Lahti 26.5.2010 Kari Nenonen



Samankaltaiset tiedostot
seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto

Miltä näyttää tulevaisuuden palvelujärjestelmä?

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli asukkaan kaupungit

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

Kuntien yritysilmasto Helsinki Asiantuntija Jari Huovinen

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen

KUNTIEN YRITYSILMASTO Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

Kuntien yritysilmasto Helsingin seutukunta

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

Kuntien yritysilmasto Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto Oulun seutukunta

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Kuntien yritysilmasto Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto Kouvolan seutukunta

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kuntien yritysilmasto Tampereen seutukunta

Imatra

Indeksitalo tutkimus

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet. Deloitten toteuttama selvitys (2018)

Kuntien yritysilmasto Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto Turun seutukunta

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Henrik Rainio

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Miltä kuntatalousvuosi 2019 näyttää?

Lapin maahanmuuttotilastoja

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2009

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Ensirekisteröinnit 1/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat SEEK/jp

Ensirekisteröinnit 1/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2013

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina Julkaisuvapaa klo 10

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN ELINKEINOPOLITIIKKA KV Kaupunginjohtaja Markku Andersson

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Ensirekisteröinnit 7/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2013

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013

UUSIVUOSI ASIAKASPALVELUKESKUS

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012

Kuntaliiton terveiset. Valtakunnallinen pienkouluseminaari IV Tampere Johtaja Terhi Päivärinta Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2011

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet lukien

Ensirekisteröinnit 3/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015

Ensirekisteröinnit 9/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT SYYSKUU 2013

Ensirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013

Indeksitalo 2017 Varsinais-Suomi

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2010

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2011

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT ELOKUU 2011

Ensirekisteröinnit 8/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT ELOKUU 2015

HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017

KT Yleiskirjeen 15/2015 liite 5

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2014

Ensirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2015

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2010

SOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.

Ensirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2014

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT ELOKUU 2010

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT SYYSKUU 2010

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta /2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2010

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2010

Ensirekisteröinnit 6/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT KESÄKUU 2014

Ensirekisteröinnit 7/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015

Ensirekisteröinnit 6/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT KESÄKUU 2015

Ensirekisteröinnit 8/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT ELOKUU 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

New registrations 1/ NEW REGISTRATIONS IN FINLAND JANUARY 2014

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

Transkriptio:

Lahti 26.5.2010 Kari Nenonen

Bill Clintonin (Tampere, 9.5.2006) keskeisimmät viestit: Merkittävimmät maailmantalouteen ja hyvinvointiin vaikuttavat muutostrendit ovat: 1. teknologian kehittyminen 2. internet 3. NGO s 4. ilmaston muutos.

Ilmaston muutos ja siihen liittyvät ympäristöasiat ovat suurin ja keskeisin muutostekijä koko maailmassa, joka vaikuttaa kaikkeen ja kaikkiin jo nyt. USAssa (myös Suomessa!) IT toi hyvinvointia ja työpaikkoja 1990-luvulla, nyt se on hiipunut ja ympäristötoimiala muutoksesta johtuen on nousussa. Muutoksessa on uhkien lisäksi paljon mahdollisuuksia. Nimenomaan liiketoiminnan ja maailmantalouden kannalta siinä on suurimmat mahdollisuudet luoda taloudellista hyvinvointia. Kaikki valtiot ja ihmiset joutuvat varautumaan tähän muutokseen ja tätä kautta syntyy todella suuri markkina ja kysyntä jollakin aikavälillä. "Ilmaston muutoksen takia on mahdollista luoda miljoonia uusia työpaikkoja ja hyvinvointia!"

Clintonin keskeisimmät viestit: 1. Internationalisation -> globalisation -> INTERDEPENDENCE = on uusi vaihe maailman kehittymisessä Maailmasta on nopeasti muodostumassa tiukasti eri osiensa summa, jossa kaikki vaikuttavat kaikkeen ja yhteiset edut tulevat estämään konfliktit valtioiden ja maanosien välillä. Vihollisia ei enää voi olla, koska on niin paljon yhteisiä etuja mm. Venäjän energia, elektroniikan osaaminen ja tuotanto Aasiassa, rutiinivalmistus kehittyvissä maissa Afrikassa jne., jolloin kaikki osapuolet hyötyvät keskinäisestä riippuvuudesta jota ei kannata horjuttaa.

Muutoksella tulee olemaan hyvin paljon positiivisia vaikutuksia, päinvastoin kuin yleensä ajatellaan. Tuotannon siirtyminen kehittyviin maihin on jo nyt nopeasti lisännyt siellä hyvinvointia ja kasvattanut osaamista (mm. lukutaito), jonka seurauksena mm. lapsikuolleisuus, nälänhätä ym. ovat mitatusti nopeasti vähentyneet ja elintaso avautuneissa maissa on kohonnut. Maailman integraatio tapahtuu kiihtyvällä nopeudella, ensivaiheessa talouselämässä (=globalisaatio), sitten kulttuurissa ja perhetasolla (=interdependence).

Clintonin keskeisimmät viestit: Mitä pitäisi globaalilla tasolla tehdä: 1. Liittoutua ja verkostoitua (interedependence) voimakkaasti, nykyistä voimakkaammin, luoda aktiivisesti verkostoa taloudessa ja kulttuurissa jne. 2. Luoda kansallisia ja kansainvälisiä organisaatioita, jotka tukevat verkostoitumista kaikilla aloilla 3. huolehtia oman seudun/alueen/valtion tuotannon uudistamisesta, tehokkuudesta ja tuottavuuden kasvattamisesta - > every 6 years find a new way to create jobs!

