PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2016-2017 Maakuntahallitus 16.10.2015 Maakunnan yhteistyöryhmä 29.9.2015 Päijät-Hämeen liiton julkaisu a221 * 2015
PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2016-2017 A221 * 2015 ISBN 978-951-637-226-9 ISSN 1237-6507
SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ TOIMEENPANOSTA 2016-2017 JA KÄRKIHANKKEITA... 5 Vt 12 Lahden eteläinen kehätie...6 Lahden radanvarren jatkosuunnittelut ja pilottiratkaisut...6 Valtakunnallinen muotoilun innovaatiokeskittymä...7 Suomalaisten Cleantech-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävä ohjelma...8 Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelman täytäntöönpanoon työttömyyden vähentämiseksi...8 Kimolan vesiväylän uudistaminen...8 Hennan puutarhakaupunki ja Tuuliharjan yritysalue, aloitusvaihe...8 TOIMEENPANO TOIMINTALINJOITTAIN... 9 1. GLOBAALI ELINKEINOELÄMÄ JA OSAAMINEN... 9 1.1 Yritystoiminnan kilpailukyky...9 1.2 Resurssitehokas teollisuus... 10 1.3 Matkailun ja palveluiden uudet luovat ratkaisut... 10 1.4 Vihreä talous ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen... 11 1.5 Kilpailukykyinen osaaminen... 12 1.6 Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen... 12 1.7 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen... 14 2. HYVINVOIVA VÄESTÖ...15 2.1 Hyvinvoinnin lisääminen... 15 2.2 Kulttuurin monet mahdollisuudet... 16 2.3 Hyvä työelämä ja liikunta työkyvyn kehittämisessä... 16 2.4 Uudenlaiset käyttäjälähtöiset palvelut ja toimintamallit... 17 3. KESTÄVÄ YMPÄRISTÖ...18 3.1 Vähähiilinen elämäntapa eri aluetyypeillä... 18 3.2 Liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden edistäminen... 19 3.3 Luonnonvarojen kestävä käyttö... 20 4. PTOIMEENPANOSUUNNITELMAN TAUSTAMATERIAALIT...21 4.1 Alueelliset kehitysnäkymät... 21 4.2 Maakuntaohjelman toimeenpanon arviointia vuodelta 2015... 21 4.3 Älykäs erikoistuminen Päijät-Hämeessä... 21 4.4 Yhteistoiminta-alueen toiminta... 22 4.5 Rahoitus... 23 4.6 Vaikutusten arviointi ja seuranta... 23 4.7 Liitteet... 26 3
4 Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2016-2017
YLEISTÄ TOIMEENPANOSTA 2016-2017 JA KÄRKIHANKKEITA Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista on annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2014. Siinä määritellään 32-33 pykälissä, että maakunnan liitto laatii maakuntasuunnitelmaan perustuvan määräaikaisen maakuntaohjelman ja kahden vuoden välein toimeenpanosuunnitelman. Päijät-Hämeen maakuntastrategia ja maakuntaohjelma mahdollistavat toimijoiden, kuntien ja alueviranomaisten yhteisen aluekehittämistyön jatkumisen vuosille 2014-2017. Päijät-Hämeen visio on, että Päijät-Häme on ympäristö- ja hyvinvointiosaamisen maailmanluokan kumppani ja missiona on tehdä asioita yhdessä eli Meitin kans menestyt. Maakuntastrategian teemat: Kehittyvillä markkinoilla osaajana Venäjän ja Pietarin potentiaali Vapaa-ajan ja hyvinvointiliiketoimintaa Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Sosiaalinen osallisuus Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 korostaa voimakkaasti kansainvälistymistä ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamisen verkostoja osana strategian toteuttamista. Maakuntaohjelma yhdistää ensimmäisessä toimintalinjassa globaalin toiminnan haasteet, elinkeinoelämän ja osaamisen. Toinen toimintalinja keskittyy asukkaiden hyvinvointiteeman ympärille. Kolmas toimintalinja nostaa esiin kestävän ympäristön teemoja. Järjestys kuvaa taloudellisesti tiukkaa tilannetta Suomessa ja EU:ssa, jossa vain globaalisti kilpailukykyisellä osaamisella voidaan synnyttää elinkeinoelämälle ja sitä kautta myös julkiselle sektorille lisäarvoa, joka tuottaa hyvinvointia maakuntaan, mutta kuitenkin luontoarvoja kestävämmin kohtelemalla. Maakuntaohjelman toimintalinjat: Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen Hyvinvoiva väestö Kestävä ympäristö Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toimenpiteiden rahoituksessa käytetään alueviranomaisten rahoituksen lisäksi kuntien, eri toimijoiden, yritysten, EU:n ja valtion rahoitusta. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa on maakuntaohjelman toteuttamisen seuraavien vuosien painotukset ja keskeiset toimenpiteet sekä rahoituksen mahdollisuudet. Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyy rahoitussuunnitelma, joka sisältää arviot alueen päätettävissä olevasta kansallisen, Euroopan unionin rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä muusta Euroopan unionin rahoituksesta ja niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. Euroopan unionin ja sitä vastaavan valtion vastinrahan rahoitusosuuksien arviot tehdään hallintoviranomaisen antaman rahoituskehyksen puitteissa. Rahoitussuunnitelmaan otetaan valtakunnallisten suunnitelmien rahoitus tiedoksi. Toimeenpanosuunnitelmassa on lisäksi useamman maakunnan alueella yhteisesti toteutettavia hanke-esityksiä. Päijät-Hämeen liitto kysyi maakunnan kuntien ja toimijoiden aluekehittämisen hanke-esityksiä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan vuosille 2016-2017 syyskuun alkuun mennessä. Päijät-Hämeen liittoon vastaanotettiin noin 130 päivitettyä hanke-esitystä Päijät-Hämeen toimeenpanosuunnitelmaan vuosille 2016-2017. Kaikki maakunnan hanketarpeet eivät ole tulleet ilmoitetuiksi. Saatujen hanke-esitysten yhteismäärä on yli 260 milj. euroa ja tukirahoitusta on esitetty toiveita noin 88 milj. euron edestä. (tarkistettu 15.10.2015) Päijät-Hämeessä on arvioitu, että tukirahoituksen vuosivolyymi on noin 8 milj. euroa eri EU-ohjelmista ja valtion kansallinen rahoitus on joitakin miljoonia kehittämishankkeille. Suurimmat valtion aluehallinnon rahat ovat kohdistettu julkisiin työvoimaja yrityspalveluihin 22 milj. euroa ja perusväylänpitoon 19 milj. euroa vuosittain. Ministeriöiden aluehallinnolle jyvitettyjä rahoitusesityksiä ei ole saatu laajempaa rahoitustaulukkoa varten. 5
