-innovaatiokeskittymän toimintasuunnitelma 1
Sisältö 1 Kestävät energiaratkaisut innovaatiokeskittymä... 3 Visio... 4 Vienti ja kysyntälähtöisyys painopisteinä... 4 Tavoite, toimijat ja toimijoiden roolit... 4 2 INKAn teemat... 5 2.1 Älykäs energiantuotanto... 6 2.2 Tulevaisuuden sähköverkot... 6 2.3 Energiatehokkuus... 6 2.4 INKA-yritysten kasvumahdollisuudet... 7 2.5 Julkisten toimijoiden rooli... 8 2.6 Innovaatiokeskittymän tiekartta kohti visiota... 9 3 Teknologiamarkkinat ja energia-inkan painopisteet... 10 3.1 Tuulivoima... 10 3.2 Jätteestä energiaa ja yhdyskuntien energiatehokkuus... 11 3.3 LNG... 13 3.4 Energiateknologian offshore... 14 3.5 Smart grid... 15 3.6 Liikenteen energiatehokkuus... 16 3.7 Teollisuuden energiatehokkuus... 16 4 Metodologia... 17 4.1 Toimijat ja vastuut... 17 4.2 Energia-INKA prosessi... 17 4.3 Hanke prosessi... 18 4.4 Julkisten toimijoiden toimenpiteet... 19 4.4.1 Orkestrointiprojekti... 19 4.4.2 Vientiforum... 20 4.4.3 Rahoitusohjelmayhteistyö... 20 4.4.4 Asiantuntijavaihto... 20 5 Seurantaindikaattorit... 20 6 INKA-toimintojen resurssointi... 21 7 Yhteistyö muiden innovaatiokeskittymien kanssa... 22 8 Yhteenveto... 22 2
Toimintasuunnitelma kuvaa Kestävät energiaratkaisut INKAn vision, tavoitteet, tiekartan, kärkihankkeet ja metodologian, mitä ja miten hankkeita lähdetään valmistelemaan ja toteuttamaan. 1 Kestävät energiaratkaisut innovaatiokeskittymä Kestävät energiaratkaisut innovaatiokeskittymä keskittyy kestävän ja uusiutuvan energian ja sitä tukevan säätövoiman, älykkäiden sähköverkkojen ja energiatehokkuuden teemoihin. Keskittymä perustuu tukemaan suomalaisten kärkiyritysten muodostamia globaaleja verkostoja. Kärkiyritysten strategiana on teknologiajohtajuus ja globaali läsnäolo. Teknologiajohtajuus edellyttää teollisuuden tutkimusvolyymin kasvattamista joustavilla monen osapuolen yhteisillä tutkimusalustoilla. Lisäksi pitää kehittää uusia innovatiivisia tuotteita, palveluita ja toimintatapoja. Erityisesti julkisten toimijoiden sitouttaminen innovaatioiden pilotointiin nousee keskeiseen rooliin. Tässä dokumentissa Kestävät energiaratkaisut INKAn synonyyminä käytetään myös energia-inkaa ja pelkkää INKAa. Keskeisimmät toimijat kestävät energiaratkaisut INKAssa Vaasan kaupunkiseudun lisäksi ovat Porin ja Lappeenrannan kaupungit. Vaasan merkittävin panos on EnergyVaasa ekosysteemin 3
yritysverkostot ja korkeakoulut, Lappeenrannan lisäarvo LUT:n energiatutkimuksen yksikkö LUT Energy ja Porin seudulla Prizztech Oy ja alueen korkeakoulut, jotka johtavat energia- ja offshore teollisuuden rakennemuutosta Porissa. Lisäksi energia-inka tekee yhteistyötä kumppanikaupunkien kanssa kehittäen laaja-alaisesti energia-teknologian osaamista, pilotointia ja vientimarkkinoiden kehittymistä koko Suomessa. Energia-INKA edistää erityisesti uusien energiateknologian innovaatioiden testaamista ja demonstrointia kotimaan markkinoilla. Lisäksi muodostetaan PK-sektorin yrityksistä vientiverkostoja, jotka pystyvät yhdessä kasvamaan kansainvälisille markkinoille. Visio Kestävät energiaratkaisut -INKAn tavoitteena on luoda Euroopan johtava energiateknologian innovaatiokeskittymä Suomeen vuoteen 2030 mennessä. Monet suomalaiset energiateollisuuden toimijat ovat jo markkina-asemallaan, teknologiallaan ja globaalilla läsnäolollaan maailman johtavia. Teollisuutta tukeva julkinen toimijajoukko, tutkimuslaitokset, korkeakoulut, näiden välinen yhteistyö ja kansalliset referenssikohteet on nostettava verkostoitumalla Euroopan tason ykkösiksi. Vienti ja kysyntälähtöisyys painopisteinä Kasvava energian tarve tarjoaa erinomaiset vientimahdollisuudet energiateknologiaa tuottavalle teollisuudelle. Energiankulutuksen arvioidaan lisääntyvän 70 % 1 nykyisestä 2010 tasosta seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja energian hintojen nousu ovat vauhdittamassa uusiutuvaan energiaan perustuvia investointeja. Uusiutuvan energian tuotannon osuuden arvioidaan olevan 50 % kasvusta. Kestävän ja uusiutuvan energian ominaispiirteinä ovat pienemmät voimalaitoskoot, hajautettu energiatuotanto ja vaihteleva tuotantotaso. Euroopassa ja Aasiassa on ollut suuria haasteita uusiutuvan energian tuotannon osuuden lisääntyessä. Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa reaaliajassa ja verkon tilan on oltava koko ajan sallituissa rajoissa. Myös verkon suojauskysymyksiä eli toimintaa vika- ja häiriötilanteissa on tarkasteltava uudella tavalla. Sähköverkkojen uudistaminen älykkäiksi luo Eurooppaan 56 2 miljardin euron, USA:han 300 miljardin euron ja Kiinaan 70 miljardin euron markkinat vuoteen 2020 mennessä 3. Lisäksi suurjännitteisiä siirtoverkkoja rakennetaan Euroopassa 140 4 miljardilla eurolla 2020 mennessä. Tavoite, toimijat ja toimijoiden roolit Suomen tavoitteena on lisätä energia-, ympäristö- ja vesienkäsittelyteknologioiden alan työpaikkoja 40 000 työpaikalla vuoteen 2020 mennessä. Työpaikat syntyvät siirtymällä fossiilisesta tuontienergian käytöstä uusiutuviin kotimaisiin energialähteisiin, lisäämällä energiatehokkuutta ja luomalla kansainvälisesti menestyvää liiketoimintaa uusiutuvien energialähteiden ja niitä tukevan säätövoiman vientikaupasta. Suomen energiateknologian innovaatiokeskittymää lähtee Vaasan seudun johdolla toteuttamaan Porin ja Lappeenrannan kaupunkiseudut. Jokaisella toimijalla on merkittävä rooli kokonaisuudessa. Vaasan seudulla sijaitsee Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, johon kuuluu 1 IAE Word Energy Outlook 2011, http://www.smartpowergeneration.com/ 2 EU JRC, Institute of energy 3 Goldman Sachs and Visiongain 2012 4 EU Energy networks 4
