Perustuslaki 1 Valtiosääntö

Ahti Saarenpää Lapin yliopisto HELSINKI 2011

Ahti Saarenpää Lapin yliopisto HELSINKI 2011

Perustuslaki 1 Valtiosääntö Suomi on täysivaltainen tasavalta. Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.

LÄHTÖKOHTIA YKSILÖN KUNNIOITUS YHTEISKUNNASSA OIKEUKSIA NIUKENTAVAT KONEISTOT IHMIS- JA PERUSOIKEUKSIEN UUDET MERKITYKSET OIKEUSVALTIOSSA OIKEUKSIA AINA NIUKENTAVA TALOUS

Perustuslaki 1 Valtiosääntö Suomi on täysivaltainen tasavalta. Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.

YKSILÖN KUNNIOITUS SIIRTYMÄ HALLINTOVALTIOSTA OIKEUSVALTIOON IHMISKÄSITYS OIKEUSVALTIOSSA PERSOONALLISUUSOIKEUDEN PERUSKÄSITE ONGELMANA SEHÄN ON VAIN ASENTEET ONGELMANA ARVOJA POLKEVAT KONEISTOT

Itä-Suomen HO 17.3.2011 210 Edunvalvojan määrääminen Käräjäoikeus oli maistraatin hakemuksesta määrännyt A:lle edunvalvojan istuntokäsittelyä toimittamatta. Maistraatin hakemuksesta ilmeni, että A oli maistraatin järjestämässä kuulemistilaisuudessa vastustanut edunvalvojan määräämistä. A, jolla ei ollut asiassa oikeudenkäyntiavustajaa tai prosessiedunvalvojaa, ei ollut antanut käräjäoikeudelle häneltä hakemuksen johdosta pyydettyä kirjallista lausumaa. Kun asia oli tullut oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenevän A:n vastustamisen johdosta riitaiseksi, asiassa oli tarpeen toimittaa istuntokäsittely ja varata A:lle tilaisuus tulla asiassa henkilökohtaisesti kuulluksi. Asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Itä-Suomen HO 17.3.2011 210 Edunvalvojan määrääminen Käräjäoikeus oli maistraatin hakemuksesta määrännyt A:lle edunvalvojan istuntokäsittelyä toimittamatta. Maistraatin hakemuksesta ilmeni, että A oli maistraatin järjestämässä kuulemistilaisuudessa vastustanut edunvalvojan määräämistä. A, jolla ei ollut asiassa oikeudenkäyntiavustajaa tai prosessiedunvalvojaa, ei ollut antanut käräjäoikeudelle häneltä hakemuksen johdosta pyydettyä kirjallista lausumaa. Kun asia oli tullut oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenevän A:n vastustamisen johdosta riitaiseksi, asiassa oli tarpeen toimittaa istuntokäsittely ja varata A:lle tilaisuus tulla asiassa henkilökohtaisesti kuulluksi. Asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

HO: Holhoustoimesta annetun lain 73 :n 2 momentin mukaan asiassa, joka koskee edunvalvojan määräämistä täysi-ikäiselle, on sille, jonka etua on valvottava, varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Lain esitöiden mukaan kuulemistilaisuuden varaamisen päämerkitys on siinä, että sillä voidaan selvittää haettua toimenpidettä koskeva päämiehen oma mielipide (HE 146/1998 vp s. 65). Lisäksi kuulemistilaisuuden varaamisella on mahdollisuus selvittää muutenkin päämiehen olosuhteita ja kaikkia niitä seikkoja, joilla on merkitystä edunvalvojaa määrättäessä. Holhoustoimesta annetun lain 78 :n mukaan asiassa, joka koskee edunvalvojan määräämistä, tuomioistuimen on omasta aloitteestaan määrättävä hankittavaksi kaikki se selvitys, joka on tarpeen asian ratkaisemiseksi.

HO: A:ta koskevassa lääkärinlausunnossa todetaan, että kehitystasonsa puitteissa A ymmärtää edunvalvonnan merkityksen osapuilleen ja että häntä voidaan tarvittaessa kuulla tässä asiassa henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Ottaen huomioon sen, miten merkittävällä tavalla edunvalvojan määrääminen rajoittaa A:n itsemääräämisoikeutta, hovioikeus katsoo, että asian tultua oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenevän A:n vastustamisen johdosta riitaiseksi asiassa on tarpeen toimittaa istuntokäsittely ja varata A:lle tilaisuus tulla asiassa henkilökohtaisesti kuulluksi. Tämä käy oikeusastejärjestys huomioon ottaen sopivimmin käräjäoikeudessa.

HO: A:ta koskevassa lääkärinlausunnossa todetaan, että kehitystasonsa puitteissa A ymmärtää edunvalvonnan merkityksen osapuilleen ja että häntä voidaan tarvittaessa kuulla tässä asiassa henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Ottaen huomioon sen, miten merkittävällä tavalla edunvalvojan määrääminen rajoittaa A:n itsemääräämisoikeutta, hovioikeus katsoo, että asian tultua oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenevän A:n vastustamisen johdosta riitaiseksi asiassa on tarpeen toimittaa istuntokäsittely ja varata A:lle tilaisuus tulla asiassa henkilökohtaisesti kuulluksi. Tämä käy oikeusastejärjestys huomioon ottaen sopivimmin käräjäoikeudessa.

H.F. v. Slovakia-tapaus - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Todistelu Holhousasia - 2005 Kysymys siitä, oliko holhottavaksi julistamista koskeneessa jutussa ryhdytty asianmukaisiin ja riittäviin toimenpiteisiin asian selvittämiseksi. TOSISEIKAT: Vuonna 1959 syntyneen valittajan ex-puoliso ja eräs sairaala pyysivät helmikuussa 1996 tuomioistuimelle tekemällään hakemuksella valittajan holhottavaksi julistamista. Hakemuksessa todettiin, että valittaja oli otettu useilla kerroilla sairaalaan psyykkisen sairauden vuoksi ja että tuo krooninen sairaus oli heikentänyt hänen kykyään ymmärtää toimiensa oikeudellisia seurauksia. Vielä todettiin, että valittaja oli vaarallinen itselleen ja lähiomaisilleen, erityisesti puolisoiden lapsille. Oikeudelle jätettiin psykiatrinen lausunto valittajasta. Lausunnon oli laatinut heinäkuussa 1996 eräs LD, joka työskenteli tuolloin hakijasairaalassa. Oikeus päätti kutsua toukokuussa 1997 pidettyyn istuntoon vain valittajan asianajajan mutta ei häntä itseään. Asianajaja vaati kuitenkin sairaalaan jälleen joutuneen päämiehensä kuulemista. Jatkokäsittelyssä marraskuussa 1997 asianajaja vaati hakemuksen hylkäämistä huomauttaen siitä, että asiantuntijalausunto oli laadittu heinäkuussa 1996. Istunnossa kuultiin valittajan ex-puolisoa ja tämän esittämää kahta todistajaa sekä LD:tä. Oikeudessa oli myös käsillä psykiatrisen sairaalan kesäkuussa 1997 antama lausunto. Samassa istunnossa antamallaan tuomiolla oikeus julisti valittajan holhottavaksi katsoen, että hän sairasti pysyvää harhamielistä skitsofreniaa eikä hän kyennyt vastaamaan oikeustoimistaan ja huolehtimaan asioistaan. Oikeus luopui valittajan henkilökohtaisesta kuulemisesta, koska asiantuntijan mukaan kuuleminen voisi johtaa komplikaatioihin ja vaarantaa hänen terveyttään.

