1 (6) Suomen ydinvoimateollisuudessa sovellettava rikkomattomien määräaikaistarkastusten pätevöintijärjestelmä Henkilöstön pätevöinti 1 Tarkoitus... 2 2 Vastuut... 2 3 Pätevöintivaatimusten asettaminen... 2 4 Pätevöintikokeet... 2 4.1 Apuhenkilöstö... 3 4.2 Operaattorit... 3 4.3 Tarkastajat... 3 4.4 Analysoijat... 3 5 Kokeiden järjestäminen... 4 5.1 Tilat ja valvonta... 4 5.2 Koekappaleet... 4 5.3 Kokeiden arviointi... 5 6 Todistukset... 6 7 Pätevöinnin ylläpito... 6 LIITE 1 Muutokset edelliseen versioon: Tarkennus kohdassa 6. Muutos alleviivattu
2 (6) 1 Tarkoitus Tämän ohje määrittelee YVL-määräaikaistarkastuksia suorittavien henkilöiden pätevöinnin periaatteet, joiden pohjalta yksittäisten pätevöintien osalta pätevöintiohjeeseen kirjataan pätevöintimenettely ja arviointiperusteet. Pätevöinti perustuu henkilöstön peruspätevöintiin (SFS- EN 473) ja YVL-ohjeen 3.8 edellyttämään lisäpätevöintiin. Tämä ohje on laadittu koskemaan ensisijaisesti ultraäänitutkintoja, mutta ohjeen periaatteita voidaan soveltaa myös muihin menetelmiin kuten pyörrevirtatarkastukseen. 2 Vastuut Tämän ohjeen ylläpidosta vastaa Inspecta Sertifiointi Oy. Tämän ohjeen mukaisen tarkastajien pätevöintikäytännön noudattamisesta vastaa Inspecta Sertifiointi Oy ja pätevöintielin. Tarkastusyhtiö vastaa omalta osaltaan henkilöpätevöinnin velvoitteista. 3 Pätevöintivaatimusten asettaminen Tässä ohjeessa annetaan yleiset periaatteet henkilöstön pätevöintivaatimuksille. Tarkastusohjeessa tulee esittää henkilöstön pätevyydelle asetetut vaatimukset, jotka perustellaan sekä teknisessä perustelussa esittäen lisätarpeet kirjallisille kokeille ja sokkokokeille. Näitä vaatimuksia voidaan tarkentaa ja täydentää tämän ohjeen vaatimuksiin nähden. Pätevöintielin laatii pätevöintiohjeen, johon kirjataan henkilöiden osalta pätevöintimenettely ja kokeiden tulosten arviointiperiaatteet. Tarkastajien ja analysoijien pätevöinti suoritetaan aina sokkokokeina (vian koon määrittelyssä, voidaan vian paikka antaa) tai perustuen sokkokokeisiin, jotka voivat sisältyä myös peruspätevöintiin. Pätevyyttä voidaan ilman uusia sokkokokeita laajentaa pätevöintielimen harkinnan mukaan tarkastuksiin, joissa kohde on samantyyppinen ja joissa käytetään samanlaista tarkastustekniikkaa kuin jo aiemmin suoritetuissa sokkokokeissa. Operaattorien pätevöintikokeet voidaan tarvittaessa tehdä avoimina. Yleensä operaattorit pätevöidään ilman kokeita. 4 Pätevöintikokeet Tarkastuksen suorituksessa voidaan määritellä erilaisia tehtäviä, joita suorittavilla henkilöillä on erilaiset pätevöintitutkinnot. Manuaalisten ultraäänitarkastajien lisäpätevöinti suoritetaan liitteen 1 mukaan. Liitteen 1 vaatimuksia sovelletaan ensisijaisesti putkiston hitsien tarkastuksiin.