johtavia kansainvälisiä kärkiyrityksiä. Vaasan seudun energiaklusteri on voimakkaasti vientipainotteinen. Teollisuustuotannon liikevaihdon, jalostusarvon ja tutkimuspanostuksen osalta Vaasan seutu on Suomen kuuden parhaiten menestyneen alueen joukossa. Porin seudulle on sijoittunut maailmanlaajuisesti merkittävä offshore-alan keskittymä. Vuonna 2013 teknologiayritysten yhteenlasketun offshore-liiketoiminnan liikevaihdon odotetaan nousevan noin 1,25 miljardiin euroon, josta vientiä on 1,20 miljardia euroa. Lisäksi seudulle on sijoittunut Suomen monipuolisin ja järein energiantuotanto- ja siirtokapasiteetti sekä sitä hyödyntävä metalli- ja prosessiteollisuus. Porin alueen teollisuusyritykset toimivat samoissa arvoketjuissa Vaasan seudun yritysten kanssa tuottaen vientimarkkinoille teollisia kokonaisratkaisuja. Porin seudun yritykset toimittavat Vaasan seudulle mm. magneetteja, johteita, kaapeleita ja konepajan alihankintatöitä, vaasalaiset puolestaan toimittavat sähkö- ja energiaratkaisuja Porin seudun telakka- ja konepajateollisuuteen. Lappeenrannassa nassa on Suomen johtava energiateknologian tutkimusyksikkö LUT Energy, jossa työskentelee 250 tutkijaa. Skinnarila Green Campus on LUT:ssa toimiva ja kehittyvä tutkimus- ja kokeiluympäristö. Green Campus kokonaisuus toimii kokeilu- ja testausalustana INKA-ohjelman toimijoiden tuotteille ja tuoteaihioille. Green Campus on tarkoitus laajentua koskemaan koko Skinnarilan niemeä Lappeenrannassa. 2 INKAn teemat Kestävät energiaratkaisut muodostuvat kolmesta teknologiateemasta: älykäs energiantuotanto, tulevaisuuden sähköverkot ja energiatehokkuus. Teemat on valittu liiketoimintapotentiaalin perusteella - valituilla kasvualueilla on mahdollisuus satojen miljoonien eurojen liikevaihdon kasvuun. Seuraavassa kuvassa on esitetty energiateknologian innovaatiokeskittymän kehittämisen painopisteet. Kuvassa vaakatasossa on kuvattu julkisten toimijoiden toimenpiteitä ja pystyssä teknologiateemat. 5
2.1 Älykäs energiantuotanto Energiatuotannossa keskitetyn suurtuotannon (hiili-, ydin-, kaasu- ja vesivoima) rinnalle syntyy hajautettuun energiantuotantoon ja siirtoon perustuvaa liiketoimintaa. Euroopan tasolla on tehty periaatepäätös lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta energiantuotannossa 5. Päätös mahdollistaa sekä aurinko-, bio-, geo-, vesi- että tuulienergiaan perustuvan markkinan kasvun vuosittain yli kymmenellä prosentilla sekä lisäksi merkittävän säätövoimatarpeen kasvun. Energiankulutuksen kasvu on voimakkainta kehittyvissä talouksissa, kuten Brasiliassa, Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa. 2.2 Tulevaisuuden sähköverkot Sähköverkkoihin lisätään älykkyyttä ja automaatiota siirtoverkoista aina kiinteistöjen verkkoihin asti, jotta verkkojen luotettavuus parantuisi ja hajautetun energiantuotannon liittäminen verkkoon tulisi mahdolliseksi. Älykkäät verkkoratkaisut mahdollistavat paitsi paremman luotettavuuden ja hajautettuihin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon myös esimerkiksi sähköautoilua tukevan infrastruktuurin, sähkön varastoinnin sekä kiinteistöjen energiatehokkuutta edistävän automaation. Suomi on jo nyt edelläkävijä älykkäiden sähkömittareiden käyttöönotossa ja sähköverkkoja tukevan lainsäädännön selkeyttämisessä. Tulevaisuuden sähköverkoissa korostuu ICT:n rooli, ja näin tarjoutuu uusia mahdollisuuksia hyödyntää suomalainen maailmanluokan ICT -osaaminen. Suomessa vuoden 2013 lopussa kaikki sähköliittymät kommunikoivat uusien energiamittareiden kautta sähkömarkkinoihin liittyvien tietojärjestelmien kanssa. Tämä luo erinomaisen pohjan kysynnän joustoon liittyvien tuotteiden käyttöönotolle. Sama kehitys on menossa hieman hitaammin monissa muissa maissa. Tavoitteena on ohjata sähkönkäyttöä kuluttajan ja sähkömarkkinoiden näkökulmasta taloudellisesti ja varmistaa sähköjärjestelmän käyttövarmuus myös tilanteissa, jolloin tuotantopuolella säätömahdollisuudet ovat haasteelliset. Tällöin kuormat voisivat ajoittain jopa seurata tuotantoa, kun tähän asti tilanne on aina ollut päinvastoin. Sähkömarkkinoiden muutos luo uuden markkinan uusia liiketoimintamalleja kehittäville PKtoimijoille 6. Suomeen tulee kehittää käyttäjälähtöistä energiapolitiikkaa. Sähkön pientuottajille pitää luoda yksinkertainen prosessi tarvittavine liittymineen, jolla hajautetun sähköntuotannon voi aloittaa ja automatisoida viranomaisten ja sähkötoimijoiden kanssa asiointi yksinkertaiseksi palveluprosessiksi 7. 2.3 Energiatehokkuus Energiatehokkuutta pitää kehittää asumisen, liikenteen ja teollisuuden sovelluksissa. Asumisen osuus energian käytöstä on noin 20 % 8. Kiinteistöjen energiankulutuksesta 88 % kuluu lämmitykseen ja kotitalouslaitteisiin 12 %. Lämmön ja sähköntuotannon yhteistuotanto on yksi keino tehostaa asumisen energiatehokkuutta 9. Liikenteeseen käytetään kolmannes Suomessa kulutettavasta energiasta 10. Liikenteen energiatehokkuus paranee autokantaa uusimalla. Bensiinikäyttöisten autojen energiatehokkuus 5 EU: Climate action 6 Jarmo Partanen, LUT INKA kumppanuushakemus 2013 7 Sitra on edistänyt lähienergian läpimurtoa Suomessa 8 Tilastokeskus: Asumisen energiankulutus kasvoi vuonna 2012 9 Energiateollisuus: Energiateollisuuden näkemys energiatehokkuuden edistämiseksi 10 Motiva: Liikenteen energiankulutus ja pakokaasupäästöt 6
paranee arvioiden mukaan 1,5 % jokaista vuosimallia kohden 11. Vuoteen 2020 mennessä tulee liikenteen käyttämän polttoaineen lämpöarvosta olla biopolttoaineiden osuuden olla 20 %. Yksityisautoilussa sähköautojen yleistyminen lisää merkittävästi energiatehokkuutta. Sähköautolla ajaa kaksinkertaisen matkan samalla energiamäärällä kuin polttomoottorikäyttöisellä 12. Sähkömoottoreilla käytetään kolmannes maailman sähköenergiasta. Hyvin valitussa kohteessa taajuusmuuttajan lisäämisellä sovellukseen säästetään 50 % 13 sähköenergiasta. ABB ja Vacon hallitsevat yhdessä lähes neljännestä maailman taajuusmuuttajamarkkinoista ja kasvaessaan vähintään markkinoiden vauhtia 14, näiden yhteenlaskettu liikevaihto kasvaa 1,3 miljardia euroa vuoteen 2016 mennessä. Taajuusmuuttajateknologiaa voidaan käyttää myös uusiutuvan energian tuotannossa. Taajuusmuuttajaa käytettäessä uusiutuvan energialähteen ei tarvitse tuottaa energiaa tasaisella kuormalla. Alalla on lukuisia kasvuyrityksiä hyödyntämässä täystehomuokkausta; ABB:n ja Vaconin lisäksi muun muassa The Switch, VEO, Ampner ja WE- Tech Solution. Energiatehokkuuden vaatimukset luovat Eurooppaan 640 15 miljardin euron ja globaalisti 1000 16 miljardin euron markkinat vuoteen 2020 mennessä. 