Maakuntahallitus ja maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy ja tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman ennen toimittamista ministeriöille. Maakuntahallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 16.10. ja maakunnan yhteistyöryhmä 29.9. Hämeen vaalipiirin kansanedustajat ovat omalta osaltaan tukemassa alueen osaamisen ja kehittämisen kärkihankkeita ja laatineet keskeisille kasvuhankkeille talousarvioaloitteita Päijät-Hämeen liiton kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Vt 12 Lahden eteläisen kehätien tiesuunnitelmasta on valmistunut esitys. Uusi linjaus ja valtatien rakentaminen tekee mahdolliseksi kaupungin ydinkeskusta-alueen maankäytön kehittämisen sekä maakuntaa ja kansainvälistä liikennettä tukevan matkakeskuksen ja monipuolisen asemanseudun rakentamisen. Pohjaveden suojelun tila paranee oleellisesti, kun kauttakulkuliikenne siirtyy pois Salpakankaan ja Lahden runsailta pohjavesialueilta. Alueen pohjavedet toimivat myös pääkaupunkiseudun varavetenä. Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Uudenmaan ELY-keskus, Lahden kaupunki, Hollolan kunta, Päijät-Hämeen liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto rahoittivat tiesuunnitelman laadinnan. Tiehanke liittyy valtion ja Lahden kaupunkiseudun väliseen usean ministerin allekirjoittamaan kasvusopimukseen. Tiesuunnitelmaesitys: https://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-uusimaa-tiehankkeet-tiesuunnitelman-laatiminen-2013-2015#.vfamunltlbc Toteutusrahoitus: Tiesuunnitelman yhteydessä on laadittu yleissuunnitelman mukaisen tavoitetilanteen kustannusennuste. Valtiolle esitetään rakentamissuunnitelmaan aloitusrahoitusta jo vuoden 2016 talousarviosta. Esityksen mukaan valtion kustannusosuus olisi 198 miljoonaa euroa ja kuntien osuus 77 miljoonaa euroa. Kuntien kustannusosuuteen sisältyy 11,5 miljoonaa euroa katuverkon rakenteita. Lahden radanvarren jatkosuunnittelut ja pilottiratkaisut Maakunnallisesti tärkeä Lahden radanvarsi liittyy koko maakunnan kehittämiseen. Hankekokonaisuus on erittäin laaja ja sen tavoitteena on rakennetun, eri maankäyttömuotoja sisältävän ympäristön ja kaupunkiekosysteemin ratkaisujen pilotointi. Radanvarren alueesta tulee Lahden ydinkeskustaan kiinnittyvä tiivis ja urbaani kaupunginosa. Alueella yhdistyvät liikeelämän ja asumisen toiminnot sekä kattavat yksityiset ja julkiset palvelut. Tavoitteena on suunnitella kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen, resurssitehokas, älykkään teknologian edelläkävijäalue. 6
Suunnittelutyö on pohjautunut Lahden Radanvarsi -arkkitehtuurikilpailun voittajatöihin. Suunnittelua on ohjannut myös visio Lahden ympäristökaupunkistrategian mukaisista, kestävää ja ekologista elämäntapaa edistävistä ratkaisuista. Lahden eteläisen kehätien toteuttaminen ja sen mahdollistamat elinkeino- ja yhdyskuntarakennepanostukset, sekä uuden Lahden asemanseutujen kehittäminen ovat merkityksellisiä kilpailukykyisen, kestävän ja resurssitehokkaan seudun rakentamisessa. Lahden kaupungin keskustan ja asemanseudun kehittäminen Salpausselän palveluvyöhykkeen ja Helsinki-Lahti kehityskäytävän risteyskohdassa tuo elinvoimamahdollisuuksia koko seudulle. Neuvoteltava MAL aiesopimus tai kasvusopimus kytkeytyvät tiiviisti tähän kokonaisuuteen. Toteutusrahoitus: Toteutukseen haetaan Interreg-ohjelmasta tukirahoitusta 1 milj. euroa vuodelle 2016 2018 sekä valtion kärkihankkeiden rahoitusta kokeilukulttuurin pilottikohteina. Valtakunnallinen muotoilun innovaatiokeskittymä Hallitusohjelman mukaisessa kärkihankkeessa kootaan valtakunnallinen Lahden malli, jonka tiimoilta on käynnistetty toimijoiden kokoaminen. Toiminnallisina tavoitteina ovat seudun muotoilualan liikevaihto 5%:n kasvu-ura, tuottavuuden kasvattaminen kumppaneiden toiminnassa sekä haastavien markkinatuotteiden ratkaiseminen; paikallisten yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen vahvistaminen muotoilun keinoin. Lahden kaupunki tarjoaa palvelutoimintaansa referenssikohteiksi. Toteutusrahoitus: Toteutukseen haetaan tukirahoitusta 2 milj. euroa vuosille 2016 2018 sekä valtion kärkihankkeiden rahoitusta kokeilukulttuurin pilottikohteina. 7
Suomalaisten Cleantech-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävä ohjelma Hallitusohjelman mukaisessa kärkihankkeessa perustetaan cleantechperaattori yritysten viennin vauhdittamiseksi, vahvistetaan sijoittajien, suuryritysten ja cleantechin kasvuyritysten yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi yhdessä korkeakoulutuksen kanssa sekä luodaan innovatiivisilla hankinnoilla referenssiympäristöjä innovatiivisille ratkaisuille. Toteutusrahoitus: Toteutukseen haetaan valtion kärkihankkeiden rahoitusta cleantech/biotalous ja kokeilukulttuurin pilottikohteina 2 milj. euroa vuosille 2016 2017. Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelman täytäntöönpanoon työttömyyden vähentämiseksi Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelmaan on koottu yhteen kaupungin keskeiset lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet elinkeino- ja kehittämistoimenpiteille, joilla pyritään kaupungin työllisyystilanteen parantamiseen, kuntakokeilutoimenpiteiden ja kehittämisen jatkamiseen. Lahden kaupunki on valmis ottamaan entistä laajempaa roolia, mutta myös rahoitusta, tehtävien kokeiluhoitamista varten. Toteutusrahoitus: Työllisyystoimien tehostaminen vuonna 2016-2017 talousarviosta 4 milj. euroa. Kimolan vesiväylän uudistaminen Heinolan ja Kouvolan kaupungit sekä Iitin kunta ovat tehneet so pi muk sen Kimolan vesiväylävahankkeen edistämisestä. Toteutuessaan hanke tulee lisäämään merkittävästi veneilyä ja muuta matkailua Päijänteen ja Kymenlaakson välillä. Hanke tulee toimimaan merkittävänä kehitysväylänä matkailuelinkeinon kehittämisessä Heinolan ja Päijänteen alueella. Kustannuksiksi on arvioitu n. 10 milj. euroa. Kuntien alustava osuus on 3.5 milj. euroa. Toteutusrahoitus: Valtiolta vuoden 2016 talousarvioon 2 milj. euroa ja sen jälkeisille vuosille 4,5 milj. euroa. Hennan puutarhakaupunki ja Tuuliharjan yritysalue, aloitusvaihe Oikoradan ja moottoritien yhteyteen rakentuva omaleimainen, ekologinen puutarhakaupunki Henna saanee 2016 avattavan uuden aseman, Hennan bulevardi ja liityntäpysäköintipaikan noin 100 autolle. Hennan 1. vaiheessa rakennetaan kunnallistekniikka, ensimmäiset asuinkorttelit sekä liityntäyhteydet asemalle. Kokonaisuuteen kuuluu myös Tuuliharjan yritysalue, Tuuliharjan liittymän parantaminen ja yhdystien Tuuliharja-Vanha Lahdentie suunnittelu ja toteutus. Maankäyttö mahdollistaa myös poikkeuksellisen runsaasti tilaa vaativien toimintojen sijoittamiseen. Toteutusrahoitus: Ensimmäisen vaiheen kokoojakatuun Tuuliharja Vanha Lahden tie tarvitaan noin 3 milj. euron rahoitus. 8
