvostelu Perustutkinnot, niiden kokonaisuudet, yksittäiset opintojaksot (useimmiten) ja diplomityö, arvostellaan arvosanoin tyydyttävä (1), erittäin tyydyttävä (2), hyvä (3), erittäin hyvä (4), kiitettävä (5). Opintokokonaisuuksien laatuarvosanat määräytyvät seuraavasti: tyydyttävä (1) 1,00-1,49 erittäin tyydyttävä (2) 1,50-2,49 hyvä (3) 2,50-3,49 erittäin hyvä (4) 3,50-4,49 kiitettävä (5) 4,50-5,00 Kandidaatintyö ja kypsyysnäytteet arvostellaan arvosanalla hyväksytty/hylätty. Yksittäisten opintojaksojen arvostelussa voidaan käyttää myös asteikkoa hyväksytty/hylätty. Toisen kotimaisen kielen taidon arvioinnissa käytetään asteikkoa tyydyttävät tiedot/hyvät tiedot. Numeerisessa asteikossa 0 merkitsee hylättyä suoritusta. Erityisen hyvin suoritettu kandidaatin tutkinto Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja ja suorittanut kandidaatintyönsä hyväksytysti, voidaan tekniikan kandidaatin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti. Erinomaisesti -maininnan antamisesta päättää koulutusohjelman esityksestä koulutusdekaani. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen kuin kandidaatintyön opintopistemäärillä painotettu keskiarvo on vähintään 4,0. Jos opintojakson arvostelussa TTK 20