EIT: EIT pani merkille, että kansallisen oikeuden mukaan holhottavaksi julistamista koskevissa asioissa noudatettiin tutkintaperiaatetta, mikä tarkoitti sitä, että tuomioistuimen oli viran puolesta pyrittävä selvittämään totuutta. Tuomioistuimen oli hankittava kaikki tarpeellinen näyttö siitä riippumatta, olivatko asianosaiset sitä esittäneet. Lisäksi tuomioistuimen oli määrättävä holhottavaksi haettavalle uskottu mies. Näin oli tehtävä silloinkin, kun hänellä oli edustajanaan asianajaja. Käsillä olevassa tapauksessa valittajalla ei ilmeisesti ollut ollut uskottua miestä alioikeudessa, koska tuomiossa ei ollut mainittu tästä eikä hallitus ollut lausunut asiasta. Lisäksi ylioikeudessa hänellä oli ollut vain muodollisesti uskottu mies. EIT viittasi oikeustoimikelvottomien täysi-ikäisten henkilöiden suojelusta annettuun EN:n ministerikomitean suositukseen R(99)4 ja totesi, että edunvalvonnan tarkoitus ei ollut täyttynyt käsillä olevassa tapauksessa.

EIT Tuomioistuimet olivat nojautuneet pääasiassa hakijoiden esittämään näyttöön eli valittajan ex-puolison ja tämän esittämien todistajien lausumiin sekä hakijasairaalan lääkärin antamaan lausuntoon. Tuo lausunto oli laadittu 3 kuukauden kuluttua oikeudenkäynnin alkamisesta ja siitä oli kulunut lähes 1,5 vuotta alioikeuden tuomion ja yli 2 vuotta ylioikeuden tuomion antamiseen. Siten lausuntoa ei voitu pitää äskettäin annettuna mainitun suosituksen mielessä. EIT:n mielestä tuomioistuimen olisi tullut valittajan edun vuoksi ja totuuden selvittämiseksi huolehtia viran puolesta siitä, että asiassa olisi määrätty toinen psykiatrian asiantuntija, jolta olisi hankittu uusi lausunto, kuten valittajan asianajaja oli vaatinut. Tuomioistuin olisi tällöin voinut arvioida paremmin sitä kysymystä, oliko edelleen tullut noudattaa vuodelta 1996 peräisin ollutta asiantuntijan suositusta siitä, että valittajaa ei tulisi kuulla oikeudessa. Hänhän oli kyennyt kertomaan asiasta itse ottamalleen asianajajalle.

EIT Tosin hallitus oli huomauttanut siitä, että valittaja ei ollut itse hankkinut asiantuntijalausuntoa. EIT totesi kuitenkin, että kotimaisen oikeuskäytännön mukaan asiantuntijalausuntoa, jota ei ollut antanut oikeuden määräämä asiantuntija, pidettiin tavallisena kirjallisena todisteena, mikä seikka vaikutti sen arviointiin. Tuollaisen lausunnon antajaa ei myöskään voitu kuulla oikeudessa asiantuntijana. Lisäksi EIT:n mielestä valittaja ei olisi tilanteeseensa nähden kyennyt vastaamaan sellaisen lausunnon kustannuksista. Oikeudenkäynnillä oli ollut olennainen merkitys valittajalle. Siten hänelle olisi tullut tarjota riittävät prosessuaaliset takeet. Kansalliset tuomioistuimet eivät olleet menetelleet riittävän tunnollisesti eivätkä keränneet riittävästi näyttöä arvioidakseen valittajan henkisiä kykyjä. EIS 6 artiklan 1 kohtaa oli rikottu.

Euroopan ihmisoikeussopimus 6.1 Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.

Laki eduskunnan oikeusasiamiehestä 19 d (20.5.2011/535) Ihmisoikeuskeskuksen tehtävät Ihmisoikeuskeskuksen tehtävänä on: 1) edistää perus- ja ihmisoikeuksia koskevaa tiedotusta, kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta sekä näihin liittyvää yhteistyötä; 2) laatia selvityksiä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta; 3) tehdä aloitteita sekä antaa lausuntoja perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi; 4) osallistua perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja turvaamiseen liittyvään eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön; 5) huolehtia muista vastaavista perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä tehtävistä. Ihmisoikeuskeskus ei käsittele kanteluja. Tehtäviensä hoitamiseksi Ihmisoikeuskeskuksella on oikeus saada tarpeelliset tiedot ja selvitykset viranomaisilta maksutta.

EOA Lausunto passiivisuustyöryhmän mietinnöstä

Laki eduskunnan oikeusasiamiehestä 19 d (20.5.2011/535) Ihmisoikeuskeskuksen tehtävät Ihmisoikeuskeskuksen tehtävänä on: 1) edistää perus- ja ihmisoikeuksia koskevaa tiedotusta, kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta sekä näihin liittyvää yhteistyötä; 2) laatia selvityksiä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta; 3) tehdä aloitteita sekä antaa lausuntoja perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi; 4) osallistua perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja turvaamiseen liittyvään eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön; 5) huolehtia muista vastaavista perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä tehtävistä. Ihmisoikeuskeskus ei käsittele kanteluja. Tehtäviensä hoitamiseksi Ihmisoikeuskeskuksella on oikeus saada tarpeelliset tiedot ja selvitykset viranomaisilta maksutta.

Markus Rapo, tilastokeskus Vuoden 2008 lopussa sataa työikäistä kohden oli 50,3 huollettavaa. Huoltosuhde on ollut Suomessa 1970-luvulta lähtien tällä tasolla. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle tulee tilanne heikkenemään rajusti. Vuoteen 2016 mennessä huoltosuhde ylittää ennusteen mukaan 60 huollettavan rajan ja vuoteen 2026 mennessä huoltosuhde olisi jo yli 70, tasolla, millä se ei ole koskaan ollut Suomen itsenäisyyden aikana. Kehitys johtuu pitkään alle uusiutumistason olleen syntyvyyden lisäksi pidentyneestä eliniästä. 1900-luvun alussa vastasyntyneiden poikalasten keskimääräinen elinajanodote oli noin 45 vuotta. Suurten ikäluokkien syntyessä oli elinajanodote noussut 58 vuoteen. Vuonna 2008 syntyneiden poikalasten keskimääräinen elinajanodote oli jo runsaat 76 vuotta. On myös muistettava, että elinajanodote kuvaa vain yhden vuoden kuolevuuden tasoa, aivan kuten kokonaishedelmällisyyslukukin kuvaa syntyvyyttä. Viime vuonna syntyneiden poikalasten todellinen keskimääräinen elinikä voi ja hyvin todennäköisesti tulee olemaankin huomattavasti korkeampi. Pidentynyt elinikä tarkoittaa tulevaisuudessa yhä enemmän eläkeikäisiä. 65 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan nousevan nykyisestä 900 000:sta noin 1,6 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä. 85 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrän ennustetaan samaan aikaan lähes nelinkertaistuvan nykyisestä.