2.4 INKA-yritysten kasvumahdollisuudet Suomen tärkeimmät teknologiatoimittajat muun muassa ABB, Kvaerner Finland, Hollming, Luvata, Mervento, Metso Power, Rolls-Royce, Steerprop, Sweco, Technip, The Switch, Vacon ja Wärtsilä toimivat energia INKAn toimijoiden vaikutusalueella. Mikäli kotimaiseen teknologiaan perustuva tuulivoimaliiketoiminta onnistutaan luoda, työllistetään arvoketjussa parhaimmillaan tuhansia työntekijää. Vastaavasti ympäristöliiketoiminnassa jätevesien ja kiinteiden jätteiden hyödyntämisessä energiantuotannossa on potentiaali tuhannelle uudelle työpaikalle. Energiateknologian ja meriklusterin rajapinnassa on mahdollisuus lisätä teollisia työpaikkoja tuhansilla. Energiateknologian ja meriklusterin rajapinnassa toimii offshore-teollisuus. Toimialan kansainväliseksi kasvuksi ennakoidaan lähitulevaisuudessa noin 10 prosenttia vuodessa, mikä ylittää selvästi maailmantalouden odotetun keskimääräisen kasvun, ja tässä Suomella on mahdollisuus lisätä teollisia työpaikkoja tuhansilla. Offshore-teollisuuden kasvun moottoreina toimivat Suomessa jo vahvat erityisosaamisalueet. Meriteollisuuden ja offshore-teollisuuden lähentyminen syvissä vesissä tapahtuvan tuotannon kautta sekä arktisten alueiden kasvu offshoressa edistävät suomalaisen teknologian käyttöä offshore-toimialla. Teknologia muodostaakin Suomen offshore-toimialan merkittävimmän liiketoiminta-alueen vastaten 65 prosentista toimialan liikevaihdosta. Kaasuvoimalaitoksissa kolmella merkittävällä kaasuturbiinitoimittajalla (GE, Siemens ja MHI) on 87 prosentin markkinaosuus perusvoiman tuotannossa kaasulla. Säätövoiman kysyntä kasvaa merkittävästi ja nopeasti säätyvä kaasumoottoriteknologiaan perustuva voimalaitos saa uusia markkinoita siellä, missä uusiutuvaan energiatuotantoon panostetaan. 11 Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöt 12 Sähköautot ja sähköinen liikkuminen 13 http://fi.wikipedia.org/wiki/taajuusmuuttaja 14 IMS Research 2012 15 http://www.danishenergyassociation.com/theme/directive.aspx 16 Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa 7
Jatkossa Suomen energiateknologian viennin kasvu perustuu asiakaskohtaisiin ratkaisuihin hyödyntäen nykyisten globaalien kärkiyritysten, kuten Vacon, ABB ja Wärtsilä globaaleja ekosysteemejä. Yritysten strategiaa tukien pyritään ylläpitämään teknologiajohtajuus, turvaamaan verkostomaisella toimintatavalla kapasiteetin joustavuus ja lisäämällä yritysten kyvykkyyttä toimia järjestelmäintegraattorina olemalla globaalisti läsnä kaikilla markkinoilla. Suomen kilpailukyky perustuu ketteryyteen asiakaskohtaisten investointihyödykkeiden valmistuksessa ja kykyyn hyödyntää massaräätälöintiä volyymituotteiden myynnissä. Toimijoiden markkinastrategiat ovat erilaisia taajuusmuuttajat, suojareleet, generaattorit ja kojeistot ovat projektikohtaisesti massaräätälöitäviä tuotteita, joita hyödynnetään esimerkiksi ABB:n ja Vaconin asiakkaiden kokonaisjärjestelmissä. Wärtsilä laajentaa markkinaosuuttaan kaasuvoimalaitosten markkinoille hyödyntämällä moottoriteknologian ylivoimaisuutta: ketteryyttä sekä monipolttoainelähtöisyyttä ja parasta ympäristöystävällisyyttä. Liiketoiminta perustuu projektointiin, jossa kustannuslaskenta, rahoitus, verkostoituminen ja palveluliiketoiminnan liiketoimintamallit korostuvat. Uusia markkinoita syntyy sekä nykyisten järjestelmien uudistamisesta että uusien radikaalien tuotelanseerausten (kevyet, modulaariset laivat) ja palveluliiketoiminnan kasvun myötä. Suomessa toimivat tuotantoyksiköt keskittyvät Euroopan markkinoille. Kehittyvien markkinoiden kysyntä tyydytetään lähelle markkinoita luoduilla tuotetehtailla, joiden tehtävänä on valmistaa hintakilpailukykyisiä tuotteita paikallisen kysynnän ehdoilla. Tuotekehitystä johdetaan Suomesta ja tuotteet räätälöidään paikallisille markkinoille. Suomalaisille energiateknologian toimijoille on tyypillistä, että pilottitehdas toteutetaan Suomeen ja testattu tuotantokonsepti kopioidaan markkinoiden vaatimuksesta paikallisille markkinoille. Usealla markkina-alueella, kuten BRICSmaat ja Pohjois-Afrikka, on vaatimuksia tuotteen kotimaisuusasteelle, mikä pakottaa toimimaan paikallisesti. Suomalainen teollisuus kehittyy tuote- ja prosessikehityksen työpaikkavaltaisuuden kasvaessa Suomessa. Lisäksi monimutkaisten tuotteiden huolto luo huoltoliiketoiminnalle kasvumahdollisuuksia ja huoltopalveluja voidaan globaalisti tarjota Suomesta. Pohjoismainen vesivoima ei riitä pitkällä tähtäimellä Euroopan tasolla uusiutuvien energialähteiden säätövoimana. Säätövoiman lisääntyvää kysyntää tyydytetään kaasuvoimalaitoksilla, energian varastoinnilla ja kysynnänjoustolla. 2.5 Julkisten toimijoiden rooli Innovaatiokeskittymän kestävät energiaratkaisut perusajatus on ratkaisujen älykkyys, jolla tarkoitetaan poikkitieteellistä automaation, anturoinnin, tietotekniikan ja käyttäjälähtöisyyden tuomista komponentteihin ja järjestelmiin huomioimalla myös ratkaisujen kestävyys ympäristön kannalta. Edellä tarkasteltuja teknologisia vertikaalisia teemoja tuetaan julkisten toimijoiden panostuksilla horisontaalisiin teemoihin: innovaatiotoiminnan kehittäminen, korkeakouluverkoston kehittäminen ja demonstraatio- ja pilotointikohteet. Julkisilla päätöksillä pystytään tukemaan energiateknologian yritysten pilotointimahdollisuuksia Suomessa. Kansallisessa cleantech periaatepäätöksessä edellytetään valtion hankintayksiköiden käyttävän 60 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä viimeistään vuonna 2020 17. Vastaava periaatepäätös pyritään saamaan myös muiden julkisilla varoilla toimivien organisaatioiden tavoitteeksi. Julkisen sähkönkysynnän painottuminen uusiutuviin energialähteisiin luo merkittävän liiketoimintamahdollisuuden kotimaisen energiateollisuuden teknologiatoimittajille. 17 http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=101162&lan=en sivu 2 8
