SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 6.6.2013 Moskova Talousuutisia Moskovasta 30.5. 5.6.2013 Ulkomaiset investoinnit lisääntyneet alkuvuonna, kotimaisia leikataan Keskisuuret venäläiskaupungit pärjäävät liiketoimintaympäristövertailussa Gazprom laskee kaasunhintaa Euroopassa Zarubežneft päässee kolmantena yhtiönä Venäjän mannerjalustalle Venäjä kehittää suurnopeusjunaliikennettä Venäjän talouskasvu 1-3/2013 1-3/2012 Ennuste 2013 * BKT:n kasvu % 1,6 % 4,8 % 2,4 % Reaalipalkka % 4,2 % 10,3 % 4,5 % Inflaatio % 2,4 % 3,9 % 6,0 % Vähittäiskauppa, % 3,9 % 7,9 % 4,3 % Teollisuustuotanto % 0,0 % 4,0 % 2,0 % Investoinnit % 0,1 % 16,5 % 4,6 % Vienti % -4,9 % 23 % -4,4 % Tuonti % 3,4 % 17 % 5,7 % Urals-öljyn keskihinta 111,0 $ 117,5 $ 105 $ Lähteet: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö * Talouskehitysministeriön viimeisin ennuste 2013 Budjetti % bkt:sta 1-4/2013* 1-3/2012 Budjetti 2013 Budjetin tulot 32,8 % 23,0 % 19,3 % Budjetin menot 32,1 % 24,0 % 20,1 % Ylijäämä/alijäämä -0,4 % 1,0 % -0,8 % Alijäämä ennen öljytuloja 10,0 % -9,7 % Lähde: Venäjän valtiovarainministeriö, *17.5.2013 Vararahastot mrd. USD 1.1.2013 1.6.2013 Vararahasto 62,1 84,4 mrd.$ Hyvinvointirahasto 88,6 86,7 mrd.$ Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 538 533 Lähteet: Venäjän keskuspankki ja valtiovarainministeriö mrd.$ (22.5.) Ruplan kurssi RUB 1.1.2013 4.6.2013 RUB/EUR 40,23 41,73 RUB/EUR RUB/USD 30,37 32,05 RUB/USD Lähde: Venäjän keskuspankki Raaka-öljyn hinta USD/bll 1.1.2013 3.6.2013 Brent USD/bll 110,62 $/bll 101,7 $/bll Urals USD/bll 110,35 $/bll 99,09 $/bll Lähde: Interfax, Vedomosti
Talous ja liiketoimintaympäristö Ulkomaiset investoinnit lisääntyneet alkuvuonna, kotimaisia leikataan. Tilastokeskus Rosstatin mukaan ulkomaiset investoinnit ovat lisääntyneet Venäjällä: vuoden ensimmäisellä neljänneksellä investointeja tehtiin 60,4 miljardin dollarin arvosta, mikä on 65,5 prosenttia enemmän kuin vuoden 2012 vastaavana ajankohtana. Suurin osa investoinneista oli takaisin maksettavia lainoja. Suurimmat ulkomaiset sijoittajat Venäjällä ovat Kypros (68,85 %), Alankomaat (62,99 %) ja Luxemburg (47,40 %). Samaan aikaan kotimaiset investoinnit ovat vähentyneet erityisesti valtion sektorilla. Valtionyhtiöt, joiden osuus investoinneista on noin 30 prosenttia, ovat leikanneet investointiohjelmiaan keskimäärin 10 prosenttia. Talouskehitysministeriö arvioi investointiaktiivisuuden kuitenkin kasvavan toisella vuosipuoliskolla. Teollisuustuotannon kasvu kääntyi laskuun. Rosstatin mukaan Venäjän teollisuustuotanto supistui huhtikuussa 2,8 prosenttiin, mikä on 0,9 prosenttia vähemmän kuin maaliskuussa. Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä teollisuustuotanto laski 0,2 prosenttia viime vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna. Tutkimuslaitos TsMAKP arvioi teollisuustuotannon kasvavan vuonna 2013 korkeintaan kaksi prosenttia. Tuotannon uskotaan kuitenkin vilkastuvan vuoden toisella puoliskolla. Vähittäiskaupan kasvu on vähentynyt. Myös vähittäiskaupan kasvu on Rosstatin mukaan hidastunut: kasvua oli tämän vuoden huhtikuussa vain nelisen prosenttia, kun kauppa viime vuoden huhtikuussa kasvoi seitsemän prosenttia. Esimerkiksi X5-vähittäiskauppaketjulla myynti jäi huhtikuussa miltei nollatasolle. Saman tendenssin vahvistaa elektroniikan myyntijohtaja M.video: myynti on kasvanut tämän vuoden alussa 12 prosenttia, kun kasvu samana ajankohtana viime vuonna oli 31 prosenttia. Kaupat ovat vastanneet vähentyneeseen myyntiin tarjouksilla, pidättymällä hintojen nostamisesta ja panostamalla tuoretuotteisiin, jotka houkuttelevat maksukykyisimpiä asiakkailta. Myös talouskehitysministeriö on heikentänyt kasvuennustettaan kysynnän suhteen: vuoden 2013 osalta 5,4 prosentista 4,3 prosenttiin ja vuoden 2014 osalta 5,8 prosentista 4,9 prosenttiin. Elintarvikkeiden hinnat nousussa. Elintarvikkeiden hinnat nousivat Venäjällä huhtikuussa 3,5 kertaa nopeammin kuin EU-maissa. Eniten nousivat elintarvikkeiden kuluttajahinnat: huhtikuussa nousua oli 0,7 prosenttia (EU-maissa 0,2 %), koko alkuvuonna 2,8 prosenttia (EUmaissa 1,1 %). Inflaatio oli Venäjällä huhtikuussa 0,5 prosenttia ja vuoden alusta 2,4 prosenttia. Tiedot perustuvat Rosstatin tilastoihin. Kuluttajien luottamus talouteen heikkenee. 56 prosenttia kuluttajista arvioi kuluvan vuoden taloudellisen tilanteensa huonoksi tai ei kovin hyväksi, mikä on hieman enemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä (48 %). Venäjän sijoitus kilpailukykymittauksessa parani. Venäjän sijoitus on noussut sveitsiläisen IMD-kauppakorkeakoulun kilpailukykymittauksessa viimevuotiselta sijalta 48 sijalle 42. Tutkittuja maita oli kaikkiaan 60. Mittauskriteereinä käytettiin makrotalouden tilaa, valtiollisen säätelyn ja infrastruktuurin laatua ja liiketoiminnan tehokkuutta. Venäjän sijoitusta nostivat ennen kaikkea alhainen työttömyys, pieni ulkomaanvelka ja alhainen tulovero. Makrotalouskriteereillä mitattuna Venäjä nousi tutkituista maista eniten, peräti 11 sijaa. Suurimmat ongelmat Venäjällä ovat entiseen tapaan liiketoiminnan oikeudellinen säätely ja instituutioiden tila ja suurimmat riskit öljyn hintakehitys ja valtion budjetin öljyriippuvuus.