08.08.2011 OKV/922/1/2009 Kirjeisiin vastaamatta jättäminen Kantelija oli vuosina 2003 2008 lähettänyt holhoustoimen edunvalvontatoimistoon useita kirjeitä ja kortteja, jotka olivat sisältäneet vaatimuksia kantelijan ja hänen äitinsä kantelussa mainitulle henkilölle lainattujen rahojen palauttamisesta ja muutoinkin kysymyksiä kyseisestä henkilöstä ja hänen asioistaan. Vuonna 2003 päivätty kirje oli lähetetty nimetylle virkaholhoojalle. Vuonna 2008 päivätyn kirjeen perusteella kyseinen virkaholhooja oli kuitannut kantelijan vaatimuksen perille saapuneeksi. Kantelijan kirjeessä 2008 oli todettu, että vaikka kantelija oli kirjoittanut edunvalvontaan kahdeksan kertaa, hän ei ollut saanut edes vastausta, että kirjeet ja kortit olisivat tulleet perille. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen päätöksessä todettiin, että perustuslain 21 :n sekä hallintolain 7 :n ja 8 :n 1 momentin perusteella hyvään hallintoon kuuluu, että viranomainen vastaa sille osoitettuihin asiallisiin ja riittävän yksilöityihin kysymyksiin ja tiedusteluihin kysymyksessä olevasta asiasta riippuen asianmukaisesti ja joutuisasti. Pääsääntöisesti kirjalliseen tiedusteluun vastataan kirjallisesti. Vastauksen sisältö riippuu tiedustelun ominaispiirteistä.

08.08.2011 OKV/922/1/2009 Apulaisoikeuskanslerin sijainen oli samaa mieltä oikeusaputoimiston selvityksen kanssa siitä, että korttien ja kirjeiden sävy ja niissä esitetyt vaatimukset olivat olleet epäselviä ja yksilöimättömiä. Edellä mainittujen hyvän hallinnon toteutumista turvaavien säännösten perusteella oli selvää, että edunvalvonnan olisi kuitenkin tullut vastata kantelijan useisiin kirjallisiin yhteydenottoihin jotakin, vähintään ilmoittaakseen, että kirjeet ja kortit olivat saapuneet perille mutta että niihin ei voitu salassapito- ja vaitiolovelvollisuuksien vuoksi vastata. Olennaista olisi ollut, että yhteydenottaja ei olisi jäänyt epätietoiseksi siitä, mitä hänen kirjeilleen ja korteilleen oli viranomaisessa tapahtunut. Yleisen edunvalvojan kantelijalle osoittamassa kirjeessä 17.7.2009 pahoiteltiin kantelijan yhteydenottoihin vastaamatta jättämistä, mitä apulaisoikeuskanslerin sijainen piti hyvän hallinnon mukaisena menettelynä. Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi vastaisen varalle oikeusaputoimiston yleisen edunvalvonnan tietoon edellä esittämänsä näkökohdat kirjeisiin vastaamisessa. Kantelu ei johtanut muihin laillisuusvalvonnallisiin toimenpiteisiin.

SISÄLTÖÄ I Sääntelyn yleiset peruskysymykset Holhouksesta edunvalvontaan Tuettu itsemääräämisoikeus Edunvalvontakynnys

Sääntelyn yleiset peruskysymykset Keihin edunvalvonta kohdistuu? Mihin asioihin sääntely kohdistuu? Mihin muihin järjestelmiin edunvalvonta liittyy? Miten edunvalvonta käynnistyy? Ketkä toimivat edunvalvojina? Miten edunvalvonta vaikuttaa? Miten edunvalvonta päättyy? Millainen on edunvalvonnan tietojärjestelmä? Miten edunvalvontaa valvotaan? Millainen on edunvalvonnan viranomaiskoneisto? Mitä edunvalvonta maksaa?

Sääntelyn yleiset peruskysymykset KEIHIN EDUNVALVONTA KOHDISTUU? ALAIKÄISET SUOJAA TARVITSEVAT TÄYSI-IKÄISET TUKEA TARVITSEVAT TÄYSI-IKÄISET POISSAOLEVAT TULEVIEN SAANTOJEN MAHDOLLISET SAAJAT

Laki holhoustoimesta 1999 1 Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan. Jos jonkun etua on valvottava muussa kuin taloudellisessa asiassa, holhoustoimi huolehtii siitä siltä osin kuin jäljempänä säädetään.

Laki holhoustoimesta 1999 1 Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan. Jos jonkun etua on valvottava muussa kuin taloudellisessa asiassa, holhoustoimi huolehtii siitä siltä osin kuin jäljempänä säädetään.

sosiaalinen turvallisuus sosiaalinen turvallisuus terveystoimi holhoustoimi sosiaalitoimi terveystoimi holhoustoimi sosiaalitoimi

Laki eläkkeensaajan asumistuesta 20 Asumistuen hakeminen Asumistukea haetaan Kansaneläkelaitokselta. Kansaneläkelaitos vahvistaa tämän lain toimeenpanossa tarvittavat lomakkeet. Jos hakija sairauden, vanhuuden tai muun vastaavan syyn takia ei pysty itse hakemaan asumistukea tai muutoin huolehtimaan asumistukea koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa, voi Kansaneläkelaitoksen hyväksymä hakijan lähiomainen tai muukin henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta, käyttää puhevaltaa hakijan asumistukea koskevassa asiassa

Terveydenhuoltolaki 2 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on: 1) edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta; 2) kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja; 3) toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta; 4) vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä; sekä 5) vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä.

Terveydenhuoltolaki 20 Iäkkäiden neuvontapalvelut Kunnan on järjestettävä alueellaan asuville vanhuuseläkettä saaville henkilöille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. Neuvontapalveluihin sisältyvät: 1) terveellisten elintapojen edistämiseen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyyn tähtäävä neuvonta; 2) iäkkään kuntalaisen terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki; 3) sairaanhoitoa ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus. Kunta voi lisäksi järjestää iäkkäille asukkailleen terveyttä edistäviä terveystarkastuksia ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä kunnassa erikseen sovitulla tavalla. Kunnan perusterveydenhuollon on järjestäessään iäkkäiden neuvontapalveluja ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä toimittava yhteistyössä sosiaalihuollon kanssa.

Terveydenhuoltolaki 32 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Kunnan perusterveydenhuollon tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on oltava terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä tämän lain mukaisia terveydenhuoltopalveluja järjestäessään, sen lisäksi mitä tässä laissa muualla säädetään, sellaisessa yhteistyössä sosiaalihuollon kanssa, jota tehtävien asianmukainen hoitaminen sekä potilaan hoidon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve edellyttävät.

Sääntelyn yleiset peruskysymykset Keihin edunvalvonta kohdistuu? Mihin asioihin sääntely kohdistuu? Miten edunvalvonta käynnistyy? Ketkä toimivat edunvalvojina? Miten edunvalvonta vaikuttaa? Miten edunvalvonta päättyy? Millainen on edunvalvonnan tietojärjestelmä? Miten edunvalvontaa valvotaan? Millainen on edunvalvonnan viranomaiskoneisto? Mitä edunvalvonta maksaa?

