Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 13.10.2011, Hattula Timo Aro 2011
Timo Aro 2011
Timo Aro 2011
877 226 muuttoa vuonna 2010 4 Timo Aro 2011
65% 5 joista saman kunnan sisällä muutti Timo Aro 2011
Timo Aro 2011 ja kuntien välillä 35 %
Timo Aro 2011 mutta kuntien välisistä muutoistakin vain joka viides ylittää maakuntarajan
alle 35-vuotiaita Timo Aro 2011
Timo Aro 2011 Muuttajien määrään liittyvät tiedot 9 Muuttajien rakenteeseen, profiiliin liittyvät tiedot
Joka kolmas kunta (116) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2005-2010 Muuttovoitot keskittyivät: a) suuriin kasvukeskuksiin pl. Turku, b) kasvukeskusten kehyskuntiin ja c) Helsingin ja Tampereen laajenevalle vaikutusalueelle Kanta-Hämeen Timo Aro 2011
Timo Aro 2011 Nettosiirtolaisuudesta sai muuttovoittoa alhaisen lähtötason vuoksi 97,6 % kunnista (pl. Kumlinge, Utsjoki, Oulunsalo, Merijärvi, Kinnula, Alavieska ja Tarvasjoki) Koko maan osalta maahanmuuttovoitto oli noin 76 000 hlöä vuosina 2005-2010, josta Helsingin osuus oli viidennes (22 %) ja pääkaupunkiseudun kolmannes (36 %)
Muuttovoittoa saivat eniten Tampere (3395), Oulu (2509), Seinäjoki (2439) ja Hämeenlinna (2353) 24 kuntaa sai yli tuhat henkilöä muuttovoittoa. Kaikki kunnat sijaitsevat Seinäjokea ja Jyväskylää lukuun ottamatta Helsingin, Tampereen, Turun tai Oulun vaikutusalueella Kanta-Hämeestä saivat yli tuhat henkilöä muuttovoittoa Hämeenlinna ja Janakkala. Hämeenlinnan määrällinen muuttovoitto oli 4:nneksi suurin (336) ja Janakkalan 21:nneksi suurin. Muuttotappiot olivat suurimmat Kouvolassa (-1964), Kajaanissa (-1767), Varkaudessa (-1275), Raumalla (1193) ja Turussa (- 1139) Timo Aro 2011
- Suomen väkiluku kasvoi 138 000 henkilöllä vuosien 2005-2010 välisenä aikana, josta luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 44 % ja maahanmuuton 56 % (!) - Helsingin ja Tampereen välisellä kasvukäytävällä (seutukunnat) asuu joka kolmas (35,7 %) suomalainen. Hki-Tre kasvukäytävän osuus koko maan luonnollisesta väestön-lisäyksestä oli 86 % ja muuttovoitosta 89 % vuosina 2005-2010. - Määrällistä muuttovoittoa saivat eniten Tampere (+ 3395), Oulu (+ 2509), Seinäjoki (+ 2439) ja Hämeenlinna (+ 2353). Yli tuhat henkilön muuttovoittoa sai kaikkiaan 24 kuntaa, jotka kaikki sijaitsivat Seinäjokea ja Jyväskylää lukuun ottamatta Helsingin, Tampereen, Turun tai Oulun vaikutusalueella. Timo Aro 2011
Timo Aro 2011 Maassamuutto lisäsi suhteellisesti eniten väkilukua Vesilahdella, Limingalla, Pirkkalassa ja Maskussa. Kolme kuntaa Kanta- Hämeessä TOP-20 kuntien joukossa: Janakkala (10.), Loppi (17.) ja Riihimäki (20.) Maassamuutto laski suhteellisesti eniten väkilukua Pyhännässä, Ranualla, Halsualla, Kesälahdella ja Kökarissa
15 Timo Aro 2011
Timo Aro 2011
Kaiken A ja O on tulo- ja lähtömuuttajan profiili Timo Aro 2011
Timo Aro 2011 Miksi työlliset muuttajat avainasemassa? - Työllisen tulo- ja lähtömuuttajan keskimääräiset tulot 26.596 euroa vuodessa (2008) - Muiden muuttajien (työttömät, lapset, opiskelijat, eläkeläiset, muut työvoiman ulkopuoliset) keskimääräiset tulot 6.823 euroa vuodessa (2008) - Työmarkkina-aseman lisäksi ikä merkittävä tekijä: 15-24-vuotiaiden muuttajien keskimääräiset tulot 10.855 25-34-vuotiaiden 22.961 35-44-vuotiaiden 28.442 45-54-vuotiaiden 29.463 55-64-vuotiaiden 29.034 Yli 65-vuotiaiden 23.390
