SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Keravan kaupunki KERCA III LÄNSIOSA (2277B) ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS POHJAVESISELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.3.2014 P23908P001
Kerca III länsiosa (2277B) asemakaavan muutosehdotus Pohjavesiselvitys Maija Aittola, Esa Kallio 28.3.2014 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
Kerca III länsiosa (2277B) asemakaavan muutosehdotus Pohjavesiselvitys Maija Aittola, Esa Kallio 28.3.2014 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 NYKYINEN POHJAVEDEN TARKKAILU... 1 2.1 Savion jätetäyttöalueen vesien ja jätetäytön tarkkailu... 1 2.2 Liikennevirasto, Rataosasto... 2 2.3 KerCa Keravan logistiikkakeskuksen alue... 2 3 POHJAVESIOLOSUHTEET... 2 3.1 Anttilan logistiikkakeskus... 2 3.2 Pohjaveden korkeusasema ja virtauskuva... 3 3.2.1 Viimeisin tilanne (marraskuu 2013)... 3 3.2.2 Ennen KerCan rakentamista (helmikuu 2009)... 3 3.2.3 Muutokset pohjaveden korkeusasemassa... 3 4 POHJAVEDEN LAATU... 4 4.1 Viimeisin tilanne (vuosi 2013)... 4 4.2 Pitkäaikaiset tarkkailutulokset... 4 4.2.1 Havaintoputki HP3... 4 4.2.2 Havaintoputki HP22... 5 4.2.3 Havaintoputki HP23... 5 4.2.4 Havaintoputket HP6K ja HP6M... 5 4.2.5 KerCa havaintoputket (vuosi 2010)... 6 5 KALLIOKYNNYS JA POHJAVEDEN HALLINTA... 6 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMET... 6 Liitteet 1. Pohjaveden korkeuskäyrästö, Viimeisin tilanne 1:5 000 2. Pohjaveden korkeuskäyrästö, Ennen Kercan rakentamista 1:5 000 3. Diagrammit pohjaveden korkeusasemasta alueittain (A F) 4. Vesihuoltolinja välillä Myllykorventie PL 185 HV-allas 2, asemapiirustus 1:500 5. Vesihuoltolinja välillä Myllykorventie PL 185 HV-allas 2, pituusleikkaukset ja poikkileikkaukset pl 175, 300, 410, 520, 1:1000/1:1001:100 6. Alikeravantie pituusleikkaus ja tyyppipoikkileikkaukset, 1:1000/1:100 1:100 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.3.2014 Kerca III länsiosa (2277B) asemakaavan muutosehdotus Pohjavesiselvitys 1 KERAVAN KAUPUNKI KERCA III LÄNSIOSA (2277B) ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS POHJAVESISELVITYS 1 YLEISTÄ Keravalla on rakenteilla KerCa-logistiikkakeskus. Keravan kaupunki on laatinut logistiikkakeskukseen liittyen KerCa III länsiosan alueelle asemakaavan muutosehdotuksen. Kaava-alue rajautuu eteläosistaan Keravan kaupungin suljettuun kaatopaikkaan, Lassila & Tikanoja Oy:n jätteenkäsittelyalueeseen ja Keravan kierrätyspuistoon. Asemakaavassa on ehdotettu logistiikka-alueen keskelle varattu toteutumaton teollisuuden pistoraide korttelialueiksi logistiikka ja tuotantolaitosten käyttöön. Teollisuus- ja varastotoimintojen korttelialueet on muutettu pääosin teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialueiksi. Uudenmaan ELY-keskus on antanut asemakaavaehdotuksesta lausunnon (UUDELY/48/07.01/2013) päiväyksellä 27.1.2014. Keskeisiä pohjaveteen liittyviä kysymyksiä lausunnossa on pohjaveden alentaminen Anttilan logistiikkakeskuksen alueella ja Karhuntassunojan kalliokynnys. Lausunnon johdosta on laadittu tämä selvitys KerCa alueen pohjavesiolosuhteista. Suunnitelmassa esitetyt korkeustasot ovat esitetty N2000 järjestelmässä. 