Nuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Kokkola 19.11.2007
KOULUTERVEYSKYSELY, 2007 Kuinka usein käytät Tytöt Pojat Yht alkoholia (%) 8. 9. 8. 9. Lukio 1-2 1 krt/vk tai useammin 6 10 7 13 12 1-2 krt/kk 14 21 13 21 29 En käytä 49 33 50 34 22 Länsi-Suomi, Oulun lääni, Ahvenanmaa (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely) N 12684 12298 12882 12427 23217
Kuinka usein juot Tytöt Pojat Yht TOSI HUMALAAN (%) 8. 9. 8. 9. Lukio 1-2 1 krt/vk tai useammin 2 4 3 6 4 1-2 krt/kk 11 17 10 18 22 En koskaan 64 48 65 48 37 Johtopäätös: Kouluterveyskysely, 2007 (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely) 8. ja 9. luokan oppilaista n. 4000 TOSI HUMALASSA kerran viikossa tai useammin
Tytöt Pojat Yht Tupakointi (%) 8. 9. 8. 9. Lukio 1-2 Päivittäin 10 16 13 19 11 1 krt/vk tai useammin 4 5 3 5 5 En ole tupakoinut 65 52 63 52 53 Kouluterveyskysely, 2007 (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
Muutokset viime vuosina
Lapsesta aikuiseksi -tutkimus Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS) Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto
Lapsesta aikuiseksi - tutkimuksen vaiheet Vuosi Ikä Osanottajat Menetelmät: 1968 8 196 poikaa 173 tyttöä 1974 14 189 poikaa 167 tyttöä 77 poikaa 77 tyttöä 1980 20 68 miestä 67 naista 1986 27 166 miestä 155 naista 1992 33 123 miestä 126 naista 1995 36 161 miestä 152 naista 2001 42 151 miestä 134 naista Toveriarviointi Opettaja-arviointi Persoonallisuustestit Toveriarviointi Opettaja-arviointi Oppilaan haastattelu Vanhemman haastattelu Haastattelu Itsearviointilomakkeet Elämäntilannekysely Haastattelu + EPQ, SSS NESTA (Costa & McCrae) TV:n katselu kysely Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet Terveystarkastus Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet
Alkoholin käytön aloitusikä 27 24 lähde: Pitkänen & Pulkkinen, 2003 21 18 15 12 Prosenttiosuus 6 3 0 nainen n=165 mies n=191 9 30 v. 28 v. 25 23 22 21 20 19 18 v. 17 16 15 14 v. 13 12 11 v. 10 v.
Humalajuominen aikuisiässä (JYLS) 35 30 25 20 15 10 Sukupuoli 5 0 Nainen (N=155) Mies (N=175) Prosentti 2-7 krt/vko Viikoittain 1-3 krt/kk Ei joka kuukausi 1 krt/vuosi tai alle Ei kertaakaan
Aloitusikä ja aikuisiän alkoholin käyttö 1,0,5 0,0 -,5-1,0 lähde: Pitkänen & Pulkkinen, 2003 CAGE n=328 Juomakerrat n=329 Humalakerrat n=330 MAST n=311 18 v. tai yli n=55 16-17 v. n=87 14-15 v. n=155 13 v. tai alle n=57 Standardoitu keskiarvo ja 95 % luottamusväli
Aloitusikä ja aikuisiän alkoholin käyttö: ennustetut todennäköisyydet Juomakertojen määrä > 182 päivää/vuosi 1,0,9 Humalajuominen vähintään viikottain 1,0,9,8,8,7,7,6,5,6,5,4,4,3,3,2,2,1,1 0,0 0,0 10 15 20 25 30 10 15 20 25 30 1,0,9 CAGE > 3 pistettä 1,0,9 Mm-MAST > 5 pistettä Naiset * Miehet,8,8,7,7,6,6,5,5,4,4,3,3,2,2,1,1 0,0 0,0 10 15 20 25 30 10 15 20 25 30 lähde: Dick ym., 2006