On muistettava, että edunvalvonta on vain yksi ihmisoikeusperusteisista ihmisen suojaamisen ja tukemisen lainsäädännöllisistä välineistä

SISÄLTÖÄ I Sääntelyn yleiset peruskysymykset Holhouksesta edunvalvontaan Tuettu itsemääräämisoikeus Edunvalvontakynnys

Edunvalvonta ja edunvalvontaoikeus Kielenkäytön tarkoitettu muutos Taustalla holhouksen huono maine Tavoitteena uudenlainen ihmisen kunnioitus Lainvalmistelijan oikullisuus; holhoustoimilaki ja holhousasioiden rekisteri

Laki rikesakkorikkomuksista 6 Henkilökohtaisen turvalaitteen käyttöä koskevat rikkomukset Tieliikennelain 88 :n 1 momentissa tarkoitetun ajoneuvon kuljettajalle ja matkustajalle määrätään 35 euron rikesakko turvavyön tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta käyttämättä jättämisestä ajon aikana. Samansuuruinen rikesakko määrätään tahallisesti tai huolimattomuudesta tehdystä teosta: 1) kuljettajalle, joka tieliikennelain 88 a :n vastaisesti kuljettaa lasta ajoneuvossa; 2) «holhoojalle,» huoltajalle tai kuljettajalle, joka laiminlyö tieliikennelain 88 c :n 1 momentissa säädetyn alle 15-vuotiaiden lasten turvalaitteen käyttöä koskevan velvollisuuden; ja 3) kuljettajalle, joka laiminlyö tieliikennelain 88 c :n 2 momentissa säädetyn invataksikuljetusten turvallisuutta koskevan velvollisuuden.

MUUTOKSIA SUVUN VALLASTA EDUNVALVOJAN TARPEESEEN SUVUN MERKITYS MAATALOUSYHTEISKUNNASSA HOLHOUSSÄÄNNÖKSET OSANA PERINTÖKAARTA VUOTEEN 1900 LYHYESTÄ PITKÄÄN VANHUUTEEN ELINIÄN PIDENTYMINEN VANHUSVÄESTÖN MÄÄRÄN KASVU

MUUTOKSIA SUVUN TALOUDESTA SOSIAALITALOUTEEN VIRKAHOLHOUS JULKINEN EDUNVALVONTA SOSIAALITALOUDEN RAJAT SUVUN JA PERHEEN TURVALLISUUDESTA SOSIAALISEEN TURVALLISUUTEEN PIILEVÄ EDUNVALVONTA PERHEESSÄ TERVEYDENHUOLTO, SOSIAALIHUOLTO JA EDUNVALVONTA SOSIAALISEN TURVALLISUUDEN JÄRJESTELMINÄ PROFESSIOIDEN YHTEISTOIMINNAN RAJAPINNAT

Piilevä väärä edunvalvonta KKO:2003:48 Oikeustoimi - Oikeustoimen pätemättömyys Irtaimen kauppa Iäkäs ja sairaalloinen vaimo myi miehelleen omistamansa osuuden heidän asuntonaan käyttämänsä huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista. Kysymys kaupan pätevyydestä. OikTL 31

KKO On jäänyt luotettavasti näyttämättä, ettei A olisi ymmärtänyt kanteessa tarkoitetun luovutustoimen merkitystä tai että hän muulla perusteella olisi luovutuksen tapahtuessa ollut vailla oikeustoimikelpoisuutta. Hänen sairaudestaan ja elämäntilanteestaan on kuitenkin johtunut, että hänen kykynsä itsenäiseen tahdonmuodostukseen on kaupanteon aikaan ollut huomattavasti alentunut. Näin ollen on todennäköistä, että osakekaupasta ja sen ehdoista on tosiasiallisesti päättänyt B ja että A on sairautensa ja eristäytyneisyytensä johdosta sekä B:stä riippuvaisena siihen suostunut.

KKO Korkein oikeus katsoo selvitetyksi, että B on puheena olevan luovutustoimen yhteydessä käyttänyt hyväkseen A:n hänestä riippuvaista asemaa ja siten saanut A:n vastikkeettomasti luovuttamaan hänelle osuutensa puolisoiden yhdessä omistamista asunto-osakkeista. Luovutustoimella on loukattu A:n etua. Sen vuoksi 23.1.1997 allekirjoitettu kauppakirja on oikeustoimilain 31 :n nojalla luovutustoimena pätemätön eikä se näin ollen sido A:n oikeudenomistajaa.

SISÄLTÖÄ I Sääntelyn yleiset peruskysymykset Holhouksesta edunvalvontaan Tuettu itsemääräämisoikeus Edunvalvontakynnys

MUUTOKSIA VAJAAVALTAISUUDESTA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TURVAAN VAJAAVALTAISUUS JA HOLHOOJAN VALTA VANHEMPANA SÄÄNTELYMALLINA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN SUOJA JA RAJOITUKSET UUDEMPANA SÄÄNTELYMALLINA VANHEMMAN VALLASTA LAPSEN KELPOISUUKSIEN LISÄÄNTYMISEEN ESIMERKKEINÄ LAPSEN HUOLTO SEKÄ POTILAAN ASEMA

HOLHOUSTOIMILAKI 3 Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita tässä laissa tarkoitettuja asioita hoitaa edunvalvoja. Sille, joka ei ole vajaavaltainen, voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen määrätä edunvalvoja, jos hän tarvitsee tukea asioittensa hoitamisessa. Jos edunvalvojan määrääminen ei riitä turvaamaan hänen etuaan, hänen toimintakelpoisuuttaan voidaan rajoittaa siten kuin jäljempänä säädetään.

Itsemääräämisoikeus keskeiset osa-alueet: oikeus sisäiseen vapauteen, oikeus ulkoiseen vapauteen, oikeus kompetenssiin, oikeus valtaan, oikeus tietoon.

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS YHTEISKUNTA SUHDE JULKISEEN VALTAAN SUHDE MARKKINOIHIN SUHDE ORGANISAATIOIHIN SUHDE YKSILÖIHIN OIKEUSVALTIO IHMISKÄSITYS IHMISOIKEUDET PERUSOIKEUDET MENETTELY

Tuettu itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus yksilön aseman peruslähtökohtana eurooppalaisessa oikeusvaltiossa Itsemääräämisoikeuden käyttöä tuetaan sosiaalisen turvallisuuden eri muotojen avulla Itsemäräämisoikeuden käyttöä tuetaan institutionaalisen lainsäännön esimerkiksi tietosuojalainsäädäntö - avulla Itsemääräämisoikeus on muun ohella oikeutta osallistumiseen Itsemääräämisoikeus on muun ohella oikeutta yksilöllisyyteen Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen on vasta viimekätinen menettelytapa Itsemääräämisoikeuden rajoitusten tulee noudattaa

VÄHIMMÄN PUUTTUMISEN PERIAATE Itsemääräämisoikeus metaihmisoikeutena Vahva itsemääräämisoikeus metaperusoikeutena Itsemääräämisoikeuteen puuttuminen rajoitettua Esimerkkinä biometristen tunnisteiden rajoitettu käyttö Vähimmän puuttumisen periaate holhoustoimilain ydinajatuksena KKO:2005:2 Microsoft PowerPoint -esitys