3 (6) 4.1 Apuhenkilöstö Apuhenkilöstön tyypillisiä tehtäviä ovat: mekaanisten laitteiden kuten skannerien asentaja pyörrevirta-anturin ajomies. Apuhenkilöstöltä ei edellytetä pätevöintikokeita, mutta tarkastusyhtiön tulee antaa riittävä koulutus tehtävien oikeaan suoritukseen. 4.2 Operaattorit Operaattorin tyypillisiä tehtäviä ovat: säätää ja kalibroida tarkastusohjeen mukaan käytettävä NDT-laitteisto kerätä riittävä tieto käyttää mekanisoitua laitteistoa. Operaattorilla tulee olla EN473:n tason 1 tai vastaavan mukainen tai vaativampi pätevyys kyseisessä menetelmässä ja hänen tulee itsenäisesti tuntea ja ymmärtää käytettävä tarkastusohje. Lisäksi hänellä tulee olla riittävä todennettu koulutus kyseisen laitteiston käyttöön. 4.3 Tarkastajat Tarkastajan tyypillisiä tehtäviä ovat: säätää ja kalibroida tarkastusohjeen mukaan käytettävä NDT-laitteisto kerätä riittävä tieto käyttää mekanisoitua laitteistoa arvioida kerätty tieto päättää tarvittavasta lisätiedon keruusta määritellä näyttämät vioiksi/valevioiksi määritellä näyttämän sijainti. Tarkastajalla tulee olla EN473:n tason 2 tai vastaavan mukainen tai vaativampi pätevyys kyseisessä menetelmässä ja hänen tulee itsenäisesti tuntea ja ymmärtää käytettävä tarkastusohje. Lisäksi hänellä tulee olla tarkastusjärjestelmäkohtainen lisäpätevöinti, joka kattaa vikojen etsinnän. 4.4 Analysoijat Analysoijan tyypillisiä tehtäviä ovat: säätää ja kalibroida tarkastusohjeen mukaan käytettävä NDT-laitteisto kerätä riittävä tieto käyttää mekanisoitua laitteistoa arvioida kerätty tieto päättää tarvittavasta lisätiedon keruusta määritellä näyttämät vioiksi/valevioiksi
4 (6) määritellä näyttämän sijainti (myös syvyyssuunta) määritellä tarvittaessa vikojen tyyppi määritellä vikojen koko (pituus, korkeus). Analysoijalla tulee olla EN473:n tason 2 tai vastaavan mukainen tai vaativampi pätevyys kyseisessä menetelmässä ja hänen tulee itsenäisesti tuntea ja ymmärtää käytettävä tarkastusohje. Lisäksi hänellä tulee olla tarkastusjärjestelmäkohtainen lisäpätevöinti, joka kattaa vikojen etsinnän ja koonmäärityksen. 5 Kokeiden järjestäminen 5.1 Tilat ja valvonta Kokeet järjestetään Inspecta Sertifiointi Oy:n tai pätevöintielimen tai sen nimittämän henkilön valvonnassa tiloissa, jonne on sivullisilta pääsy voidaan tarvittaessa estää. Manuaalisten tarkastajien sokkotutkinnot pyritään pitämään tutkintokeskuksen tiloissa. Niiden tutkintojen osalta, jotka joudutaan pitämään joko luvanhaltijan tai tarkastusyhtiön tiloissa, noudatetaan seuraavia periaatteita: tutkintotiloissa sallitaan vain kokelaan ja valvojan läsnäolo ja ulkopuolisten pääsy niihin on oltava estettävissä. tilojen tulee olla riittävät sekä kokelaan tutkinnon suorittamiseen että valvojien kirjalliseen osuuteen. Tutkintoja suoritettaessa on varmistuttava, että salassa pidettävä tieto ei pääse leviämään tutkintotilan ulkopuolelle. Tämän vuoksi: kokelaat eivät saa käyttää omia kirjallisia materiaaleja manuaalisten laitteiden muistit on tyhjennettävä tutkinnon alussa ja lopussa kannettavien puhelimien käyttö tutkinnon aikana on kiellettyä käytettäessä tallentavia tarkastuslaitteita, analysointilaitteita tai tietokoneita on varmistuttava tutkinnon jälkeen, ettei kokelaalle jää tallenteita missään muodossa. 