- Neljä kymmenestä kunnasta (137) sai muuttovoittoa työllisistä. Helsingin vaikutusalueelle (100 km) kohdistui 76 % työllisten määrällisistä muuttovoitoista ja Tampereen vaikutusalueelle 11 % - Työllisistä saivat määrällisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (8095), Vantaa (3820) ja Espoo (3695). - Kanta-Hämeen kunnista työllisistä sai muuttovoittoa 8 kuntaa ja muuttotappiota 3 kuntaa (Forssa, Humpppila ja Ypäjä). Määrällisesti TOP25 listalla Hämeenlinna (12.), Janakkala (22.) ja Riihimäki (23.). - Suurimmat työllisten muuttotappiot (yli 1000 hlöä) Joensuussa, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa Timo Aro 2011
- Tulokertymässä on laskettu yhteen kaikkien muuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana - Muuttajien tulokertymä oli positiivinen joka toisessa kunnassa (162). Muuttovoittoa sai 116 kuntaa eli pieni muuttotappio toi useassa kunnassa taloudellista hyötyä. Esim. Ypäjä ja Jokioinen Kanta- Hämeessä. - Kanta-Hämeessä muuttajien tulokertymä oli positiivinen 9 kunnassa ja negatiivinen 2 kunnassa (Forssa ja Humppila) Timo Aro 2011
Muuttajien tulokertymästä hyötyi ylivoimaisesti eniten Espoo: tulomuuttajien tulokertymä oli keskimäärin 32 miljoonaa euroa suurempi vuodessa kuin lähtömuuttajien Yli 10 miljoonan euron positiiviseen tulokertymään vuodessa pääsivät lisäksi Kirkkonummi (+17,6 meuroa), Vantaa (+14,4), Kaarina (+14,1) ja Hämeenlinna (12,4) Yli 5 miljoonan tulokertymän vuodessa pääsi 23 kuntaa lähinnä Helsingin ja Tampereen vaikutusalueella + Seinäjoki + Kontiolahti: Kanta-Hämeessä Janakkala (+ 5,6 ja Riihimäki +4,9) Helsinki menetti muuttajien rakenteen vuoksi keskimäärin -44,4 miljoonaa euroa vuodessa, Turku -22,3, Tampere -14,5, Oulu -9,1 ja Kuopio noin -5 miljoonaa. Timo Aro 2011
Timo Aro 2011 Tulokertymä asukasta kohden oli vuodessa suurin Vesilahdessa (+705 ), Kontiolahdessa (541 ), Limingalla (+499 ), Sipoossa (+494 ), Lempäälässä (+478 ) ja Kirkkonummella (476 ) Janakkalan muuttajien tulokertymä oli 330 euroa per asukas (21.), Lopella 252 (33.), Tammelassa 248 (35.), Hattulassa 214 (46.) Tulokertymä asukasta kohden vuodessa oli negatiivisin Kesälahdella (-1300 ), Juukassa (-599 ), Kökarissa (-460 ), Rääkkylässä (-458) ja Honkajoella (-327 )
Muuttajien tulokertymä euroa vuodessa eri kokoluokan kunnissa Timo Aro 2011 Sijoitus yli 60 000 asukkaan kunnat 1. Hämeenlinna 185 2. Espoo 135 3. Vantaa 72 4. Lahti 47 5. Rovaniemi 28 6. Lappeenranta -9 Tulokertymä /asukasta kohden vuodessa Sijoitus yli 15 000-29 999 asukkaan kunnat 1. Sipoo 494 2. Lempäälä 478 3. Pirkkala 456 4. Mäntsälä 372 5. Janakkala 330 6. Vihti 323 Tulokertymä /asukasta kohden vuodessa
Muuttajien tulokertymä Kanta-Hämeen kunnissa vuosina keskimäärin vuosina 2005-2008 KUNTA Muuttajien tulokertymä miljoonaa euroa per vuosi Forssa - 1,1-61 Hattula +2,1 + 214 Hausjärvi +1,7 + 197 + 25 meuroa per vuosi! Humppila - 0,2-75 Hämeenlinna +12,4 + 185 Janakkala +5,6 + 330 Jokioinen + 0,5 + 89 Loppi +2,1 + 252 Riihimäki +4,9 + 170 Tammela +1,6 + 248 Ypäjä +0,36 + 141 Muuttajien tulokertymä asukasta kohden euroa per vuosi Timo Aro 2011
Timo Aro 2011 Summa summarum
Muuttovetovoima 26 Tähtien lukumäärä Muuttovetovoimaluokitus S&P - standardilla Kunnat (336 0 A- 4 kuntaa (yksikään muuttoliikkeen mittari ei ole positiivinen) 1 A 94 kuntaa (vain nettosiirtolaisuus positiivinen, muut muuttujat negatiivisia) 2 A+ 59 kuntaa 3 AA- 29 kuntaa 4 AA 25 kuntaa 5 AA+ 32 kuntaa 6 AAA 93 kuntaa (kaikki muuttoliikkeen mittarit ovat positiivisia eli muuttovoittoisia) Timo Aro 2011