EDUNVALVONTA JA PERUSTUSLAKI Eikö ole vähintäänkin outoa, että holhoustoimilakia säädettäessä perustuslakivaliokuntaa ei kuultua ja eikö ole vähintäänkin outoa, että oikeusasiamies joutuu ilmaisemaan oikeustoimikelpoisuuden perusoikeusliitynnän seuraaviin sanoin: Koska edunvalvojan määräämistä koskeva asia koskettaa ihmisen perusoikeuksien ydintä eli perustuslain 7 :stä juontuvaa itsemääräämisoikeutta, selvittelyn huolellisuuteen ja menettelytapojen muuhunkin asianmukaiseen noudattamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Outoa se minusta on. EOA 24.10.2006 Dnro 674/4/05 JUHLAJULKAISU ILKKA SARAVIITA

TIETOKONE PÄÄMIEHELLE EDUNVALVONNAN TARKOITUS VERKKOYHTEISKUNNAN KEHITYS PALVELUT VERKOSSA AEOA 31.10.2007 KHO:2006:18 Microsoft PowerPoint -esitys

KHO:2006:18 Lääkinnällinen kuntoutus - Tietokoneohjelmat - Kunnan järjestämisvelvollisuus - Hallintoriita Korkein hallinto-oikeus velvoitti kaupungin järjestämään näkö- ja kuulovammaiselle lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä ruudunluku- ja puhesynteesiohjelmat, koska vastaavien apuvälineohjelmien tarve oli jo aikaisemmin todettu ja nyt kysymyksessä oli tietotekniikan kehityksen vuoksi tarpeellinen apuvälineohjelmien ajan tasalle saattaminen. Kansanterveyslaki 14 1 ja 3 mom. Erikoissairaanhoitolaki 1 2 ja 3 mom., 2, 3 1 mom. Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 2, 3 ja 4 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 ja 4 Hallintolainkäyttölaki 69

KHO: Kun A:n tarve hänen käytössään oleviin apuvälineisiin on todettu jo vuonna 1997 eikä hänen terveydentilansa esitettyjen lääkärintodistusten mukaan ole sen jälkeen kohentunut, hänelle tulee järjestää ajantasaiset apuvälineet lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kun otetaan huomioon julkisten ja yksityisten palvelujen alati laajeneva siirtyminen ensisijaisesti verkon kautta käytettäviksi, A:n apuvälineissä ei ole kysymys harrastustoiminnan tukemisesta vaan sosiaalisen toimintakyvyn tukemisesta sekä itsenäisen elämäntilanteen hallinnan ja päivittäisistä toiminnoista selviämisen edistämisestä. IHMISARVO VERKKOYHTEISKUNNASSA!

KHO: Kun A:n tarve hänen käytössään oleviin apuvälineisiin on todettu jo vuonna 1997 eikä hänen terveydentilansa esitettyjen lääkärintodistusten mukaan ole sen jälkeen kohentunut, hänelle tulee järjestää ajantasaiset apuvälineet lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kun otetaan huomioon julkisten ja yksityisten palvelujen alati laajeneva siirtyminen ensisijaisesti verkon kautta käytettäviksi, A:n apuvälineissä ei ole kysymys harrastustoiminnan tukemisesta vaan sosiaalisen toimintakyvyn tukemisesta sekä itsenäisen elämäntilanteen hallinnan ja päivittäisistä toiminnoista selviämisen edistämisestä. IHMISARVO VERKKOYHTEISKUNNASSA!

Kertausta Edunvalvontaoikeus uuden persoonallisuusoikeuden osana Ihmisoikeuksien merkityksen kasvu ihmisen kunnioittamiseen vaikuttavana tekijänä oikeuden lähdesyvyys kasvaa Itsemääräämisoikeus selittävänä metaoikeutena ihmisen asemasta yhteiskunnassa Tuettu itsemääräämisoikeus kansainvälisenä sääntelytavoitteena ihmisen suojaamiseksi Tuettu itsemääräämisoikeus sääntelymallina Tuettu itsemääräämisoikeus osallistumisen tukena Vähimmän puuttumisen periaate yleisenä ihmisoikeusperiaatteena Piilevä edunvalvonta realiteettina ja ongelmana

persoonallisuusoikeus Persoonallisuusoikeus on yksityisoikeudellinen oikeudenala, jonka puitteissa tutkitaan ihmisen itsemääräämisoikeutta ja identiteettiä määrittäviä, suojaavia ja rajoittavia oikeudellisia instituutioita ja muuta sääntelyä.

PERSOONALLISUUSOIKEUS TUNNISTEOIKEUS EDUNVALVONTAOIKEUS YKSITYISYYS HENKILÖTIETOJEN SUOJA POTILASOIKEUS

HolhTL 42 Huolenpito päämiehestä Täysi-ikäiselle määrätyn edunvalvojan tulee huolehtia siitä, että päämiehelle järjestetään sellainen hoito, huolenpito ja kuntoutus, jota on päämiehen huollon tarpeen ja olojen kannalta sekä päämiehen toivomukset huomioon ottaen pidettävä asianmukaisena.

Tampereen käräjäoikeus 25.11.2010 Poika ja tytär hoitivat dementoituneen äitinsä asioita Tytär edunvalvonnassa, mutta täysivaltainen Käyttöoikeus pankkitileihin Tyttären aviomies edunvalvojana tekee rikosilmoituksen Tuomio: 5 kuukautta ehdollista ja kumpikin korvaa 100000

Sääntelyn yleiset peruskysymykset Keihin edunvalvonta kohdistuu? Mihin asioihin sääntely kohdistuu? Miten edunvalvonta käynnistyy? Ketkä toimivat edunvalvojina? Miten edunvalvonta vaikuttaa? Miten edunvalvonta päättyy? Millainen on edunvalvonnan tietojärjestelmä? Miten edunvalvontaa valvotaan? Millainen on edunvalvonnan viranomaiskoneisto? Mitä edunvalvonta maksaa?

SISÄLTÖÄ I Sääntelyn yleiset peruskysymykset Holhouksesta edunvalvontaan Tuettu itsemääräämisoikeus Edunvalvontakynnys

Edunvalvontakynnys Oikeustieteen luoma käsite Kuvaa edunvalvontaan pääsyn ja joutumisen edellytyksiä Osoittaa, että kysymys ei ole avoimesta sosiaalipalvelusta Osoittaa, että edunvalvontaan ei saa määrätä ilman tiettyjen perusedellytysten täyttymistä Auttaa ymmärtämään holhoustoimilain 8 n merkityksen

Holhoustoimilaki 8 Tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan täysi-ikäiselle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin. Holhousviranomaisen tulee tarvittaessa tehdä käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan määräämiseksi. (29.8.2008/576) Edunvalvoja voidaan määrätä, jos se, jonka etua olisi valvottava, ei tätä vastusta. Jos hän vastustaa edunvalvojan määräämistä, edunvalvoja voidaan kuitenkin määrätä, jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää aihetta. Edunvalvojan tehtävä voidaan rajoittaa koskemaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta.

