Tekijänoikeutta ja Taloustiedettä Oikeus tietoyhteiskunnassa 23.3.2004
Kuka puhuu OTK Vierailevana tutkijana School of Information and Management Systems (SIMS), UC-Berkeley Lokakuu 2001- Joulukuu 2002 Tutkijana HIIT:issä 2001- Osakas, Turré Legal Consulting (www.turre.com) Erikoistunut IT-oikeuteen Puheenjohtaja, Electronic Frontier Finland (www.effi.org)
Immateriaalioikeuksien perusideoita Suojan kohteet (teokset, idean toteutukset) muistuttavat julkishyödykkeitä ilman lainsäädäntöä: Käyttö ei-poissulkevaa (non-rivalling) Freeriding lähes mahdotonta estää Lainsäädännön avulla lähemmäs fyysisiä tuotteita Tavoitteena riittävän taloudellisen insentiivin luominen Väliaikainen monopoli Optimaalinen suojan kesto ja laajuus rajakustannusten ja -hyötyjen leikkauspisteessä
Immateriaalioikeuksien rooli informaatioyhteiskunnassa Muodostumassa keskeisimmäksi tuotannontekijäksi
Rooli kauppapolitiikassa korostunut Keskeisin muutos: TRIPS (trade-related aspects of intellectual property rights) Osa WTO:n sopimuksia Osana EU-jäsenyysneuvotteluita Uudet jäsenmaat mukaan vain jos piratismin vastainen taistelu tarpeeksi tehokasta Kahdenvälinen yhteistyö Erityisesti USA aktiivisena viemässä omaa lainsäädäntöään
Public choice theory Päätöksenteko immateriaalioikeuksiin liittyvissä kysymyksissä alttiina eturyhmien painostuksella Klassinen tapaus Pieni ryhmä, jonka kannalta taloudellisesti hyvin merkittävää Suurimmalle osalle väestöstä vaikutukset pieniä ja epäsuoria
Erityisesti USA:laiset järjestöt aktiivisina lobbauksessa Mielipiteen muokkausta kielen käsittelyllä Piratismi Teosten lisensoimaton kopiointi on varkaus Samoin myös harmaatuojat leimataan yleisesti piraateiksi Mukana delegaatioissa kauppaneuvotteluissa
Tieteellinen tutkimus nuorta Ainakin pääsääntöisesti Tosin jo Adam Smith oli kiinnostunut innovaation roolista osana markkinataloutta Taloudellinen merkitys sanellut tutkimusintressien kohteen IP-tutkimus pitkään patentoinnin vaikutusten tutkimista Tekijänoikeuden taloudellinen tutkimus oikeastaan vasta käynnistymässä kiitos alan huimasti nousseen taloudellisen merkitykset
..ja ongelmallista Keskeisin ongelma: hankala mallintaa kokonaisuutta siten, että lopputuloksella olisi yhteyttä empiiristen havaintojen kanssa Yksittäiskysymysten ratkaiseminen usein tuottoisampaa Miksi ihmiset tekevät keksintöjä? Miksi ihmiset haluavat luoda taidetta? Käyttäytymispainotteinen (oikeus)taloustiede (behavioral law and economics) auttanut osittain mallien ongelmiin
Information Economics Carl Shapiro ja Hal Varian tällä hetkellä tunnetuimmat tutkijat alalla Teemoja: Verkostovaikukutus Tuotteen tai palvelun arvo määräytyy (pitkälle) sen käyttäjien lukumäärän perusteella
Verkostovaikutus Esimerkkejä Faksin yleistyminen Microsoftin tiedostomuodot MMS-tekstiviestit Lyijytön bensiini Winner takes it all
Lukittautuminen winner takes it all ja estää asiakkaiden siirtymisen myös jatkossa kilpailijalle Esimerkki: Kaikki yrityksen asiakirjat on tallennettu tietyn valmistajan toimistoohjelmistolla -> tiedostokonversion kustannukset (jos ylipäätänsä mahdollista) + uuden järjestelmän koulutuskustannukset Kilpailuoikeuden tulisi estää, mutta käytännössä prosessit liian hitaita..
