Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?
Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin. Katrina-hurrikaani ja Suomen lumeton talvi ovat ensimmäiset ilmastonmuutokseen liittyvät tapahtumat jotka Ville muistaa.
Suurin osa koralleista kuolee lämpötilan nousun ja meriveteen liukenevan hiilidioksidin takia. Koralliriutat ovat erittäin tärkeitä ravinnon ja toimeentulon lähteitä miljoonille ihmisille sekä yksi maailman rikkaimmista ekosysteemeistä.
Ilmakehään tähän mennessä päästetyt kasvihuonekaasut voivat riittää sulattamaan Grönlannin jäätikön kokonaan, mikä johtaa pitkällä aikavälillä noin 7 metrin merenpinnan nousuun. Kymmenet miljoonakaupungit ja kokonaiset valiot hautautuvat veden alle. Mitä korkeammalle lämpötila nousee, sitä nopeammin sulaminen ja merenpinnan nousu tapahtuu. Ville on valmistunut yliopistosta ja ensimmäisessä vakituisessa työpaikassa. Villen asunto jää kevättulvan alle ilmastonmuutoksen lisättyä rankkasateita
Neljännes maalla elävistä lajeista ei selviä nykyisillä elinalueillaan eikä pysty muuttamaan lämpötilan noustessa. Monet lajit eivät pysty liikkumaan tarpeeksi nopeasti tai niille ei ole tarjolla elinympäristöjä joihin ne voisivat siirtyä. Suomen pohjoisista luontotyypeistä kaksi kolmannesta ja lajeista mm. saimaannorppa on uhattuna.
Sademetsien palot ovat pahentuneet vuosi vuodelta. Nyt suurin osa Amazonin sademetsästä, maailman rikkaimmasta ekosysteemistä, ei enää ole pelastettavissa vaan se palaa ja muuttuu savanniksi. Tilanne on samanlainen myös maailman muilla sademetsäalueilla Kaakkois-Aasiassa sekä Afrikassa, jossa Saharan aavikko leviää. Suomessa havumetsät väistyvät lehtimetsien tieltä. Suomen alkuperäiset luontotyypit, kuten havumetsät ovat alkaneet kadota. Joulukuusten sijaan tulevat muotiin tammet.
Sadot menevät pieleen lämpimiltä alueilta levinneiden tuholaisten, kuivan kesän ja myrskyjen takia. Lapsenlapsi kysyy Villeltä: Eikö silloin vielä tiedetty ilmastonmuutoksesta, kun sinä olit pieni?. Tiedettiin,mutta sen torjuminen oli liian kallista. Ai jaa, olitteko te köyhiä silloin? Lämpötilannousu aiheuttaa laajoja satomenetyksiä alueilla, joilla asuu noin 3 miljardia ihmistä. Syinä ovat mm. kuivuus, tuholaiset ja äärimmäiset sääilmiöt. Mannerjäätiköiden romahtaminen kiihtyy ja uhkaa haudata alavat alueet, ml. monet suurkaupungit.
Maailman keskilämpötila on noussut lähes asteen viimeisen vuosikymmenen aikana. Muutos on niin raju, että sen vaikutuksia ei voitu juuri ennakoida. Rajut sääilmiöt ja niiden aiheuttamat tuhot ovat arkipäivää kaikkialla maailmassa. Golf-virran pysähtymistä pelätään Euroopassa. Kaoottiset olot ja perusturvan menetys johtavat konflikteihin. Talous on lamassa.
Aurinkolämpökerääjät tuottavat kuumaa vettä talon omiin tarpeisiin. Kaupungin lähellä on aurinko-, tuuli- ja biovoimaloita. Tulevaisuuden kaupungit sekä tuottavat että kuluttavat sähköä ja lämpöä. Talojen katot ja julkisivut ovat ihanteellisia paikkoja vangita auringon energiaa. Energiatehokkuudesta tulee standardi, jonka mukaan kaupunkeja suunnitellaan. Pienen kokoluokan biomassalla ja biokaasulla toimivat voimalat korvaavat öljykattilat kovilla pakkasilla. Liikenteestä reilusti yli puolet katetaan julkisilla liikennevälineillä, raitioliikenteellä, tilausjoukkoliikenteellä sekä kevyellä liikenteellä. Nykyään puolet matkoista on alle kuuden kilometrin pituisia, ja tuomalla palvelut lähemmäksi ihmisiä voidaan matkoja lyhentää entisestään. Autot kuluttavat polttoainetta satasella alle puolet nykyisestä ja kulkevat pääosin biokaasulla, sähköllä ja toisen sukupolven liikennepolttoaineilla. Kaukolämmön tuotannon yhteydessä tuotettava kaukokylmä kattaa suuren osan toimistojen ja kauppojen jäähdytyksentarpeesta. Kaukokylmän tuotantoon tarvittava energia on vain murto-osa ilmastointilaitteiden kulutuksesta.