TOIMEENPANO TOIMINTALINJOITTAIN Toimeenpanossa hyödynnettäviä rahoituslähteitä, tavoitteiden ja seurannan mittareita on esitetty tarkemmin maakuntaohjelmassa. Rahoituslähteitä ovat mm. rakennerahasto-ohjelmat (ESR- ja EAKR), maaseuturahasto, kansallinen rahoitus eri ministeriöistä, TEKES, Finnvera ja mm. EU:n alue- ja kansainväliset rahoitusohjelmat. 1. Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen Uusi EU:n rakennerahastokausi vuosille 2014 2020 kuvaa osuvasti suomalaisen kilpailukyvyn haasteita ja muutostarpeita. Myös tulevaisuusselonteko ja maakuntastrategia antavat viitteitä tulevasta, kun työelämä tulee muuttumaan monin tavoin. Digitaalitalouden muutos jatkuu ja työnteon kulttuuri muuttuu. Useilla aloilla työn ja opiskelun voi suunnitella itse, mutta samalla vastuu työn- ja oppimisen tuloksista lisääntyy. Verkostojen merkitys ja yhteistyö lisääntyy kaikissa toimintaympäristöissä. Entistä useampi tekee töitä globaalisti yli kansallisten rajojen. Vaatimukset kansainväliselle osaamiselle ja työelämäkäytännön kielitaidolle kasvavat. 1.1 Yritystoiminnan kilpailukyky PK-yritysten kilpailukyvyn, kasvun ja kansainvälisyyden parantamiseksi Päijät-Häme toteuttaa aktiivista yritysten kehittämisavustuspolitiikkaa. Voimavarana ovat yritysten, kuntien, valtion ja EU:n resurssit. Kansalliset ohjelmat ja uusi rakennerahasto-ohjelma tukevat Päijät-Hämeen energia- ja materiaalitehokkuutta parantavia investointeja, uusien yritysten hautomotoimintoja ja yritysverkostojen kehittämisen ekosysteemihankkeita. Päijät-Hämeen maakuntastrategia nostaa esiin infrastruktuuriteknologiat, puhtaan veden, ympäristön (cleantech), matkailun, terveydenhuollon ja koulutuksen vientituotteet. Päijät-Häme tavoittelee laajasti yritysten toimintaedellytysten parantamista, sektorirajat ylittäen ja hyödyntäen maakunnan profiloituja kärkiosaamisaloja uuden, innovatiivisen yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymisen edistämiseen, nykyisen liiketoiminnan uudistamiseen ja yritysten kansainvälistymisen vauhdittamiseen. Yritystoiminnan kehittämisessä tulee täysimittaisesti hyödyntää alueen ja verkostojen tutkimus- ja kehittämistyöstä johdettavat liiketoimintamahdollisuudet. Esimerkkejä hanke-esityksistä: Heinolan keskustan elinvoimaisuuden lisääminen Heinolan kaupunki 2016-2019 1 000 000 500 000 Cleantechin kärkihanke Lahden kaupunki 2016-2019 9 000 000 Yritystoiminta-alueiden uudet maankäyttöratkaisut Lahden kaupunki 2012-2017 600 000 400 000 Hennalan alue (Kasvusopimus 2.7) Lahden kaupunki, Senaatti Kiinteistöt, Ladec 2014-2017 1 200 000 300 000 Kujalan logistiikkakeskus Lahden kaupunki 2014-2018 4 500 000 1 500 000 Lean startup-menetelmään perustuva kasvuyritysten kehittämis- ja kiihdyttämömalli Yrittäjyyden edistäminen ja pienyrittäjien tuki Lahden kaupunkiseudulla LADEC 2015-2016 710 000 400 000 LADEC 2015-2016 350 000 280 000 Lahden alueen yritysten viennin-edistäminen LADEC 2015-2016 900 000 450 000 Lahden alueen yritysten uudistuminen LADEC 2015-2017 1 500 000 750 000 Lahden alueen kehittäminen logistiikkakeskittymänä LADEC 2016-2018 760 000 Co-Design Finland(Co-Design Bay) LAMK 2016-2017 700 000 400 000 9
CollWeNet-Collaborative Well-boing Network LAMK 2016-2018 1 500 000 600 000 Silversurfers LAMK 2016-2018 900 000 350 000 Supporting youth entrepreneurship LAMK 2016-2017 750 000 150 000 Design-pohjaisen yrittäjyyden poikittaiset innovaatiot LAMK 2016-2018 300 000 75 000 Fumatecin palvelutoiminnan kehitys LAMK/Fumatec 2016-350 000 350 000 Ruoka Etelä-Suomen kilpailukyvyn vahvistajana LAMK 2016-2018 350 000 200 000 Boost Lahti LADEC 2016-2017 1 000 000 700 000 1.2 Resurssitehokas teollisuus Kaupunkiympäristöistä ja teollisuuden uudistuksesta tulee löytää lisää voimavaroja elinkeinoelämän ja kuntien palveluiden tuottamisen prosesseihin. Teollinen prosessi on entistä enemmän palveluketjun pidentämistä ja osana yritysten kehittämistä kaupungit ottavat entistä enemmän vastuuta älykkäistä hankinnoista ja investointien toteuttamisesta. Lahden alueelle on laadittu joulukuussa 2013 valtion kanssa kasvusopimus yhdessä 11 muun suurimman kaupunkiseudun kanssa. Sopimusten tarkoitus on luoda valtion eri toimijoiden, kaupunkiseudun kuntien ja korkeakoulujen välille uudenlainen kumppanuus, jotta kasvun kannalta keskeiset asiat pystytään toteuttamaan yhteistyössä. Lahden seudun sopimuksen keskeiset painopisteet ovat: uudistava elinkeinopolitiikka, jossa korostuvat ympäristö, muotoilu ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta, vetovoimaa vahvistavat maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ja työttömyyden vähentäminen. Maankäytön osalla Lahden kaupunkiseudun sopimus korostaa kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja mm. radanvarrelle asemien seuduille Lahdessa ja Hennan Orimattilassa. Eteläisen kehätien tiesuunnitelma, joukkoliikenne sekä kaupunkiseudun sisällä että Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä ovat sopimuksessa sovittuja teemoja. Lahden kaupunkiseutu on partnerina päättyvässä Tampereen vetämässä INKA-ohjelman konsortiossa Lähtökohtana kaupunkiseudun teollinen rakennemuutos ja tulevaisuuden työpaikkojen synnyttäminen. Tavoitteena on muuttaa Lahden kaupunkiseudun teollista perustaa niin, että cleantech ja muotoilu ovat vahvasti mukana kasvutekijöissä. Tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa hyödyntäen kaupungin nopeaa uudistumista uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden avulla. Lahden kaupunki voi toimia kehitysavausten tekijänä ja vahvistaa omaa elinkeino- ja työllissyystoimenpiteitä. Esimerkkejä hanke-esityksistä: Radanvarren kehitysympäristö LADEC 2016-2018 1 000 000 Uusiomateriaalit kalusteteollisuudessa LAMK, Fumatec 2017-2018 800 000 200 000 Sustainable Materials and Composites creasing new business LAMK 2016-2019 1 500 000 450 000 Sellukuidun käyttö ja uudet sovellukset LAMK 2016-2018 1 000 000 400 000 Biomateriaalien hyödyntäminen tuotteissa ja uudet liiketoimintamahdollisuudet LAMK 2016-2017 300 000 1.3 Matkailun ja palveluiden uudet luovat ratkaisut Päijät-Hämeen matkailuelinkeino hyödyntää pääkaupunkiseudun vetovoimaa ja Pietarin läheisyyttä. Päijät-Hämeen matkailustrategia 2010 2015 korostaa yhteiskuntavastuullista toimintatapaa osana matkailuyritysten arkea. Maakunnallisen matkailustrategian tehokas toteutus edellyttää entistä monipuolisemman palveluverkoston rakentamista. 10