Bundling Tuotteiden kytkykauppa Erityisen tehokasta digitaalisilla teoksilla, joissa kappaleiden lisääminen pakettiin ei juuri nosta kokonaiskustannuksia Optimoi hinnottelun myyjän kannalta tilanteessa, joissa asiakkaat arvostavat kytkettäviä tuotteita heterogeenisesti Parantaa taloudellista tehokkuutta (lisäarvo tosin kokonaan myyjälle) Esimerkiksi Microsoft Media Player + Exploder, jotka jaetaan ilmaiseksi käyttöjärjestelmän mukana tai Office-paketti.
Esimerkki kytkyilystä Kuluttaja x arvostaa tekstinkäsittelyohjelmaa 130 oravannahan (ON) edustä ja taulukkolaskentaa 70 ON verran Kuluttaja y arvostaa tekstinkäsittelyohjelmaa 30 oravannahan edustä ja taulukkolaskentaa170 ON verran Myyjä optimoi tuotepaketin asettamalla hinnan tuotteiden kytkylle 200 ON:ään, tällöin kokonaistulot 400 ON Erikseen myytynä hinnat tekstinkäsittelylle 130 ON ja taulukkolaskenta 170 ON, yhteensä 300 ON
Digital dilemma Digitaalisen kopion tekemisen rajakustannukset lähestyvät nollaa Tällöin kilpailluilla markkinoilla tuotteen hinnan tulisi myös lähestyä nollaa Ei muodosta ongelmaa levittämiselle, mutta insentiivi uusien teosten luomiselle katoaa harvinaisen tehokkaasti
Tekijänoikeuden historiaa Kysymys: Miksi roomalaisesta oikeudesta ei löydy tekijänoikeutta vastaavaa ilmiötä ja miksi tilanne myös pysyi tällaisena keskiajan lopulle asti? Kysymys 2: Mikä muutos tapahtui vuonna 1542, mikä synnytti tekijänoikeuden?
Vastaus 1. =
Vastaus II Gutenberg keksi kirjapainon
Historiaa II Ensimmäiset tekijänoikeutta muistuttavat yksinoikeudet 1500-luvun Italiassa Keino kontrolloida (sensuroida) julkaisuja Ensimmäinen nykyisiä tekijänoikeuslakeja muistuttava laki Statute of Anna 1710 Englannissa Kirjallisille teoksille, 20 vuotta copyright
Historiaa II The result of lobbying by and for established London-based publishers and booksellers seeking new legal weapons against down-market competition spawned by the proliferation of printtechnology
Historiaa III Ranskassa lainsääntö vallankumouksen mukana (droit d'auteur) Yhdysvalloissa asiasta käytiin tiukka keskustelu perustuslain kirjoittamisen yhteydessä To promote the progress of science and useful arts, by securing for limited times to authors and inventors the exclusive right to their respective writings and discoveries;
Tekijänoikeuden keston määritys I set out on this ground, which I suppose to be self evident, that the earth belongs in usufruct to the living; that the dead have neither powers nor rights over it... A generation coming in and going out entire... would have a right on the first year of their self-dominion to contract a debt for 33 years, in the 10th for 24, in the 20th for 14, in the 30th for 4, whereas generations, changing daily by daily deaths and births, have one constant term, beginning at the date of their contract, and ending when a majority of those of full age at that date shall be dead. The length of that term may be estimated from the tables of mortality. (Jefferson)
USA:n v. 1790 laki Maps, Charts, Books 14 vuotta Koski vain kansalaisia ja USA:ssa ensimmäisen kerran julkaistuja teoksia
Meanwhile back in Europe Suojat alkuun pelkästään kansallisia, mutta tämä todettiin nopeasti riittämättömäksi Menetetään vietitulot Piraattituotteiden tuonti ulkoa UK: V. 1842 laki: Tullin hävitettävä piraattituoteet ja teko rankaistava Kumottiin 1847 toimimattomana sen sijaan vero tuonneille (rahat valtiolle)
Vastavuoroisuus Ratkaisuksi maakohtaisuuden ongelmille luotiin kahdenväliset sopimukset, joissa myönnettiin vastavuoroisesti samat oikeudet vieraan maan kansalaisille Ensimmäinen tällainen sopimus Preussin ja Englannin välille 1846 1851 Ranska, 1855 Belgia, 1857 Espanja
Bernin konventio 1886 Kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamista koskeva yleissopimus Suomi liittyi 1928 USA liittyi vasta 1988 Tällä hetkellä jäseniä 151 (15.10.2003)
Monenvälinen vastavuoroisuus Keskeisin periaate: jäsenvaltio on velvollinen antamaan toisen jäsenvaltion kansalaisille saman kohtelun kuin omille kansalaisilleen Sääntelee vähimmäissuojan, mikä tulee tarjota muiden sopimusosapuolten kansalaisille Rekisteröintivelvoite kielletty (kuten muotovaatimukset yleensä ( tms.)