Energiantehokkuusdirektiivi edellyttää Suomelta 9 % (22,4 TWh) säästöä julkiseen energiankulutukseen. 18 Yhteensä energiansäästössä on tavoitteena 37 TWh vuoteen 2020 mennessä. 2.6 Innovaatiokeskittymän tiekartta kohti visiota Julkisten toimijoiden panostukset kohdistuvat innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi kansainväliselle huipputasolle. Lisäksi tavoite on luoda innovaatioiden referenssikohteita julkisilla investoinneilla ja kehittää innostavia ja kiinnostavia oppimisympäristöjä tulevaisuuden osaajille. Eri kaupunkiseuduilla on samansuuntaisia tavoitteita innovaatiojärjestelmän telmän kehittämiseksi. Uusien innovaatioiden kehittämiseksi tarvitaan living lab tyyppisiä tiloja ja prosesseja. Kaupunkiseutujen houkuttavuutta lisätään järjestämällä tuote- ja palveluratkaisuja demonstroivia näyttelytiloja ja tapahtumia. PK-yritysten kykyä kyä panostaa vientiin edistetään luomalla vientiverkostoja. Cleantech Finland tavoittelee 300M julkisia investointeja uusien innovaatioiden referenssikohteiksi. Energia- INKA panostaa alkuvaiheessa tuulivoiman, LNG:n ja älyverkkojen hankkeiden aikaansaamiseksi. Kuvassa alla näkyvät mahdolliset demonstraatiokohteet, joita lähdetään valmistelemaan. Suomi kärsii kroonisesta innovaatio-osaamisen pulasta. Tekniikan ala on kärsinyt vuosikymmenen ajan uusien opiskelijoiden mielenkiinnon puutteesta. Alan vetovoimaisuutta nuorten keskuudessa on lisättävä. Lisäksi alalle pitää saada kansainvälisiä huippuosaajia. Taataksemme Suomen pysymisen energiateknologian huippumaana on varmistettava osaamisen korkea taso ja riittävä osaajien määrä. Teollisuuden kanssa tulee rakentaa Euroopan mittakaavassa ainutlaatuisia tutkimusalustakokonaisuuksia, konaisuuksia, joilla opetus- ja tutkimustoiminta viedään vision edellyttämälle tasolle. 18 http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/2012/2012 ://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/2012/2012-05-03-ilmasto/documents/2012-05-04 04-07-heikki_vaisanen.p df 9
3 Teknologiamarkkinat ja energia-inkan painopisteet Eri teknologiamarkkinoihin (esim. tuulivoima) paneudutaan muodostamalla markkinoille omat projektisalkut ja sopimalla yhdessä projektien välinen ja rinnakkainen tiekartta. Seuraavassa esitellään teknologiamarkkinat ja niiden tavoitteet ja toimenpiteet. Ensimmäisenä käynnistettävistä kärkihankkeista löytyvät hankekuvaukset liitteestä 3. Kuvaukset ovat kuitenkin alustavia ja osittain keskeneräisiä. Jokaiselle teknologiamarkkinalle on nimetty oma työryhmänsä, jotka ovat aloittaneet teknologiamarkkinansa tiekartan ja hankesalkun laadinnan. 3.1 Tuulivoima INKA-ohjelmaan liittyvän tuulivoimaosuuden päätavoitteena on suomalaisten tuulivoimarakentamiseen liittyvien yritysten teknologioiden ja palvelujen kehittäminen, ratkaisujen tuottaminen, uusien innovaatioiden ja liiketoimintamallien luominen sekä viennin ja liikevaihdon kasvattaminen. INKA-ohjelman tuulivoimaosuus tukee Suomen kansallista ja kansainvälistä tuulivoiman visiota ja tavoitetta olla tuulivoimateknologiakehityksen kansainvälisessä kärjessä valituilla osaamisalueilla ja teknologioilla sekä moninkertaistaa markkinaosuus tuulivoimateknologian maailmanmarkkinoilla illa vuoteen 2020 mennessä. Suomen kansallisen tavoitteen osalta INKA-ohjelman tuulivoimaosuus tukee lisäksi sitä, että Suomen tuulivoimateknologian ja palveluiden valmistaminen ja vienti koostuvat komponentti- ja materiaaliviennin ohella suunnittelutyöstä ja laajoista projekti- ja järjestelmäkokonaisuuksista kasvaville kotimarkkinoille sekä kansainvälisille markkinoille. 10
Eri toimijoiden yhteistyöllä kehitetään kylmien alueiden tuulivoimapilotti. Tuulivoimapilotissa luodaan teollisuuden nollasarjalle referenssimarkkinat verkottamalla energiatuotannon moniosaajat, turbiinitoimittaja, offshore-osaajat, julkinen sektori, maan- ja vesialueenomistajat ja rahoittajat. Lisäksi eri toimijoiden yhteistyöprojekteissa otetaan huomioon tuulivoiman kansainvälisten markkinoiden teknologinen kehitys, jossa voimalakoot ja roottorit edelleen kasvavat, rakenteet kevenevät uusilla materiaaleilla ja teknisillä ratkaisuilla, valmistus-, perustus- ja asennusmenetelmät kehittyvät, projektikoot kasvavat, etäkäyttö laajenee, huolto- ja kunnossapito kehittyy, älykkyys ja ennakoitavuus lisääntyvät sekä sähköverkkoa ja energianhallintaa tukevat ratkaisut monipuolistuvat. Tavoitteena on tukea vientiaktiviteetteja, lisätä kommunikaatiota ja verkostoitumista toimijoiden välillä globaalisti kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi. Lisäksi aktivoidaan suomalaiseen teknologiaan perustuvien demonstraatio- ja referenssikohteiden hankkeita. Lisäksi pyritään kehittämään strategisia yhteenliittymiä uusille markkina-alueille (Brasilia, Skotlanti, Venäjä) menemiseksi. Merituulivoiman osalta kehittämistyö pohjautuu myös TEM:n selvitykseen Strateginen selvitys Suomen merituulivoimaliiketoiminnan kehittämiseksi, jonka Prizztech Oy ja Oy Merinova Ab ovat yhdessä laatineet alan yritysten kanssa. Keskeisiä asioita ovat Itämeren alueella ja soveltuvin osin myös Pohjanmeren alueella suomalaiselle tuulivoimateollisuudelle soveltuvat kohteet ja demopuiston tarjoamat referenssimahdollisuudet. Tuulivoiman keskeisimmät kansainväliset tutkimuskumppanit ovat muun muassa Narvik University College, Wind Lab Göteborgissa, DTU Wind Energy Kööpenhaminassa, von Karman Institute Belgiassa ja CENER Espanjassa. Lisäksi pyritään systemaattiseen klusterien väliseen yhteistyöhön mm. Baskimaan, Itävallan, Kööpenhaminan, Skotlannin ja Pohjois-Afrikan klusteritoimijoiden kanssa. 3.2 Jätteestä energiaa ja yhdyskuntien energiatehokkuus Jätteiden käsittelystä ja hyötykäytöstä voi tulla Suomelle merkittävä vientituote. Suomalaiset tavoittelevat 50 000-100 000 asukkaan kaupunkien ja metropolien kaupunginosien kokonaisvaltaisia jäteratkaisuja koko jätteiden käsittelyn arvoketjun huomioiden. Jätelietteen ja muun kierrätyskelvottoman jätteen käsittelyssä ja hyödyntämisessä tulee tarkastella koko ketjua sekä teknologisten ratkaisujen että taloudellisesti kestävän liiketoimintamallin kannalta. Suomen osaamisen yhdistäminen ja erilaisten ratkaisujen konseptointi ja kaupallistaminen luovat tulevaisuudessa mittavat vientimahdollisuudet. Kehittämällä uusia tuotteita ja palvelukonsepteja sekä älykkäästi erikoistumalla saadaan globaaleista yli 400 Mrd markkinoista merkittävä osuus. 3.3.1 Jäteliete ja kierrätyskelvoton kuivajäte (PAKUplus) Perinteisten jätevedenkäsittelyratkaisujen rinnalle ja korvaamaan tulee Suomessa tuoda uusia innovatiivisia modulaarisia kokonaisratkaisuja. Tämä tarkoittaa olemassa olevien teknologioiden yhdistämistä kokonaisprosessin hoitamiseksi aiempaa tehokkaammin ja taloudellisemmin sekä uusien innovaatioiden kaupallistamista. Kysymys ei siis ole pelkästään teknologiasta, vaan jätelietteen koko elinkaaren taloudellisesta hallinnasta. Alueellisesti toteutettu veden erotus lietteestä, hyödyllisten ainesosien erottaminen, veden puhdistus ja loppulietteen hyötykäyttö energiantuotannossa minimoivat lopullisen ongelmajätteen määrän. Suomessa tätä ketjua on tutkittu pitkään ja tulokset ovat nyt sovellettavissa käytäntöön ja kaupallistettavissa 11