Liikuntatapahtumilla sekä urheilun kansallisen ja kansainvälisen statuksen tapahtumilla on merkittävä vaikutus alueen profiiliin ja matkailutuloon. Tapahtumamatkailu on perinteisten matkailupalveluiden yhdistämistä liikunnan, urheilun, kulttuurin tai viihdetapahtumien kanssa. Tapahtumat synnyttävät alueelle uutta osaamista ja uutta yritystoimintaa. Lahti on yksi Suomen viidestä suuresta messukaupungista. Alueen hyvinvointimatkailulta voidaan edelleen odottaa kasvua ja uusia palveluratkaisuja mm. venäläisten, keskieurooppalaisten ja aasialaisten matkailijoiden osalta. Alueella voidaan luoda palveluratkaisuja ruokapalveluihin, joissa voidaan pilotoida uusia lähi-, luomu-, kasvis- tai sesonkituotteita ja niiden kilpailutusta. Esimerkkejä hanke-esityksistä: Teivaan hotelli ja satama-alue Ladec, Lahden kaupunki 2013-2017 200 000 100 000 Mukkulan matkailualueen kehittäminen Ladec, Lahden kaupunki 2013-2018 200 000 200 000 Biosfääriohjelman toteutus Päijät-Hämeessä Lahden seudun ympäristöpalvelut 2015-2016 1 000 000 900 000 Better Food Triange LAMK 2017-2020 2 000 000 500 000 Mennään metsään LAMK 2016-2018 400 000 400 000 Designing Green Well-Being Tourism LAMK 2016-2019 2 000 000 800 000 Wild Waters and Well-being: Hyvinvointimatkailun kehittämishanke Salpausselästä kansainvälinen luontomatkailukohde, Geopark LAMK 2016-2018 950 000 550 000 LAMK 2016 73 000 55 000 Vapaa-ajan asumisesta voimaa maaseudulle LAMK 2016-2017 300 000 300 000 Yksilölliset matkailupolut Koulutuskeskus Salpaus 2016-2018 500 000 350 000 Kireitä siimoja Hämeessä -jatkohanke Koulutuskeskus Salpaus 2016-2018 350 000 250 000 1.4 Vihreä talous ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen Päijät-Hämeen runsaita luonnonvaroja hyödynnetään ja kehitetään uutta, luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjautuvaa vähähiilistä liiketoimintaa, bioenergian tuotantoa, luontoon perustuvaa palveluliiketoimintaa ja paikallisiin raaka-aineisiin perustuvaa elintarviketuotantoa. Elintarviketuotannon arvoketjussa tulee edelleen nostaa lisäarvoa ja kasvattaa vientiä. Vihreän kemian merkitys korostuu. Paikallista materiaalikiertoa kehitetään niin, että biopohjaiset jätteet ja muut sivuvirrat saadaan entistä paremmin muiden tuotteiden raaka-aineeksi. Näin edistetään suljettuun kiertoon perustuvaa liiketoimintaa ja teollisia symbiooseja. Maakunnassa on runsaasti puuosaamista muun muassa puurakentamista, kalusteteollisuutta ja alan koulutusta, joiden avulla voidaan nostaa jalostusastetta. Ekosysteemipalveluiden arvottaminen edistää myös luonnonvarojen kestävää käyttöä, kun erilaisia vaihtoehtoja voidaan punnita sen mukaan, mitä vaikutuksia niillä on ekosysteemipalveluiden tuotantoon. Esimerkkejä hanke-esityksistä: Heinola BioInvest Heinolan kaupunki, yritykset 2015-2017 200 000 140 000 Energiatehokkuutta korjausrakentamiseen Heinolan kaupunki, yritykset 2015-2017 200 000 140 000 Bio- ja kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksien vahvistaminen LADEC 2015-2017 650 000 325 000 StarNet LAMK 2016-2018 1 200 000 400 000 InforME LAMK 2015-2018 575 000 300 000 11
ALDIGA; biodiesel from mixotrophic microalgae ALGIND; Algae energy business opportunities in India for Finnish companies ALGOMEG -Health promoting food and feed from micro-algal omega-3 fatty acids, pigments, and bioactive peptides produced on food industry side streams LEVARBIO - Levien arvokkaiden biomolekyylien ja biomassan hyödyntäminen ravinnossa, rehuna ja energiana INSURE - Innovative Sustainable Remediation Helsingin yliopisto 2010-2012 247 000 Helsingin yliopisto 2012-2013 600 000 Helsingin yliopisto 2014-2016 200 000 Helsingin yliopisto 2015-2017 150 000 Helsingin yliopisto 2015-2018 290 000 1.5 Kilpailukykyinen osaaminen Maakunnassa ja sen kaupunkikeskuksessa Lahdessa on monipuolista osaamista. Lahden Yliopistokampus ja alueen ammattikorkeakoulut muodostavat verkostoineen kansainvälisesti monipuolisen toiminta-alustan Lahden Yliopistokampus kokoaa ja linkittää yhteen maakunnan tarpeisiin eri yliopistojen vahvuuksiin ja toimijoiden omiin profiileihin perustuvan toiminnan. Koulutuskeskus Salpaus on maakunnan kattava, monipuolinen, nuoria ja aikuisia opiskelijoita sekä työelämää Päijät-Hämeessä palveleva toisen asteen oppilaitos. Lisäksi alueella on aktiivinen vapaan sivistystyön toimijaverkosto. Päijät-Hämeeseen on laadittu koulutuspoliittiset linjaukset, joissa korostetaan linjauksia: osaamisalojen yhdistelmillä ajankohtaisuutta, työelämä ja yrittäjyys koulutuksen ytimessä, metataidot osataan vauvasta vaariin, syrjäytymiseen tartutaan napakasti ja kansainvälistä yhteistyötä lisätään. Lahden yliopistokampukseen kuuluvat yliopistot, Lahden ammattikorkeakoulu ja OKM tukevat Lahden alueen kehittymistä ympäristöosaamisen ja muotoilun kansainvälisen tason keskittymänä ja osana laajan metropolialueen innovaatioympäristöä. Tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen ja LAMK:ia muotoilu- ja ympäristöosaamisen kumppaneina, joilla on yhteistyössä yrityselämän kanssa erityinen rooli alueen kehityksessä. Niemen osaamiskeskittymä yhdistää korkeakoulutuksen ja yritystoiminnan samalle kampukselle. Niemen alueelle keskitetään Lahden ammattikorkeakoulun toiminnot, valtaosa Lahdessa toimivien yliopistojen toiminnasta, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja aloittavia yrityksiä. Suhteessa väkilukuun maakunnassa on erittäin vähän korkeakoulutuksen aloituspaikkoja muihin maakuntiin verrattuna. Esimerkkejä hanke-esityksistä: Niemen kampusalue (Kasvusopimus 2.4) Lahden kaupunki, Ladec 2014-2017 1 500 000 500 000 Smart Cities in Smart Regions LAMK 2015-2016 200 000 200 000 Viestintä yritysten menestystekijänä Helsingin yliopisto 2015-2017 700 000 1.6 Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen EAKR-voimavaroja voidaan käyttää uuden tiedon ja osaamisen tuottamiseen ja hyödyntämisen. Alueen yliopistotoiminta on muutoksessa ja Helsingin yliopisto on vuonna 2013 päättänyt koota Lahden toiminnot yhteen ja vahvistaa läsnäoloaan alueella ja on perustanut Lahden tutkimus- ja opetusverkoston. Yhdistävänä tutkimusteemoina ovat kaupunkiympäristön ekosysteemipalvelut ja kestävä kehitys. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on käynnistänyt vuonna 2013 selvityksen LUT:in toiminnan laajentamiseksi Lahdessa teknillisen tiedekunnan, erityisesti ympäristötekniikan, osaamispohjaan perustuen. Aalto-yliopisto on viime vuosien aikana vähentänyt toimintaansa Lahdessa ja maakunnassa, se jatkaa alueella vaikuttamista hankekumppanuuksien kautta. 12
Keskeisiä osaamisen-ohjelmia ovat mm. vihreää taloutta (osana cleantech ja biotalous), muotoilua, hyvinvointia ja innovaatioita yhdistävät tutkimusohjelmat, joilla on lisäarvoa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehittämiseksi. Esimerkiksi HY Helsingin yliopisto, LUT Lahti School of Innovation, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikkö ja Lahden ammattikorkeakoulu ovat yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa valmistelleet yhteisen ohjelmakokonaisuuden, jonka tavoitteena on luoda uudenlainen innovaatioympäristö palvelemaan terveysliikuntaan liittyviä tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeita. Päijät-Hämeessä rahoitetaan korkeatasoista, ratkaisuhakuista tutkimusta, joka tuottaa lisäarvoa palvelu- tai tuoteliiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Esimerkkejä hanke-esityksistä: School is a serious game LAMK 2018 300 000 75 000 OASIS: Observatories based on Applications and Semantic Information system LAMK, osatoteuttaja H2020-ohjelma 2016-2018 3 800 000 750 000 STEMFY LAMK, osatoteuttaja H2020 2016-2019 1 800 000 150 000 Smart School LAMK 2016-2018 350 000 200 000 Yhteisöllisyyden johtaminen Suomen urheiluopisto Vierumäki 2015-2017 400 000 Markkinoiden kaappaaminen uusilla digitaalisilla konsepteilla (DigiKaappaus) LUT 2016-2017 490 000 294 000 Johtajuuden merkitys improvisoinnissa ja kokeiluissa Turun kauppakorkeakoulu, mukana LUT 2016-2020 990 000 692 330 Entrepreneurship and the Local Systemic Context - Interaction and Mutual Benefits Muotoilupalvelujen tarkastelu osana innovaatioprosessia (Co-Design Finlandin osahanke) Osaamisen puutteiden merkitys tuottavuuden kehittämisen esteenä Beyond arts-based inititiatives in work-based learning - learning theory in practice Yhteispelillä hyvinvointia, tuottavuutta ja kilpailukykyä Työn imu ja innovatiivisuus henkilöstön hyvinvoinnin tuloksina jatkuvan muutoksen maailmassa LUT 2016-2020 400 000 280 000 LUT 2016-2017 137 000 82 200 LUT 2016-2017 65 800 46084 University of Chester 2015-2018 300 000 na Turun yliopisto, LUT 2016-2018 635 000 485 000 LUT ja Saimia 2016-2017 201 450 120 870 Digitalisaation hyödyntäminen teollisuudessa LAMK ja LUT 2016-2018 auki 70 % Innovaatioautomaation ekosysteemit LUT 2016-2018 700 000 490000 Omistajuuden tutkimus LUT 2016-2018 200 000 160 000 Kestävän yrittäjyyden innovaatiot LUT, yhden työpaketin osalta mukana LAMK 2015-2017 764 460 535 122 Ulkoistuksen vaikutusten arviointi - USVAKOtutkimushanke LUT 2015-2017 176 000 138 000 Menestyvät suomalaiset asiakasviisaat organisaatiot Asiakasarvon johtaminen ja mittaaminen digitaalisen ajan liiketoimintamalleissa LUT ja LAMK 2015-2017 673 636 567 356 13
PELURI - Pelin muuttaminen strategisella arvoinnovoinnilla LUT ja Saimia 2015-2106 560 000 336 000 Robots and the Future of Welfare Services Aalto yliopisto, LUT osatoteuttajana 2015-2021 818000 (LUT-osuus) 572 600 1.7 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Ammatillinen koulutus yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa on keskeisessä roolissa nuorisotakuun ja siihen kuuluvien koulutustakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamisessa. Painopiste siirtyy entistä enemmän nuorten, vähän koulutettujen aikuisten osaamistason nostoon, työelämässä olevien aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sekä mm. maahanmuuttajien koulutukseen. Lisäksi tulee huomioida koulutusjatkumo perusasteelta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja sieltä edelleen korkea-asteelle erityisesti ammattikorkeakouluun. Voimia tulee suunnata määrätietoisemmin uudenlaisiin aikuiskoulutuksen muotoihin ja koulutuspolkuihin, joilla voisi edetä myös tutkintoihin tai korkean statuksen sisältäviin erikoistumisopintoihin. Koulutuskeskus Salpaus palvelee hyvin alueen elinkeinoelämää ja on monipuolinen, nuorten ja aikuisten opiskelijoiden toisen asteen oppilaitos. Yhteistyössä kuntien kanssa kehitetään perusopetuksen päättävien nuorten nivelvaiheen ohjausta ja räätälöidään uudenlaisia opintopolkuja vaille koulutuspaikkaa jääville nuorille ja aikuisille. Räätälöityjä uudet työpaikat syntyvät ensisijaisesti palvelualoille. Alueella uskotaan erityisesti hyvinvointisektorin yritystoiminnan vahvaan kehitykseen erityisesti ympäristö- ja biotalouden liiketoiminnassa. Myös teollisuuden toimintatavat kehittyvät palveluliiketoiminnan suuntaan. Päijät-Hämeessä edistetään yrittäjyyskasvatuksen strategiaa. Esimerkkejä hanke-esityksistä: Huippuosaamisen kasvupolku LAMK 2015-2018 600 000 450 000 Green Takuli LAMK, osatoteuttaja 2016-2018 150 000 OPINtie Koulutuskeskus Salpaus 2015-2017 950 000 700 000 Huippuammattilaisuuden kasvupolku LAMK 2016-2018 600 000 450 000 Piilotyöpaikat esiin - etsivän työllistämisen kehittäminen LAMK/ Koulutuskeskus Salpaus 2016-2018 700 000 250 000 Yrittäjyyspolku Koulutuskeskus Salpaus 2016-2018 380 000 290 000 Nivelvaihe vahvaksi Koulutuskeskus Salpaus 2016-2018 450 000 350 000 14