2 NYKYINEN POHJAVEDEN TARKKAILU 2.1 Savion jätetäyttöalueen vesien ja jätetäytön tarkkailu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy suorittaa alueella Keravan kaupungin ja Lassila & Tikanoja Oyj:n toimeksiannosta Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymää pinta- ja pohjaveden tarkkailua. Tarkkailua on toteutettu keväästä 1997 lähtien. Tarkkailuohjelma Savion jätetäyttöalueen vesien ja jätetäytön tarkkailu on päivitetty 5.4.2013. Tarkkailun kohteena ovat Keravan kaupungin suljettu kaatopaikka, Lassila & Tikanoja Oyj:n jätteenläjitysalue ja Keravan kierrätyspuiston alue. Tarkkailuvelvoite perustuu saatuihin ympäristölupiin. Tarkkailun tavoitteena on seurata toiminnan vaikutuksia alueen pinta- ja pohjaveden laatuun, selvittää vaikutusalueen laajuus sekä seurata viemäriin johdettavan kaatopaikkaveden laatua. Jätetäytön seurannassa selvitetään jätteiden hajoamista ja jätetäytön tilavuutta ja sen muutosta. Pohjavesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa kaatopaikka- ja pintavesinäytteiden kanssa samaan aikaan seuraavasti: tammi-helmikuu, kevään ylivirtaamakausi (ohjeellisena huhtikuu), heinä-elokuu ja syksyn ylivirtaamakausi (ohjeellisena lokakuu). Havaintoputket on asennettu maaperään lukuun ottamatta havaintoputkia Hp6K, Hp7K, Hp12, HP13 ja HP14, jotka ovat kallioperään asennettuja havaintoputkia. Vuonna 2013 tarkkailuun on otettu mukaan havaintoputki Kerca7. KercaIII länsiosa asemakaavan muutosehdotus_pohjavesiselvitys_20140328.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.3.2014 Kerca III länsiosa (2277B) asemakaavan muutosehdotus Pohjavesiselvitys 2 2.2 Liikennevirasto, Rataosasto Savion tunnelin suuaukon alueella ja ratalinjalla sijaitsee 21 pohjaveden havaintoputkea. Pohjavesitarkkailua tekee Golder Associations Oy Liikenneviraston Rataosaston toimeksiannosta. Aikaisemmin pintoja mitattiin kahden kuukauden välein, vuoden 2012 alusta lähtien 4 kertaa vuodessa. Havaintoputket ovat Vuoli-projektin yhteydessä asennettuja kallio- ja maaperän pohjaveden havaintoputkia (maaperäputket on merkitty M- ja kallioputket K-etuliitteellä). 2.3 KerCa Keravan logistiikkakeskuksen alue 3 POHJAVESIOLOSUHTEET 3.1 Anttilan logistiikkakeskus KerCan alueella suoritettiin helmikuussa 2009 pohjaveden havaintoputkien kartoitus. Pohjavedenpinnan korkeuden seurantaa on suoritettu säännöllisesti kerran kuukaudessa marraskuu 2009 ja marraskuu 2012 välisenä aikana. Tämän jälkeen pinnantarkkailua on toteutettu kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Olemassa olevat havaintoputket (60 kpl) ovat maaperään asennettuja havaintoputkia lukuun ottamatta (19 kpl) kallioperään asennettuja havaintoputkia: Hp6K, Hp7K, Hp12, HP13 ja HP14, K2006, K2007, K2008, K2459, K2663, K2664, K2665, K2933, K2934, K2935, PE1, PE2, PE4 ja PE5. Havaintoputket PE1-PE5 on asennettu kallioon ja havaintoputket PV1-PV7 (PV7 on tuhoutunut) maaperäkerroksiin vuonna 2008. Näiden lisäksi alueelle on asennettu maaperän havaintoputket KERCA1- KERCA13 vuonna 2010. Havaintoputkien sijainti on pyritty valitsemaan