Muita WIPO:n sopimuksia 1/2 Nairobi Treaty on the Protection of the Olympic Symbol Brussels Convention Relating to the Distribution of Programme-Carrying Signals Transmitted by Satellite Convention for the Protection of Producers of Phonograms Against Unauthorized Duplication of Their Phonograms Rome Convention for the Protection of Performers, Producers of Phonograms and Broadcasting Organizations
Muita WIPO:n sopimuksia 2/2 WIPO Copyright Treaty (WCT) WIPO Performances and Phonograms Treaty (WPPT) Perustana Bernin ja Rooman sopimukset Tarkoituksena ajantasaistaa tekijänoikeus vastaamaan digitalisoituvaa maailmaa 42 jäsenmaata (15.10.2003), EU-maat tulevat liittymään yhtenä ryhmänä
WCT ja tekninen suoja Ilman oikeudellista suojaa teosten tekniset suojat tullaan kiertämään Artikla 11: Contracting Parties shall provide adequate legal protection and effective legal remedies against the circumvention of effective technological measures that are used by authors in connection with the exercise of their rights under this Treaty or the Berne Convention and that restrict acts, in respect of their works, which are not authorized by the authors concerned or permitted by law.
Lainsäädäntö Suomessa V. 1829 painoasetus eli asetus sensuurista ja kirjakaupasta yksinoikeus julkaista ja myydä V. 1865 painoasetus suoja-aika piteni, lesken ja lasten oikeus V. 1880 asetus kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä tuotteisiin henkilökohtainen oikeus varallisuusoikeus V. 1927 laki tekijänoikeudesta henkisiin tuotteisiin Nykyinen laki v. 1961 tekijänoikeuslaki, useita merkittäviä muutoksia mm. EU:n jäsenyyden myötä
Tekijänoikeus ja USA
Eroja I USA:ssa copyright Myyttinen tekijäkäsite vähemmällä huomiolla Tekijänoikeus nähdään hyvin pitkälle taloudellisena ilmiönä Ei moraalisia oikeuksia Work for Hire doktriini Töissä tehdyt teokset kuuluvat suoraan yritykselle
Eroja II Tekijänoikeuden rajoitukset perustuvat Fair Use -doktriiniin Kehittynyt tuomioistuinkäytännön kautta Sisällytetty myös Copyright Act:iin
Sec. 107. - Limitations on exclusive rights: Fair use Notwithstanding the provisions of sections 106 and 106A, the fair use of a copyrighted work, including such use by reproduction in copies or phonorecords or by any other means specified by that section, for purposes such as criticism, comment, news reporting, teaching (including multiple copies for classroom use), scholarship, or research, is not an infringement of copyright. In determining whether the use made of a work in any particular case is a fair use the factors to be considered shall include:
4-portainen testi (1) the purpose and character of the use, including whether such use is of a commercial nature or is for nonprofit educational purposes; (2) the nature of the copyrighted work; (3) the amount and substantiality of the portion used in relation to the copyrighted work as a whole; and (4) the effect of the use upon the potential market for or value of the copyrighted work.
Onko tämä Reilua Käyttöä?