2. Hyvinvoiva väestö Maakunnassa lisätään hyvinvointia ja torjutaan syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia. Painotusta hyvinvoinnissa lisätään ennaltaehkäisevien menetelmien kehittämiseen. Köyhyyden torjunnalla parannetaan heikossa työmarkkinaasemassa olevien henkilöiden työ- ja toimintakykyä kehittämällä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita, sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja palvelujen asiakaslähtöisyyttä. Maakuntaohjelman työpajoissa on todettu, että meillä on oltava tahtotila ja välineet pitää kaikki mukana yhteiskunnan yhteisissä toiminnoissa. Maakunnan monipuoliset kulttuuripalvelut ja luonto parantavat hyvinvointia. Maakunnassa voi nauttia huippukonserteista, kesäisistä näytelmistä, hienoista urheilutapahtumista tai vaeltaa pitkin opastettuja reittejä. Päijät-Hämeessä on runsaasti rakennettua hyvinvointi- ja liikuntapaikkaympäristöjä. Vain osa hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvästä liittyy rakennettuun varta vasten rakennettuun ympäristöön. 2.1 Hyvinvoinnin lisääminen Hyvinvointia voidaan maakunnassa parhaiten lisätä ehkäisemällä syrjäytymistä. Se tarkoittaa työttömyyden vähentämistä etenkin nuorten keskuudessa, köyhyyden poistamista ja lisätään tulevaisuuteen suuntautuneisuutta. Erityisenä painopisteenä ovat lapset, nuoret ja lapsiperheet. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi jatketaan ja monipuolistetaan etsivätoimintaa. Aktivoidaan asukkaita omaehtoiseen kehittämiseen. Keskeisiä kumppaneita ovat jo olemassa olevat verkostot ja toiminnalliset ryhmät. Näitä ryhmiä ovat kyläyhdistykset, asukasyhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat yhdessä kehittämisorganisaatioiden kanssa. Ikääntyvien palvelujen kehittämisessä keskeistä on siirtää laitospalvelun tarvetta myöhäisempään ikään ja purkaa laitosvaltaista hoitojärjestelmää nopeasti ja kustannuksia säästäen. Parannetaan maahanmuuton palveluita ja kotouttamisen yhteistä ohjausta. Ehkäistään päihteiden etenkin alkoholin liikakäytöstä johtuvia haittoja. Kunnat laativat lakisääteiset hyvinvointikertomukset ja laativat hyvinvointi suunnitelmat, joiden avulla pyritään tunnistamaan kuntien hyvinvoinnin haasteita ja nimeämään toimenpiteitä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Esimerkkejä hanke-esityksistä: Vierumäen - Konniveden alueen kansainvälinen luontomatkailu- ja hyvinvointikeskus Heinolan kaupunki, UPM, Vierumäki, yritykset 2016-2020 3 000 000 2 100 000 Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelman täytäntöönpano Lahden kaupunginsairaalan osastojen perusparannukset Lahden kaupunki 2014-2016 4 000 000 Lahden kaupunki, tilakeskus 2015-2018 41 800 000 20 900 000 Aluekeittiöhanke Lahden Tilatalot Oy 2015-2016 5 300 000 Nuorten starttipaja Lahden kaupunki 2013-2016 166 000 80 000 Koulunuorisotyön laajentaminen Lahden kaupunki 2015-2017 175 000 105 000 Tuleva palvelutalokokemus ja digitaalisuuden hyödyntäminen palvelukotikonseptissa LAMK 800 000 LoHTu LAMK, osatoteuttaja 2016-2018 500 000 150 000 Maahanmuuttajien palveluiden ja kotoutumiskoulutuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus 2016-2018 450 000 330 000 Hollolan perhepuisto Hollolan kunta 2016 570 000 Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Hollolan kunta 2016-2017 50 000 Ikääntymisvalmennus Hollolan kunta 2017-2017 50 000 Miehet kuntoon Hollolan kunta 2016-2017 50 000 15
2.2 Kulttuurin monet mahdollisuudet Kulttuurin luovat alat keskittyvät suurelta osin keskuskaupunki Lahteen ja Heinolaan. Päijät-Hämeessä edistetään luovia aloja ja kulttuuriyrittäjyyttä, kulttuurimatkailua ja kansainvälistä kulttuurifoorumitoimintaa. Maakunnassa tehdään yhteistyötä alueellisten taidetoimikuntien kanssa. Päijät-Hämeen liikunta- ja taidekulttuuri ovat monipuolinen ilmentymä ja tarjoaa elämyksiä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Lahden MM-kisat 2017 tulee hyödyntää monipuolisesti alueen markkinoinnissa alueen elinkeinoelämän tueksi ja osana Suomi 100 vuotta teematapahtumia. Maaseudun ja kylien kehittämisessä kulttuurilla on iso merkitys, jota voidaan edelleen kehittää ohjelmatyön avulla. Luoviin alojen kehittämissä painotusta on alueen osaamiskärkiin liittyvissä aloissa kuten muotoilupalvelut, digimuotoilu- ja tuotanto, peliala, musiikki, teatteri, kädentaidot ja liikunta- ja elämyspalvelut. Esimerkkejä hanke-esityksistä: Lasten kulttuurikeskusverkoston jäsenyys Lahden kaupunki, liikunnan ja kulttuurin yhteiset palvelut 175 000 Kulttuuriympäristöistä liiketoimintaa - Digikulttuurikylät LAMK 2015-2017 500 000 Taide ja taiteilijuus mediayhteiskunnassa Helsingin yliopisto 2016-2017 100 000 Suomi 100 vuotta hankkeita useita toteuttajia, PHL 2016-2017 180 000 2.3 Hyvä työelämä ja liikunta työkyvyn kehittämisessä Päijät-Hämeessä tulee edistää nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämistä (ESRtoiminta). Nuorisotakuuta tulee tehostaa sidosryhmien yhteistyössä vaikuttavuuden parantamiseksi. Neuvonta-, koulutus- ja työllisyyspalveluiden kehittäminen on avainasemassa maakunnan ja kuntien heikossa asemassa olevien henkilöiden syrjäytymisen ehkäisemisessä. Parannetaan työhyvinvointia ja samalla tuottavuutta hankkeisiin osallistuvissa yrityksissä ja organisaatioissa. Hankkeissa tuotetaan uusia työelämää kehittäviä toimintatapoja esimerkiksi työn organisoinnissa, johtamisessa ja hyödynnetään hyviä olemassa olevia malleja. Erityishuomiota kiinnitetään osatyökykyisten työssä pysymiseen ja ennenaikaisten eläkkeelle poistuman ehkäisyyn. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta yhdistyy Päijät-Hämeessä elinikäisen elintapa- ja liikuntaosaamiseen, joka tulee maakuntalaisille arjen hyväksi kumppaniksi oman elämän hallintaan. Jatketaan maakunnan terveysliikuntakärjen ohjelma- ja hanketyötä ja tehdään siitä edelleen liiketoimintaa kasvavassa määrin. Hälvälän ampuradan käytön jatkuminen ja toimintojen siirto tulee ratkaista 10 vuoden aikana. Esimerkkejä hanke-esityksistä: Ympäristöneutraali ampumarata Pikijärven alueella Uutta työtä tekijälähtöisesti uudenlaisessa toimintaympäristössä Heinolan kaupunki, Heinolan Ampujat Ry Heinolan kaupunki/ työtekijät, yhteistyötahot 2015-2017 700 000 600 000 2016-2018 400 000 280 000 Liikkuva voimavarakatsastus LAMK 2016-2017 300 000 Muuttuvan työelämän uuden työsuojelunäkökulmat Neurologisten vammaisjärjestöjen liikuntavastaavien koulutus ja tuki Päijät-Hämeessä LAMK 2016 100 000 100 000 300 000 Liikkuako vai ei? Helsingin yliopisto 2015-2016 500 000 16
