Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 1 muuttoliike, asuminen, rakenne Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultit: Suomen ympäristökeskus SYKE, Timo Aro
SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ MUUTTOLIIKE Suomen ympäristökeskus 05 / 2014
Väestön tiivistyminen jatkuu paitsi pääkaupunkiseudulla myös Suomen kasvukäytävällä. Erityisesti maan sisäinen muuttoliike tuo asukkaita koko kasvukäytävälle. Noin joka kolmas suomalainen asuu jo Suomen kasvukäytävällä, ja esimerkiksi vuosina 2005-2010 koko Suomen muuttoliikkeestä 89 % tapahtui tällä alueella. Väestön kokonaismuutos Osatekijä: luonnollinen väestönmuutos Osatekijä: maan sisäinen muuttoliike Osatekijä: maahanmuutto (netto) 2 Lähde: Aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvatyö ALLI / TEM, LVM, YM 2013 Miltä Suomen kasvukäytävä näyttää kartalla?
Muuttovirrat myös Helsingin ja Tampereen seutukunnista ovat yhä enemmän alkaneet ruokkia koko kasvukäytävää: kasvu harmonisoituu käytävän sisällä pelkän suurten keskusten vahvistumisen sijasta. (Lukuohje tämän sivun karttoihin: mitä leveämpi sininen viiva sen vahvemmin Hki tai Tre imeeväkeä. Mitä leveämpi punainen sen enemmän työntää. Kumpikin seutu on alkanut työntää väkeä kasvukäytävän keskiosiin.) Helsinki 1996-2003 Helsinki 2004-2011 Tampere 1996-2003 Tampere 2004-2011 2 Lähde: Aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvatyö ALLI / TEM, LVM, YM 2013 Miltä kasvukäytävä näyttää kartalla?
Lähde: Tilastokeskus. Molemmat kartat kuvaavat absoluuttisia määriä.
Lähde: Tilastokeskus. Kovat kasvuprosentit jo ennestään väkirikkaalla Suomen kasvukäytävällä kertovat edelleen kumuloituvasta kasvusta.
Valkeakoski Hämeenkyrö Hämeenlinna HHT-alueen kuntiin suuntautunut muuttoliike lähtöalueen mukaan 2008-2012 Vesilahti Lempäälä Hattula Pirkkala Janakkala Kangasala Hausjärvi Pälkäne Tuusula Nurmijärvi Loppi Ylöjärvi Riihimäki Nokia Akaa Kauniainen Vantaa Kerava Järvenpää Hyvinkää Espoo Helsinki Tampere 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % HHT-alueelta Tiedot poiminut: Timo Aro. Muualta Suomesta Lähde: Tilastokeskus Helsinki Vantaa Espoo Tampere Hämeenlinna Tuusula Järvenpää Nurmijärvi Kerava Hyvinkää Ylöjärvi Kangasala Nokia Riihimäki Lempäälä Pirkkala Janakkala Valkeakoski Kauniainen Akaa Hattula Hausjärvi Hämeenkyrö Loppi Pälkäne Vesilahti HHT-alueen suuriin kaupunkeihin suuntautunut muuttoliike 2008-2012 0 50 000 100 000 150 000 200 000 muuttajien lkm HHT-alueen HHT-alueelta kuntiin Muualta suuntautunut Suomesta Lähde: Tilastokeskus muuttoliike 2008-2012 0 5 000 10 000 15 000 20 000 HHT-alueelta muuttajien lkm Muualta Suomesta Lähde: Tilastokeskus
Lähes kaikilla elinvoiman indikaattoreilla kuvattuna Suomen kasvukäytävä nousee kartasta myönteisesti esiin. Työllisten osuus väestöstä on tällä alueella muuta Suomea suurempi. Seuraavissa dioissa esitetään muuttajien kannalta työllisten osuus, ja lisäksi muutamia keskeisiä muita muuttajien laadullisia tekijöitä kunnittain. Lähde: Aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvatyö ALLI / TEM, LVM, YM 2013 Miltä kasvukäytävä näyttää kartalla?
Nettomuuttoa tarkastellaan muuttajien pääasiallisen toiminnan (työlliset, työttömät, työnhakijat, työvoiman ulkopuolella olevat) mukaan. Kartat perustuvat Timo Aron poimimiin tilastoihin.
Kartat perustuvat Timo Aron poimimiin tilastoihin. Tampereen negatiivinen tulokertymä johtuu osittain opiskelijoiden suuresta määrästä (opiskelijoiden tulot keskimäärin pienet).