Pääministerin allekirjoittama tiekartta raivaa pk-yrityksille 25 prosentin kiintiön valtionhankinnoista. Vastikään hyväksytyn tiekartan mukaan valtionyritysten tulee tehdä vähintään neljännes hankinnoistaan pk-yrityksiltä vuoteen 2018 mennessä. Tiekartan soveltamisesta käytäntöön vastaa talouskehitysministeriö, jonka on määrä toimittaa vaadittava asetus hallituksen käsittelyyn lokakuun 2013 loppuun mennessä. Tätä nykyä valtio-omisteisten yhtiöiden hankintojen kokonaissumma on vuositasolla noin seitsemän biljoonaa ruplaa (noin 17,5 miljardia euroa). Valtionhankinnat valuvat tyypillisesti kilpailutusten ja erilaisten kytkösten perusteella suurille yrityksille. Uudistuksen toivotaan tukevan pk-yrityssekoria, joka on Venäjällä heikko: sen osuus yrityskannasta on vain kymmenisen prosenttia. Yrityksen perustaminen ei houkuttele Venäjällä. Venäläiset suhtautuvat oman yrityksen perustamiseen asuinpaikkakunnalleen negatiivisemmin kuin kaksi vuotta sitten. Tutkimuslaitos VTsIOM:in kyselyyn osallistuneista 72 prosenttia ilmoitti, ettei suunnittele oman yrityksen perustamista, vuonna 2011 tätä mieltä oli 65 prosenttia vastanneista. Viimeisen puolen vuoden aikana 10 prosenttia yksityisyrittäjistä on lopettanut toimintansa. Liike-elämän järjestö OPORA:n mukaan valtion pitäisi muuttaa suhtautumistaan pieniin yrityksiin, jotka ovat paikallisesti hyvinkin merkittäviä toimijoita. Luottoluokittaja Standart & Poor s ei usko pankkien yksityistämisen etenevän. Yksityistämisohjelman mukaan valtio suunnitteli yksityistävänsä vuoteen 2016 mennessä 12 valtionyritystä ja vähentävänsä osuuttaan seitsemässä. Valtion piti luopua kokonaan omistuksestaan VTB-pankissa ja maataloutta lainoittavassa Rosselhozbankissa sekä vähentää osuuttaan Sberbankissa 50 prosenttiin plus yhteen osakkeeseen. Järjestely on viety loppuun vain Sberbankin osalta. Pääoman puutteesta kärsineessä VTB:ssä valtion omistus on yhä 60,9 prosenttia. S&P toteaa, että valtion omistus toimii epävarmoissa tilanteissa sisäisenä tasapainottavana tekijänä ja vahvistaa yleistä likviditeettiä pankkisektorilla. Venäjän alueet Keskisuuret venäläiskaupungit pärjäävät hyvin liiketoimintaympäristövertailussa. Talouslehti Forbesin Venäjän-painos on listannut 30 liiketoimintaympäristöltään parasta kaupunkia Venäjällä. Korkeimmalle vertailussa ylsivät Kaliningrad, Ufa, Krasnodar, Tomsk ja Omsk. Miljoonakaupunkeja oli kymmenen parhaan joukossa vain kolme; Ufan ja Omskin lisäksi Kazan. Moskova ja Pietari jäivät sijoille 14 ja 21. Vertailun kärkeen sijoittuneita kaupunkeja yhdistää työvoiman hyvä saatavuus paikallisista koulutuslaitoksista, suurimpia kaupunkeja matalampi palkkataso, yrityksille edullinen verotus ja rahoitusmarkkinoiden toimivuus. Arviointikriteereihin kuuluivat lisäksi mm. infrastruktuurin taso, osuus valtion hankinnoista ja kaupungin koko. Moskovan alue haluaa lisää yksityisiä investointeja. Moskovan alueella on laskettu, että investointien pitäisi kasvaa 15 prosenttia vuodessa, jotta alueen budjetti kasvaisi viidessä vuodessa nykyisestä 430 miljoonasta ruplasta (106 miljoonaa euroa) tavoitteena olevaan biljoonaan ruplaan (noin 450 miljoonaan euroon). Varoja tarvitaan sairaaloiden, lastentarhojen ja teiden rakentamiseen, asuntokannan peruskorjaukseen, jätehuoltoon ja työpaikkojen luomiseen alueelle. Aluehallinnon mielenkiinto kohdistuu pääasiassa teollisuuslaitosten, ostoskeskusten ja autokauppojen houkuttelemiseen, joiden lasketaan hyödyttävän budjettia eniten. Myös esimerkiksi yhdyskuntajätteen käsittelylaitos voitaisiin hallinnon mukaan toteuttaa yksityisenä investointina. Investointien houkuttelemiseksi Moskovan alue tarjoaa mm. maaalueita, joilla on valmis infrastruktuuri ja verohelpotuksia.