2.4 Uudenlaiset käyttäjälähtöiset palvelut ja toimintamallit Maakunnassa on hyvää käyttäjälähtöistä kehittämisosaamista. Käyttäjälähtöisissä palvelumalleissa käyttäjät osallistuvat kehitystyöhön. Heidät haastetaan tuottamaan itse tietoa ja kertomaan palvelukokemuksistaan. Tutkijat seuraavat palvelujen käyttäjien ja tarjoajien toimintaa huomaamattomasti ja havainnoivat sitä. Palvelumuotoilu on osa laajempaa ilmiötä, jossa tuotekehitysprosessin painopiste on siirtynyt uusien ideoiden muokkaamiseen asiakkaiden kanssa tehdyn luovan työn pohjalta. Käyttäjälähtöisten palvelumallien tulee lisätä prosessien tuottavuutta ja asiakaskokemuksen parantamista. Päijät- Hämeessä käynnistyi vuoden 2015 aikana palvelumuotoilurahoituksella useita hankkeita, jotka jatkuvat vuoden 2016 aikana. Maaseudun ja kylien asukkaiden tilanteen kehittämiseksi tulee kehittää uudenlaisia palveluita, jotka eivät ole paikkaan sidottuja. Samoista malleista voi syntyä kustannustehokkuutta myös kaupunkiympäristöissä. Leader-toiminta rahoittaa paikallisen kehittämisen hankkeita. Sosiaali- ja terveysalan palveluihin tulee saada erityistä kustannustehokkuutta, mutta kuitenkaan palvelutason heikentymättä. Maakunnassa toteutetaan palvelutori-hanke (SITRA). Esimerkkejä hanke-esityksistä: Vaikuttavia ja mitattavia prosesseja verkossa Heinolan kaupunki, yritykset, muut toimijat 2016-2018 300 000 200 000 Muotoilun kärkihanke Lahden kaupunki 2016-2018 20 000 000 7 000 000 Lahden kaupungin palvelukonseptin toimenpiteiden toteuttaminen Lahden kaupunki 2015-2016 300 000 150 000 Avoin kaupunki Lahden kaupunki 2015-2017 200 000 150 000 Teknisen ja ympäristösektorin sähköisten palveluiden uudet toimintatavat Lahden kaupunki 2012-2017 900 000 450 000 Smart Healthcare Logistics LAMK, osatoteuttaja 2017-2019 2 500 000 500 000 Palvelutoiminta kotona Helsingin yliopisto 2016-2018 700 000 *Hollolassa on myös kuntaliitoksen myötä tarpeita kehittää kuntalaisvaikuttamista ja vuorovaikuttavuutta. 17
3. Kestävä ympäristö Lahden kaupunkiseudun kunnat kehittävät kestävää, energia- ja resurssitehokasta kaupunkikokonaisuutta uuden Lahden (Nastola) ja Hollolan (Hämeenkoski) keskustaajamien muodostamaa nauhamaista kaupunkirakennetta sekä ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palvelutoimintoja kuntien keskusta- ja taajama-alueille sekä rautatieasemien ympäristöön. Kunnat painottavat kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kaikissa maankäyttö- ja kaupunkikehittämishankkeissa sekä kehittävät yhdessä valtion kanssa seudullisesti yhtenäistä ja korkeatasoisesti hoidettua jalankulun ja pyöräilyn runkoverkkoa. Lahden kaupunkiseudun uudet asuin-, työpaikka- ja palvelualueet toteutetaan ekologisina, energia- ja resurssitehokkaan rakentamisen sekä kestävien liikenne- ja kaupunkiratkaisujen edelläkävijäalueina. Ensimmäisen vaiheen kehittämisalueiksi Lahden kaupunkiseutu on valinnut seuraavat alueet: Ranta-Kartano, Niemi ja Aseman seutu (Lahti), Henna (Orimattila), Kukonkangas (Hollola), Villähteen aseman alue (Nastola). Lisäksi toimenpiteissä tulee huomioida pohjaveden suojeluun tähtäävät toimenpiteet. 3.1 Vähähiilinen elämäntapa eri aluetyypeillä Päijät-Hämeen maakunta ja kunnat ovat asettaneet tavoitteita vähähiilisen talouden edistämiseen. Suomen EAKR:n rahoituksesta 25 prosenttia tulee kohdistua vähähiilisen talouden tukemiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa toimia, jotka kohdistuvat uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä uusien energia- ja materiaalitehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen. Vähähiilistä taloutta voidaan edistää lisäämällä teollisia symbiooseja, lisäksi fossiilisia raaka-aineita vaihdetaan biomassapohjaisiin raaka-aineisiin. Tulevaisuudessa hyödykkeet tuotetaan resurssitehokkaammin ja logistiikalla on entistä suurempi rooli kuluttajalle eettisesti ja taloudellisesti. Kestävän maankäytön tavoitteena on kehittää toimivia keinoja valtion omistamien valtiokäytöstä poistuneiden tai poistuvien alueiden, erityisesti asemanseutujen kehittämishankkeiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä maankäyttöhyötyjen kohdentamiseksi mm. Lahden asemanseudulla. Ohjelmakauden aikana laaditaan Päijät-Hämeen maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen MALPE toteuttamisohjelma (LKS-kasvusopimus). MALPE toteuttamisohjelman tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, joukkoliikenteen edellytyksien parantaminen ja useamman ja eritasoisen keskuksen yhdyskuntarakenteen vahvistaminen. Ekosysteemipalvelujen arvottaminen antaa muun muassa mahdollisuuden arvioida ekosysteemipalveluiden merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Esimerkkejä hanke-esityksistä: MAL-aiesopimus Lahden kaupunki 2016-2019 5 000 000 Kasvusopimus Lahden kaupunki 2016-2019 7 000 000 6 000 000 Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut- alueellinen energiatietopalvelu LIFE ILPO: Groundwater resources in changing climate and intensified land use - feasible options for water management Lahden seudun ympäristöpalvelut, Wirma Oy LAMK osatoteuttaja, GTK, Ilmatieteen laitos, Hkin yliopisto, Lahden kaupunki 2015-2016 190 100 58 000 2016-2020 1 900 000 500 000 Orimattilan keskustan kehittäminen Orimattilan kaupunki 2016-2017 1 000 000 Hennan älykäs vähähiilinen energiatuotantojärjestelmä Orimattilan Lämpö Oy 2015-2020 2 500 000 Ilmastonmuutokseen varautumisen vastuut ja investoinnit kuntaorganisaatioissa Lahden kaupunki /Lahden seudun ympäristöpalvelut 2015-2018 270 000 200 000 Ilola-Suopelto-Päijätsalo Sysmän kunta 2016-2018 500 000 18