5.2 Koekappaleet Pätevöinnissä käytetään sellaisia käytännön kohteita edustavia koekappaleita, jotka kattavat luvanhaltijan käyttämät tarkastusohjeet eri muuttujien suhteen. Koekappaleet valmistetaan niin, että niissä on käytännön kohteissa esiintyviä vikoja vastaavia joko todellisia tai keinotekoisia vikoja. Koekappaleille tehdään ns. fingerprinttaukset ( koekappaleiden vikojen kartoitukset) ennen pätevöintikokeiden suoritusta. Tarkastajan tutkinnoissa (vikojen etsintä) vikojen määrä koekappaleissa rajataan niin, ettei niitä ole liikaa yhdessä kappaleessa. Lisäksi vikojen koko vastaa käytännössä esiintyvä vikakokoja. Henkilöiden pätevöinnissä vikakoot voivat vaihdella pätevöintivikakoon molemmin puolin eikä kokeissa tarvitse käyttää pahimman tapauksen vikoja. Tarkastajan tutkinnossa käytettävien kappaleiden viallisten ja ehjien alueiden määrän ja koon valinnassa voidaan käyttää ASME Sec. XI App. VIII periaatteita. Viallisia alueita pitäisi pää-
5 (6) sääntöisesti olla vähintään kymmenen kappaletta, mutta pienemmälläkin määrällä pätevöinnin voi tehdä (kuitenkin aina vähintään 5). Analysoijan vikojen analysointiin tarkoitettu pätevöinti voidaan suorittaa tarkastuksen yhteydessä sekä myös mekanisoidusta tarkastuksesta kerätyn tiedon (datan) perusteella. Analysoijan tutkinnon koekappaleet valmistetaan niin, että niissä on käytännön kohteissa esiintyviä vikoja vastaavia joko todellisia tai keinotekoisia vikoja. Analysoijan tutkinnossa käytettävien kappaleiden vikojen määrä ja koko voidaan valita joko ASME:n ohjeita soveltaen tai käyttää myös muita periaatteita (varsinkin kokojakaumassa). Viallisia alueita on pääsääntöisesti vähintään kymmenen kappaletta, mutta pätevöinti voidaan tehdä pienemmälläkin vikamäärällä. Määriteltävän vian paikka voidaan antaa kokelaalle. 5.3 Kokeiden arviointi Tarkastajan tulee löytää viat riittävällä tarkkuudella, joka on määritelty lähtötiedoissa. Ellei tällaista tarkkuusvaatimusta ole, vika katsotaan löydetyksi jos se yksiselitteisesti voidaan pätevöintikokeissa todeta koekappaleessa olevaksi viaksi (esim. raportoitu vika sattuu todelliselle vika-alueelle toleranssien puitteissa). Manuaalisten tarkastajien etsintätutkinnossa riittää kyseisen tarkastusalueen merkitseminen vialliseksi annetun ohjeen mukaisesti. Ellei lähtötiedoissa ole muuta vaadittu, kokeen hyväksymiseksi kappaleista on löydettävä annetun ohjeen mukaisen raportointirajan ylittäviä vikoja vähintään ASME:n mukainen määrä (pääsääntöisesti käytetään App. VIII taulukkoa VIII-S2-1, joka myös suunnilleen vastaa Ruotsissa käytettyä 80 % havaittavuustavoitetta). Lisävaatimuksena voi olla, että kokelaan on löydettävä kaikki tietyn vikakoon ylittävät viat. Myös valevikojen määrä ei saa ylittää lähtötiedoissa tai ASME:ssa annettuja arvoja, joita voidaan käyttää ellei muuta ole annettu. Analysoijan tehtävänä on määritellä vian pituus, korkeus ja paikka (ainakin syvyyssuunnassa) tarkastusohjeen mukaisesti. Kokeen hyväksymisen perusteena voidaan käyttää ASME Sec. XI App. VIII kriteerejä, jolloin käytetään RMS arvoja. Tällöin lähtötiedoissa annetut tarkkuusvaatimukset tulkitaan RMS arvoina tai käytetään ASME:ssa määriteltyjä RMS-arvoja. RMS arvojen käyttö vaatii yleensä vähintään kymmenen mittaustulosta. Analysoijien osalta voidaan koonmääritystarkkuuden ja paikkatarkkuuden hyväksyttävyyden arvioinnissa käyttää myös 70 %.n luotettavuusrajaa, jolloin koetuloksista laskettu luotettavuusrajat täytyy mahtua lähtötiedoissa annettujen toleranssien sisään. Myös ASME:ssa annettuja muita kriteereitä korrelaatioita ja sovitussuoran arvoja voidaan käyttää, mutta tällöin on huomioitava vikakokojakauman soveltuvuus.