ja tukea pk-yrityksiä. Moskovan alueen hallitus, kauppakamari ja kansalaiskamari allekirjoittivat Venäjän yrittäjäpäivänä 26.5. kolmikantasopimuksen, jolla halutaan tukea pientä ja keskisuurta yrittäjyyttä ja parantamaan investointi-ilmapiiriä Moskovan alueella. Yhteistyöllä pyritään parantamaan tiedon saantia ja lainojen saantia ja yksinkertaistamaan maan vuokraamista, infrastruktuuripalvelujen saantia ja sopivan työvoiman löytymistä. Moskovan alueella noin 43 prosenttia kaikista yrityksistä on pienyrityksiä, kun vastaava luku kehittyneissä maissa on 70 85 prosenttia. Yhteensä pk-yritykset työllistävät vain noin 800 000 henkilöä alueella, jonka väkiluku on yli seitsemän miljoonaa. Kaliningradin kehittämisessä tulee budjettituen lisäksi panostaa ei-rahallisiin toimiin. Presidentinhallinnon alainen talousasiantuntijoista koostuva työryhmä on listannut toimia, joilla Kaliningradin aluetta voitaisiin kehittää ilman suuria investointeja. Kysymys tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun kävi ilmi, ettei federaation budjettiin ole varattu riittäviä varoja hallituksen maaliskuussa hyväksymän Kaliningradin tukiohjelman toimeenpanemiseksi. Kaliningradin alueen kehitystä halutaan tukea erityistoimin, sillä se on yksi nykyhallintoon tyytymättömimmistä Venäjän alueista. Työryhmän mukaan Kaliningradin taloudellista kehitystä voidaan parhaiten tukea luomalla alueesta muuta Venäjää avoimempi talousalue; helpottamalla sen tulli- ja rajakäytäntöjä ja yhtenäistämällä standardeja eurooppalaisten kriteerien mukaisiksi. Toinen tärkeä kehityskohde on palvelutalous, erityisesti yliopisto-opetus ja terveydenhuolto. Edullisen sijaintinsa takia Kaliningrad voisi asiantuntijoiden mukaan kilpailla mm. terveysturismista EUmaiden kanssa. Energia Gazprom laskee kaasunhintaa Euroopassa. Gazprom Exportin johtaja Aleksandr Medvedev kertoo yhtiön alentavan kaasun vientihintaa IVY-alueen ulkopuolella viidellä prosentilla. Kaasun keskihinta laskee näin nykyisestä 402 dollarista 370 380 dollariin tuhannelta kuutiometriltä. Gazprom arvioi myyvänsä kaasua Eurooppaan (pois lukien IVY-maat ja Baltian maat) tänä vuonna 151,8 miljardia kuutiometriä, kun myynti viime vuonna jäi 138,8 miljardiin kuutiometriin. Yhtiö luottaa putkikaasun säilyvän edelleen Euroopassa tärkeimpänä kaasumuotona ja uskoo asemansa olevan turvattu vastaisuudessakin. Zarubežneft päässee kolmantena yhtiönä Venäjän mannerjalustalle. Luonnonvara- ja ympäristöministeriön mukaan öljy-yhtiö Zarubežneft täyttää kriteerit, jotka oikeuttavat sen toimimaan mannerjalustalla Gazpromin ja Rosneftin rinnalla: se on 100-prosenttisesti valtion omistama ja sen tytäryhtiöllä Arktikmorneftegazrazvedkalla on vaadittu viiden vuoden kokemus mannerjalustahankkeista. Ministeriön kanta odottaa vielä hallituksen vahvistusta. Štokman siirtymässä yhä kauemmas tulevaisuuteen? Gazpromin varajohtajan Andrei Kruglovin mukaan hanke saatetaan jättää tuleville sukupolville. Yhtiön maantieteellisenä prioriteettina ovat nyt Aasian ja Tyynenmeren markkinat, mistä syystä se panostaa lähivuosina Kaukoidän hankkeisiin. Virallista irtisanoutumista Štokmanin hankkeesta ei silti liene syytä odottaa, sillä sille on vahva poliittinen tarve. Presidentti Putin lupasi lokakuussa 2012 hankkeen käynnistyvän lähivuosina. Koiviston satamaan suunnitellaan LNG-laitosta. Gazprom saattaa palata muutamaa vuotta aiemmin hylkäämäänsä suunnitelmaan perustaa LNG-laitos Koiviston satamaan. Vuonna 2004 vireille laitetusta hankkeesta luovuttiin vuonna 2009 Štokmanin hankkeen hyväksi. LNG:n kysynnän kasvaessa Euroopassa ja Štokmanin viivästyessä Gazprom harkitsee nyt uudelleen terminaalin rakentamista. Kumppanina hankkeessa olisi oligarkki Magomedovin Summa Group, joka on yksi Koiviston sataman omistajista.
