Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy UUTISET4/2012 2 4 5 6 8 10 12 3 JOHTOAJATUKSIA Joensuun seudun kehitystä vauhdittavat venäläisasiakkaat Joensuun seututilastoja 2012 Yrityspalveluiltapäivä Joensuu kolmantena Suomessa kunnan yrittäjämyönteisyydessä Ennakointi yrittäjän arjessa JOSEK tehostaa toimintaansa kaivannaisalan kehittämisessä Borneo Colors tuo väriä karjalaiseen arkeen Nimitysuutisia
JOHTOAJATUKSIA Joensuun seudun kehitystä vauhdittavat venäläisasiakkaat Vuoden 2012 ensimmäinen puolivuotisjakso pysäytti kasvun monella toimialalla Joensuun seudulla. Kuitenkin yli puolella toimialoista liikevaihto kehittyi positiivisesti edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Uutta on se, että merkittävä osa liikevaihdon kasvusta on venäläisasiakkaitten vauhdittamaa. Yleisesti ottaen liikevaihdon kehitys näyttäisi junnaavan lähes paikallaan luvuissa pyöritään +/-8 % tienoilla. Kaikkien toimialojen liikevaihdon kehitys oli pikkuisen miinuksella. Rahassa mitattuna vuoden 2012 ensimmäisen puolivuotisjakson paras kasvu oli palvelualoilla sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Näiden yhteinen liikevaihto kasvoi peräti 57 miljoonaa euroa vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna. Joensuun seudun teollisuus on selvästi kärsinyt maailmalla jatkuneesta epävarmuudesta ja toimintaympäristön muutoksista. Teollisuutta leimaa nyt varovaisuus; tilauksia kyllä tehdään aiempaa tiheämmin, mutta tilausmäärät ovat pienentyneet selkeästi. Vaikka kentältä on viestitelty hiljentymisestä, on positiivistakin uskoa tulevaisuuteen näköpiirissä. Selvityksemme mukaan 40:lla Joensuun seudun yrityksellä on suunnitteilla yhteensä runsaat 112 miljoonan euron investointi- ja kehittämishankkeet lähivuosille. Toteutuessaan ne merkitsevät lähes 600 työpaikan syntymistä. Lisäksi kaupan ja palvelujen aloille on käynnistymässä merkittäviä rakennusprojekteja, jotka piristävät paikallista kysyntää. Tänä päivänä Joensuun seudun kasvua vauhdittavat venäläiset asiakkaat. Ulkomaisten yöpyjien määrä lisääntyi Pohjois-Karjalassa edellisvuodesta yli 50 % ja näistä asiakkaista noin 60 % tuli Venäjältä. Tämä kasvu tulee esille myös Niiralan rajanylitystilastoissa, joissa suunta on ollut jyrkästi ylöspäin vuodesta 2010 alkaen. Lisääntynyt matkailijamäärä näkyy myös tax-free luvuissa. Tax-freen kasvu on ollut 40 %:n luokkaa edellisvuodesta. Matkailijavirrat Joensuun lentokentällä ovat myös kasvaneet. Matkustajamäärä on lisääntynyt edellisvuodesta yli 30 %. Seuraavaksi kulkuyhteydet vahvistunevat Joensuusta Petroskoihin, kun uusi junayhteys avattaneen vuonna 2014. Venäjä on nyt WTO:n jäsen ja puutullien on määrä laskea jopa neljännekseen tämän hetkisestä tasosta. Tästä avautunee lisää mahdollisuuksia Joensuun seudun ja Venäjän yhteistyölle. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan tilannetta. Yritysystävälliseen päätöksentekoon Joensuun kaupunki on ottanut selkeäksi tavoitteeksi olla Suomen yritysystävällisin kaupunki omassa kokoluokassaan. Tämä ajatus on saanut hyvää tukea kaikilta seudun kunnilta ja tavoite sopii hyvin myös koko seudun tavoitteeksi. Yhtenä askeleena tämän tavoitteen saamiseksi kunnissa on otettu määrätietoisia askeleita yritysvaikutusten arvioimiseksi päätösten valmistelussa. Kuntien johtoryhmät ovat saaneet perehdytystä asiaan ja sieltä asia on jalkautumassa osastoille. Odotamme lähiaikoina ensimmäisiä avauksia päätösehdotuksiksi, joissa yritysvaikutusten arviointi on konkreettisesti mukana. Pekka Nuutinen toimitusjohtaja Q1-Q3 JOENSUUN SEUTUTILASTOJA 2012 Asiakkaat Tapahtumat Uudet yritykset Joensuu 533 1354 200 Liperi 102 267 35 Outokumpu 69 151 9 Ilomantsi 57 125 7 Kontiolahti 109 317 45 Polvijärvi 30 72 6 Juuka 43 99 13 Ulkopuoliset 177 205 13 Yhteensä 1120 2590 315 2 3
Joensuu kolmantena Suomessa kunnan yrittäjämyönteisyydessä Yrityspalveluiltapäivä Vietimme Yrityspalvelukeskuksen tiloissa Yrityspalveluiltapäivää 6.11.2012. Meillä vieraili n. 300 yrittäjää tai yrittäjäksi aikovaa. Tarjolla oli kattaus seudun yrityspalveluihin yhdellä kertaa. Pankit, vakuutusyhtiöt, lakiasiantoimistot ja tilitoimistot olivat paikalla kertomassa omista palveluistaan. Lisäksi Elisa Oyj tarjosi pikakoulutuksia älypuhelinten ja tablettien saloihin ja Ampparit Oy opasti yrittäjiä Facebookin maailmaan. Venäjäosaajille oli järjestetty omaa ohjelmaa ja heille kerrottiin mm. työluvista, tax-free-kaupasta sekä myytävistä yrityksistä. Puheenvuoroja yrittäjyydestä käytti- vät mm. Kyösti Kakkonen ja Kari Karjalainen. PKT-säätiö järjesti oman Nousuklinikkansa ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto seminaarin Yrittäjyys maakunnan menestystekijänä. Yrityspalveluiltapäivästä pitää tehdä perinne, sanoi tyytyväinen Maarit Mutanen, joka oli esittelemässä Fennian palveluita. Anne Mujunen markkinointipäällikkö Taloustutkimuksen tekemässä Kuntien imagotutkimuksessa 2012 Joensuu sijoittui kolmanneksi kunnan yrittäjämyönteisyydessä yli 50 000 asukkaan kaupungeista. Tutkimuksessa oli mukana 15 yli 50 000 asukkaan kaupunkia. Joensuu sai myös tänä vuonna parhaan arvosanan keskuksen kaupallisista palveluista. Imagotekijöitä vertailtaessa Joensuu sai kuudenneksi parhaan arvosanan sekä innovaatioiden tukemisesta että kaavoituksesta yritystoiminnan kannalta kaikkien 34 kaupungin ja kunnan vertailussa. Vastaajille esitettiin suosittelukysymys: kuinka todennäköisesti suosittelisi kaupunkia/kuntaa toiselle yritykselle toimipaikaksi. Suositteluperusteluina mainittiin useimmiten työvoiman laatu ja saatavuus, yrittäjäystävällisyys, sekä luonto ja ympäristö. Tutkimuksen kohderyhmä oli elinkeinoelämän edustajat (toimitusjohtajat ja talousjohtajat) 34 Suomen suurimmasta kunnasta/kaupungista. 4 5