vientitoiminnaksi. Tästä esimerkkinä on LUT:n tutkimukseen perustuva PAKUplus-menetelmä, joka toimii modulaarisina yksikkönä lietteen kuivatukseen, polttoon, eri partikkelien erotukseen ja energian tuotantoon. 3.3.2 Kiinteä kierrätyskelpoinen jäte (PAKUmat) Jätteiden kaatopaikkasijoituksen vähentämiselle on suuri tarve globaalisti. Ehtyvät luonnonvarat ja saastuminen pakottavat hyödyntämään jätteet nykyistä paremmin, mutta edelleen erityisesti kehittyvissä maissa jätehuolto perustuu pääasiassa kaatopaikkasijoitukseen. Suomessa jätteiden kierrätys ja uusiokäyttö ovat jo hyvällä tasolla ja voimme prosesseja kehittämällä ja älykkäästi erikoistumalla saada alalle kasvavaa vientitoimintaa 500 M vuoteen 2026 mennessä. Jätteiden käsittelyyn on jo olemassa järjestelmiä, jotka erottelevat orgaaniset aineet muista sisään tulevista jätevirroista ja murskaavat jäljelle jääneet massat 2D-jakeeksi. Orgaaninen jäte voidaan edelleen hyödyntää PAKUplus-prosessin polttoaineena ja 2D jae raaka-aineena moderneissa komposiittimateriaalien PAKUmat-valmistusprosesseissa. Niistä voidaan valmistaa uusia kulutushyödykkeitä muodonannolla esim. rakennus-, pakkaus- ja autoteollisuuteen. Kun PAKUplus ja PAKUmat yhdistetään uuden sukupolven vedenpuhdistusmenetelmiin, saadaan yhdyskuntien jäteketju kokonaisvaltaiseen teknis-taloudelliseen hallintaan. Näiden teknologioiden kokeilu- ja kaupallistamisympäristöinä toimivat Pått-Stormåssen, Peittoo ja Kukkuroinmäki. 3.3.3 Yhdyskuntien energiatehokkuuden lisääminen Kiinteistöjen energiatehokkuutta lisätään muun muassa Lappeenrannan Green campus ja Skinnarilan alue, Palosaaren kaupunginosa sekä Porin täyssähköinen yhteiskunta hankkeissa. Hyviä käytäntöjä jaetaan myöhemmin muilla kansallisilla hankkeilla. Täyssähköinen yhteiskunta läpileikkaa perinteisiä toimialarajoja. Sillä tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat sähkön moninaistuvat tuotantotavat, vaatimukset energian siirto- ja varastointiratkaisuille, varavoimaratkaisut, siirtyminen polttomoottorikäytöistä sähkökäyttöihin, kasvavat vaatimukset energiatehokkuudelle sekä yhteiskunnan kasvava riippuvuus sähköstä. Energiateknologiaan ja tehokkuuteen liittyvien haasteiden merkitys tulee kasvamaan. Uusia avauksia löytyy esimerkiksi magneettiteknologian, vetyteknologian ja varavoimaratkaisujen, aurinkoenergian, tuulivoiman, kierrätysliiketoiminnan ja puhtaan veden piiristä. Näiden teemojen ratkaisemisella on kansallista ja kansainvälistä vaikuttavuutta, ja näin ne ovat luonteva osa INKAohjelmaa. Vaasan kaupungissa sijaitseva entinen linja-autoasema, kiinteistö 004-0075-0001, on erittäin merkittävä kaupunkisuunnittelu- ja rakennushanke. Linja-autoasemalle haetaan toteuttajaa alkukevään 2014 aikana. Kiinteistön kokonaisrakennusoikeus on 30 000-35 000 k-m 2 ja rakennuskannasta tulee erittäin monipuolinen. Vaasan kaupunki on määritellyt valintakriteereikseen A. Kaupunkikuvallinen ratkaisu ja arkkitehtoninen laatu, B. Toimivuus, C. Ympäristötehokkuus ja D. Toimijan edellytykset. Ympäristötehokkuudesta mainitaan erityisesti, että korttelin toteutuksessa tulee huomioida INKA-ohjelman tavoitteita ja kaupungin strategiaa tukevat ratkaisut / ideat / yhteistyömahdollisuudet. INKAn mukaisesti nyt rakennettavaan ympäristöön toivotaan kestäviä energiaratkaisuja. Koska rakennuspaikka on erittäin keskeinen ja alueelle halutaan erityisesti julkisia kokoontumistiloja, on erittäin tärkeää tukea INKAn myötä kiinteistön kehittämistä jo saatavan julkisuusarvon myötä. Laajuutensa, keskeisen sijaintinsa ja toiminnallisuutensa vuoksi kiinteistö tarjoaa samalla 12
poikkeuksellisen alustan toteuttaa näkyviä ja kestäviä energiaratkaisuja kokonaisen korttelin rakentuessa yhden ehjän suunnitelman mukaisesti. Alueen teknologiayrityksille ja toteuttajalle kokonaisuuden hahmottaminen, monipuolisuuden hyödyntäminen ja teknisten ratkaisujen yhteensovittaminen toisiaan tukevalla ja täydentävällä tavalla on haaste, joka poikkeaa tavanomaisesta, yksittäisiin rakennuksiin tai samankaltaisiin rakennuksiin kohdistuvasta, liiketoiminnasta. 3.3 LNG IEA:n on arvioinut, että parhaimmillaan nesteytetyn maakaasun (LNG) osuus energialähteenä voi kasvaa nopeammin kuin uusiutuvien energialähteiden vuoteen 2035 mennessä. LNG käytön lisäämisellä pyritään kuljetusten ympäristövaikutusten minimointiin. Pohjois-Eurooppaan rakennetaan uusia LNG:n jakelusatamia Tanskaan, Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen. LNG jakelualukset, jotka tankkaavat tuontitankkereista ja jakelevat nesteytetyn kaasun niitä tarvitseville laivoille, muodostavat merkittävän uuden liiketoiminta-alueen 19. Nesteytettyyn maakaasuun perustuva liiketoiminta muodostuu jatkossa kaasun käytön lisäämisestä laiva- ja voimalaitosratkaisuissa sekä raskaassa liikenteessä, teknologian kehittämisestä, käyttö- ja jakeluasemien suunnittelusta, varastoinnista ja kuljetusten optimoinnista. Erityisenä haasteena on talviolosuhteisiin sopivien LNG-käyttöisten laivojen ja tankkerien tarve 20. Suomalainen teknologiatoimija on ratkaissut useimmat näistä haasteista ja näitä uusia teknologioita tullaan pilotoimaan myös INKAssa. Tulevaisuudessa kaasuvoimalaitosten uskotaan korvaavan hiilivoimalla tuotettua sähköä ja lämpöä. Itämeren alueen referenssien avulla on syntynyt uusi liiketoiminta-alue, LNG palvelut ja teknologiat 21. Suomeen rakentuu kattava LNG-jakeluverkosto, joka toimii referenssikohteena suomalaiselle teollisuudelle. Kotimaisten referenssikohteiden myötävaikutuksella teollisuus pääsee mukaan kansainvälisiin LNG-hankkeisiin. Energiaintensiivinen teollisuus saa kilpailuetua monipuolistuneen energiatarjonnan myötä. Lisäksi kaasuliiketoimintaosaaminen kasvaa ja pyritään saamaan Suomeen uusia teknologiakehittäjiä. Konkreettisena tavoitteena on suomalaisen LNG-osaamisen ja toimijoiden kartoittaminen (raportti : LNG Suomessa ), teollisuudelle soveltuvien investointien kartoitus ja teollisuuden linkittäminen referenssitoimituksiin. Sekä Porissa että Vaasassa pyritään LNG-terminaalin ja jakeluinfran kehittämiseen. Alla on esitettynä kansallinen etenemismalli, 19 A feasibility study for an LNG filling station infrastructure and test of recommendations 20 LNG-toimintaohjelma 2013 2017 21 KAASUA SATAKUNTA 13