Kartat perustuvat Timo Aron poimimiin tilastoihin. Suuret kaupungit vetävät nuoria opiskelemaan, mutta opintojen jälkeen asuinpaikkaa haetaan perheen kasvaessa keskuskaupungin ulkopuolelta. Tämä trendi on kuitenkin viime vuosina alkanut muuttua, ja lapsiperheitä jää kaupunkeihin yhä enemmän. Tampere 13 300 Helsinki 25 500
Kartta perustuu Timo Aron poimimiin tilastoihin. Huom: kartassa on eri luokitteluasteikko kuin nuorempien ikäluokkien kartoissa. Tampereella ja Hämeenlinnassa tilanne on yli 64-vuotiaiden osalta täysin erilainen kuin pääkaupunkiseudulla.
Kartat perustuvat Timo Aron poimimiin tilastoihin. Suuret kaupungit vetävät nuoria opiskelemaan, mutta opintojen jälkeen asuinpaikkaa haetaan perheen kasvaessa keskuskaupungin ulkopuolelta. Tämä trendi on kuitenkin viime vuosina alkanut muuttua, ja lapsiperheitä jää kaupunkeihin yhä enemmän.
SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ ASUMINEN Suomen ympäristökeskus 05 / 2014
Kartat kuvaavat vanhojen osakehuoneistojen hintoja. Lähde: Tilastokeskus. Tietoa ei ollut saatavilla kaikilta postinumeroalueilta.
Kartta perustuu Maanmittauslaitoksen tuottamaan kiinteistöjen kauppahintatilastoon Asuinpientalokiinteistöjen hintatiedot olivat saatavilla ainoastaan asemakaava-alueelta.
Kuvaaja perustuu Tilastokeskuksen Asuntojen vuokrat tilastoon. Palvelusta ei ollut saatavilla muiden Suomen kasvukäytävän kuntien tietoja. euroa/neliö 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Asuntojen keskimääräiset kuukausivuokrat kunnittain 2013 ARA Vapaarahoitteinen Lähde: Tilastokeskus
Vapaa-ajan asuntojen määrä Suomen kasvukäytävällä ja käytävän ympäristössä on kasvanut todella paljon viime vuosikymmeninä. Taustalla on useita vapaa-aikaan ja vapaa-ajan asumiseen liittyviä muuttuvia trendejä. Saavutettavuudella on nykyään aiempaa enemmän merkitystä myös vapaa-ajan asumisessa. Myös asumisen kirjo on moninaistunut. Perinteisen kesämökin rinnalle ja sijalle on syntynyt monenlaisia uusia vapaaajan ja rinnakkaisasumisen muotoja: kaupunkiloma-asuntoja, muita kakkos-ja etätyöasuntoja, perheen opiskelijan tukikohtia jne. Tämän vuoksi vapaa-ajan asumista ja vakituista asumista ei voi enää tarkastella täysin irrallaan toisistaan.
Loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Suomessa raportin (TEM 21/2011) perusteella mukaan on laskettu uudisrakentaminen, korjaustoiminta, päivittäistavarat, kestokulutustavarahankinnat, palvelujen hankinnat, verot ja maksut sekä puolet autolla tehtyjen mökkimatkojen polttoainekuluista. Kotitalouksien rahankäyttö on raportin perusteella keskimäärin noin 10 800 euroa / kesämökki, jos oletetaan, että uudisrakentaminen jakautuu tasaisesti nykyisille mökkialueille. Toisin kuin em. raportissa, tässä tarkastelussa ei ole laskettu mukaan kiinteistökauppoja eikä henkilöautomatkojen muita kustannuksia (pääoma, vakuutus, huolto, puolet polttoainekuluista jne.), koska näiden alueellisesta kohdentumisesta ei ole varmuutta tai ne kohdentuvat todennäköisemmin vakituiseen asuinpaikkaan.
