Asukkaiden markkinat ja asukasmarkkinat Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto
Esitys Selitys Ihmetys Törmäys Ymmärryksen yritys Murros Asukas Yksi kysymys
Selitys ongoing and previous research Social and spatial differentiation Neighborhood effect (educational outcomes) Migration studies Housing prices Immigrant issues Planning and construction of new housing areas Everyday life on the urban fringe Distinctions differentiation of the elite Urban poverty and health Urban safety Creative knowledge and competitiveness in European metropolitan regions
Ihmetys Helsinki varoittavana esimerkkinä Euroopalle asutuksen leviämisestä Vuoteen 2020 mennessä 90 % EU:n väestöstä asuu kaupungeissa. EU:n ympäristövirasto (EEA) varoittaa uudessa raportissaan Keskija Itä-Euroopan kaupunkeja asutuksen leviämisen ( urban sprawl ) haitoista ja nostaa esille mm. Brysselin ja Helsingin huonoina esimerkkeinä (EU-tiedonantoja 28.11.2006)
Kuinka on mahdollista, vaikka Kestävän kehityksen perusprinsiippi kaavoituksessa Euroopan kerrostalovaltaisin seutu Ohjausvaikutuksiltaan vahva ja moniportainen kaavoitusjärjestelmä monopoli Vahva maanomistus
Törmäys: Yleinen hyvä Sosiaalinen koheesio Kestävä kehitys Suunnittelu Markkinat Rakennusliikkeet Asukkaat Kulttuuri Kommunikatiivinen suunnittelu hmm? PKS Euroopan nopeimmin kasvava alue Se on salama
Suunnitteluprofessio / kansallisvaltio ja intelligentisia Risto Alapuron mukaan kansakuntamme erikoinen itsenäisyystaistelu ulkopuolisia isoja vastaan synnytti erityisen liiton keskeisten yhteiskunnallisten toimijoiden välille. Sivistyneistö liittoutui valtion johdon kanssa pitämään huolta ja kouluttamaan kansaa. Rakennettiin hyvinvointivaltio - yhteiseksi hyväksi - kollektiivisesti hyväksytyllä tavalla Vapaasti leijuva tai irtiottoja tekevä intelligentsia on puuttunut meiltä aikaisemmin lähes kokonaan Suunnittelijat ovat keskeinen toimijaryhmä tässä kokonaisuudessa (Puustinen?) (KSV)
Kaikki sujui hienosti Onnistuttiin kohentamaan asumisen tasoa, kohentamaan kaikkien hyvinvointia Yhteisten aineellisten perustarpeiden riittävän tyydyttämisen jälkeen (esim. Allardt having, loving, being) tilanne ei enää ole samalla tavalla mutkaton Mikä tässä tilanteessa on yleinen hyvä tai lisäys yleiseen hyvinvointiin Hyvinvointia on vaikea mitata tai tutkia.saati sitten suunnitella
Samaan aikaan toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa
Näyttämö OLEMME NUORIA JA NOPEASSA LIIKKEESSÄ Vasta vuonna 1970 ylitettiin 50% raja Nyt kaupungistumisaste on 66% Muualla se on 80-90 % välillä On mahdollista, että jopa miljoona ihmistä muuttaa kaupunkeihin
Kovimmat ennusteet lupaavat esimerkiksi Helsingin seudulle lähes puoli miljoonaa uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä
Mutta, esimerkiksi Uudenmaan tilanne ei ole itsestäänselvyys Kuntaliitto 2006
Kuntaliitto 2006
Ulosvirta Helsingistä esikaupungistumisen aalto Poismuuttavasta 25-34v väestä 50% korkeakoulututkinnon suorittaneita Tappiota yhä etäisempiin kuntiin Netto v. 2003-1650 hlö (n=11 000) - Tilastokeskus 2006
Samalla väestö vanhenee ennätysvauhtia. Lasten ja nuorten määrä on tuolloin hieman suurempi kuin tällä hetkellä, mutta eläkeikäisten lukumäärä on kasvanut voimakkaasti Kolmen vuosikymmenen kuluttua eläkeikäisiä on Uudellamaalla yli 200 000 nykyistä enemmän - (PTTL 2005)
Laakso & al. 2005 Kirkkonummen väestöennuste 2005-2025 65-74-vuotiaat eri vaihtoehdoissa Kirkkonummen väestöennuste 2005-2025 yli 75-vuotiaat eri vaihtoehdoissa 6000 6000 5000 5000 4000 4000 Henkeä 3000 2000 Henkeä 3000 2000 1000 1000 0 2005 2010 2015 2020 2025 perus nopea hidas omavar 0 2005 2010 2015 2020 202 perus nopea hidas omavar
Mikä tuo mukanaan paitsi väestörakenteelliset haasteet, MYÖS RAHAPULAN!