3.4 Energiateknologian offshore Energiatekniikan offshorella pyritään luomaan energiateknologian ja meriteollisuuden rajapinnassa uutta liiketoimintaa. Useiden toimialojen yhteiset hankkeet ovat synnyttäneet uusia ratkaisuja kasvaville markkinoille. Energiatekniikan offshore -teknologiamarkkinalla tarkoitetaan öljyn ja kaasun etsimiseen ja tuotantoon, merituuleen, aaltovoimaan, merellä tapahtuva kaivostoimintaan liittyvän energiateknologian hyödyntämistä. Suomalainen teknologiateollisuus vahvistaa asemiaan kasvavilla propulsion, moottoriteknologian, merituulivoiman, offshore ja oil&gas markkinoilla 22. 23 Tavoitteena on luoda edellytykset pääurakoitsijatasoisen liiketoiminnan syntymiseksi Suomeen. Etsitään oikeat osaamisalueet kasvumarkkinoiden tarpeisiin ja asema arvoverkossa. Lisäksi 22 Suomen offshore-toimiala 2013 14
luodaan toimintamallit markkinoille ja rakennetaan asiakaslähtöisiä ratkaisuja (Norja, Pohjois- Afrikka, FSU Former Soviet Union, Skotlanti) kahdenvälisten kehittämisohjelmien avulla. Tarkoitus on hyödyntää kotimarkkinoiden tarjoamien referenssien markkinapotentiaali, esimerkiksi arktinen teknologia ja öljyntorjunta. Samalla vahvistetaan suomalaista kehittämisympäristöä ja kannustetaan kansainvälisiä veturiyrityksiä perustamaan Suomeen tutkimus- ja tuotekehityskeskuksia. Aktivoidaan invest-in -toimintaa ja kehitetään toimintamalleja, joilla hyödynnetään kansainvälisiä yrityksiä kanavina markkinoille. Alla toimialan kehittämisen roadmap. 3.5 Smart grid Vuonna 2030 sähköenergiajärjestelmä on vahvasti integroitunut muiden energiajärjestelmien (lämpö, kaasu, vety) kanssa. Sähköverkot toimivat markkinapaikkana sähkönkäyttäjien omistamalle pienitehoiselle tuotannolle, keskitetyille suurille voimalaitoksille, ohjattaville kuormituksille ja mobiileille energiavarastoille. Tekninen ja taloudellinen tasapaino tuotannon ja kysynnän kesken perustuu keskitetyn joustavan tuotannon lisäksi sähkönkäyttäjien ja pientuottajien aktiivisten resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen. Keskitettyjen energiantuotantojärjestelmien rinnalle tulee paljon omistuksellisesti ja maantieteellisesti hajautettuja järjestelmiä. Uudet hajautetut voimalat perustuvat pääosin puhtaan hiilidioksidivapaan polttoaineen käyttöön. Tämä asettaa haasteen tuotannon ja kulutuksen lyhyen aikavälin tasapainolle ja edellyttää energiavarastojen hyödyntämistä osana sähkömarkkinoita. Smart grid konseptin keskeisinä tavoitteina maailmanlaajuisesti on edistää energiatehokkuutta, tehostaa investointien hyötyjä, edistää aktiivisten sähkönkäyttäjien osallistumista markkinoille, varmistaa keskeytymätön sähkön käyttö ja luoda ratkaisuja hajautetulle pientuotannolle. Maailmanlaajuisesti liiketoimintapotentiaali on satoja miljardeja euroja. Liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti ja tarjoaa olemassa olevien tuotteiden kehittämisen lisäksi mahdollisuuksia täysin uusille tuotteille ja palveluille esimerkiksi kysynnän joustoon, itsenäisiin mikroverkkoihin, 15
pientuotantoon ja energiavarastoihin liittyvillä alueilla. Esimerkiksi Euroopassa sähkönkäyttäjien valjastaminen kysynnän jouston piiriin tarkoittaa kokonaisuutena lähes 100 Mrd investointeja. Toinen keskeinen haaste on saavuttaa mahdollisimman suuri kotimaisuusaste Suomessa toteutuvissa energiainvestoinneissa. Esimerkiksi, jos 10 % sähkönkäyttäjistä Suomessa hankkii pienimuotoisen aurinkosähköjärjestelmän, tarkoittaa tämä investointivaiheessa kokonaisuutena noin 2 Mrd liiketoimintaa. Liiketoiminnan lisäksi ilmaiseen tai kotimaiseen polttoaineeseen perustuva paikallinen energian tuotanto parantaa merkittävästi vaihtotasetta, kun tuontipolttoaineita korvataan kotimaisilla tuotteilla. 3.6 Liikenteen energiatehokkuus Merenkurkun nykyistä Wasa Express laivaa sekä suunniteltavaa uutta laivaa on tarkoitus käyttää teollisuuden demonstraatioalustana. Tavoitteena on soveltaa erilaisia energiatehokkuutta lisääviä ratkaisuja sekä nykyiseen että uuteen laivaan. Merenkurkun liikenteen kehittämiseksi on käynnissä Kvarken Link hanke yhteistyössä Ruotsin kanssa. Hanke on rahoitettu Motorways of the Sea Euohjelmasta ja INKAn osalta kokonaisuuden puitteissa tarjoutuu vähintäänkin suomalaisen teollisuuden demonstraatio- ja pilottikohteita. Merenkurkun nykyistä Wasa Express laivaa on tarkoitus käyttää osaltaan yritysten tuotekehityksen eteenpäin viemiseksi huomioiden erityisesti jälki-asennuksena toimivan teknologian. Merenkurkun liikenteeseen suunniteltavaa uutta laivaa on tarkoitus käyttää teollisuuden demonstraatioalustana varsinaisen ensiasennuksen /uusien tuotteiden osalta. Esimerkiksi laivassa voitaisiin käyttää suoraveto-propulsioon kytkettyä voimanulosottoratkaisua. Ratkaisun avulla laivan päämoottorien tehoreservi voitaisiin käyttää käyttösähkön tuotantoon. CAMPUS hybridibussi LUT on rakentamassa yhdessä Saimaan ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattiopiston kanssa kokeiluympäristönä toimivaa hybridibussia Lappeenrannan paikallisliikenteen käyttöön. Tässä uuden sukupolven bussissa yhdistetään pienitehoinen polttomoottori tehokkaaseen sähkömoottoriin ja akustoon. Tavoitteena on kaupallistettava teknologia, jolla julkisen liikenteen, jakeluautojen, jätteenkeräilyautojen ja muiden katkonaisessa ja taajassa syklissä käytettävien työkoneiden energiakulutus saadaan vähintään puolitettua ja päästöt minimoitua. Yhteistyötä hybribussin kehittämisessä tehdään Vaasan ja Porin kanssa esim. biokaasua käyttävän polttomoottorin sekä teollisten toimijoiden osalta. 3.7 Teollisuuden energiatehokkuus Sähkömoottoreilla käytetään kolmannes maailman sähköenergiasta. Hyvin valitussa kohteessa taajuusmuuttajan lisäämisellä sovellukseen säästetään 50 % 24 sähköenergiasta. ABB ja Vacon hallitsevat yhdessä lähes neljännestä maailman taajuusmuuttajamarkkinoista ja kasvaessaan vähintään markkinoiden vauhtia 25, näiden yhteenlaskettu liikevaihto kasvaa 1,3 miljardia euroa vuoteen 2016 mennessä. 24 http://fi.wikipedia.org/wiki/taajuusmuuttaja 25 IMS Research 2012 16