Ennakointi yrittäjän arjessa Jokaisella yrittäjällä on suunnitelma yrityksensä tulevaisuudesta. Se voi olla kirjalliseen muotoon tuotettuna suunnitelmana tai vähintään yrittäjän itsensä sisäistämänä tietona. Kukaan meistä ei osaa ennustaa tulevaisuutta, mutta juuri siitä syystä muutoksiin varautuminen ja muutosten ennakointi on erittäin tärkeä osa yrittäjän arkea. Mitä tämä voisi tarkoittaa käytännössä? Ennakointi on laaja käsite, joka yrityksen kohdalla voi tarkoittaa muun muassa rahoituksellista ennakointia vaikkapa investointeja tai markkinoiden muutoksia varten. Sitä tarvitaan myös uusien tuotteiden ja palveluiden suunnittelemiseksi ja toiminnan uudelleenjärjestämiseksi. Lisäksi ennakointi voi olla yrittäjäpolven vaihdokseen varautumista yrityksen toiminnan jatkuvuuden varmistamisen ja jatkajan etsimisen näkökulmista. Ennakointi on myös yrittäjän sairastumisesta tai eläköitymisestä johtuvaa yrityksen toiminnan uudelleenjärjestämiseen varautumista, ja henkilöstön ikääntymiseen ja siitä seuraaviin rekrytointitarpeisiin sekä hiljaisen tiedon siirtotarpeisiin valmistautumista. Sama asia koskee yrityksen avainhenkilöitä. Näitä ennakoitavia asioita on yrityksissä lukuisia, ja tässä on mainittu vain hyvin pieni osa asioista. Miksi pitäisi ennakoida? Edellä mainitussa listassa, joka on vain viitteellinen, on monia asioita, joita ei pystytä hoitamaan kunnolla mikäli niiden toteuttamiseen ei varata aikaa, rahaa tai muita resursseja. Mikään noista asioista ei hoidu ilman yrittäjän omaa panosta asiaan. Investointeihin varautuminen vaatii pääomaa, ja mikäli sitä kerrytetään tulovirrasta, se vaatii oman aikansa. Uusien tuotteiden ja palveluiden suunnitteleminen voi viedä huomattavan pitkän ajan, mutta tekemättömänä se voi johtaa tilanteeseen, jossa elinkaareensa päässä oleville palveluille ja tuotteille ei ehditäkään riittävän ajoissa saada korvaavia tuotteita. Omistajan- ja yrittäjäpolvenvaihdokset ovat pitkiä prosesseja. Ne alkavat vasta sitten, kun yrittäjä itse on sisäistänyt tarpeen aloittaa työskentely yrittä- B 2 jäpolvenvaihdoksen hyväksi. Tämä vaatii aikaa ja pohdiskelua, kyseessähän on yksi yrityksen ja yrittäjän elinkaareen merkittävimmistä tapahtumista. Tässä on raapaistu vain pintaa niistä asioista, joita yrityksissä olisi hyvä ennakoida. Yrityksen kannalta kyse on kuitenkin hyvin merkittävistä asioista. Hyvin tavallista on, että edellä kuvatut asiat tulevat ajankohtaisiksi eikä asioihin ole varauduttu. Tällöin yrittäjä joutuu tekemään nopeasti ratkaisuja, jolloin vaihtoehtoisia toimintatapoja on huomattavasti vähemmän käytettävissä, kuin mikäli asiaan olisi hieman paneuduttu. Miten ennakoinnin voisi toteuttaa? Helpointa se on ottamalla hetki aikaa asiaa varten ja kirjaamalla ylös asioita oman yrityksen kannalta. Yrittäjä voi arvioida asian tärkeyttä, ajankohtaisuutta, vaikutusta mikäli mitään ei tehdä ja miten asiaan voisi varautua. Ennakoimisessa voi käyttää tietenkin apuna myös asiantuntijaa, joka voi tuoda uusia näkökulmia ja työkaluja ennakoinnin avuksi. Ennakoiminen on siis viisasta tulevaisuuteen varautumista. Risto Ravattinen johtaja, yritysneuvonta C 2 6 7