Samaan aikaan Muutto kaupunkien sisällä on ennätysmäisen vilkasta!!! Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen muutto oli 160 henkeä/1000 as 2000-luvulla Päivähoitoikäisillä 250 henkeä/1 000as Siten pääkaupunkiseudulla keskimäärin joka neljäs päivähoitoikäinen muutti asunnostaan vuoden aikana 2000-luvun alkupuolella.
Lapsiperheiden määrän muutos 1.1.2000-2005 750 375 75-75 -375 Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 031/2004, Aineistot: Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan mittausosastot
Pääkaupunkiseudun kuntien sisäiset ja kuntien väliset muutot muuttavat väestön painopisteitä nopeasti, mikä aiheuttaa huomattavia ongelmia palvelujen järjestämiselle.
Vieläkin puhumme ns. Suuresta Muutosta, ja sen vaikutuksista kaupunkien fyysiseen (lähiöt) ja sosiaaliseen rakenteeseen, mutta olemmeko huomanneet liikehdinnän ympärillämme?
Myös globaali rakenne kehystää kuntakehitystä - kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys on korostunut Ja kansainvälinen kirjallisuus kertoo, että syntymässä on... Kansainvälinen ei ainoastaan kansallinen hierarkia Kasvavaa verkottumista Kasvavaa kilpailua Kasvavia taloudellisia mahdollisuuksia ja potentiaalia Kasvavaa eriarvoistumista KUINKA PÄÄKAUPUNKISEUTU ON PÄRJÄNNYT TÄSSÄ KILPAILUSSA?
whereas cities such as Stockholm, Helsinki and Stuttgart have growing populations, and are known for high skills and goog access Parkinson, 2005 LOISTAVASTI
Mahdollisessa segregaatiokehityksessä merkittävä toimija on laajeneva ja vaurastuva keskiluokka, jonka toiveet tulisi ottaa vakavasti
Toimintaympäristön murros - Pääkaupunkiseudun rakenteellisesta kehityksestä Helsingin seudun rakenteellinen kehitys Valikoiva muuttoliike Suunnittelukoneella vaikea tehtävä
Historiallinen lähtökohta Suomalaisten kaupunkien lähtökohdat porvariston ja työväestön asuinalueet (esim. Waris) - puutteelliset asumisolot - erot eri väestöryhmien osalla selkeät hyvinvointivaltio ja kaupunkisuunnittelu - homogeeninen - sekoitettu historiallisen tasainen kaupunkirakenne v.1990 (Lankinen) Samalla kertomus siitä kuinka eroista tuli ongelma
Huono-osaisuus pääkaupunkiseudulla 1994 (Vaattovaara 1998).
Kasvu taskukokoiseksi metropoliksi Yhteiskunnan rakennemuutos historiallinen vedenjakaja? Lama Uusi taloudellinen nousu
25-64-vuotiaiden miesten ikävak. työll.aste PKS pienalueilla 2002 (lähde:pekka Vuori /Helsingin tietokeskus)
Osaamisen keskittymisen myötä kaupunkiseuduille on syntynyt uusia sosiaalisia jakoja ja Väestö Population A B 1. 2. Sosio-ekonominen asema Sosioeconomic position
alueellisia jakoja (Lähde: Pekka Vuori, Helsingin tietokeskus) Tuloluokitus suht. PKS:n keskiarvoon v. 2000 "köyhä" - tulot 1/2 Pks:n keskitulosta AA - keskitulo suuri - köyhien osuus pieni (AB - keskitulo suuri - köyhien osuus suuri) BA - keskitulo pieni - köyhien osuus pieni BB - keskitulo pieni - köyhien osuus suuri Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 036/2003
Joitakin merkkejä segregaatiosta on havaittavissa, pääosin tiiviisti rakennetuilla kerrostaloalueilla, joissa turvattomuuden tunne ja sosiaaliset häiriöt ovat yhteydessä lapsiperheiden muuttohalukkuuteen. (Kortteinen - Tuominen - Vaattovaara 2005). Kaupungin vuokratalokannassa pääosin kaikki hyvin mutta samalla Hyvät paranevat Heikot heikkenevät - (Kortteinen, Elovainio, Vaattovaara 2006)
Samanaikaisesti muuttoliike on valikoivaa ja reunoilla on oma roolinsa Korkeakoulutus ja tulotaso Alueiden sijoittuminen kummankin muuttujan kvartiileihin Pääkaupunkiseudulla 250 x 250 m ruuduissa, kehyskunnissa 1 x 1 km ruuduissa Molempien suhteen ylimmässä kvartiilissa vain tulotaso ylimmässä kvartiilissa vain korkeakoulutuksen osuus ylimmässä kvartiilissa Molempien suhteen alimmassa kvartiilissa P 0 10 20 30 km Kuntaraja Rautatie Valtatie Kantatie Seututie Ruutuaineisto: Tilastokeskuksen ruututietokanta 2005 1 x 1 km Pohjakartan tiedot Maanmittauslaitos Myy/329/01 YTV 2002 Kuva: Ristisuo 2005
Mitä reunoilta sitten etsitään? Voisiko vastaus löytyä alun EU-tutkimuksen tulokseen löytyä edes auttavasti tästä näkökulmasta?