siten, että ne säilyisivät alueella rakentamistoimenpiteistä huolimatta. Osa olemassa olevista havaintoputkista tuhoutuu rakentamistoimenpiteiden seurauksena. Kappaleessa 2.1 mainittujen pohjaveden laadun tarkkailujen lisäksi on vuonna 2010 tehty uusien KERCA havaintoputkien ja havaintoputki 26A vedestä vedenlaatumäärityksiä. Alueella sijaitsevat pohjaveden havaintoputket on esitetty liitekartoilla 1 ja 2. Anttilan nykyisen logistiikkakeskuksen eteläpuolella alueen pintavedet on kerätty avo-ojaan, josta ne on pumpattu tasolta noin +39 (mittaukset maaliskuu 2014). Tähän avo-ojaan kertynyttä hule- ja pohjavettä on pumpattu Karhuntassunojassa sijaitsevaan väliaikaiseen altaaseen, josta vesi on viivytyksen kautta lopulta valunut luoteeseen Nissinojan laaksoon. Ojaan kertyneen veden pumppaus ei ole tarkkailun mukaan merkityksellisesti vaikuttanut pohjaveden virtauskuvaan tai pohjaveden laatuun. Kuvattu järjestelmä on tilapäinen. Pumppaus tullaan lopettamaan, jolloin veden purkukorkeus rummuissa tulee olemaan +41. Anttilan perustuksen anturoiden valamisen aikana pohjaveden alentamistaso on ollut välillä +36 +37. Pohjaveden alentaminen toteutettiin pumppaamolla, joka on jo aikaisemmin poistettu. Tästä pohjaveden alentamisesta on mainittu KercaIII länsiosa asemakaavan muutosehdotus_pohjavesiselvitys_20140328.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.3.2014 Kerca III länsiosa (2277B) asemakaavan muutosehdotus Pohjavesiselvitys 3 Sito Oy:n raportissa: KerCa logistiikkakeskus, Kerava, Pohjavesiselvitys ja vaikutusten arviointi, 12.10.2012 kappaleessa 2.2.2. Kappaleen sisältö ei pidä enää paikkaansa. Nykyisen tilapäisen pumppaamon ojanpohjan korkotaso on +38,82. 3.2 Pohjaveden korkeusasema ja virtauskuva 3.2.1 Viimeisin tilanne (marraskuu 2013) Pohjaveden päävirtaussuunta on alueella kohti luodetta (esitetty liitekartassa 1). Alueen eteläosassa pohjavettä virtaa myös koilliseen. Pohjavettä purkautuu alueen länsi-luoteisosassa Nissinojaan. Pohjaveden pinnantaso vaihteli alueella tasolla +32 +52 (N2000). Alueen pohjoisosassa pohjaveden korkeusasema vaihteli tasojen +32,87 +45,89 välillä. Alueen länsiosassa pohjaveden korkeusasema vaihteli tasojen +34,70 +35,40 välillä. Alueen eteläosassa pohjaveden korkeusasema vaihteli tasojen +41,23 +52,00 välillä. Alueen itäosassa pohjaveden korkeusasema vaihteli tasojen +36,27 +47,39 välillä. Korkeimmillaan pohjavedenpinta oli marraskuussa 2013 alueen eteläosassa havaintoputkessa HP12 tasolla +52,00 ja alimmillaan alueen pohjoisosassa havaintoputkessa Kerca4 alueen luoteisosassa tasolla +32,87. Viimeisin tilanne on esitetty liitekartalla 1 ja liitteen 3 pohjavesikäyrästöissä. 3.2.2 Ennen KerCan rakentamista (helmikuu 2009) Pohjaveden päävirtaussuunta on alueella kohti luodetta (esitetty liitekartassa 2). Alueen eteläosassa pohjavettä virtaa myös koilliseen. Pohjavettä purkautuu alueen länsi-luoteisosassa Nissinojaan. Pohjaveden pinnantaso vaihteli alueella tasolla +33 +52 (N2000). Alueen pohjoisosassa pohjaveden korkeusasema vaihteli tasojen +32,85 +43,12 välillä. Alueen länsiosassa pohjaveden korkeusasema vaihteli tasojen +34,32 +36,06 