FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

Samankaltaiset tiedostot
FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

SFS-ISO 29881:2013 julkistus

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

THINKING PORTFOLIO ASIAKASHAASTATTELU FINAVIA COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO. Kuva: Finavia

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys Jukka Hiltunen

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus

Taltioni teknisen alustan arviointi

DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE

13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin

Interfacing Product Data Management System

Työmäärän arviointi. Vaihtoehtoja. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto

Työmäärän arviointi. Vaihtoehtoja. Arviointiprosessi. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto

10 metriikkaa, joilla parannat johtamisen tasoa. Pekka Forselius, Senior Advisor, FiSMA ry Risto Nevalainen, Senior Advisor, FiSMA ry

ISO/IEC 29881:2010 => SFS-ISO 29881:2013. FiSMA 1.1 menetelmä vihdoin myös suomeksi. Pekka Forselius, Senior Advisor, FiSMA ry

Ohjelmistojen mallintaminen Tietovuokaaviot Harri Laine 1

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).

Ohjelmistotuotanto. Luento

HOJ J2EE & EJB & SOAP &...

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

3 Verkkopalveluarkkitehtuuri

HSMT J2EE & EJB & SOAP &...

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

OPAS TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

SAP. Lasse Metso

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta

Projektin tavoitteet

Ohjelmistojen mallintaminen, arkkitehtuuria ja rajapintoja

Suomen Numerot NUMPAC

TIETOJOHDETTU RAKENNUSPROJEKTI Niko Vironen Kehityspäällikkö Fira Group

Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft

TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY MS

Tietotekniikkapalveluiden saatavuudenhallinnan kehittäminen

Käyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Kiila-viitearkkitehtuuri. Jani Harju,

MALLINNUSTAPA v.0.8. STM:n kokonaisarkkitehtuuri. Mallinnustapa

Ratkaisukuvaus. Sisällysluettelo

Suunnittelumallien käyttö ohjelmistosuunnittelussa

AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

3 Verkkopalveluarkkitehtuuri

Älykkään joukkoliikenteen palveluiden kehitys ja testaus

Mikä sitten on kallista? Milloin raha on viisaasti käytetty? Miten kallis määritellään toimintopistelaskennan näkökulmasta?

Käyttöohje. Versiohistoria: versio Mari Kommenttien perusteella korjattu versio

ZENworks Application Virtualization 11

Palvelut yritysarkkitehtuurin keskiössä: OP-Pohjola-ryhmän matkakokemuksia

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri

Uutta Remote Support Platform 3.0 -versiossa

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet

Mobiilimaailma murroksessa 2011 Tommi Teräsvirta, Tieturi

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

in condition monitoring

sertifikaattiratkaisu Apitamopki

TAKE- työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Vastaajan taustatiedot

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Osittavat arkkitehtuurityylit. Palveluihin perustuvat arkkitehtuurityylit. Erikoisarkkitehtuurityylit

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti

Johdatus ArcGIS-ohjelmistoon

Ristiinopiskelun kehittäminen -hanke

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.


VBE II TUT VTT. Osallistuvat yritykset. VBE Kansainvälinen verkosto. Työpajat Seminaarit Esitelmät

Versio: Sectra PACS 19.3

SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

TeliaSonera Identity and Access Management

Toimintaympäristön kuvaus. LTC-Otso Myyjän työkalu (POC)

Käytettäväksi QR-koodin lukulaitteen/lukijan kanssa yhteensopivien sovellusten kanssa

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm

SUOMEN KUNTALIITTO RY

3 Verkkopalveluarkkitehtuuri

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Kysely- ja välityspalvelu

Arkkitehtuuripankki. Mallintamisen metamalli ja notaatiot

VBE II, vaihe 1:

Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa. Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy

Web-palvelu voidaan ajatella jaettavaksi kahteen erilliseen kokonaisuuteen: itse palvelun toiminnallisuuden toteuttava osa ja osa, joka mahdollistaa k