JOSEK tehostaa toimintaansa kaivannaisalan kehittämisessä Suomen Kivikeskuksen toimitusjohtajana aiemmin toiminut Ilkka Nykänen aloitti JOSEKissa kaivannaisalan kehittämispäällikkönä syyskuun alussa. Kaivannaisteollisuus ja siihen liittyvä osaaminen ovat Pohjois-Karjalan tärkeitä strategisia painopisteitä. Vuonna 2010 valmistunut kaivannaisalan strategia Kaivannaistoiminta Pohjois- Karjalan aluekehityksessä. Strategiset valinnat 2010-2014 on maakunnallinen tahdonilmaus siitä, miten kaivannaisalaa tulee maakunnassa kehittää. Kehittämispäällikön työn tavoitteena on kyseisen tahdonilmauksen vieminen käytännön tasolle. Tätä tukee JOSEKin hallinnoima Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittama ESR projekti Kaivannaisalan strategian 2010-2014 toteutuksen aktivointi Pohjois-Karjalassa. Kehittämispäällikön keskeisiin tehtäviin kuuluvat yrityskohtaiset, liiketoiminnan kasvuun tähtäävät kehittämistoimenpiteet. Kehittämispäällikön tehtävä on myös nä- köalapaikka kansalliseen ja kansainväliseen kaivannaisteollisuuteen. Ilkka Nykänen toimii sihteerinä Suomen Vuoriklusterin ohjausryhmässä ja jäsenenä Tekesin Green Mining -ohjelman ohjausryhmässä sekä jäsenenä Suomen Kivitutkimussäätiön hallituksessa. Pohjois-Karjalassa kaivannaisteollisuudella ja koulutuksella on pitkät perinteet. Koko Suomen kaivosteollisuus on saanut alkunsa Outokummusta noin sata vuotta sitten. Sen myötä maahamme on syntynyt myös maailman terävintä osaamista edustava kaivoskoneita ja laitteita valmistava teknologiateollisuus. Metallien hintakehitys ja kasvava kysyntä ovat avanneet uusia mahdollisuuksia kaivannaisalan kehittämiseen erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kaivosteollisuus on kansainvälistä, tutkimusintensiivistä ja hyvin pääomavaltaista toimintaa, mikä heijastelee monia mahdollisuuksia myös maakuntaamme. Kaivostoiminnan uusi nousu ja uusien kaivosten avaaminen Ilomantsissa ja Polvijärvellä ovat merkittäviä piristysruiskeita maakunnan työllisyystilanteeseen. Pohjois-Karjala on tunnettu myös vuolukivestä valmistetuista uuneistaan. Vuolukiveä vietiin Juuan Nunnanlahdesta jo yli sata vuotta sitten laivalla Saimaan kanavaa pitkin Pietarin palatseihin uuni- ja rakennuskiveksi. Vuolukiven ympärille onkin syntynyt kansainvälistä huippuosaamista edustava tulisijateollisuus, joka työllistää satoja pohjoiskarjalaisia. Uutena lupaavana mahdollisuutena on Ilomantsissa jo muutaman vuoden ajan louhittu musta, laadukas diapaasi, joka on kysytty raaka-aine sisustamisessa ja hautakivituotannossa. Meillä Pohjois-Karjalassa on kaivannaisalalla vahvat perinteet ja eritysosaamista. Näistä lähtökohdista on hyvä ponnistaa eteenpäin. Lisätietoja Kaivannaisalan-projektista Ilkka Nykänen kehittämispäällikkö puh. 050 518 5736 ilkka.nykanen@josek.fi kuva: Endomines, kuvaaja: Eija Hltunen Toimialan kehittämisen tavoitteena on sen aseman vahvistaminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittäväksi ja vahvaksi Pohjois- Karjalan aluetalouden kivijalaksi. POKAT 2014 8 9