6 (6) 6 Todistukset Inspecta Sertifiointi laatii pätevöintitodistukset. Todistuksessa ilmoitetaan pätevyys ja pätevyysalueet rajoituksineen, olennaiset tiedot tarkastuslaitteistosta sekä viittaus käytettyyn tarkastusohjeeseen/ohjeisiin sekä muut riittävät yksilöintitiedot. Pätevyystodistuksessa on vähintään seuraavat tiedot: todistuksen yksilöivä numero (henkilönumero ja siihen tarvittaessa liitettävä liitenumero) henkilön nimi sekä syntymäaika tiedot työnantajasta voimassaolopäivät (myöntämis- ja päättymispäivä) pätevöintiohjeen numero tarkastuslaitteiston yksilöinti (ellei kyse ole isosta laitteisto/ohjelmakokonaisuudesta, joka on yksilöity tarkastusohjeessa) käytettyjen tarkastusohjeiden numerot ja nimet pätevyysalueet viittaus henkilön vaadittuun peruspätevöintiin todistuksen allekirjoituspäivämäärä kahden Inspecta Sertifioinnin henkilön allekirjoitukset, joista toinen on vastuuhenkilö tai tämän varamies viittaus hyväksyttyyn arviointiraporttiin, kun se on olemassa. (Tämä kohta ei ole voimassa toistaiseksi ohjeiden viranomaiskäsittelyn ollessa kesken). Inspecta Sertifiointi pitää suoritetuista tutkinnoista tiedostoa ja arkistoi tutkintotulokset sopimustensa edellyttämällä tavalla. Tuloksista raportoidaan YVL-pätevöinnin tuki- ja johtoryhmässä. Todistukset toimitetaan pätevöintiaineiston kanssa pätevöinnin tilanneelle luvanhaltijalle. Manuaalisesta ultraäänilisäpätevöintitutkinnon hyväksytystä suorituksesta annetaan alkuperäinen todistus henkilön työnantajalle ja kopiot luvanhaltijoiden edustajille. Todistusten kopiot säilytetään Inspecta Sertifioinnin arkistossa. 7 Pätevöinnin ylläpito Myönnetty pätevöintitodistus on voimassa 5 vuotta edellyttäen että vaadittu peruspätevöinti (EN 473 tai vastaava) on voimassa. Todistuksen voimassaolon jatkaminen edellyttää uusintakokeeseen osallistumista. Henkilön pätevöintitodistus on voimassa henkilön tehdessä tarkastustyötä ilman yli 12 kk katkosta sen yrityksen palveluksessa, jolle pätevöintitodistus on annettu eikä tarkastusohjeeseen tai laitteistoon tule olennaisia muutoksia. Lisäksi henkilön tulee osallistua vuosittain tai ennen tarkastusten suoritusta tehtäväalueelleen tai erityispätevyysalueelleen liittyvään lisäkoulutukseen, jonka on oltava todennettavissa sekä käytettävä säännöllisesti määräaikaistarkastusohjeita ja laitteistoja.