Humalajuomisen pysyvyys 27-42 -vuotiaana sekä aloitusikä ja alkoholin vuosikulutus Humaltumisen useus 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Ikä 27 Ikä 36 Ikä 42 Naiset Aina harvemmin kuin vuosittain, naiset 27 %, miehet 7 % Yleensä harvemmin kuin vuosittain, naiset 22 % miehet 14 % Harvemmin kuin kuukausittain, naiset 30 % miehet 23 % Harvemmin kuin viikoittain, naiset 17 % miehet 31 % Viikoittain tai useammin, naiset 4 % miehet 25 % Humaltumisen useus 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Ikä 27 Ikä 36 Ikä 42 Miehet Aloitusikä tasoryhmittäin 17,0 15,0 15,3 15,1 14,0 vuotta 17,4 16,1 15,7 14,8 14,6 Vuosikulutus (kg puhdasta alkoholia/vuosi) 42-vuotiaana tasoryhmittäin: 0,9 1,3 2,5 3,6 18,3 kg 0,5 1,7 2,6 7,2 14,4
Koulutus ja alkoholin käytön aloitusikä - 8-vuotiaiden koulumenestyksessä ei eroa - 14-v. koulumenestyksessä naisilla erittäin merkitsevät erot Alle 14-v 14-15 16-17 18-v tai yli Naiset 7,1 7,5 7,8 8,0-16-vuotiaana tai myöhemmin alkoholin käytön aloittaneista naisista on valkolakki useammalla kuin varhemmin aloittaneilla ja heidän sosiaalinen asemansa on 42-vuotiaana parempi - 18-vuotiaana tai myöhemmin alkoholin käytön aloittaneista miehistä on muita useampi suorittanut ylioppilastutkinnon ja maisterin tutkinnon
Alkoholin käyttö ja omat lapset Naiset: Alkoholin käytön aloitus alle 16-vna -useampia lapsia, erityisesti nuorena saatuja Kuukausittain tai useammin humaltuvat - enemmän lapsia kuin muilla Miehet: Kuukausittain tai useammin humaltuvat -Eronneet useammin kuin muut Harvemmin kuin vuosittain humaltuvat -enemmän lapsia kuin muilla
Alkoholin käyttö ja terveys Alkoholin käytön varhainen aloittaminen ja humaltuminen yhteydessä -Tupakoimiseen - Korkeaan painoindeksiin aikuisiässä Usein humaltuvilla - Koettu terveys aikuisiässä heikompi kuin muilla - Tyytyväisyys elämään vähäisempää - Optimismi vähäisempää - Enemmän epäonnistumisen kokemuksia - Luottamus heikompaa
Kansainvälinen vertailu, 2007 Suomi, USA, Iso Britannia 1) Varhainen alkoholin käyttö ei ole seurausta heikosta koulumenestyksestä tai käytösongelmista mutta käytön aloittamisen jälkeen on yhteydessä koulu- ja käytösongelmiin, jotka ilmentävät tunteiden ja käyttäytymisen heikkoa hallintaa 2) Ongelmakäyttö (ei käytön useus) aikuisiässä on yhteydessä epäsuotuisiin taustatekijöihin 3) Alkoholinkäyttötottumukset ovat suhteellisen pysyviä pitkien aikavälien yli 4) Tyttöjen ja poikien alkoholin ongelmakäytön seuraukset ovat samankaltaisia.
Oletuksia alkoholin kokeilusta * jäljittelee aikuisten käyttäytymistä * tovereiden hyväksynnän tavoittelua * yritys hallita iälle tyypillisiä ongelmia * nuoret kypsyvät pois alkoholin käytöstä Kuitenkin,
Varhainen alkoholin käytön aloitusikä on yhteydessä (JYLS:n lisäksi) * juomisen tiheyteen aikuisiässä (Flory et al. 2004) * humalajuomiseen aikuisiässä (Muthen & Muthen, 2000) * alkoholin aiheuttamiin ongelmiin (Barnes et al., 1992) * alkoholista riippuvuuteen aikuisiässä (Grant et al., 2001) * onnettomuuksiin (Hingson et al., 2000)
Kaksosten kehitys ja terveystutkimus (FinnTwin 12-17) Päätutkija: professori Richard Rose, USA Yhteistyötutkijat: professori Jaakko Kaprio, Helsinki professori, Jyväskylä
Alkoholin käyttöä selittävät tekijät 14-vuotiaana 16-vuotiaana Pojat Tytöt Yhteensä Geneettiset tekijät 0 % 18 % 19 % Yhteiset ympäristötekijät 76 % 76 % 77 % Yksityiset ympäristötekijät 24 % 6 % 4 % (Rose ym. 2001) (Rose, Kaprio ym. 1999)