Yli 30 000 asukkaan kaupungit ja niitä ympäröivät 30, 40, 50 ja 60 km:n vyöhykkeet ESIM: 50 km vyöhykkeiden sisällä asuu n. 4 690 000 henkilöä eli 88 % suomalaisista. 50 km vyöhykkeiden ulkopuolisten kuntien asukasmäärä yhteensä n. 630 000. ROVANIEMI KEMI OULU KAJAANI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ SAVONLINNA PORI TAMPERE MIKKELI RAUMA TURKU KAARINA NOKIA HÄMEENLINNA LAHTI RIIHIMÄKI HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI JÄRVENPÄÄ KERAVA SALO TUUSULA PORVOO LOHJA KIRKKONUMMI HELSINKI KOUVOLA KOTKA LAPPEENRANTA Kuntarajat: Tilastokeskus

Väestönmuutosprosentti 2008 2030 kunnittain Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kuntajako 2010 Muutos-% 20-10 - 19,9 0-9,9-9,9-0 -19,9 - -10 - -20 KEMI ROVANIEMI OULU KAJAANI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ PORI TAMPERE MIKKELI SAVONLINNA RAUMA HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI LAHTI KOUVOLA LAPPEENRANTA TURKU SALO KOTKA HELSINKI Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH 1.2.2010

Mikä on kasvun logiikka kohti 2020-lukua? Osaamisen Suomi? (alla kartta 2007) Osaamisen Suomi on tasapainoisempi kuin aiemmin 90-luvun lamasta nosti 5 vahvaa osaamisen keskusta 00-luvulla jo toistakymmentä voittajaa 10 20-luvuilla: mikä on kasvun logiikka? Miten korkeakoulujen mahdollinen alueellinen keskittäminen vaikuttaa aluekehitykseen? Kari Lähde: Nenonen SM/Janne Antikainen 26.5.2010

Puitelain mukaiset kaupunkiseudut sekä Helsingin seudun ja Helsingin metropolialueen rajaus yhteistyö tiivistyy kohti 2020 -lukua Kaupunkiseudun keskustaajama Pääkaupunkiseutu Muu kaupunkiseutu Helsingin seutu Helsingin metropolialue (OECD) Kuntarajat 2010 Valtatie Kuntarajat: Tilastokeskus Ari Kolehmainen 4.5.2010

Kovin paine uudistuksiin tulee taloudesta: kuntasektorin tilikauden tulos 2007 2013, mrd. euroa Perusvaihtoehto Vuosien 2011 2013 oletetut vuosimuutokset: toimintamenot 3,5 %, toimintatulot 3 % verotulot 2,5 %, valtionosuudet 3 % 1,0 1,0 0,0 0,0-1,0-1,0-2,0-3,0 Tilikauden tuloksen kumulatiivinen summa 2009-2013 -2,0-3,0-4,0-4,0-5,0 2007 08 09e 10e 11e 12e 13e Tilikauden tulos -5,0 Kari Nenonen 26.5.2010

Hyvä palvelujärjestelmä (1/2) Strateginen johtaminen perustana - oltava näkemys siitä, mitä halutaan ja mikä on välttämätöntä - oltava riittävän kokoinen toiminaan markkinaehtoisesti ja herättämään paitsi kansallista myös kansainvälistä kiinnostusta Lähtökohta - lähidemokratiaan perustuvan päätöksenteon, rahoituksen ja toiminnan ohjauksen pysyminen yksissä käsissä. Hallitaan kokonaisuuksia ja vältytään osaoptimoinnilta. Toimitetaan paikallisten tarpeiden mukaisesti ja kustannusvastuullisesti. - palvelujen toiminnallinen integraatio turvattava: Sosiaali ja terveydenhuolto Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito Sosiaali- ja terveydenhuolto ja muut peruspalvelut (muodostavat terveyttä ja hyvinvointia tukevan kokonaisuuden). Irti osaoptimoinnista. Koulutusjärjestelmän tehokas integraatio

Hyvä palvelujärjestelmä (2/2) Väestöpohjan laajentamisen perusteet Rahoitustarpeen ennakoitavuus riittävä. Tarkoituksenmukainen keskittäminen ja eri toimijoiden välinen työnjako. Osaamisen kumuloituminen, mahdollisuus erikoistua ja houkutteleva (työ)yhteisö vaikuttava elinkeinopolitiikka Järjestämisen keskittäminen ja tuotannon hajauttaminen; vahva omistajaohjaus; tilaaja-tuottajamallin hyödyntäminen Rakenteet tukemaan asukkaita ja kehittyvää yrityselämää

Uusi kunta? Lahden ja Päijät-Hämeen näkymät nykykuntarakenteella ovat haasteelliset Lyhyellä tähtäyksellä Lahden ydinseudun käsittävä kunta voisi olla helpoin tapa saavuttaa kasvu- ja elinvoimatavoitteet (Lähes) maakunnan kokoisen kunnan hyödyt ovat toisaalta vahvemmassa vetovoimaisessa kokonaisuudessa, toisaalta palvelurakenteiden kokoamisessa Nyky-Lahden aluetta koskevaan päätöksentekoon tulisi mukaan vahva koko maakunnan ääni, mutta parhaimmillaan tämä edesauttaisi pitkäjänteisyyttä Sekä nykylahtelaisten että muiden päijäthämäläisten kannalta voimavarojen kokoaminen (esim. palvelutuotannossa, osaamis- ja elinkeinopolitiikassa, yhdyskuntarakenteen ja liikenteen suunnittelussa sekä edunvalvonnassa ja markkinoinnissa) tuottaisi olennaisesti paremmat menestymisen ja hyvinvoinnin edellytykset kuin hajanaisemmat tilanteet

Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet www.kunnat.net KIITOS MIELENKIINNOSTA!

Hyvää kesää!