pätevöintijärjestelmä 16.12.2005 Henkilöstön pätevöinti LIITE 1 SP - 8 Versio: 1 1 (3) Liite 1. Manuaalisten ultraäänitarkastajien lisäpätevöintikokeet 1. Teoreettinen koe Teoriakoe koostuu 40 monivalintatehtävästä, joissa jokaisessa on neljä vaihtoehtoa, joista vain yksi on oikein. Teoriakoe sisältää kysymyksiä seuraavista asioista: vikojen syntyminen ja tarkastettavuus tarkastuksen teoria sovellettavat määräaikaistarkastusohjeet laitteen valitseminen ja säätäminen. Teoriakoe arvostellaan siten, että vain yksi vaihtoehto on oikein oikeasta vaihtoehdosta annetaan yksi piste väärä, puuttuva tai epäselvästi merkitty vaihtoehto antaa nolla pistettä. Hyväksytty suoritus on vähintään 32 tehtävää (80 %) oikein vastattuna. Teoriakoe voidaan suorittaa joko koulutuksen tai käytännön kokeen yhteydessä. Epäonnistuneen kokeen saa uusia aikaisintaan kuukauden kuluttua. Teoriakokeen suoritus vaaditaan Suomessa luvanhaltijoiden järjestämään koulutukseen osallistuneilta tarkastajilta. 2. Käytännön kokeet 2.1 Tarkastajat (vikojen etsintä) Käytännön kokeessa tarkastaja tarkastaa kohdetta vastaavia koekappaleita määräaikaistarkastusohjeita käyttäen. Ennen tarkastusta kokelas valitsee laitteet ja säätää laitteen tarkastusohjeen mukaisesti sekä täyttää säätöpöytäkirjan. Kokelas tarkastaa valvojan ilmoittamat alueet tenttikoekappaleista ja täyttää tarkastuspöytäkirjan. Vikojen löytämisen arvostelua varten kokelas täyttää aluekohtaisen vastauksen, jossa jokaisen koekappaleen alue on luokiteltu joko ehjäksi tai vikaa sisältäväksi. Tarkastusaika on maksimissaan 2 tuntia/kohde. Pienten kohteiden tarkastuksessa tai tehtäessä vain osia suuresta kohteesta tutkinnon valvoja voi rajoittaa maksimiajan 1 tuntiin. Koekappaleet on jaettu viallisiin ja ehjiin tarkastusalueisiin. Ehjiä alueita tulisi olla vähintään 2 kertaa viallisten alueiden määrä. Alueen minimipituus on 50 mm. Käytännön kokeessa arvostellaan ensisijaisesti vikojen löytäminen ja valevikojen määrä. Muut pöytäkirjat ovat lähinnä tarkistuksia varten.
pätevöintijärjestelmä 16.12.2005 Henkilöstön pätevöinti LIITE 1 SP - 8 Versio: 1 2 (3) 2.1.1 Peruskoe Käytännön peruskoe käsittää vähintään 3 sokkokoekappaletta, joissa vika-alueita on vähintään 5 ja ehjiä alueita vähintään 10. Ehjien ja vika-alueiden määrä ja suhde voi kuitenkin vaihdella käytettävistä koekappaleista johtuen. Peruskoe laaditaan siten, että se kattaa taulukon 1 pätevyysalueen R1-R3/V3 (ryhmät/vaikeustaso) ja paksuusalueen 5-50 mm sekä halkaisija-alueen 55 mm - levy (halkaisijaltaan yli 550 mm putken päittäisliitos katsotaan pätevöittävän tästä halkaisijasta ylöspäin). Tällöin koekappaleiden on sisällettävä pienin ja suurin aineenpaksuus (toleranssi - 3 mm / + 15 mm) sekä pienin ja suurin halkaisija (toleranssi ± 10 %). Peruskoe pätevöittää kyseisellä pätevyysalueella ääniominaisuuksiltaan samankaltaisiin materiaaleihin ja geometrisiin muotoihin. Jos nämä ominaisuudet poikkeavat kohteessa peruskokeessa käytetyistä, on pätevöinnin toimivuus osoitettava joko teknisellä perustelulla tai suoritettava avoin koe tai pätevyysalueen laajennuskoe. Pätevyyskokeen tulokset arvioidaan vikojen etsinnän osalta ASME Code Section XI:n taulukon VIII-S2-1 mukaan. Poikkeuksena ovat viat, jotka on löydettävä 100% varmuudella. Nämä viat määritellään erikseen. Epäonnistuneen peruskokeen voi uusia osittaisena kerran. Tällöin on uusittava koekappaleet, joista ei ole saatu hyväksyttävää tulosta. 2.1.2 Pätevyysalueen laajennukset Peruspätevöinnin laajennus muihin taulukon 1 pätevyysalueisiin tehdään vähintään yhdellä koekappaleella ja etsittäviä vikoja on oltava vähintään 5. Koe arvostellaan kuten peruskoe. 2.1.3 Pätevyysalueet Pätevyysalueet on kuvattu taulukossa 1. Tarkastajan pätevöinnin koostuessa useista eri kokeista noudatetaan seuraavia periaatteita: EN 473 / Nordtest tason 2 tai 3 mukainen pätevöinti kattaa taulukon 1 pätevyysalueet R1-R3/V1-V2 (ryhmät/vaikeustasot) ja paksuusalueen 7-55 mm (käytännössä 6-60 mm). peruskoe kattaa taulukon 1 pätevyysalueet R1-R3/V3 (ryhmät/vaikeustaso) ja paksuusalueen 5-50 mm sekä halkaisija-alueen 55 mm - levy. Vaativampi koe pätevöittää vaatimattomampaan päin seuraavasti: vaikeustaso V4 pätevöittää vaikeustason V3 (jos vaatimus on sama eli luotaus hitsin läpi) ryhmä R5 pätevöittää ryhmän R4 ryhmä R7 pätevöittää ryhmän R6 ryhmä R9 pätevöittää ryhmän R8.