välillä. Alueen eteläosassa pohjaveden korkeusasema vaihteli tasojen +40,65 +51,91 välillä. Alueen itäosassa pohjaveden korkeusasema vaihteli tasojen +37,00 +47,25 välillä. Korkeimmillaan pohjavedenpinta oli helmikuussa 2009 alueen eteläosassa havaintoputkessa HP12 tasolla +51,91 ja alimmillaan alueen pohjoisosassa havaintoputkessa PV1 alueen luoteisosassa tasolla +32,85. Tilanne ennen KerCan rakentamista on esitetty liitekartalla 2 ja liitteen 3 pohjavesikäyrästöissä. 3.2.3 Muutokset pohjaveden korkeusasemassa Pohjaveden virtauskuva on kummassakin tarkastellussa ajankohdassa hyvin samankaltainen. Tilanteessa ennen Kerca-rakentamista (helmikuu 2009) on huomattava että virtauskuvan interpolointi on moni osin epätarkempi, koska KERCA havaintoputket (13 kpl) asennettiin myöhemmin, vuonna 2010. KerCan alueella on tarkkailtu pohjaveden pinnan korkeusasemaa myös Keravan kaupungin Savion jätetäyttöalueen vaikutusten seurannan KercaIII länsiosa asemakaavan muutosehdotus_pohjavesiselvitys_20140328.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.3.2014 Kerca III länsiosa (2277B) asemakaavan muutosehdotus Pohjavesiselvitys 4 4 POHJAVEDEN LAATU 4.1 Viimeisin tilanne (vuosi 2013) 4.2 Pitkäaikaiset tarkkailutulokset yhteydessä. Tarkkailua on tehty havaintoputkista HP3, HP22 ja HP23 keväästä 1997 lähtien (liite 3). Näiden pitkän aikavälin seurantatulosten mukaan alueen pohjaveden korkeusasemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. HP23 ja HP22:ssa on todettavissa lievä laskeva trendi, mutta HP3:ssa on lievä nouseva trendi. KerCan rakentamisen aikaisella tarkkailujaksolla (helmikuu 2009 marraskuu 2013) pohjaveden pintojen vaihtelut kaatopaikka-alueen reunalla havaintopisteissä PE1, PV4, HP101, 25M, PV3, 26M ovat olleet vähäisiä. Anttilan koillispuolella pisteessä PV7 pinta on laskenut 3 metriä ensimmäisestä mittauksesta. Pohjavesikäyrästöt ennen rakentamista ja viimeisimmässä tarkkailutilanteessa on esitetty liitekartoilla 1-2 ja liitteen 3 pohjavesikäyrästöissä. Nykyisten toimintojen vaikutus pohjaveden laatuun maa- ja kallioperässä näkyy sähkönjohtavuuden, typpi-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksien sekä ajoittain kemiallisen hapenkulutuksen kohoamisena. Maa- ja kallioperän pohjavedessä ei todettu vuonna 2013 VOC -, PAH-, öljytai fenoliyhdisteitä. Raskasmetalleista todettiin kallioperän havaintoputki HP6k:n vedessä ajoittain kohonneita nikkeli-, lyijy- ja arseenipitoisuuksia. Pohjaveden laatu noudattelee pääsääntöisesti aikaisempien vuosien pitoisuustasoja. Pohjaveden laadussa ei ole havaittavissa olennaisia muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Maaperän pohjavedessä on ajoittain todettu pieniä pitoisuuksia liuottimia (luokkaa 1 µg/l) ja kallioperän pohjavedessä muutamien kymmenien µg/l VOC pitoisuuksia. 