Vapaa-ajan asumiseen liittyvät kotitalouksien yksityisen kulutuksen nettosiirtymät kuntatasolla on laskettu vähentämällä mökkeilyyn kunnan alueen käytetystä kulutuksesta kuntalaisten mökkeilyyn käyttämä kulutus. Mikäli kunnassa on paljon mökkejä suhteessa vakituiseen asutukseen, kunta saa nettovoittoa kotitalouksien mökkeilyyn kohdistuvasta kulutuksesta. Kunnan alueella tapahtuvaan mökkeilyyn käytetty kulutus on laskettu kunnassa sijaitsevien mökkien määrän perusteella (10 800 euroa/mökki). Kunnan asukkaiden mökkeilyyn käyttämä kulutus on laskettu kunnan asukasmäärän perusteella. Asukaskohtainen kulutusluku 1 012 euroa/asukas on johdettu koko maan tason tiedoista (kulutus mökkeilyyn/ asukasmäärä). Kulutukseen on laskettu Lomaasumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Suomessa raportin (TEM 21/2011) tuloksista mukaan uudisrakentaminen, korjaustoiminta, päivittäistavarat, kestokulutustavarahankinnat, palvelujen hankinnat, verot ja maksut sekä puolet autolla tehtyjen mökkimatkojen polttoainekuluista.
Diagrammissa on kuvattu kasvukäytäväalueen vapaa-ajan asuminen omassa kunnassa, ja lisäksi muualla, sekä muista kunnista tuleva vapaa-ajan asuminen. Vapaa-ajan asuminen kunnan alueella diagrammissa positiivisella puolella ja muualle suuntautuva vapaa-ajan asuminen negatiivisella puolella. Lähde: SYKE, VTJ/VRK 4/2013
Vapaa-ajan asuminen kuntaryhmän alueella ja muualla, sekä muualta alueelle suuntautuva vapaa-ajan asuminen. Vapaa-ajan asuminen alueella diagrammissa positiivisella puolella ja muualle suuntautuva vapaa-ajan asuminen negatiivisella puolella Lähde: SYKE, VTJ/VRK 4/2013
SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITYS Suomen ympäristökeskus 05 / 2014
Saavutettavuutta mittaamme arjessamme nykyään minuuteissa, kilometreillä on vähemmän merkitystä. Suomen kasvukäytävän keskusten välinen saavutettavuus aikaetäisyytenäon muusta maasta poikkeava. Rakenteellisestikin HHT on Suomen ainoa eurooppalaisen mittakaavan kasvukäytävä. Vaikka yhdyskuntarakenteessa on aukkoja, ei näin pitkää ja ehjää aluerakenteen kokonaisuutta muualta Suomesta löydy. (Lukuohje: vasemmassa kuvassa poimittuna vain Suomen suurimmat kaupungit ja kuvattuna näiden saavutettavuus, oikeanpuolimmaisessa mukana jo aivan pienimmätkin taajamat.) 2 Lähde: Aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvatyö ALLI / TEM, LVM, YM 2013 Miltä kasvukäytävä näyttää kartalla?
Tiheän ja harvan taajaman kehitys 1990-2012. Karttaparissa on esitetty tiheän taajaman ja harvan taajaman sijoittuminen HHT-alueella vuosina 1990 ja 2012. Tiheä taajama-alue vastaa aluetehokkuudeltaan yleisesti jo rakennettua asemakaavoitettua taajama-aluetta ja harva taajama-alue pääosin asemakaavoittamatonta alhaisen tehokkuuden taajama-aluetta. Karttojen perusteella tarkastelujaksolla osa harvasta taajamasta on muuttunut tiheäksi taajamaksi. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut myös harvan taajaman leviämisenä yhä laajemmille alueille.
Karttaparissa on esitetty haja-asutukseneli taajamien ulkopuolisen vakituisen asutuksen sijoittuminen HHT-alueella vuosina 1990 ja 2012. Haja-asutus on esitetty YKR-jaottelun mukaisesti kyläasutukseen (yli 39 asukasta), pienkyläasutukseen (20-39 asukasta) sekä harvaan haja-asutukseen(500m x 500m ruudut joissa on vähintään yksi asunto) jaoteltuna. Kylämäisen asutuksen osuus on kasvanut lähes koko alueella ja toisaalta osa kyläasutuksesta on yhdistynyt läheisiin taajamiin.
Yläkuvassa Suomen kasvukäytävän eteläosan taajamat 1990. Alhaalla vasemmalla taajama-alueen muutos 1990-2000, alhaalla oikealla muutos 1990-2010.
Yläkuvassa Suomen kasvukäytävän keskiosan taajamat 1990. Alhaalla vasemmalla taajama-alueen muutos 1990-2000, alhaalla oikealla muutos 1990-2010.
Yläkuvassa Suomen kasvukäytävän pohjoisosan taajamat 1990. Alhaalla vasemmalla taajama-alueen muutos 1990-2000, alhaalla oikealla muutos 1990-2010.