Porin alueella sijaitsee energiaintensiivisen metalliteollisuuden keskittymä, jolle energiatehokkuus on merkittävä kilpailuetu. Kyseinen teollisuus miettii parhaillaan tulevaisuuden energiaratkaisuja. Tämä tarjoaa INKA-kehitystyölle pilottialustan ja referenssimarkkinan. Omana erityisalueenaan energiatehokkuuteen liittyvät magneettiset materiaalit. Niiden ominaisuudet ja mitoitus vaikuttavat merkittävästi sähkökoneiden ja laitteiden energiatehokkuuteen. Lisäksi materiaalitehokkuus ja materiaalit muodostavat suuren osan näiden valmistuskustannuksista. Hyödyntämällä mallinnusta, optimointia ja materiaalien tarkempaa tuntemusta, on mahdollista alentaa kustannuksia ja lisätä energiatehokkuutta. Yhdistämällä Vaasan yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimustietoa Porissa olevaan magneettiteknologian osaamiseen on mahdollista kehittää INKA-alueen vahvan sähköteknisen teollisuuden kilpailukykyä. Yhtenä kehityksen kohteena on myös teollisuuden energia- ja resurssitehokkuuden seuranta ja parantaminen. 4 Metodologia 4.1 Toimijat ja vastuut Kestävät energiaratkaisut -INKAssa kokonaisvastuu on Vaasan kaupungilla. Vaasan kaupunki tekee sopimukset Lappeenrannan ja Porin kaupunkien kanssa. Vaasan kaupunki jakaa ohjelman toteutusvastuun Teknologiakeskus Oy Merinova AB:lle. Lisäksi toteutuksessa käytetään ohjelmatason kumppaneina Lappeenrassa Wirma Lappeenranta Oy:ta ja Porissa Prizztech Oy:tä. Kumppanivalinnalla pyritään siihen, että EnergyVaasan teollinen klusteri, Lappeenrannan seudun vahva energiatutkimus ja Satakunnan energia-, offshore- ja metallinjalostusteollisuus täydentävät toisiaan ja luovat Euroopan luokan energiateknologian huippukeskittymän. 4.2 Energia-INKA prosessi Energia-INKA -prosessissa on kiihdytysvaihe ja vakiintumisvaihe. Kiihdytysvaiheessa keskitytään ohjelman keskeisimpien projektien käynnistämiseen, teollisten toimijoiden verkottamiseen ja keskittymän markkinointiin. Kiihdytysvaiheessa pyritään saamaan liikkeelle kuhunkin teemaan kuuluvat ensimmäiset hankkeet ja luomaan pohjaa tulevalle projektien muodostamalle ohjelmapolulle. Esimerkiksi Lappeenrannan Green campus hanke kytketään INKAan ja projektissa opittuja asioita sovelletaan muiden kaupunkiseutujen älyverkkohankkeissa (Palosaari, Hiukkavaara, Kangas, Kalasatama). Energia-INKA -prosessin omistaja on Vaasan kaupunki. Prosessin tehtävänä on a) ohjelmajohto b) aktivoida INKA-mahdollisuutta yritysverkoille c) koordinoida hankevalmistelua ja d) huolehtia kansallisista ja kansainvälisistä markkinointitapahtumista. Hankevalmistelua ja yritysverkkojen aktivointia tehdään kansallisesti kaikkien kumppanien toimesta. Operatiivista toimintaa raportoidaan vähintään joka toinen kuukausi kokoontuvalle valmistelutiimille. INKA-prosessin suorituskyvystä raportoidaan kolme kertaa vuodessa kokoontuvalle ohjausfoorumille. Ohjausfoorumissa on edustettuna kaupunkiseudut sekä alueiden teollisuus. Ohjausfoorumin yhtenä tärkeänä tehtävänä on vuosittain ottaa kantaa energia-inkan teknologiamarkkinoihin. Teknologiamarkkinoita voidaan poistaa tai lisätä maailman markkinatilanteen ja hankesalkun etenemisen perusteella. INKA-prosessiin osallistuvilla henkilöt seuraavat markkinoita ja pystyvät ketterästi reagoimaan muutoksiin. 17
4.3 Hanke prosessi INKA-ohjelmaan valmisteltavat hankkeet tehdään hankeprosessin mukaisesti. Valmistelun voi aloittaa kaupunki, teknologiakeskus, yliopisto, ammattikorkeakoulu tai teollinen toimija. Prosessia sovellutaan valmisteltaessa yhteisiä INKA, Tekes, EAKR, EU, yms. rahoitteisia hankkeita. Valmistelun aloitettuaan, hankevastaava ilmoittaa hankkeen nimen ja vastuuhenkilön kyseisen teknologiamarkkinan työryhmälle sekä INKA-ohjelmajohtajalle... Ilmoituksen yhteydessä kyseinen aktiviteetti rauhoitetaan kyseiselle valmistelijalle. Muut halukkaat voivat osallistua ja täydentää valmistelua mutta pyritään siihen, että rinnakkaisiin kilpaileviin hankevalmisteluihin ei tuhlata energiaa. Valmistelija on velvollinen ottamaan mukaan halukkaat kumppanit hankkeen valmisteluun. Valmistelun yhteydessä tulee varmistaa, että kumppanikaupunkien lisäksi myös muut Suomen kaupungit sekä kansallisesti ja kansainvälisesti parhaimmat tahot ovat mukana valmistelussa ja pääsevät osalliseksi toteutuksesta. Valmistelun ensimmäisen vaiheen tuloksena on yhden sivun mittainen projektikuvaus, jossa kuvataan projektin aikaansaama markkinapotentiaali, teolliset ja julkiset toimijat, kumppanit, riskit, rahoitus ja miten hanke tuottaa lisäarvoa energia-inkalle. Kuvauksessa kerrotaan myös hankkeen luottamuksellisuus. Hankkeesta pitää olla julkista ainakin hankekuvaus ja toteuttava osapuoli. Kuvaus toimitetaan tarkistuksen jälkeen sähköisesti yhteisesti nimetyn INKAn valmistelutiimin jäsenille. Valmistelutiimin kokoonpano on kuvattu liitteessä 2. Seuraavassa vaiheessa projektia valmisteleva taho hakee projektin omarahoituskumppanit. Samassa yhteydessä kirjoitetaan projektisuunnitelma. Projektisuunnitelman yleinen tavoite ja aikataulu ovat julkisia, muu sisältö luokitellaan luottamukselliseksi ksi niin haluttaessa. Omarahoituksen ja projektisuunnitelman valmistuttua hanke esitellään valmistelutiimille tai sen sopimalle erilliselle arviointityöryhmälle... Projekti hyväksytään joko sähköisesti tai valmistelutiimin/arviointiryhmän kokouksessa INKA-rahoitukseen kelvolliseksi tai palautetaan uudelleen valmisteluun tai suositetaan haettavaksi eri rahoituskehyksestä. 18