Taloustieteellinen tulkinta pakkolisenssi, jolla ratkaistaan markkinahäiriöt (Wendy Gordon 1984): Transaktiokustannukset liian suuret verrattuna käytön taloudelliseen merkitykseen Toinen osapuoli kieltäytyy lisensoimasta eitaloudellisilla perusteilla (kritiikki, parodia)
Eroja III Rekisteröinnillä on edelleen merkitystä Periaatteessa pakollista, kun teos julkaistaan USA:ssa Pidetään prima facie todisteena oikeuden hallinnasta Statutory damages 750-30000$ tai -150000$ tahallisissa tapauksissa (ei tarvitse osoittaa aiheutunutta taloudellista vahinkoa) Ilman rekisteröintiä mahdotonta saada asianajajan palkkioita korvattavaksi
Taloustieteellinen näkökulma Rekisteröinti alentaa transaktiokustannuksia, koska se tarjoaa keskitetyn paikan saada tieto teoksen oikeudenomistajista (etsintäkustannukset) Järjestelmän kustannuksia laskee taloudellisesti merkityksettömien töiden rajautuminen sen ulkopuolelle
Sonny Bono Copyright Term Extension Act Tavoitteena tekijänoikeuden harmonisoiminen EU:n kanssa Kiivas taistelu, jossa rintamalinja kulki sisältöntuottajien (RIAA, MPAA, Disney) ja akateemisten tutkijoiden ja kirjastoväen välillä Hyväksyttiin 1998
Argumentit puolesta Ilman harmonisointia kauppatasapaino EU:n kanssa voi kärsiä Pidennys on tarpeellinen uusien teosten luomisen insentiivin kasvattamiseksi Aikaisempi +50 vuoden tekijänoikeuden oli tarkoitus kestää kahden sukupolven ajan ja eliniän kasvun vuoksi pituus ei riitä enää tähän
Akateeminen kritiikki Taloudellisesti tehokas tekijänoikeuden kesto jo olemassa oleville teoksille periaatteessa nolla vuotta Nostaa uusien (johdannaisten) teoksien tekemisen kustannuksia, minkä vuoksi kyse ei ole nollasummapelistä Taloudelliset vaikutukset kauppatasapainolle minimaalisia (suurin osa tuloista tulee uusista teoksista a la Titanic ja Windows, ei 20- ja 30- luvulla tehdyistä filmeistä) http://www.law.asu.edu/homepages/karjala/opposingcopyrightextension/leg mats/1998statement.html#harmonization
Eldred v. Ascroft (7/2) 15.1.2003: Onko kongressilla perustuslaillinen oikeus pidentää Yhdysvaltojen tekijänoikeuden suoja-aikaa? Kanteeseen yhtyivät mm. kaikki merkittävimmät oikeus- ja taloustieteen professorit, mukana nobelisteja, kirjastoja, arkistoja jne. Tuomio: vaikka yhteiskunnallisesti kongressin päätös vaikuttaa typerältä, sillä on oikeus pidentää tekijänoikeuden kestoa
Taloustieteilijöiden lausunto 1 Tulojen kasvu 20 vuoden pitennyksen seurauksena minimaalista ts. insentiivi ei uusien teosten luomiselle ei kasva 7% prosentin korkotasolla 20 vuoden lisäys kasvattaa tuloja 0,33% Mallissa tasaiset tulot läpi suoja-ajan, mikä on todella poikkeuksellista
Taloustieteilijöiden lausunto II Jo olemassa olevien teosten suojan pidentäminen mahdollinen insentiivi, paitsi että +70 ikuiseksi kasvattaisi tuloja enää 0,12%, mistä pitää vielä vähentää pidennysten epävarmuus Tulojen lisääntymisellä ei pitäisi olla vaikutuksia tulevaisuuden investointeihin (joko kannattavia, jolloin rahoituksen pitäisi järjestyä muutenkin, tai sitten joka tapauksessa huonoja investointeja
Taloustieteilijöiden lausunto III Tekijänoikeuden pidennys kasvattaa tekijän monopolista aiheutuvia kustannuksia Pidennys lisää myös johdannaisten teosten tekemisen kustannuksia
Johtopäätös Comparing the main economic benefits and costs of the CTEA, it is difficult to understand term extension for both existing and new works as an efficiencyenhancing measure. Term extension in existing works provides no additional incentive to create new works and imposes several kinds of additional costs. Term extension for new works induces new costs and benefits that are too small in present-value terms to have much economic effect. As a policy to promote consumer welfare, the CTEA fares even worse, given the large transfer of resources from consumers to copyright holders.
Comments Questions? Ville.Oksanen@hiit.fi http://www.hiit.fi/de/oksanen.html Wreck II