Borneo Colors tuo väriä karjalaiseen arkeen Valokuvaaja-suunnittelija Jutta Kuuren vuonna 2009 perustama yritys valmistaa värikkäitä ja persoonallisia tuotteita muun muassa sisustukseen ja liikelahjoiksi. Kipinä tuotteiden syntyyn sai alkunsa inspiroivista valokuvausmatkoista Borneon sademetsiin. Joensuuhun muutto vuonna 2010 oli eteläsuomalaiselle rohkea elämänmuutos, joka antoi uskallusta myös Borneo Colorsin liiketoiminnan kehittämiseen. Aluksi Kuure teki ainoastaan sisustustuotteita, joiden ohessa hän toteutti yrityskuvauksia isoille yrityksille. Joensuussa Kuure haki Finnveran naisyrittäjälainaa ja sai sen toukokuussa 2011. Tämä mahdollisti muun muassa tuotekehityksen, jonka seurauksena joulukuussa 2011 syntyi laukkumallisto. Samoihin aikoihin Borneo Colors sai myös Pohjois-Karjalan kauppakamarista ja Keskuskauppakamarista ensimmäisen liikelahja-asiakkaansa. Borneo Colorsin tuotevalikoimaan kuuluvat tällä hetkellä muun muassa kehyskukkarot, meikkipussit, olkalaukku ja laptop-laukku sekä tilauksesta valmistettavat tyynyt ja taulut. Tuotteet saavat alkunsa valokuvista, jotka käyvät ensin läpi kuvaajan kuvankäsittelyprosessin. Tämän jälkeen kuvat tulostetaan Ecosuede-kankaalle. Kuvatulostus ja tuotteiden valmistus tehdään alansa huippuyrityksissä. Kotimaisuus ja laatu ovat yritykselle vahvoja arvoja, ja tuotteet valmistetaan alusta alkaen Suomessa. Borneo Colorsin rinnalle onkin syntymässä myös Taiga Colors -mallisto, jossa esiintyvät sademetsien sijaan suomalaisen luonnon elementit. Koska tuotteet tehdään valokuvasta, on niitä mahdollista kustomoida asiakkaan tarpeiden mukaan. Kuuren yritys valmistaa muun muassa liikelahjoja, joissa esiintyvät asiakkaan brändin mukainen väri- ja arvomaailma. Liikelahjoissa käytettävän kuosin suunnittelun pohjana yritys käyttää esimerkiksi asiakkaan tuotteista tai tuotantoprosessista otettuja kuvia. Tällä hetkellä väririkkaiden tuotteiden kehitys keskittyy miesvaltaisten alojen tarpeiden huomioimiseen. Jutta Kuure on kokenut yrittämisen Joensuussa helpoksi. Apua hän on saanut muun muassa rahoitushakemuksiin liittyen JOSEKin yritysneuvonnan johtaja Risto Ravattiselta. Lisäksi hän on mukana Uusyrityskeskuksen VoimaNainen 2020-hankeessa sekä Joensuun Tiedepuiston yrityshautomossa. Kuure kokee, että yksinyrittävän on tärkeää saada ammattilaiselta niin sanotusti toinen mielipide asioihin. Joensuu on mielestäni hyvin yrittäjäystävällinen kaupunki, hän kertoo. Ammattituen lisäksi Kuure antaa suuren painoarvon läheisiltään saamalleen tuelle. Jos yrittäjällä ei ole perheen tukea ja ymmärrystä, ei yrittäjyys onnistu, hän toteaa. www.borneocolors.fi 10 11
Joensuun seutu idealmainos oy 11/2012 NIMITYSUUTISIA Ilkka Nykänen kehittämispäällikkö, kaivannaisala puh. 050 518 5736 ilkka.nykanen@josek.fi Suomen Kivikeskuksen toimitusjohtajana aiemmin toiminut Ilkka Nykänen aloitti JOSEKissa kaivannaisalan kehittämispäällikkönä syyskuun alussa. Josek on yrityksiä varten Josek palvelee kaikkia Joensuun seudun yrityksiä, niin toimintaansa aloittavia kuin liiketoimintaansa kehittäviä. Yritysneuvonta on myös alueelle sijoittumista suunnittelevien yritysten ja yhteisöjen apuna. Josekin yritysneuvoja on toimialueen tunteva maksuton asiantuntija. Yrityksen perustaminen Yrityksen kehittäminen Sijoittumispalvelut Kansainvälistyminen Omistajanvaihdos 12