KKO:2009:7 Holhoustoimi - Edunvalvojan määrääminen A, jolla oli huomattava omaisuus, oli heikentyneen terveydentilansa vuoksi kykenemätön hoitamaan varallisuuttaan koskevia asioita. A vastusti edunvalvojan määräämistä. Koska hänen omaisuutensa hoito oli muutoin järjestetty niin, ettei hänen etunsa vaarantunut, edunvalvojan määräämiselle ei ollut riittävää aihetta. L holhoustoimesta 8 1 mom L holhoustoimesta 8 2 mom

VAATIMUS Hyvinkään maistraatti vaati, että Veikko A:lle määrätään edunvalvoja hoitamaan A:n omaisuutta ja taloudellisia asioita sekä edustamaan A:ta taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa. A:n tulot koostuivat eläketulosta ja pääomatuloista. A omisti yksin tai yhdessä aviopuolisonsa kanssa omakotitalokiinteistön, kolme kesämökkikiinteistöä, pankin omaisuusraportista ilmenevän sijoitusomaisuuden ja eräitä ulkomaisia sijoituksia. Terveydentilansa vuoksi A ei kyennyt valvomaan etuaan taikka huolehtimaan varallisuuttaan koskevista asioista, minkä vuoksi hänen tärkeät etunsa olivat vaarassa. Tämän vuoksi A tarvitsi edunvalvojan hoitamaan taloudellisia ja omaisuuttaan koskevia asioita. A:n vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ollut riittävää aihetta.

KÄRÄJÄOIKEUS Käräjäoikeus katsoi todistajana kuullun, A:n pitkään tunteneen ja tämän asioita hoitaneen pankin sijoitusjohtajan kertomuksella näytetyksi, että A:n talletukset, osakesijoitukset ja sijoitusrahastoosuudet olivat pankin hoidettavana. Tämän omaisuuden hoitaminen ei vaatinut mitään erityistoimia, koska tilanne voi säilyä ennallaan. Edunvalvonnan tarvetta ei siten tältä osin ollut. Myöskään A:n ja hänen puolisonsa yhteisomistuksessa olevien kiinteistöjen hoidon ei ollut osoitettu vaativan sellaisia toimenpiteitä, jotka vaatisivat edunvalvojan määräämistä. Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoi, ettei edellä selostettuja 2 kohdan edellytyksiä edunvalvojan määräämiselle ollut. Tämän vuoksi käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen

HOVIOIKEUS - ENEMMISTÖ Hovioikeus katsoi näytetyksi, että A oli lääketieteellisin perustein edunvalvonnan tarpeessa. Hovioikeus katsoi kuitenkin, että A:n varallisuuden oli näytetty olleen ja edelleen olevan asianmukaisessa hoidossa. A:n omaisuuden hoitamisessa ei ollut näytetty olevan olemassa mitään sellaista seikkaa, joka konkreettisesti vaarantaisi hänen etunsa. Nämä seikat ja ihmisarvon kunnioittamisen periaate johtivat siihen, että edunvalvonnan vastustamiselle oli olemassa riittävät perusteet. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut holhoustoimilain 8 :ssä tarkoitettua perustetta määrätä A:lle edunvalvojaa. Tämän vuoksi hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

HOVIOIKEUS - VÄHEMMISTÖ A:lla oli huomattavan suuri omaisuus, johon sisältyi osuuksia useista kiinteistöistä, ja erilaisia sijoituksia sekä Suomessa että ulkomailla. A:n omaisuutta hoidettiin tällä hetkellä edellä hovioikeuden päätöksessä kerrotulla tavalla. A ei kyennyt sairautensa vuoksi valvomaan sitä, miten hänen omaisuuttaan hoidettiin. Tämän vuoksi X katsoi, ettei A:n omaisuuden hoitamista ja sen valvontaa ollut järjestetty holhoustoimilaissa edellytetyllä tavalla siten, että A:n edut ja hänen oikeutensa tulivat riittävästi turvatuksi ottaen huomioon sanotun lain 37 :ssä säädetyt periaatteet. Edunvalvojan määrääminen hoitamaan A:n asioita oli hänen vastustuksestaan huolimatta aiheellista ottaen huomioon hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve, eikä se tarpeettomasti loukannut hänen oikeuksiaan

HOVIOIKEUS - VÄHEMMISTÖ A:lla oli huomattavan suuri omaisuus, johon sisältyi osuuksia useista kiinteistöistä, ja erilaisia sijoituksia sekä Suomessa että ulkomailla. A:n omaisuutta hoidettiin tällä hetkellä edellä hovioikeuden päätöksessä kerrotulla tavalla. A ei kyennyt sairautensa vuoksi valvomaan sitä, miten hänen omaisuuttaan hoidettiin. Tämän vuoksi X katsoi, ettei A:n omaisuuden hoitamista ja sen valvontaa ollut järjestetty holhoustoimilaissa edellytetyllä tavalla siten, että A:n edut ja hänen oikeutensa tulivat riittävästi turvatuksi ottaen huomioon sanotun lain 37 :ssä säädetyt periaatteet. Edunvalvojan määrääminen hoitamaan A:n asioita oli hänen vastustuksestaan huolimatta aiheellista ottaen huomioon hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve, eikä se tarpeettomasti loukannut hänen oikeuksiaan

Korkein oikeus Vuoden 2009 alussa voimaan tulleen lain muutoksen jälkeen holhoustoimesta annetun lain 8 :n 1 momentissa (576/2008) säädetään, että tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan täysiikäiselle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin. Säännöksen 2 momentin mukaan edunvalvoja voidaan määrätä, jos se, jonka etua olisi valvottava, ei tätä vastusta. Jos hän vastustaa edunvalvojan määräämistä, edunvalvoja voidaan kuitenkin määrätä, jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää aihetta. Säännöksen sanamuotoa on selvennetty edellä sanotun sisältöiseksi sen varmistamiseksi, että avun tarpeessa olevan asioiden hoitamiseksi käytetään lievintä tarjolla olevaa ja riittävää keinoa, esimerkiksi edunvalvontavaltuutusta tai lähiomaisten tarjoamaa apua, jonka avun tarpeessa oleva hyväksyy (HE 45/2008 vp s. 17).

KORKEIN OIKEUS A vastustaa siis edunvalvojan määräämistä. Siten sanotun säännöksen 2 momentin mukaan edunvalvoja voidaan määrätä vain, jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää aihetta. Tässä arvioinnissa on otettava huomioon, että holhousoikeuden keskeinen periaate on ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Siitä seuraa, että edunvalvonnan järjestämiseen on syytä ryhtyä vain silloin, kun se on asianomaisen etujen kannalta välttämätöntä (HE 146/1998 vp s. 18). Tällöin on otettava huomioon muun muassa ne toimenpiteet, joihin asianomainen on itse ryhtynyt asioiden hoidon järjestämiseksi. Välttämättömänä edunvalvonnan järjestämistä voidaan pitää lähinnä silloin, kun se on tarpeen asianomaisen etujen suojaamiseksi joko tämän omilta tai muiden niitä vaarantavilta toimenpiteiltä

KORKEIN OIKEUS A vastustaa siis edunvalvojan määräämistä. Siten sanotun säännöksen 2 momentin mukaan edunvalvoja voidaan määrätä vain, jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää aihetta. Tässä arvioinnissa on otettava huomioon, että holhousoikeuden keskeinen periaate on ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Siitä seuraa, että edunvalvonnan järjestämiseen on syytä ryhtyä vain silloin, kun se on asianomaisen etujen kannalta välttämätöntä (HE 146/1998 vp s. 18). Tällöin on otettava huomioon muun muassa ne toimenpiteet, joihin asianomainen on itse ryhtynyt asioiden hoidon järjestämiseksi. Välttämättömänä edunvalvonnan järjestämistä voidaan pitää lähinnä silloin, kun se on tarpeen asianomaisen etujen suojaamiseksi joko tämän omilta tai muiden niitä vaarantavilta toimenpiteiltä

