Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO



Samankaltaiset tiedostot
Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Jukka Tapio

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Hattula Hämeenlinna Janakkala Heikki Miettinen

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttoliike Janne Vainikainen

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013

kunnista tammi maaliskuussa

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011

Toimintaympäristö. Muuttoliike Jukka Tapio

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, Vuorineuvos Kari Neilimo

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2018

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017

TIETOISKU TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 4. vuosineljänneksellä 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Pystyy tekemään elämäänsä liittyviä päätöksiä Päätöksenteko 80,7 77,3 77, ,2 83,4 86,5 81, ,4 81,8 80,2

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2019

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008

Tässä esitetään tietoja kuntaryhmistä ja kunnista, jotka osallistuvat Helsingin seudun (14) yhteistyöhön

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008


Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2019

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2019

VÄESTÖKATSAUS heinäkuu 2019

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Mistä Hämeenlinnaan muutetaan ja minne täältä muutetaan? Juuso Heinisuo Strategiapäällikkö elinvoima Hämeenlinna

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012

VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2019

Tuotetunnus Hinta Alv 0%

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2019

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

ASUKASTIHEYS 2010 VAPAA-AJAN- ASUKKAAT MUKANA. Maapinta-alalla. Koko pinta-ala (ml. vesistö)

Liikenne ja autonomistajuus

MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS KUNTIEN ELINVOIMAAN. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

VÄESTÖKATSAUS joulukuu 2018

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %.

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2018

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Valtiotieteen tohtori Timo Aro , Porvoo Timo Aro 2012

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät , Seinäjoki

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Toukokuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Pirkanmaan. maakunta

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2018

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2018

VÄESTÖKATSAUS toukokuu 2018

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2018

Työttömyyskatsaus Maaliskuu 2019

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

VÄESTÖKATSAUS marraskuu 2018

VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2018

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012

Transkriptio:

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 1 muuttoliike, asuminen, rakenne Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultit: Suomen ympäristökeskus SYKE, Timo Aro

SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ MUUTTOLIIKE Suomen ympäristökeskus 05 / 2014

Väestön tiivistyminen jatkuu paitsi pääkaupunkiseudulla myös Suomen kasvukäytävällä. Erityisesti maan sisäinen muuttoliike tuo asukkaita koko kasvukäytävälle. Noin joka kolmas suomalainen asuu jo Suomen kasvukäytävällä, ja esimerkiksi vuosina 2005-2010 koko Suomen muuttoliikkeestä 89 % tapahtui tällä alueella. Väestön kokonaismuutos Osatekijä: luonnollinen väestönmuutos Osatekijä: maan sisäinen muuttoliike Osatekijä: maahanmuutto (netto) 2 Lähde: Aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvatyö ALLI / TEM, LVM, YM 2013 Miltä Suomen kasvukäytävä näyttää kartalla?

Muuttovirrat myös Helsingin ja Tampereen seutukunnista ovat yhä enemmän alkaneet ruokkia koko kasvukäytävää: kasvu harmonisoituu käytävän sisällä pelkän suurten keskusten vahvistumisen sijasta. (Lukuohje tämän sivun karttoihin: mitä leveämpi sininen viiva sen vahvemmin Hki tai Tre imeeväkeä. Mitä leveämpi punainen sen enemmän työntää. Kumpikin seutu on alkanut työntää väkeä kasvukäytävän keskiosiin.) Helsinki 1996-2003 Helsinki 2004-2011 Tampere 1996-2003 Tampere 2004-2011 2 Lähde: Aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvatyö ALLI / TEM, LVM, YM 2013 Miltä kasvukäytävä näyttää kartalla?

Lähde: Tilastokeskus. Molemmat kartat kuvaavat absoluuttisia määriä.

Lähde: Tilastokeskus. Kovat kasvuprosentit jo ennestään väkirikkaalla Suomen kasvukäytävällä kertovat edelleen kumuloituvasta kasvusta.

Valkeakoski Hämeenkyrö Hämeenlinna HHT-alueen kuntiin suuntautunut muuttoliike lähtöalueen mukaan 2008-2012 Vesilahti Lempäälä Hattula Pirkkala Janakkala Kangasala Hausjärvi Pälkäne Tuusula Nurmijärvi Loppi Ylöjärvi Riihimäki Nokia Akaa Kauniainen Vantaa Kerava Järvenpää Hyvinkää Espoo Helsinki Tampere 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % HHT-alueelta Tiedot poiminut: Timo Aro. Muualta Suomesta Lähde: Tilastokeskus Helsinki Vantaa Espoo Tampere Hämeenlinna Tuusula Järvenpää Nurmijärvi Kerava Hyvinkää Ylöjärvi Kangasala Nokia Riihimäki Lempäälä Pirkkala Janakkala Valkeakoski Kauniainen Akaa Hattula Hausjärvi Hämeenkyrö Loppi Pälkäne Vesilahti HHT-alueen suuriin kaupunkeihin suuntautunut muuttoliike 2008-2012 0 50 000 100 000 150 000 200 000 muuttajien lkm HHT-alueen HHT-alueelta kuntiin Muualta suuntautunut Suomesta Lähde: Tilastokeskus muuttoliike 2008-2012 0 5 000 10 000 15 000 20 000 HHT-alueelta muuttajien lkm Muualta Suomesta Lähde: Tilastokeskus