4.2.1 Havaintoputki HP3 Havaintoputki HP3 sijaitsee pohjaveden virtaussuunnassa Keravan kaupungin suljetun täyttöalueen alapuolella. Vuosien 2005 2012 tarkkailutuloksien perusteella sähkönjohtavuus, kloridija ammoniumtyppipitoisuudet sekä kemiallinen hapenkulutus ovat laskeneet erityisesti vuosina 2005 2008 selvästi. Tämän jälkeen edellä mainituissa pitoisuuksissa on esiintynyt vaihtelua. Sulfaattipitoisuudessa ei ole tapahtunut muutoksia. Havaintoputken vedessä on todettu usein pieniä pitoisuuksia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Tulosten perusteella kaatopaikan kuormitusvaikutus on tarkkailujakson aikana pienentynyt. KercaIII länsiosa asemakaavan muutosehdotus_pohjavesiselvitys_20140328.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.3.2014 Kerca III länsiosa (2277B) asemakaavan muutosehdotus Pohjavesiselvitys 5 4.2.2 Havaintoputki HP22 4.2.3 Havaintoputki HP23 4.2.4 Havaintoputket HP6K ja HP6M Havaintoputki HP22 sijaitsee pohjaveden virtaussuunnassa kierrätyspuiston alapuolella. Vuosien 1999 2012 tarkkailutuloksien perusteella sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus ovat olleet laskusuunnassa. Kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuudet ovat laskeneet selvästi vuosina 2005 2012. Ammoniumtyppipitoisuuden laskun myötä nitraattityppipitoisuudet ovat nousseet selvästi vuosina 2011 2012. Kemiallinen hapenkulutus ei ole mainittavasti muuttunut. Vuosina 2010 2012 ei havaittu haihtuvia orgaanisia tai öljy-yhdisteitä. Pohjavedessä todettiin kyseisinä vuosina korkeita sinkkipitoisuuksia ja kohonneita nikkeli- ja kuparipitoisuuksia. Tarkkailutulokset osoittavat selkeää kierrätyspuiston toiminnasta aiheutuvaa kuormitusta. Havaintoputki HP23 sijaitsee pohjaveden virtaussuunnassa kierrätyspuiston alapuolella. Vuosien 1999 2012 tarkkailutuloksien perusteella sähkönjohtavuus on laskenut sekä kloridipitoisuus on laskenut selvästi. Sulfaattipitoisuus on korkea ja se on noussut selvästi. Ammoniumtyppi ja nitraattityppipitoisuudet ovat vaihdelleet tarkkailujakson aikana. Kemiallinen hapenkulutus on korkea. Havaintoputken vedessä on havaittu ajoittain pieniä pitoisuuksia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja vuonna 2012 öljy-yhdisteitä. Pohjavedessä todettiin vuosina 2010 2012 korkeita sinkkipitoisuuksia ja kohonneita nikkeli- ja kuparipitoisuuksia. Tarkkailutulokset osoittavat selkeää kierrätyspuiston toiminnasta aiheutuvaa kuormitusta. Havaintoputki HP6M kuvaa maaperän ja havaintoputki HP6K kallioperän pohjavettä. Havaintoputket sijaitsevat pohjaveden virtaussuunnassa Keravan kaupungin suljetun täyttöalueen, L&T:n kierrätyspuiston ja L&T:n suljetun läjitysalueen alapuolella. Vuosien 2005 2012 tarkkailutuloksien perusteella havaintoputki HP6M pohjavedessä on nähtävissä sähkönjohtavuuden ja selvää sulfaattipitoisuuden nousua. Kemiallinen hapenkulutus on noussut lievästi vuosina 2010-2012. Pohjavedessä todettiin vuonna 2010 aikaisempaa korkeampia nikkelipitoisuuksia. Vuonna 2012 todettiin pieni pitoisuus öljy-yhdisteitä. Tarkkailutulokset viittaavat eri toiminnoista aiheutuvaa kuormitusta. Vuosien 2010 2012 tarkkailutuloksien perusteella havaintoputki HP6K pohjavedessä on nähtävissä sähkönjohtavuuden sekä sulfaatti- ja kloridipitoisuuden kohoamista. Vedessä ei ole todettu haihtuvia hiilivetyjä, lukuun ottamatta vuotta 2011, jolloin vedessä todettiin pieni pitoisuus MTBE:tä. Metallipitoisuudet ovat olleet matalia. Tarkkailutulokset viittaavat eri toiminnoista aiheutuvaan lievään kuormitusvaikutukseen. KercaIII länsiosa asemakaavan muutosehdotus_pohjavesiselvitys_20140328.