Mikä työntää? Muuttoaikeissa olevat lapsiperheet - muuttohalukkuuteen vaikuttaneita syitä (erittäin paljon ja jossain määrin) Asunnon koko Asunnon varustetaso Asumisen kustannukset Työpaikkaan liittyvät syyt 0 10 20 30 40 50 60 70 Liikenneyhteydet Kaupalliset palvelut Kunnalliset palvelut Puistot ja viheralueet Alueen arkkitehtoninen laatu Alueella asuvat ihmiset Rauhattomuus, järjestyshäiriöt Turvattomuus Kasvuympäristö lapsille huono Alueen maine tai arvostus Alueen tarjoama hinta/laatusuhde Alue ei ole hyvä sijoitus Omalle asuinalueelle annettu kouluarvosana=4-7 (n=383) Omalle asuinalueelle annettu kouluarvosana=9-10 (n=472)
4 3 2 1 0 Characteristics Hyvän of asuinalueen good ominaisuudet housing area (lapsiperheet, toimihenkilö tai johtava asema) opetus taide hallinto kauppa hoitoala teollisuus it-ala kuljetusala kunnalliset palvelut ulkoilumahdollisuudet alueen rauhallisuus tutut ja ystävät asukasrakenne arkkitehtuuri luonnonläheisyys pientalovaltaisuus keskustamaisuus hinta/laatu maine sijoitusarvo liikenneyhteydet kaupalliset palvelut
Asumistoiveet talotyypin mukaan pääkaupunkiseudun eri alueilla asuvien eri elämänvaiheissa olevien mukaan
Housing stock in some municipalities 2004 Pientalot yht. Asuinkerrostalot Muu/tunt. Pornainen 93,0 3,0 4,0 Siuntio 88,8 9,0 2,2 Sipoo 82,0 16,2 1,8 Mäntsälä 79,8 17,4 2,8 Nurmijärvi 76,8 21,7 1,5 Vihti 75,7 21,7 2,6 Tuusula 69,7 28,6 1,8 Kirkkonummi 68,3 30,7 1,1 Kauniainen 55,5 42,9 1,6 Järvenpää 52,9 45,7 1,4 Hyvinkää 44,5 54,1 1,4 Espoo 42,4 56,4 1,3 Kerava 38,9 59,7 1,4 Vantaa 37,5 61,8 0,6 Helsinki 12,8 85,7 1,5
Vaikka taas odotellaan aivan uudenlaista globaalia kahviloissa hengaavaa kalliokiipelijäsukupolvea Tällä hetkellä myös nuoret pitävät vuokra-asumista lähinnä tilapäisenä vaihtoehtona ja tavoittelevat jälleen omistusasuntoa, mieluiten perinteisesti omakotitaloa hyvällä esikaupunkialueella Ilmonen & al. 2006.
USEAT SUUNNITTELUMALLEISTA ON VIRITETTY ERILAISEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN Eivätkä välttämättä toimi vastauksina tämän päivän haasteisiin
Aikaisemmassa suuressa kaupungistumisen ja yhteiskunnallisen muutoksen vaiheessa onnistuttiin - luomalla hyvinvointiyhteiskunnan malli ja nostamalla asumisen tasoa erityisesti huono-osaisessa päässä Avoin kysymys on miten onnistumme tässä uudessa tilanteessa?