Lähes kaikilla elinvoiman indikaattoreilla kuvattuna Suomen kasvukäytävä nousee kartasta myönteisesti esiin. Työllisten osuus väestöstä on tällä alueella muuta Suomea suurempi. Seuraavissa dioissa esitetään muuttajien kannalta työllisten osuus, ja lisäksi muutamia keskeisiä muita muuttajien laadullisia tekijöitä kunnittain. Lähde: Aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvatyö ALLI / TEM, LVM, YM 2013 Miltä kasvukäytävä näyttää kartalla?

Nettomuuttoa tarkastellaan muuttajien pääasiallisen toiminnan (työlliset, työttömät, työnhakijat, työvoiman ulkopuolella olevat) mukaan. Kartat perustuvat Timo Aron poimimiin tilastoihin.

Kartat perustuvat Timo Aron poimimiin tilastoihin. Tampereen negatiivinen tulokertymä johtuu osittain opiskelijoiden suuresta määrästä (opiskelijoiden tulot keskimäärin pienet).

Kartat perustuvat Timo Aron poimimiin tilastoihin. Suuret kaupungit vetävät nuoria opiskelemaan, mutta opintojen jälkeen asuinpaikkaa haetaan perheen kasvaessa keskuskaupungin ulkopuolelta. Tämä trendi on kuitenkin viime vuosina alkanut muuttua, ja lapsiperheitä jää kaupunkeihin yhä enemmän. Tampere 13 300 Helsinki 25 500

Kartta perustuu Timo Aron poimimiin tilastoihin. Huom: kartassa on eri luokitteluasteikko kuin nuorempien ikäluokkien kartoissa. Tampereella ja Hämeenlinnassa tilanne on yli 64-vuotiaiden osalta täysin erilainen kuin pääkaupunkiseudulla.

Kartat perustuvat Timo Aron poimimiin tilastoihin. Suuret kaupungit vetävät nuoria opiskelemaan, mutta opintojen jälkeen asuinpaikkaa haetaan perheen kasvaessa keskuskaupungin ulkopuolelta. Tämä trendi on kuitenkin viime vuosina alkanut muuttua, ja lapsiperheitä jää kaupunkeihin yhä enemmän.

SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ ASUMINEN Suomen ympäristökeskus 05 / 2014

Kartat kuvaavat vanhojen osakehuoneistojen hintoja. Lähde: Tilastokeskus. Tietoa ei ollut saatavilla kaikilta postinumeroalueilta.

Kartta perustuu Maanmittauslaitoksen tuottamaan kiinteistöjen kauppahintatilastoon Asuinpientalokiinteistöjen hintatiedot olivat saatavilla ainoastaan asemakaava-alueelta.

Kuvaaja perustuu Tilastokeskuksen Asuntojen vuokrat tilastoon. Palvelusta ei ollut saatavilla muiden Suomen kasvukäytävän kuntien tietoja. euroa/neliö 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Asuntojen keskimääräiset kuukausivuokrat kunnittain 2013 ARA Vapaarahoitteinen Lähde: Tilastokeskus

Vapaa-ajan asuntojen määrä Suomen kasvukäytävällä ja käytävän ympäristössä on kasvanut todella paljon viime vuosikymmeninä. Taustalla on useita vapaa-aikaan ja vapaa-ajan asumiseen liittyviä muuttuvia trendejä. Saavutettavuudella on nykyään aiempaa enemmän merkitystä myös vapaa-ajan asumisessa. Myös asumisen kirjo on moninaistunut. Perinteisen kesämökin rinnalle ja sijalle on syntynyt monenlaisia uusia vapaaajan ja rinnakkaisasumisen muotoja: kaupunkiloma-asuntoja, muita kakkos-ja etätyöasuntoja, perheen opiskelijan tukikohtia jne. Tämän vuoksi vapaa-ajan asumista ja vakituista asumista ei voi enää tarkastella täysin irrallaan toisistaan.

Loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Suomessa raportin (TEM 21/2011) perusteella mukaan on laskettu uudisrakentaminen, korjaustoiminta, päivittäistavarat, kestokulutustavarahankinnat, palvelujen hankinnat, verot ja maksut sekä puolet autolla tehtyjen mökkimatkojen polttoainekuluista. Kotitalouksien rahankäyttö on raportin perusteella keskimäärin noin 10 800 euroa / kesämökki, jos oletetaan, että uudisrakentaminen jakautuu tasaisesti nykyisille mökkialueille. Toisin kuin em. raportissa, tässä tarkastelussa ei ole laskettu mukaan kiinteistökauppoja eikä henkilöautomatkojen muita kustannuksia (pääoma, vakuutus, huolto, puolet polttoainekuluista jne.), koska näiden alueellisesta kohdentumisesta ei ole varmuutta tai ne kohdentuvat todennäköisemmin vakituiseen asuinpaikkaan.