pätevöintijärjestelmä 16.12.2005 Henkilöstön pätevöinti LIITE 1 SP - 8 Versio: 1 3 (3) 2.2 Analysoijat (vikojen koon mitoitus) Tutkintoon osallistuvalla henkilöllä täytyy olla suoritettuna hyväksytysti vikojen etsintään tarkoitettu koe. Kokeessa henkilölle annetaan mitoitettavaksi vähintään 10 vikaa. Henkilölle kerrotaan vian paikka tai alue, jolla vika sijaitsee. Koekappaleet valitaan vikojen etsinnän peruskoetta vastaavalta paksuus-/halkaisija-alueelta. Vikojen koon tulee vaihdella 5-60 % seinämänpaksuudesta. Tulokset arvioidaan siten, että henkilön mittaustuloksista lasketaan RMS arvo. Tämän arvon täytyy (peruskoealueella) olla korkeintaan 3,2 mm vian korkeudelle ja 19 mm vian pituudelle. 3. Pätevöinnin ylläpito Tarkastajan on osallistuttava 5 vuoden välein uusintakokeeseen. Uusintakokeessa tarkastajan on tarkastettava vähintään 2 satunnaisesti valittua koekappaletta pätevyysalueelta. Koe arvostellaan kuten peruskoe. Ellei tarkastaja läpäise tätä koetta, on hänen osallistuttava uuteen peruskokeeseen. Peruskoe pätevöittää kyseisellä pätevyysalueella ääniominaisuuksiltaan samankaltaisiin materiaaleihin ja geometrisiin muotoihin. Vaikeustasot Ryhmät V1 V2 V3 V4 Ferriittiset ja austeniittiset perusaineet Ferriittiset hitsit Austeniittiset hitsit luotaus molemmilta puolilta Austeniittiset hitsit luotaus yhdeltä puolelta R1 Päittäishitsit - EN PerusYVL PK R2 Ohuet paineastiat EN EN PerusYVL PK R3 Putkiyhteet + pyöristykset EN EN PerusYVL PK R4 Kaksimetallihitsit - PK PK PK R5 Kaksimetallihitsit + pinnoite - PK PK PK R6 Paksut paineastiat PK PK - - R7 Paksut paineastiat + pinnoite R8 Yhteen sisäkulma (paksut paineastiat) R9 Yhteen sisäkulma + pinnoite (paksut paineastiat) PK PK - - ep - - - ep - - - RE Erikoissovellukset ep ep ep ep Huomautukset: - Kaikki tarkastukset tehdään ulkopinnalta ei-pinnoitteen puolelta - Austeniittinen = muokattu austeniittinen teräs - Ohuet paineastiat = ainepaksuus enintään 55 mm - Erikoissovellukset = kierrereiät, ruuvit, austeniittiset valut, erikoisultraäänitekniikat ja kaikki tapauskohtaisesti arvioitavat.
pätevöintijärjestelmä 16.12.2005 Henkilöstön pätevöinti LIITE 1 SP - 8 Versio: 1 4 (3) Taulukon lyhenteet: - EN = standardin EN 473 mukainen tason 2 tai 3 tai vastaava pätevyys - PerusYVL = tarkastajan peruskoe - PK = erillinen pätevöintikoe (laajennuskoe) - ep = erikseen pätevöiminen