Timo Aro 2011 Kuuden tähden kunnat eli ne kunnat, joissa kaikki muuttoliikkeen kuusi määrällistä ja laadullista mittaria ovat positiivisia ja 0-1 tähden kunnat, joissa korkeintaan yksi muuttoliikkeen mittari positiivinen 94 kuuden tähden kuntaa, joista: Uudellamaalla 23 kuntaa (28) Varsinais-Suomessa 14 kuntaa Pirkanmaalla 12 kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla 9 kuntaa Kanta-Hämeessä 6 kuntaa (11) Ahvenanmaalla 6 kuntaa Yllätyskuntia Kannonkoski, Kittilä, Eurajoki, Loviisa, Petäjävesi, Sotkamo, Tammela Seinäjoen kasvukehä heijastuu jo Ilmajoelle ja Lapualle
Timo Aro 2011 Luokitus AAA* Kuuden tähden muuttoliikekunnat, AAA -muuttoliikekunnat Asikkala, Askola, Aura, Akaa, Espoo, Eurajoki, Finnström, Geta, Hailuoto, Hammarland, Hattula, Haukipudas, Hausjärvi, Vantaa, Hollola, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ii, Ilmajoki, Inkoo, Janakkala, Jomala, Kangasala, Kaarina, Kannonkoski, Karjalohja, Karkkila, Kempele, Kerava, Kiiminki, Kirkkonummi, Kittilä, Kontiolahti, Laihia, Lapua, Laukaa, Lemland, Lempäälä, Lieto, Liminka, Loppi, Loviisa, Lumijoki, Luumäki, Lohja, Länsi-Turunmaa, Maalahti, Maaninka, Masku, Muhos, Mustasaari, Muurame, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Naantali, Nilsiä, Nokia, Nousiainen, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää, Orivesi, Paimio, Petäjävesi, Pirkkala, Pornainen, Pukkila, Pyhtää, Pälkäne, Pöytyä, Porvoo, Riihimäki, Rusko, Raasepori, Salo, Saltvik, Sauvo, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Sotkamo, Sastamala, Tammela, Toivakka, Tuusula, Tyrnävä, Uurainen, Valkeakoski, Vesilahti, Vihti ja Ylöjärvi
Kuntauudistus ja työssäkäyntialueet? Timo Aro 2011
- Työssäkäyntialueiden muuttovetovoima (10 %:in pendelöinti keskuskaupunkiin): 38 työssäkäynti-alueella yhteensä 224 kuntaa ja työssäkäyntialueiden ulkopuolella 102 kuntaa. 20 suurimmalla työssäkäyntialueella asuu 4,3 miljoonaa suomalaista (89 %) - Helsingin ja Tampereen työssäkäyntialueiden määrällinen vetovoima omaa luokkaansa: Helsingin noin 50 000 hlöä ja Tampereen 17 000 hlöä kuudessa vuodessa. - Suurin voittaja määrällisestä näkökulmasta nykyiseen tilanteeseen verrattuna Turun seutu (+ 8 000 hlöä). - Hämeenlinnan työssäkäyntialueen muuttovoitto noin 4 500 hlöä vuonna 2005-2010. Timo Aro 2011
- Asukaslukuun suhteutettuna Hämeenlinnan ja Tampereen työssäkäyntialueet vetovoimaisimpia. - Maan sisäisen muuttoliikkeen osalta ylivoimaisesti vetovoimaisimpia Hämeenlinnan ja Seinäjoen työssäkäyntialueet - Toiseksi vetovoimaisimmassa ryhmässä Helsingin, Jyväskylän, Salon, Turun, Vaasan ja Seinäjoen työssäkäyntialueet - 19 työssäkäyntialuetta (38) sai muuttovoittoa vuosina 2005-2010 - Suurimmat muuttotappiot kohdistuvat määrällisesti Varkauden, Raahen, Kajaanin ja Savonlinnan työssäkäyntialueille. Suhteellisesti suurimmat menettäjät Kiteen, Nurmeksen, Parkanon, Kankaanpään, Varkauden ja Raahen työssäkäyntialueet Timo Aro 2011
Timo Aro 2011 Olisi syytä unohtaa kuntarajat. Kuntarajavartiolaitos on maan tehokkain organsaatio - Ristiinan kunnanjohtaja Virpi Siekkinen, Kuntalehti 10/2011 -
Timo Aro 2011 Kiikoisten pitäisi ilman muuta odotella valtiovallan päätöksiä toivoen ja uskoen, että järki palaisi Helsingissä ja ettei pakkoliitoksia määrätä. Parhaassa tapauksessa saamme vielä kymmenen vuotta itse hoitaa omat asiamme eli taloutemme entiseen malliin hyvin - Mielipidekirjoitus Satakunnan Kansassa syyskuussa 2011-
Timo Aro 2011 Timo Aro 2011 Summa summarum aluekehityksen neljä isoa teemaa 2010- luvulla - Keskittymät - Vyöhykkeet, käytävät ja kehät - Sijainti - Sopimuksellisuus KANTA-HÄME +++?
36 Kiitokset! Timo Aro 2011