KKO C on väittänyt, että A:n omaisuus ei tule tällä tavoin asianmukaisesti hoidetuksi, koska muun muassa vapaaajan kiinteistöjen rakennusten hoito on osittain laiminlyöty, eikä C myöskään ole saanut sisaruksiltaan tietoja omaisuuden hoidosta. Korkein oikeus toteaa tältä osin kuitenkin ilmenevän, että tarkoitetut rakennukset ovat ilmeisesti korjauskelvottomia ja että kiinteistöjen arvo muodostuu paljolti muusta kuin rakennuksista. Edunvalvonnan tarvetta tulee lisäksi harkita vain sen näkökulmasta, jonka etua on valvottava. Tämän vuoksi sillä, että A:n lapset ovat omaisuuden hoidosta eri mieltä ja etteivät kaikki lapset mahdollisesti saa haluamiaan tietoja omaisuuden hoidosta, ei ole edunvalvojan tarpeen kannalta merkitystä.

KKO - JOHTOPÄÄTÖKSET 9. A:n omaisuuden hoito on pääasiallisesti järjestetty hänen itse päättäminsä tavoin. Hänen etunsa tällä tavoin omaisuutta hoidettaessa ei ole osoitettu millään tavoin vaarantuvan. A:n varallisuutta koskevien asioiden on siten katsottava tulevan asianmukaisesti hoidetuksi hänen itsensä aikanaan osoittamalla tavalla. Aihetta toisenlaiseen arvioon ei ole pelkästään sen perusteella, että hän ei enää itse kykene kaikilta osin valvomaan järjestämäänsä omaisuutensa hoitoa. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, ettei A:n edunvalvonnan tarve ole sellainen, että hänen vastustuksensa huomioon ottaen edunvalvojan määräämiselle olisi riittävää aihetta.

KKO - JOHTOPÄÄTÖKSET 9. A:n omaisuuden hoito on pääasiallisesti järjestetty hänen itse päättäminsä tavoin. Hänen etunsa tällä tavoin omaisuutta hoidettaessa ei ole osoitettu millään tavoin vaarantuvan. A:n varallisuutta koskevien asioiden on siten katsottava tulevan asianmukaisesti hoidetuksi hänen itsensä aikanaan osoittamalla tavalla. Aihetta toisenlaiseen arvioon ei ole pelkästään sen perusteella, että hän ei enää itse kykene kaikilta osin valvomaan järjestämäänsä omaisuutensa hoitoa. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, ettei A:n edunvalvonnan tarve ole sellainen, että hänen vastustuksensa huomioon ottaen edunvalvojan määräämiselle olisi riittävää aihetta.

Edunvalvontakynnys Tekee edunvalvonnan toissijaiseksi järjestelyksi Torjuu pakkoedunvalvontaa liialliselta sosiaaliselta kontrollilta. Torjuu pakkoedunvalvontaa läheisten itsekkäiltä tarkoituksilta Ei edellytä omatoimisten ratkaisujen jatkuvan valvonnan kykyä Vähentää edunvalvonnan oma-aloitteisen käytön mahdollisuuksia

SISÄLTÖÄ II Edunvalvonnan käynnistäminen Edunvalvonnan kuusiportainen järjestelmä; teoria ja käytäntö Edunvalvonta ja sopimusvapaus Laki ja päämiehen varallisuus

Edunvalvontajärjestelmän käynnistäminen Alaikäiset Automaattinen Varallisuus rekisteröintiperusteena Täysi-ikäisiksi tulevat ennakointimahdollisuus Täysi-ikäiset Ilmoitus Oma hakemus Hakemus Erityistilanteet Poissa olevat Pesänselvitys ja perinnönjako Tulevat tapahtumat Lahjakirja- ja testamenttimääräykset

Alaikäiset Lähtökohtana huoltajien toiminta edunvalvojina ilman eri toimia ja ilman vuositiliä Erityissäänneltynä Rekisteröinti muun kuin vanhemman ollessa edunvalvoja Rekisteröinti yli 20000 varallisuudesta tai pesäosuudesta tai erityisestä syystä Yleispiirteisen läheistilin mahdollisuus Ongelmina Omaisuuden hankinnat lasten nimiin Lasten varallisuuden käyttö elatukseen

HolhTL 55.3 (2011) Jos edunvalvojana on päämiehen vanhempi, aviopuoliso, lapsi tai muu hänen läheisensä, holhousviranomainen voi edunvalvojan hakemuksesta tai omasta aloitteestaan edunvalvojaa kuultuaan päättää, että hoidettavaa omaisuutta tai sen määrättyä osaa koskeva tili saa olla yleispiirteinen, jos sitä voidaan hoidettavana olevan omaisuuden laatuun katsoen pitää riittävänä. Tilistä on kuitenkin käytävä ilmi, miten omaisuus on tilikauden aikana muuttunut. (11.2.2011/122)

Täysi-ikäiset Sosiaalinen ilmoitusvelvollisuus holhousviranomaiselle käynnistysinfona (91 ) Professionaalinen ilmoitusvelvollisuus sosiaalitoimessa (Asiakaslaki 9 ) Professionaalinen ilmoitusvelvollisuus ja aloiteoikeus perhe- ja jäämistöoikeudessa (HolhTL 72.3 ) Oma-aloitteinen edunvalvontaan hakeutuminen Maistraatin päätös tukevasta edunvalvonnasta (HolhTL 12 Tuomioistuintie valinnaisena ja pidemmälle menevin vaikutuksin (HolhTL 72.1 ) Edunvalvontaan määrääminen tuomioistuimessa

HolhTL 91 Joka on saanut tiedon edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä, voi vaitiolovelvollisuuden estämättä ilmoittaa asiasta holhousviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä sille holhousviranomaiselle, jonka toimialueella henkilöllä, jota ilmoitus koskee, on kotikunta tai, jos hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa, sille holhousviranomaiselle, jonka toimialueella hän pääasiallisesti oleskelee. Ilmoituksen saatuaan holhousviranomaisen tulee ryhtyä toimenpiteisiin edunvalvonnan tarpeen selvittämiseksi ja tehdä tarvittaessa käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan määräämiseksi.

Sosiaalihuollon asiakaslaki 9 Itsemääräämisoikeus erityistilanteissa Jos täysi-ikäinen asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa tai sosiaalihuoltoonsa liittyvien muiden toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen taikka ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa taikka omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa. Jos täysi-ikäinen asiakas on henkilöään tai varallisuuttaan koskevassa asiassa ilmeisen edunvalvonnan tarpeessa, tulee sosiaalihuoltolain 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen tehdä holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 91 :ssä tarkoitettu ilmoitus holhousviranomaiselle edunvalvojan määräämiseksi asiakkaalle.