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.3.2014 Kerca III länsiosa (2277B) asemakaavan muutosehdotus Pohjavesiselvitys 6 4.2.5 KerCa havaintoputket (vuosi 2010) Havaintoputkista on otettu pohjavesinäytteet keväällä 2010. Havaintoputki Kerca6 veden korkea sulfaattipitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus sekä haihtuvien hiilivetyjen ja öljyhiilivetyjen esiintyminen ilmentävät kaatopaikan vaikutusta. Vedessä todettiin torjunta-aineiden jäämiä sekä Dikamba yhdistettä 0,1 µg/l. Havaintoputki Kerca7 vedessä todettiin pieniä pitoisuuksia VOC -yhdisteitä ja torjunta-ainejäämiä. Havaintoputki Kerca8 vedessä todettiin korkeita typpi- ja kloridipitoisuuksia sekä todettiin torjunta-aineiden jäämiä sekä Mekoproppi + Mekoproppi-pyhdistettä 1,2 1,3 µg/l. Vedessä todettiin haihtuvia hiilivetyjä yhteensä 37,6-57,4 µg/l. Veden bentseenipitoisuus (10,8 µg/l) ylitti talousvedelle annetun laatuvaatimuksen (1,0 µg/l). Tehtyjen tutkimuksien mukaan havaintoputki Kerca8 vedessä oli havaittavissa pilaantumista ja kaatopaikan vaikutusta. 5 KALLIOKYNNYS JA POHJAVEDEN HALLINTA Alueen länsiosassa Karhuntassunojassa on tasolla noin +40 todettu kalliokynnys, joka padottaa sekä pinta- että pohjavettä (kartta 1 ja 2). Kalliokynnyksen kohdalta on suunniteltu louhittavan hulevesikanaali (kartta 1 ja 2). Kanaalin rakentaminen ja toteutus on suunniteltu siten, ettei kanaalin kautta pääse alueelta purkautumaan pohjavesiä. Hulevesikanaali toteutetaan vaiheittain rakentamalla betoniset patoseinät louhittuun kalliokanaaliin ja rakenteet tehdään vesitiiviiksi. Kynnyksen alueelle asennetaan 3 pohjavesiputkea seurantaa varten. Suunnitelmapiirustukset ovat esitetty liitteenä 4-6. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMET Anttilan nykyisen logistiikkakeskuksen perustuksen aikaisilla pumppausjärjestelyillä, eikä Anttilan eteläpuolisen alueen ojan pumppauksesta, ei seurantatietojen perusteella näyttäisi olevan merkittävää vaikutusta pohjaveden virtauskuvaan. Pohjaveden laatu tarkkailupisteissä kaatopaikka-alueen reunalla noudattelee pääsääntöisesti aikaisempien vuosien pitoisuustasoja. Pohjaveden laadussa ei ole havaittavissa olennaisia muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna, eikä siten myöskään vedenlaadun muutoksia, jotka olisivat aiheutuneet KerCan rakentamisesta. Karhuntassunojan kalliokynnyksen alueelle tulee asentaa kolme pohjaveden havaintoputkea, koska olemassa olevat havaintoputket sijaitsevat liian etäällä ja sijoittuvat kalliokanaalin eteläpuolelle. Havaintoputket asennetaan kalliokynnyksen kaakkois-, luoteis- ja länsipuolelle. Hulevesikanaalin rakentamiseen liittyen pohjavesitarkkailun intensiteettiä tulee lisätä. KercaIII länsiosa asemakaavan muutosehdotus_pohjavesiselvitys_20140328.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28.3.2014 Kerca III länsiosa ( 2277B) asemakaav van muutosehd dotus Pohjavesis selvitys 7 Kaavamuutosalueenn TKT- korttelialueille tulee lisätä kaavamääräys, jolla määrätään kuinka paljon rakentaminen saa enintään ulottua kaavassa osoitetun maanpinnan korkeusaseman alapuolelle. Lähtökohtana on että rakentamista ei uloteta pohjaveden pinnan alapuolelle. FCG Suunnittelu jaa tekniikka Oy Maija Aittola Projektipäällikkö, FM Esa Kallio Suunnittelupäällikkö, FM KercaIII länsiosa asemakaavan muutosehdotus_pohjavesiselvitys_20140328.docx