Yhteiset ympäristötekijät Jos alkoholia käyttää toinen 14-vuotiaista identtisistä kaksosista toinen 55 %:n varmuudella epäidenttisistä kaksosista toinen 45 %:n varmuudella Jos luokkatoveri käyttää toinen luokkatoveri 21 %:n varmuudella 12-vuotiaat: 7%:lla alkoholin käyttöä toveripiirissä Perheen ulkopuoliset vaikutukset 32 %, perheen sisäiset vaikutukset 21 % (Rose ym., 2001)
Tekijöitä, jotka ovat yhteydessä alkoholin käyttöön 14-vuotiaana OR 95 % CI Vähäinen valvonta 3.13 (2.05-4.77) Huono koti-ilmapiiri 1.72 (1.30-2.29) Varhainen puberteetti 1.50 (1.34 1.66) Käytösongelmat 2.56 (1.85 3.53) Vähäinen ahdistuneisuus 0.64 (0.47 0.86) Naissukupuoli 1.68 (1.34 2.10) (Rose ym., 2001)
Miten viime käyttökerralla Tytöt Pojat Yht hankit alkoholia (%) 8. 9. 8. 9. Lukio 1-2 Hain Alkosta 1 1 5 5 2 Hain kaupasta 4 6 9 13 14 Isä tai äiti hankki 16 17 18 18 16 Sisarukset hankkivat 17 19 19 20 16 Otin kotoa 25 17 26 19 12 Kaverit hankkivat 81 85 72 77 84 Tuntematon hlö haki 21 14 22 17 5 Ulkomailta tai laivalta 8 10 17 16 12 N 3699 5235 3614 5485 9990 Kouluterveyskysely, 2007 (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
Vähintään 1 krt/vk tupakoivat, alle 18-v Mistä olet saanut Tytöt Pojat Yht tupakkaa (%) 8. 9. 8. 9. Lukio 1-2 Ostanut kaupasta 24 30 37 43 49 Ostanut kioskista 41 49 50 57 60 Ostanut kaverilta 72 65 68 63 52 Saanut isältä/äidiltä 18 23 21 21 10 Saanut muilta aikuisilta 47 51 43 44 28 Otin kotoa 34 28 33 28 15 Kouluterveyskysely, 2007 (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
Ympäristön suhtautuminen Tytöt Pojat Yht tupakointiin (%) 8. 9. 8. 9. Lukio 1-2 Kielletty koulussa kokonaan 91 91 91 91 25 Tupakointia valvotaan 81 81 80 79 48 Henkilökunta ei tupakoi 33 36 32 34 35 Äiti ei ole tupakoinut 59 58 59 59 69 Isä ei ole tupakoinut 42 41 43 43 51 Kouluterveyskysely, 2007 (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
Vähintään 1 krt/vk tupakoivat: Tupakoi koulussa Tytöt Pojat Yht tai koulualueella (%) 8. 9. 8. 9. Lukio 1-2 Joka päivä 26 31 36 40 41 Silloin tällöin 27 25 29 26 26 En koskaan 47 44 36 34 33 N 1781 2623 2069 2929 3583 Kouluterveyskysely, 2007 (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
Tytöt Pojat Yht Hyväksytkö Sinä (%) 8. 9. 8. 9. Lukio 1-2 Yli 10 savuketta/pv 14 20 20 29 20 Humala 1 krt/vk 24 30 30 38 35 Marijuanan polttaminen 6 10 9 13 17 Kouluterveyskysely, 2007 (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
Miksi nuori aloittaa alkoholinkäytön - omat sekä ympäristössä vallitsevat asenteet ja odotukset - perheenjäsenten asenteet, alkoholin käyttö ja nuoren toimintojen valvonta - ystävien asenteet ja päihteiden käyttö - saatavuus sekä kotona että ystäväpiirissä ja hankkimisen helppous sekä käyttörahan määrä (tuotteiden hinta) - nuoren sosiaalinen käyttäytyminen, psyykkinen hyvinvointi ja koulusopeutuminen. Opettajilla on käsitys riskiryhmästä. - tytöillä perheen matala sosioekonominen asema sekä vanhempien vähäinen kiinnostus ja välittäminen tyttärestään Ei selitä: - perimä (kaksostutkimukset mm. Rose 2001) - sosiaalinen käyttäytyminen tai koulumenestys 8-vuotiaana (LAKU)