Vapaa-ajan asumiseen liittyvät kotitalouksien yksityisen kulutuksen nettosiirtymät kuntatasolla on laskettu vähentämällä mökkeilyyn kunnan alueen käytetystä kulutuksesta kuntalaisten mökkeilyyn käyttämä kulutus. Mikäli kunnassa on paljon mökkejä suhteessa vakituiseen asutukseen, kunta saa nettovoittoa kotitalouksien mökkeilyyn kohdistuvasta kulutuksesta. Kunnan alueella tapahtuvaan mökkeilyyn käytetty kulutus on laskettu kunnassa sijaitsevien mökkien määrän perusteella (10 800 euroa/mökki). Kunnan asukkaiden mökkeilyyn käyttämä kulutus on laskettu kunnan asukasmäärän perusteella. Asukaskohtainen kulutusluku 1 012 euroa/asukas on johdettu koko maan tason tiedoista (kulutus mökkeilyyn/ asukasmäärä). Kulutukseen on laskettu Lomaasumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Suomessa raportin (TEM 21/2011) tuloksista mukaan uudisrakentaminen, korjaustoiminta, päivittäistavarat, kestokulutustavarahankinnat, palvelujen hankinnat, verot ja maksut sekä puolet autolla tehtyjen mökkimatkojen polttoainekuluista.

Diagrammissa on kuvattu kasvukäytäväalueen vapaa-ajan asuminen omassa kunnassa, ja lisäksi muualla, sekä muista kunnista tuleva vapaa-ajan asuminen. Vapaa-ajan asuminen kunnan alueella diagrammissa positiivisella puolella ja muualle suuntautuva vapaa-ajan asuminen negatiivisella puolella. Lähde: SYKE, VTJ/VRK 4/2013

Vapaa-ajan asuminen kuntaryhmän alueella ja muualla, sekä muualta alueelle suuntautuva vapaa-ajan asuminen. Vapaa-ajan asuminen alueella diagrammissa positiivisella puolella ja muualle suuntautuva vapaa-ajan asuminen negatiivisella puolella Lähde: SYKE, VTJ/VRK 4/2013

SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITYS Suomen ympäristökeskus 05 / 2014

Saavutettavuutta mittaamme arjessamme nykyään minuuteissa, kilometreillä on vähemmän merkitystä. Suomen kasvukäytävän keskusten välinen saavutettavuus aikaetäisyytenäon muusta maasta poikkeava. Rakenteellisestikin HHT on Suomen ainoa eurooppalaisen mittakaavan kasvukäytävä. Vaikka yhdyskuntarakenteessa on aukkoja, ei näin pitkää ja ehjää aluerakenteen kokonaisuutta muualta Suomesta löydy. (Lukuohje: vasemmassa kuvassa poimittuna vain Suomen suurimmat kaupungit ja kuvattuna näiden saavutettavuus, oikeanpuolimmaisessa mukana jo aivan pienimmätkin taajamat.) 2 Lähde: Aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvatyö ALLI / TEM, LVM, YM 2013 Miltä kasvukäytävä näyttää kartalla?

Tiheän ja harvan taajaman kehitys 1990-2012. Karttaparissa on esitetty tiheän taajaman ja harvan taajaman sijoittuminen HHT-alueella vuosina 1990 ja 2012. Tiheä taajama-alue vastaa aluetehokkuudeltaan yleisesti jo rakennettua asemakaavoitettua taajama-aluetta ja harva taajama-alue pääosin asemakaavoittamatonta alhaisen tehokkuuden taajama-aluetta. Karttojen perusteella tarkastelujaksolla osa harvasta taajamasta on muuttunut tiheäksi taajamaksi. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut myös harvan taajaman leviämisenä yhä laajemmille alueille.

Karttaparissa on esitetty haja-asutukseneli taajamien ulkopuolisen vakituisen asutuksen sijoittuminen HHT-alueella vuosina 1990 ja 2012. Haja-asutus on esitetty YKR-jaottelun mukaisesti kyläasutukseen (yli 39 asukasta), pienkyläasutukseen (20-39 asukasta) sekä harvaan haja-asutukseen(500m x 500m ruudut joissa on vähintään yksi asunto) jaoteltuna. Kylämäisen asutuksen osuus on kasvanut lähes koko alueella ja toisaalta osa kyläasutuksesta on yhdistynyt läheisiin taajamiin.

Yläkuvassa Suomen kasvukäytävän eteläosan taajamat 1990. Alhaalla vasemmalla taajama-alueen muutos 1990-2000, alhaalla oikealla muutos 1990-2010.

Yläkuvassa Suomen kasvukäytävän keskiosan taajamat 1990. Alhaalla vasemmalla taajama-alueen muutos 1990-2000, alhaalla oikealla muutos 1990-2010.

Yläkuvassa Suomen kasvukäytävän pohjoisosan taajamat 1990. Alhaalla vasemmalla taajama-alueen muutos 1990-2000, alhaalla oikealla muutos 1990-2010.