LIITE 1
POHJOINEN PV5 KERCA3 25A KERCA4 KERCA2 PV1 KERCA5 PV7 26A LÄNSI KERCA1 KERCA9 Hp6M HP6K ITÄ KERCA10 M4413 Hp23 KERCA6 M1073 Pohjaveden alin sallittu taso +33,8 M4412 HP22 M4410 HP31 M1124 Liite 1 Pohjavesikäyrästö (marraskuu 2013) 1: 5 000 KERCA11 KERCA7 26M PV3 hp10 M1122 M1121 Kerca-havaintoputket -keltainen Velvoitetarkkailun putket-vaal.sininen Liikenneviraston putket-vaal.punainen Muut havaintoputket-vaalean vihreä hp3 HP32A HP33 KerCa III länsiosa 25M PE2 PE4 K2008 Suunniteltu hulevesikanaali Pohjavesikäyrästö Havaintoputki PV4 hp8a KERCA8 KERCA13 HP34 Kalliokynnys Pumppaus ojasta (lopetetaan) HP101 KERCA12 Anttila suunniteltu aluejako PE1 HpS8 Anttila Pohjaveden sallittu alin taso pv-alennuspumppaus ETELÄ K2933 HP35 HpS10 Hp14 Hp12 K2935 PE5 Hp8
LIITE 2
POHJOINEN PV5 25A PV1 LÄNSI PV7 26A ITÄ Hp6M HP6K M4413 M1073 Pohjaveden alin sallittu taso +33,8 Hp23 M4412 HP22 M4410 Liite 2 Pohjavesikäyrästö (helmikuu 2009) 1: 5 000 hp8a PV4 25M PE2 HP33 KerCa III länsiosa PE4 HP34 Kalliokynnys Suunniteltu hulevesikanaali K2008 Pohjavesikäyrästö Havaintoputki HP101 HpS8 Anttila suunniteltu Pumppaus ojasta (lopetetaan) hp3 HP32A Anttila aluejako PE1 M1122 M1121 Velvoitetarkkailun putket-vaal.sininen Liikenneviraston putket-vaal.punainen Muut havaintoputket-vaalean vihreä Pohjaveden sallittu alin taso hp10 HP31 M1124 pv-alennuspumppaus PV3 26M ETELÄ K2933 HP35 HpS10 Hp14 Hp12 K2935 PE5 Hp8
LIITE 3
KERCA pohjaveden pinnat (N2000) Pitkäaikaisseurannan havaintoputket 45,00 44,00 43,00 +m 42,00 41,00 40,00 HP3 HP22 HP23 Linear (HP3) Linear (HP22) Linear (HP23) 39,00
KERCA pohjaveden pinnat (N2000), pohjoinen 46,50 +m 44,50 42,50 40,50 38,50 36,50 34,50 Hp6M HP6K HP22 Hp23 hp10 PV1 PV3 26A 25A 26M KERCA6 KERCA7 PV5 KERCA2 KERCA3 KERCA4 KERCA5 32,50 30,50 6.8.2007 18.12.2008 2.5.2010 14.9.2011 26.1.2013 10.6.2014
KERCA pohjaveden pinnat, (N2000) länsi 38,50 37,50 36,50 +m 35,50 34,50 M1121 M1122 M4412 M4413 M1073 M1124 M4410 KERCA1 33,50 32,50 31,50 28.6.2003 9.11.2004 24.3.2006 6.8.2007 18.12.2008 2.5.2010 14.9.2011 26.1.2013 10.6.2014
KERCA pohjaveden pinnat (N2000), etelä 53,00 +m 51,00 49,00 47,00 45,00 43,00 41,00 39,00 6.8.2007 18.12.2008 2.5.2010 14.9.2011 26.1.2013 10.6.2014 Hp7K Hp7M Hp12 Hp13 Hp14 HpS8 HpS9 HpS9B HpS10 K2008 K2933 K2934 K2935 M1103 HpS4 HpS5 M1127 HP31 HP32A HP33 HP34 HP5A HP35
48,50 KERCA pohjaveden pinnat (N2000), itä 46,50 +m 44,50 42,50 40,50 38,50 36,50 Hp8 HpS7 Hp7 hp8a hp3 PV4 PV7 PE1 PE2 PE4 PE5 HP101 25M KERCA8 KERCA9 KERCA10 KERCA11 KERCA12 KERCA13 34,50 6.8.2007 18.12.2008 2.5.2010 14.9.2011 26.1.2013 10.6.2014
KERCA pohjaveden pinnat (N2000) Pitkäaikaisseurannan havaintoputket 45,00 44,00 43,00 +m 42,00 HP3 HP4 HP5 HP22 HP23 41,00 40,00 39,00
LIITE 4
LIITE 5
LIITE 6