Projekti kirjataan Tekesin järjestelmään Tekesin normaalin käytännön mukaisesti. Projektisuunnitelmassa tullee olla ainakin Tekesin mallin 26 mukaiset asiat kuvattuna. Kun Tekes on hyväksynyt projektin, kirjataan projektin perustiedot energia-inkan julkiseen portaaliin. 4.4 Julkisten toimijoiden toimenpiteet INKAn julkisella rahoituksella toimivat organisaatiot, kuten korkeakoulutoimijat, teknologiakeskusja kehitysyhtiöt, maakuntaliitto ja kaupunkiseutu, ovat sitoutuneet kolmeen keskeiseen kehittämiskärkeen: innovaatiojärjestelmän, korkeakouluverkoston ja demonstraatiokohteiden kehittämiseen. Innovaatiojärjestelmää kehitetään pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistämällä, luomalla yritysverkoista konsortioita isompien toimitusten toteuttamiseen ja rakentamalla innovaatiosta liiketoiminnaksi konsepti ja rahoitusmalli. Korkeakouluverkostoa kehitetään yhdistämällä kumppanien parhaat käytänteet. Lisäämällä radikaalisti tutkimusyhteistyötä Vaasan yliopiston, VAMK:n, Novian ja Åbo Akademin Vaasan yksiköiden, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Porin yliopistokeskuksen eri emoyliopistojen yksiköiden välillä luodaan uutta markkinalähtöistä osaamista. Projektikohtaisesti myös muiden kotimaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa lisätään yhteistyötä (Aalto, Aahlborg, TUT). INKAn kutsuma teollisuusryhmä toteuttaa Suomen laajuisen roadshow:n, jonka tavoitteena on edistää koulutuksen ja tutkimuksen alueellista työnjakoa ja motivoida opiskelijoita alalle. Teollisuusryhmä sopii keskuudestaan myös toimijat, joiden vastuulla on systemaattisesti huolehtia korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja teollisuuden tarpeiden edistäminen ja yhteensovittaminen. Energiaklusterin teollisuuden yhteistyötä Vaasan yliopiston kanssa on tarkoitus kehittää rahoittamalla yhdessä professuuri Älykkään energiatuotannon ja tulevaisuuden sähköverkkojen laboratorion kehittämiseen. Kansainvälisiä tutkimusresursseja pyritään lisäämään hyödyntämällä muun muassa Tekesin FiDiProprofessuurien rahoitusmahdollisuutta. Kaikki sitoutetut kaupunkiseudut ovat valmiita avaamaan julkisia investointejaan uusien innovaatioiden demonstraatioalustoiksi. Julkisten hankintojen määrittelyyn on lisättävä asiantuntemusta ja yritysten on pystyttävä vaikuttamaan määrittelyjen sisältöön, jotta mahdollistetaan kilpailukykyiset tarjoukset. Valtion kolme suurta tutkimuslaitosta: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) ovat yhdistymässä 1.1.2015 alkaen 1700 henkilöä työllistäväksi Luonnonvarakeskukseksi. Se toimii useilla paikkakunnilla. Uuden yksikön tutkimusteemoiksi on kaavailtu esimerkiksi biotaloutta, bioliiketoimintaa sekä uusiutuvia luonnonvaroja. Näiden tematiikkojen tärkeä osa-alue on hajautettu energiantuotanto. Vaasan vastuulla ovat INKA-ohjelmassa kestävät energiaratkaisut. Olisi luontevaa, että Luonnonvarakeskuksen hajautettuun energiantuotantoon liittyvä tutkimus ja kehittäminen keskitettäisiin Vaasaan. Tällä tavoin syntyisi vahvoja yhteistyöasetelmia Luonnonvarakeskuksen, vaasalaisen energiatutkimuksen sekä kaupungin maailmanluokan energiateollisuuden välille. 4.4.1 Orkestrointiprojekti Projekti liittyy INKAn käynnistämiseen, kansalliseen koordinointiin, viestintään, toimijoiden aktivointiin, hankkeiden valmisteluun ja toteutukseen ja kansainväliseen verkottumiseen. 26 http://www.tekes.fi/global/rahoitus/projektisuunnitelman_malli.rtf 19
Käynnistysvaiheessa tarvitaan resursseja, joilla markkinoidaan INKAn mahdollisuuksia, verkotetaan yrityksiä valmistelemaan hanke yhdessä, valmistellaan hankkeiden sisältöä ja omarahoitusosuuksia sekä liitetään fiksuja julkisia hankintoja innovaatioiden demonstraatioalustoiksi. Lisäksi on tarkoitus kerätä ja luoda tietokanta valittujen teemojen alueella tapahtuvista julkisista hankinnoista ja organisoida koulutusta, jotta julkisissa hankinnoissa voidaan tukea innovaatioiden pilotointia. Energia-INKA odottaa Tekesin toimittavan rahoitusmallin ennen lopullisen budjetin ja resursoinnin laadintaa. Orkestrointiprojektissa toimii Vaasaan sijoittuva INKA-ohjelmajohtaja koko INKAohjelmakauden ajan. Orkestrointiprojekti aloitetaan kiihdytysvaiheella, jonka aikana resursoidaan Vaasaan ohjelmajohtajan lisäksi kolme, Lappeenrantaan kaksi ja Poriin kaksi henkilöä kahdeksaksi ensimmäiseksi kuukaudeksi. Kiihdytysvaiheen jälkeen on syytä arvioida resurssitarve jatkoa ajatellen. Loppuvuoden 2014 ja vuodet 2015 2016 perustoimintaa pyöritetään Tekesin ohjeistamilla perusresursseilla. Rahoitusohjelman suhteen esitetään, että Merinova Oy toimii orkestrointiprojektin rahoituksen koordinaattorina. Orkestrointiohjelman tärkein tehtävä on vuosittain tarkentaa ja päivittää koko INKAn teknologiamarkkinoita ja huolehtia, että yhdessä valittuihin teknologiamarkkinoihin saadaan käynnistettyä projekteja ja että projektit ovat tuloksellisia. 4.4.2 Vientiforum Vientiforum on hanke, jossa on tarkoitus toteuttaa kumppanien aikaisempia hyviä käytänteitä laajemmalla pohjalla. Tällaisia ovat esimerkiksi EnergyWeek, EnergyDays, Energialähettiläs, EU- Venäjä-innovaatiofoorumi ja Green Energy Showroom. 4.4.3 Rahoitusohjelmayhteistyö Yhteistyön tarkoituksena on resurssoida ja luoda merkittäviä kansainvälisiä hankkeita Tekesin, EU, EU:n ja muiden mantereiden välisiin rahoitusohjelmiin (EU-AIB, EU-EIB). Erityisesti Horizon 2020- ohjelman energiaan liittyvät rahoitusmahdollisuudet kartoitetaan yhteistyöllä. 4.4.4 Asiantuntijavaihto Tavoite on rahoittaa puolet asiantuntijatyöstä, kun asiantuntija liikkuu Vaasan, Porin ja Lappeenrannan julkisten toimijoiden välillä (teknologiakeskus, AMK, yliopisto), yrityksen ja julkisrahoitteisen organisaation välillä tai rahoitetaan 80% asiantuntijasta, joka siirtyy ulkomailta johonkin edellä lueteltuun organisaatioon. 5 Seurantaindikaattorit Kestävät energiaratkaisut innovaatiokeskittymä panostaa toiminnassaan seuraavien tunnuslukujen parantamiseen kansallisten innovaatiokeskittymien yhteisten mittareiden lisäksi: Energiateknologian viennin lisäys Suomessa tehtävien kestävien ja uusiutuvien energiantuotannon investointien teknologian kotimaisuusaste (tuuli-, aurinko-, aalto-, jätteenpoltto-, bio-, vesi-, geo- ja säätövoimalaitokset) Energian tuonnin väheneminen ja EU:n 20/20/20 tavoitteiden toteutuminen INKAn projektivolyymi verrattuna muiden INKOjen volyymiin 20