Nuorten alkoholin käytön jatkuminen * Elämäntapa, jossa alkoholi liittyy yhdessäoloon * Tunteiden säätelyn kehittymättä jääminen * Fysiologinen riippuvuus, mielihyväjärjestelmät * Oppimis- ja muistikeskuksen kehityshäiriöt Yksilöllisiä riskitekijöitä: Perinnölliset tekijät Persoonallisuus, erityisesti epäsosiaalinen käyttäytyminen Mielenterveyden ongelmat
MITÄ VOIDAAN TEHDÄ 1. Päihdevastainen kulttuuri 2. Aikuisten malli 3. Aikaa ja lapsikeskeistä ohjausta 4. Hyvät ihmissuhteet 5. Ennalta ehkäisevä työ 6. Ohjelmaa yksinäisiin iltapäiviin 7. Varhainen puuttuminen ongelmiin 8. Verkostoituminen 9. Saatavuuteen vaikuttaminen 10. Avoin keskustelu asioista niiden oikeilla nimillä
Verkostosopimus Yhdessä sovimme, että lasten yövierailuista kaverien luona sovitaan myös vanhempien kesken lasten bileissä ja juhlissa on aina valvontaa arki-iltoina lasten kotiintuloaika on _, viikonloppuisin _. voimme soittaa toisillemme ja jutella sekä iloisista että vaikeista asioista. emme hanki tai tarjoa lapsille tupakkatuotteita tai päihteitä. ilmoitamme toisillemme, jos alamme epäillä tai tiedämme, että joku lapsistamme käyttää tupakkatuotteita tai alkoholia, kokeilee huumeita, väärinkäyttää lääkkeitä, pinnaa koulusta, näpistelee tai on muuten rikollisilla teillä. Kirjoita nimi listaan jos olet mukana! Lapsen nimi, Vanhemman nimi, Puhelinnumero
Millä voi perustella sen, ettei alaikäisten tule käyttää alkoholia lapsen oikeus kasvaa terveeksi aikuiseksi alkoholi vaikuttaa oppimiskykyyn ja koulutusasenteisiin alkoholi vaikuttaa kasvavaan fyysiseen kehoon: haittaa kehitystä ja voi vaikuttaa terveyteen myös nuoruusiässä (mm. somaattiset oireet, maksantoiminta, aivojen kehitys, alkoholimyrkytykset, tapaturmien seuraukset) alkoholi vaikuttaa kehittyvään psyykeen; haittaa kehitystä ja voi vaikuttaa terveyteen mm. ahdistuneisuus, itsetunto, masentuneisuus tapojen oppiminen: urheilu vaiko kaljoittelu tunteiden hallinnan oppiminen: ettei suru hukkuisi viinaan mahdolliset tulevaisuutta vaikeuttavat teot (rikos, abortti tms.) Suomen laki on laadittu näistä näkökulmista turvaamaan lasten kehitys.
Lähteitä Dick, D. M., Barman, S. & Pitkänen, T. (2006). Genetic and environmental influences on the initiation and continuation of smoking and drinking. Teoksessa L. Pulkkinen, J. Kaprio & R.J. Rose (toim.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (s. 126-145). Cambridge: Cambridge University Press. Pitkänen, T. (2006). Alcohol drinking behavior and its developmental antecedents. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 293. Jyväskylän yliopisto (väitöskirja). Pitkänen, T., Kokko, K., Lyyra, A-L. & Pulkkinen, L. (2007). A developmental approach to alcohol drinking behavior in adulthood: A follow-up study from age 8 to age 42. Addiction (painossa). Pitkänen, T., Lyyra, A-L. & Pulkkinen, L. (2005). Age of onset of drinking and the use of alcohol in adulthood: A follow-up study from age 8-42 for females and males. Addiction, 100, 652-661. Pitkänen, T. & Pulkkinen, L. (2003). Onko alkoholin käytön alaikäraja tuulesta temmattu? Tommi 2003: Alkoholi- ja huumetutkimuksen vuosikirja (s. 12-30). Keuruu: Otavan kirjapaino. Rose, R.J., Dick, D.M., Viken, R.J., Pulkkinen, L. & Kaprio, J. (2001). Drinking or abstaining at age 14? A genetic epidemiological study. Alcoholism: Clinical and Experimental Research, 25, 1594-1604.