HolhTL 72.3 Jos edunvalvoja on tarpeen valvomaan poissa olevan tai tulevan omistajan oikeutta kuolinpesässä, tulee pesänselvittäjän, muun pesän hoitajan, pesänjakajan tai pesänosakkaan tehdä käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan määräämiseksi. Pesänselvittäjä tai pesänjakaja voi muutoinkin tehdä hakemuksen, jos edunvalvojan määrääminen on tarpeen osituksen tai perinnönjaon toimittamiseksi. Jos poissaolevan asiat muutoin vaativat hoitamista, hakemuksen voi tehdä 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden lisäksi myös se, jonka etua tai oikeutta asia koskee.

Sosiaalihuollon asiakaslaki 9 Itsemääräämisoikeus erityistilanteissa Jos täysi-ikäinen asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa tai sosiaalihuoltoonsa liittyvien muiden toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen taikka ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa taikka omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa. Jos täysi-ikäinen asiakas on henkilöään tai varallisuuttaan koskevassa asiassa ilmeisen edunvalvonnan tarpeessa, tulee sosiaalihuoltolain 6 :n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen tehdä holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 91 :ssä tarkoitettu ilmoitus holhousviranomaiselle edunvalvojan määräämiseksi asiakkaalle.

HolhTL 72.3 Jos edunvalvoja on tarpeen valvomaan poissa olevan tai tulevan omistajan oikeutta kuolinpesässä, tulee pesänselvittäjän, muun pesän hoitajan, pesänjakajan tai pesänosakkaan tehdä käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan määräämiseksi. Pesänselvittäjä tai pesänjakaja voi muutoinkin tehdä hakemuksen, jos edunvalvojan määrääminen on tarpeen osituksen tai perinnönjaon toimittamiseksi. Jos poissaolevan asiat muutoin vaativat hoitamista, hakemuksen voi tehdä 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden lisäksi myös se, jonka etua tai oikeutta asia koskee.

HolhTL 72.1 Hakemuksen, joka koskee edunvalvojan määräämistä tai toimintakelpoisuuden rajoittamista, voi tehdä holhousviranomainen tai se, jonka edun valvomisesta on kysymys, taikka tämän edunvalvoja, vanhempi, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen.

Oma hakemus Voidaan tehdä joko maistraatille tai tuomioistuimelle Maistraatti ei voi puuttua toimintakelpoisuuteen Maistraatin on tutkittava, ymmärtääkö hakija asian Maistraatti voi määrätä hakijan esittämään lääkärintodistuksen Ongelmana oma-aloitteisuuden ilmeneminen

HolhTL 12 Tuomioistuimen ohella myös holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojan: 1) henkilölle, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, jos hän on edunvalvojan kuoleman tai muun syyn vuoksi ilman edunvalvojaa; sekä 2) henkilölle, joka 8 tai 9 :n mukaan on edunvalvonnan tarpeessa. Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa edellytyksenä edunvalvojan määräämiselle on, että se, jonka etua olisi valvottava, kykenee ymmärtämään asian merkityksen ja että hän pyytää tiettyä henkilöä määrättäväksi edunvalvojakseen. Holhousviranomainen voi lisäksi määrätä edunvalvojalle tämän pyynnöstä sijaisen 11 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa.

Tapauksen kulkua. Kantelija (lapsi) tekee 91 n mukaisen ilmoituksen esittäen itseään edunvalvojaksi Ilmoituksen mukana allekirjoittamaton suostumus Muut lapset eivät kannata määräystä tai kantelijaa edunvalvojaksi Maistraatissa kuullaan päämiestä, joka allekirjoittaa suostumuksen ja ehdottaa kantelijan veljeä edunvalvojakseen Edunvalvoja määrätään hakemuksen mukaisesti

Asunto-osakeyhtiölaki 10 Hallituksen jäsenen kelpoisuus Hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai se, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa. Liiketoimintakiellon vaikutuksesta kelpoisuuteen säädetään liiketoimintakiellosta annetussa laissa (1059/1985). Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä.

KHO:2011:1 Lahjavero - Sukupolvenvaihdoshuojennus - Yritysvarallisuus - Alaikäinen jatkaja - Edunvalvojan sijainen - Hallituksen jäsenyys Alaikäiselle oli maistraatin päätöksellä määrätty edunvalvojan sijainen, joka tulisi toimimaan yhtiön hallituksessa alaikäisen täysi-ikäiseksi tuloon saakka, minkä jälkeen alaikäinen tultaisiin valitsemaan yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Koska osakeyhtiölain mukaan vajaavaltainen ei voi toimia yhtiön hallituksen jäsenenä, eikä yhtiön hallituksen jäsenenä voi toimia jonkun osakkaan lukuun, kysymys ei ollut tilanteesta, jossa lahjansaaja tulisi jatkamaan yritystoimintaa perintö- ja lahjaverolain 55 :ssä tarkoitetulla tavalla lahjaksi saaduilla varoilla. Se, että säännöksen soveltamisen edellytyksiä arvioitiin eri tavoin alaikäisen ja täysi-ikäisen osalta, ei ollut Suomen perustuslain 6 :n vastaista. Ennakkoratkaisu. Perintö- ja lahjaverolaki 55 Suomen perustuslaki 6

HolhTL 12 - ongelmia Neuvonnan ja oma-aloitteisuuden raja menettelyssä Neuvonnan ja oma-aloitteisuuden raja edunvalvojan henkilöä valittaessa Edunvalvojan sopimattomuus menetelyyn vaikuttavana tekijänä Ilmoitusvelvollisuuden käyttö oma-aloitteisuuden estäjänä Maistraatti lääkärintodistuksen oma-aloitteisena hankkijana

Edunvalvojan sijainen Uskottu mies päästettiin käsitteenä päiviltä; poikkeuksena esim. perunkirjoitus Maistraatti voi määrätä sijaisen edunvalvojan esteen vuoksi, vaikka asia lähtökohtaisesti kuuluisi tuomioistuimelle Ongelmana maistraattien käytäntöjen erilaisuus Esimerkkinä 18.12.2009.

18.12.2009 Dnro 2247/4/08

Tuomioistuinmenettely Erityisesti säännelty hakemusasia Suljettu hakijapiiri Maistraatti tyyppikäynnistäjänä Lähtökohtana päämieheksi tulevan kuuleminen Lähtökohtana prosessiedunvalvojan tarve Lähtökohtana läheisten kuuleminen Tutkintamenettely Ei hakemussidonnaisuutta seuraamusharkinnassa Ongelmina asenteet, lääkärintodistukset ja suvun asema

SISÄLTÖÄ II Edunvalvonnan käynnistäminen Edunvalvonnan kuusiportainen järjestelmä; teoria ja käytäntö Edunvalvonta ja sopimusvapaus Laki ja päämiehen varallisuus

Päämies Uutta käsitteistöä Holhouksenalaisesta (holhotista) päämieheksi, jota palvellaan Edunvalvoja tukee ja valvoo päämiehen etua Ajatuksena lähellä toimeksiantoa ja valtuutusta Ei uuden julkishallinnon terminologian mukainen asiakas

Kuusiportainen puuttuminen itsemääräämisoikeuteen Yksittäisissä asioissa tukeva edunvalvoja Yleisesti tukeva edunvalvoja Yksittäisissä asioissa yhteistoimiva edunvalvoja Yleisesti yhteistoimiva edunvalvoja Yksittäisissä asioissa sivuuttava edunvalvoja Yleisesti sivuuttava edunvalvoja (vajaavaltaisuus)