Gazprom osti Kyrgyzgazin. Kirgisian hallitus on hyväksynyt uuden kaasusopimuksen Venäjän kanssa. Sopimuksen mukaan Kirgisian valtion omistama Kyrgyzgaz siirtyy Gazpromin omistukseen vastineeksi Gazpromin 20 miljardin ruplan (500 milj. euron) investoinneista Kirgisian kaasuverkostoon tulevina viitenä vuotena. Šmatkosta presidentin sähköenergialähettiläs. Presidentti Putin on nimittänyt entisen energiaministerin Sergei Šmatkon erityisedustajakseen kansainvälisissä sähköenergiayhteistyöasioissa. Uusiutuvan energian tukijärjestelmää kehitetään. Pääministeri Medvedev on allekirjoittanut 28.5. energiaministeriön valmisteleman määräyksen, jonka avulla Venäjälle on tarkoitus luoda uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämistä sähkön tukkumarkkinoilla tukeva mekanismi. Tuen piiriin valitaan kilpailutuksen kautta tiettyjä vihreää energiaa tuottavia laitoksia, joiden sähköstä maksetaan korotettua hintaa investoinnin takaisinmaksuajan lyhentämiseksi. Käytännössä järjestelmä koskee vain aurinko- ja tuulienergiaa. Biomassa ja biokaasu, joita tuotetaan vähittäiskauppamarkkinoille, jäävät sen ulkopuolelle. Vähittäiskauppamarkkinoilla energiamuotoja tuetaan lokakuussa 2012 hyväksyttyjen tukimuotojen kautta. Ympäristöliiketoiminta Rostehin tytäryhtiö parantaa asemiaan jätehuollossa. Valtionyhtiö Rostehin tytär RT-Invest on hankkinut 100 prosentin osuuden Tatarstanin jätehuollosta vastaavasta Predprijatije ŽKH:sta ja enemmistöosuuden Nižni Novgorodin, Vladimirin ja Volgogradin alueiden jätteiden keräämisestä ja jätehuollosta vastaavasta SK Agžosta. Vuoden loppuun mennessä RT-Invest aikoo valloittaa vielä kolme Venäjän aluetta ja ulottaa palvelunsa näin kattamaan viisi prosenttia Venäjän väestöstä. Tavoitteena RT-Investillä on nousta yhdeksi Euroopan suurimmista jätehuoltoalan yrityksistä. Jätehuoltobisnes on Venäjällä toistaiseksi pääosin paikallisten toimijoiden käsissä. Sen suurimmat ongelmat ovat heikko sääntely ja rikollinen toiminta. Renkaitten kierrätys lapsenkengissä. Venäjällä kertyy vuosittain noin miljoona tonnia rengasjätettä, josta kierrätykseen päätyy ainoastaan 5 7 prosenttia, arvioi rengaskierrätysalalla toimivien yritysten järjestö Šinoekologija. Pääosa kierrätettävistä renkaista hyödynnetään lattianpinnoitemateriaalien valmistukseen. Käytettyjen renkaiden kierrätyksestä 60 prosenttia jakautuu neljän suuren toimijan kesken, mutta nämäkään eivät hyödynnä kierrätyslaitostensa kapasiteettia täydellä teholla. Vuoden 2013 tammikuussa kansainvälisten rengasbrändien Venäjällä toimivat tytäryhtiöt perustivat Rengasvalmistajien liiton, joka pyrkii edesauttamaan muun muassa EU-maissa vakiintuneen kierrätysmaksun käyttöönottoa sekä keskitetyn kierrätysjärjestelmän perustamista. Teollisuus- ja kauppaministeri Manturov ilmoitti jo kuluvan vuoden alussa, että renkaitten kierrätyksestä tehdään jätelain muutoksen myötä pakollista, joskaan muutoksen tarkemmasta aikataulusta ei toistaiseksi ole tietoa. Vuonna 2012 uusien renkaiden myynti kasvoi 9,5 