C-ohjelmointikielen perusteet, osa 1

Suoramaksu- migraatio

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

<<PALVELUN NIMI>> Palvelukuvaus versio x.x

Palveluperustaiset arkkitehtuurityylit

Lääkinnällisten ja taloteknisten tietoverkkojen eriyttäminen Sairaalatekniikan päivät Hämeenlinnassa

TOIMENPITEET ITPOINT OY ASIAKKAAN HENKILÖTIETOJEN TURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI

Kansallinen palveluväylä. JUHTA neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo

Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2)

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

Ohjelmistojen mallinnus Ohjelmistoarkkitehtuuri Harri Laine 1

Transkriptio:

FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (6) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen mukaisesti yksi sovellus kerrallaan. jakomallilla (application decomposition model) ohjelmiston toiminnallisuus ositetaan sovelluksiin toiminnallisen koon mittaamista varten. Kukin ohjelmiston sovellus mitataan siten erikseen ottaen huomioon tarvittava sanomien välitys ohjelmiston osien välillä. Siihen, miten ohjelmisto jaetaan mitattaviin sovelluksiin, vaikuttaa moni seikka. Mittaus rajataan usein tulosten käyttötarpeen mukaan. Esimerkiksi järjestelmän eri osien toteuttamisen erilaiset ohjelmointikielet, olosuhteet, toimintaympäristöt, kehitysorganisaatiot tai teknologiat ovat hyviä sovellusjaon perusteita. Arkkitehtuuri ja kehitysvälineet vaikuttavat mittausrajauksiin, koska mittaustuloksia hyödynnetään tuottavuuden ja työmäärien arvioinneissa. Yksittäinen sovellus liittyy yleensä muihin sovelluksiin sanomavälityksen avulla. mittausmalli (application measurement pattern) on yleiskäyttöinen suositus ohjelmiston toiminnallisten palveluiden osittamiseksi mitattaviin sovelluksiin toiminnallisen laajuuden mittaamisen näkökulmasta. Tällaisella sovellusjaon mallilla jaetaan monikerroksisen ohjelmiston toiminnallisuus oletusarvoisesti määriteltyihin sovelluksiin loogisesti karkealla tasolla toiminnallisten vastuiden perusteella. 2. Monikerrosarkkitehtuurin mittausmalli Monikerrosarkkitehtuurin yleistetty mittausmalli on kolmikerrosmalli (three-layer measurement pattern). Tämän mallin mukainen tietojärjestelmä koostuu kolmesta sovelluskerroksesta, jotka ovat: käyttöliittymäkerros (User Interface Layer) välikerros (Business Logic Layer) tietokantakerros (Data Access Layer). Kuvassa 1 esitetään kolmikerroksisen tietojärjestelmän yleinen rakenne.

FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 2 (6) Käyttöliittymäkerros Välikerros Tietokantakerros Kuva 1. Monikerrosarkkitehtuurin sovellusmittausmalli. Käyttöliittymäkerrosta kutsutaan usein myös esityskerrokseksi. Sen tärkein tehtävä on tarjota loppukäyttäjälle pääsy ohjelmiston palveluihin. Tämän toteuttamiseksi tarvittava toiminnallisuus koostuu pääosin navigointi- ja kyselytoiminnoista ja syöttönäytöistä. Pelkkään näytöillä liikkumiseen tarjottujen kolmen toimintotyypin (toimintovalikko, valintalista ja toiminto-osoitin) ei katsota tarvitsevan sanomanvälitystä. Sen sijaan kaikkien muuntyyppisten näyttöjen käsittelyssä tarvitaan yleensä edestakaista yhteyttä välikerrokseen. Sanomanvälitystä vaativat toimintotyypit ovat kirjautuminen, kyselynäyttö, toimintojen käynnistysnäyttö, selailunäyttö sekä 1-, 2- ja 3-toiminen syöttönäyttö. Välikerrosta kutsutaan usein liiketoimintalogiikkakerrokseksi. Sen toiminnallisuus muodostuu tavallisesti algoritmisista palveluista, käyttäjän määrittelemien käsittelysääntöjen suorittamisesta, tulosteiden tuottamisesta sekä liittymistä muihin järjestelmiin. Välikerros kommunikoi yleensä sekä käyttöliittymäkerroksen että tietokantakerroksen kanssa.

FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 3 (6) Tietokantakerrokseen sisältyvät tiedon varastointitoiminnot. Yleisin toimintotyyppi tässä kerroksessa on käsite (entity). Tietokantakerroksesta tarvitaan aina yhteydet välikerrokseen. Kaikkien käyttöliittymän toimintojen, joiden yllä olevan mukaisesti katsotaan tarvitsevan sanomavälitystä välikerroksen kanssa, ja kaikkien välikerroksen toimintojen, joiden mittausnäkökulmasta katsotaan tarvitsevan sanomavälitystä tietokantakerroksen kanssa, katsotaan käyttävän toiminnallisuutta tähän viestimiseen. FiSMA 1.1 toimintotyypit, joita kerrosten väliseen viestintään käytetään, ovat: vastaanotettavat sanomat lähetettävät sanomat. Lähetettävän sanoman toiminnallisuus kohdistetaan luonnollisesti kerrokseen, joka sen lähettämisestä vastaa. Samoin vastaanotettava sanoma sisältyy vastaanottavan kerroksen toiminnallisuuteen. Esittelemme tässä ohjeessa ainoastaan kolmikerrosarkkitehtuurin mukaisen järjestelmän mittaamisen edellyttämät käytännöt, vaikka todellisuudessa monikerroksisten järjestelmien kerrosten luku voi vaihdella kahdesta useisiin. Uskomme että kolmikerroksisen mallin avulla esitettyjä periaatteita on helppo soveltaa muihinkin arkkitehtuuriratkaisuihin. Jos kerroksia on useampia kuin kolme, voidaan välikerroksen mittausmallia soveltaa kaikkiin käyttöliittymäkerroksen ja tietokantakerroksen välissä oleviin kerroksiin. 3. Käyttöliittymäkerroksen sanomat Käyttöliittymäkerroksessa olevan sovelluksen tulkitaan sekä lähettävän että vastaanottavan itsenäisen sanoman kutakin vuorovaikutteista näyttöä kohti (kappaleen 2 rajauksin). Sanoman tietoelementtien on molemmissa sanomissa vuorovaikutteisen toiminnon tietoelementtien. Liittymätoimintojen laskennalliset parametrit kerrosten välillä ovat taulukoissa 1 ja 2. Käyttöliittymäkerros

FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 4 (6) Taulukko 1. Käyttöliittymästä välikerrokseen lähettävän sanoman parametrit. Taulukko 2. Käyttöliittymässä vastaanotettavan sanoman parametrit. 1 4. Välikerroksen sanomat Välikerros 1 Arvot tässä ja muissa kappaleen taulukoissa ovat käyttäjän loogiseen tarpeeseen perustuvia suosituksia. Mahdollisia ohjelmistokohtaisia poikkeuksia voi kuitenkin esiintyä.

FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 5 (6) Taulukko 3. Välikerroksessa vastaanotettavan, käyttöliittymästä tulevan sanoman parametrit. Näytön muodostamiseksi tarvittujen tietokantahakusanomien Taulukko 4. Käyttöliittymään lähetettävän sanoman parametrit. Lukuviitattujen käsitteiden Näytön muodostamiseksi tarvittujen tietokantahakusanomien Taulukko 5. Tietokantakerrokseen lähetettävän sanoman parametrit. Lukuviitattujen käsitteiden 2 (käyttöliittymästä vastaanotettava sanoma + järjestelmäkohde) Taulukko 6. Tietokantakerroksesta vastaanotettavan sanoman parametrit. Lukuviitattujen käsitteiden 1 (järjestelmäkohde) 1 (käyttöliittymään lähettävä sanoma)

FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 6 (6) 5. Tietokantakerroksen sanomat Tietokantakerroksessa jokaiseen loogisen tietomallin käsitteeseen tulkitaan liittyvän itsenäisen vastaanotettavan sekä lähetettävän sanoman. Sanoman tietoelementtien on käsitteen tietoelementtien. Tietokantakerros Taulukko 7. Tietokantakerroksessa vastaanotettavan sanoman parametrit. Lukuviitattujen käsitteiden 0 1 Taulukko 8. Message to the business logic.