prosenttia (61 miljoonaa rengasta), ja kasvun ennustetaan jatkuvan ainakin vuoteen 2017 asti. Liikenne Raskaalle kuljetuskalustolle tulossa tienkäyttömaksut. Federaation tiehallinto Rosavtodor suunnittelee maksuja yli 12 tonnia painavalle kuljetuskalustolle hallinnoimiensa teiden käytöstä. Käytännössä laskutus on tarkoitus suorittaa rekkoihin asennettavien lähettimien avulla, joista saatavaa tietoa käsitellään keskitetyssä hallintokeskuksessa. Tämän ohella valvontaa tehtäisiin erillisissä tarkastuspisteissä teiden varsilla. Laskelmien mukaan 3,5 ruplan kilometrikohtainen
maksu (alle 90 senttiä) tuottaisi tiehallinnolle vuositasolla yli 80 miljardia ruplaa (noin 2 mrd. euroa). Rosavtodor on ilmoittanut käynnistävänsä kesäkuussa sopivan investoijan etsinnät mittavan projektin toteuttamiseksi. Järjestelmä on tavoitteena ottaa pilottiluontoisesti käyttöön vuoden 2014 syyskaudella. Venäjä kehittää suurnopeusjunaliikennettä. Presidentti Putin, varapääministeri Dvorkovitš, liikenneministeri Sokolov sekä Venäjän rautateiden RŽD:n pääjohtaja Jakunin päättivät 28.5. Venäjän suurnopeusjunaliikenteen suuntaviivoista. Ensimmäiset reitit on tarkoitus rakentaa Moskovasta Kazaniin ja Moskovasta Donin Rostovin kautta Adleriin (Sotšiin). Moskovan ja Kazanin välinen matka-aika lyhenee näin 3,5 tuntiin ja Moskovan ja Adlerin välinen 8 tuntiin. Ohjelman toinen vaihe käsittää vuodet 2021 2030 ja mm. reitit Omsk Novosibirsk, Novosibirsk Krasnojarsk ja Kazan Samara. Vuoteen 2030 mennessä on tarkoitus rakentaa rautateitä 4000 kilometriä suurnopeusliikenteelle ja 3000 kilometriä pikajunaliikenteelle. Viimeisessä vaiheessa suurnopeusreittien on tarkoitus ulottua myös Valko-Venäjälle ja Ukrainaan. Aiemmissa suunnitelmissa on esitetty ensimmäisen suurnopeusjunayhteyden rakentamista Moskovan ja Pietarin välille korvaamaan reitillä jo operoiva Sapsannopeajunayhteys. Tämä suunnitelma on nyt lykätty tulevaisuuteen. RŽD:n tavoitteena on kasvattaa suurnopeusjunien matkustajamäärät vuoteen 2020 mennessä 20 miljoonaan. Vuonna 2012 Moskovan ja Pietarin välillä liikennöivää Sapsania käytti noin 3,5 miljoonaa matkustajaa ja Pietarin ja Helsingin välillä kulkevaa Allegro-nopeajunaa noin 350 000 matkustajaa. Budjettituloja lisää rekisterikilvillä? Venäjän duuma valmistelee lakiesitystä, jonka mukaan maksu valituista rekisterikilpien tunnuksista perittäisiin kiinteä 150 000 ruplan (n. 3750 euron) maksu, joka tilitettäisiin kokonaan valtion kassaan. Tällä hetkellä kaikki rekisteritunnukset maksavat 1500 ruplaa, mutta yleensä auton varakasta omistajaa miellyttävän tunnuksen kirjainja numerosarjan valinnan yhteydessä kerrotaan liikkuvan rahaa jopa kymmeniä tuhansia euroja. Federaation liikennevalvontavirasto on todennut lakiesityksen olevan ristiriidassa tuolloisen pääministeri Putinin 2010 antaman määräyksen kanssa, jonka mukaan erityiskilvet tulisi kaupata huutokaupalla. Maatalous Luomutuotteita koskeva lainsäädäntö valmisteilla. Hiljattain perustettu Venäjän Kansallinen ekotuottajaliitto (NOS) arvioi, että ekologisia tuotteita koskeva lainsäädäntö, jota maatalousministeriö parhaillaan valmistelee, saadaan valmiiksi 2 3 vuoden kuluessa. Tällä hetkellä alaa koskevaa lainsäädäntöä ei ole ja sertifiointi on vapaaehtoista. Eläinlääkintä- ja kasvinterveysviraston osallisuutta kartelliin selvitetään. Antimonopolivirasto FAS tutkii eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitos Rosselhoznadzorin osallisuutta kartelliin norjalaisen kalan tuonnissa. Laitosta epäillään suurten maahantuojien suosimisesta ja tuontirajoitusten asettamisesta niiden kilpailijoille. Julkisuudessa on esitetty väite, että Rosselhoznadzor olisi suosinut suurimpia maahantuojia asettamalla hygienianormien rikkomuksiin vedoten tuontirajoituksia yhtiöille, jotka eivät ole allekirjoittaneet yksinoikeussopimuksia maahantuojien kanssa. Viime vuonna Rosselhoznadzor asetti tuontirajoituksia 13:lle kaikkiaan 36 norjalaisesta kalaa Venäjälle tuovasta yrityksestä. Antimonopolivirastoa kiinnostavat myös toimittajien ja venäläisten maahantuojien välillä solmitut sopimukset strategisesta kumppanuudesta, joissa tavoitteena on esimerkiksi turvata kumppaniyhtiön tuotteille tietty prosenttiosuus markkinoista. Lihan ja maitoheran tuontikiintiöt Euraasian tulliliitossa uusiksi. Venäjän pääministeri Medvedev on hyväksynyt säännöksen, joka muuttaa tulliliiton maiden (Venäjä, Valko-Venäjä,
Kazakstan) sopimusta lihan ja maitoheran tuontikiintiöiden jakoperusteista ja lisää joustoa markkinoilla. Aikaisemmin tuontikiintiö määriteltiin suhteessa kunkin jäsenmaan tuotannon ja kulutuksen väliseen erotukseen nyt kiintiö määritellään tämän erotuksen puitteissa. Toimi ei suoranaisesti koske Venäjää, koska sen tuontikiintiöt on määritelty WTO-liittymissopimuksessa. Aikaisemmin Valko-Venäjä ja Kazakstan käyttivät kiintiöitään lihan jälleenvientiin Venäjälle, jossa lihan hinta oli korkeampi. Tämä horjutti markkinoita tarjonnan ylittäessä kysynnän. Muuta Skolkovon MIT-sopimus säätiön sääntöjen vastainen. Venäjän tilintarkastusvirasto on todennut, että Skolkovo-säätiön yhteistyösopimus Skolkovon tiede- ja teknologiakeskus SkolTechin ja MIT:n välillä ei täytä säätiön omia sääntöjä. MIT:lle on yhteistyösopimuksen yhteydessä annettu säätiön 400 miljoonan ruplan (10 milj. euroa) apuraha, joka säätiön sääntöjen mukaan voidaan antaa vain Skolkovon "residentille" eli Skolkovossa kirjoilla olevalle yritykselle tai taholle. Menettely ei kuitenkaan ole lainvastainen ja se on lehtitietojen mukaan saanut sitä tehtäessä hyväksynnän niin presidentinhallinnolta kuin hallitukseltakin. Venäjän tiedeakatemialle uusi johtaja. Vladimir Fortov, 67, valittiin 29.5. Venäjän tiedeakatemian uudeksi johtajaksi. Moskovassa sijaitsevan Korkeiden lämpötilojen tutkimusinstituutin johtajana toiminut fyysikko Fortov sai suljetussa vaalissa 766 kaikkiaan 1313 äänestä. Nimitys tiedeakatemian johtoon edellyttää vielä presidentti Putinin hyväksyntää. Fortovin edeltäjänä toiminut Juri Osipov oli akatemian johdossa vuodesta 1991 alkaen.