Ranta-Kartanon alue ja Kisapuisto (Kasvusopimus 2.4) Lahden Radanvarsi (Kasvusopimus) Lahden kaupunki, maankäyttö, kunnallistekniikka Lahden kaupunki, VR, Livi, UELY, maanomistajat 2013-2018 9 100 000 1 000 000 2014-2020 400 000 200 000 3.2 Liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden edistäminen Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämiseksi on muodostettu yhteiset painopisteet tavoitteiden asettelutyön perusteella. Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma on hyväksytty valtuustossa joulukuussa 2013. Kiireellisyysluokan 1 hankkeista on valmistumassa Lahden matkakeskus. Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämisen kärkitehtävät: Lahden eteläisen ohikulkutien rakentaminen (vt 12) Lahden ydinkeskustan katujärjestelyjen kehittäminen Aktiivisen liikenneturvallisuustyön vakiinnuttaminen Kävelyn ja pyöräilyn asenteisiin vaikuttaminen (markkinointikampanjat) Lisäksi on korostettu valtatien 24 kehittämistä osuudella Lahti/Holma-Asikkala/Vääksy-Padasjoki-Kuhmoinen. Logistisen verkon hyödyntämiseksi on keskusteltu Salpausselän kehityskäytävähankkeesta tai matkailun näkökulmista myös kasvukäytävähankkeena Helsinki-Lahti-Kouvola (Pietari). Keskeinen vesiväylähanke on Kimolan kanavan hanke. Esimerkkejä hanke-esityksistä: Kimolan kanava Liikennevirasto 2016-2020 10 000 000 6 000 000 Kantatie 46:n perusparannus välillä Voikoskentien risteys - Uimila Uudenmaan Ely 2016-2017 200 000 200 000 Henkilöraideliikenne Lahti-Heinola Uudenmaan Ely 2016-2017 100 000 100 000 Jyrängön maantiesilta Kujalan liittymän alue VT 12 nykyisen valtatien alueen kehittäminen Heinolan kaupunki/ tekninen toimi Lahden kaupunki, kunnallistekniikka Lahden kaupunki, kunnallistekniikka maankäyttö auki auki auki 2014-2016 10 000 000 5 000 000 2016-2020 11 000 000 1 000 000 Taajaman pieninvestoinnit Sysmän kunta 2015-2017 200 000 Tieturva ELY -keskus / kunta 2015-2017 200 000 Taajaman pieninvestoinnit 2015-2017 400 000 Pennalan teollisuus- ja työpaikka-alueen kehittäminen sekä liikennejärjestelyt Orimattilan kaupunki 2015-2016 1 850 000 Hennan puutarhakaupunki Orimattilan kaupunki 2016-2017 9 200 000 Hennan yritysalue, aloitusvaihe Orimattilan kaupunki 2016-2017 3 100 000 Orimattilan keskustan teollisuusalueiden kehittäminen Orimattilan kaupunki 2016-2017 2 000 000 19
Lahden kaupunkikeskustan kehittäminen Lahden kaupunki, kunnallistekniikka 2011-2017 20 000 000 1 000 000 Raiteistoselvitys Lahti-Hakosilta Hollolan kunta 2015-2016 80 000 3.3 Luonnonvarojen kestävä käyttö Päijät-Hämeessä on monipuolinen luonto ja maaperä. Alueiden käyttöä voidaan hyödyntää maa- ja metsätalouden, asumisen, palveluiden ja teollisuuden hyväksi, kunhan käyttötapa ottaa huomioon ilmastopoliittiset ja kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet. Yhdessä Hämeen maaseutusuunnitelman 2014 2020 kanssa toteutetaan luonnonvarojen tehokasta ja kestävää hyödyntämistä Päijät-Hämeessä ja maakuntien yhteistoiminta-alueella. Veteen perustuvaa liiketoimintaa voidaan edelleen kehittää maakunnassa. Raakavesiliiketoiminnan veteen liittyvällä matkailulla on kasvumahdollisuuksia. Päijät-Hämeessä on muutamia erittäin soveltuvia paikkoja kalojen vesiviljelyyn luontaisten kala- ja rapuvesien lisäksi. Metsät ovat tärkeä hyvinvointitekijä. Metsien puun käytön edistämisen lisäksi tulee tutkia paikallisen maaperän integroituja mahdollisuuksia mm. energiatehokkaassa rakentamisessa. Metsäbiomassoille on löytymässä monenlaisia uusia käyttömahdollisuuksia. Biomateriaalit ovat vastaus maailmanlaajuiseen kestävän kehityksen tarpeeseen. Massoista saadaan uudenlaisia pakkausmateriaaleja ja biopohjaisia kemikaaleja. Teknologioiden yhdistely on voimakkaassa kasvuvaiheessa ja synnyttää jatkuvasti uusia innovaatioita. Esimerkkejä hanke-esityksistä: Hollolan, Lahden ja Nastolan lintuvesien kunnostushanke Lahden seudun ympäristöpalvelut 2015-2016 1 000 000 500 000 Lapakiston luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Lapakiston luonnonsuojelualueen ja Nastolan kunnan virkistysalueiden suunnittelu- ja kehittämishanke Lahden kaupunki 2015-2017 50 000 50 000 Nastolan kunta 2015-2017 150 000 100 000 Laitosvesiverkoston kunnostaminen Sysmän kunta 2015-2017 300 000 Majutveden ekologisen tilan parantaminen Sysmän kunta 2015-2017 200 000 Hulevesien hallinnan tehostaminen Sysmän kunta 2015-2017 350 000 Uudiskaasu Sysmän kunta ja/tai muu 2015-2017 100 000 Yhteisöllinen vesienhoito Koulutuskeskus Salpaus 2016-2018 450 000 330 000 Herrala-Salpakangas vesijohtolinjan jatkorakentaminen Orimattilan Vesi Oy 2017-2018 2 500 000 20
4. Toimeenpanosuunnitelman taustamateriaalit 4.1 Alueelliset kehitysnäkymät Alueiden toimintaympäristön alueelliset kehitysnäkymät arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimassa prosessissa puolivuosittain Hämeen ELY-keskuksen ja sidosryhmien kesken. Päijät-Hämeen näkymät ovat selvästi heikentyneet kuluneen puolen vuoden aikana ja mm. Venäjän tilanne vaikeuttaa edelleen alueen teollisuuden ja palveluiden viennin lisäämistä. Koko maan pk-yrityksistä 28 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 19 % huononevan (saldoluku 9 %). Edellisellä mittauskierroksella saldoluku oli -6 %. Myös Päijät-Hämeen alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut keväästä 2015 selvästi, 13 prosenttiyksikköä, ollen nyt 7. Päijät-Hämeen alueen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat saldoluvun perusteella myönteisemmät kuin keväällä 2015. 12 % alueen pk-yritysten edustajista arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja 10 % arvioi henkilökunnan määrän olevan pienempi Taulukko 1. Arviointi Päijät-Hämeen näkymistä syyskuussa 2015 Lahden seutukunta Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta 0 0 + Työttömyyden määrä ja rakenne - - 0 Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Teollisuudesta ja rakentamisesta työttömäksi jääneillä riski työttömyyden pitkittymiseen on todella suuri, mutta viimeaikainen lama on lisännyt nyt myös muiden toimialojen työttömyyttä. Etenkin nuorten työttömyyden kasvu on vakava ongelma maakunnassa. Maakunnan sosiaali- ja terveysala ja kaupalliset palvelut menestyvät toistaiseksi kohtuullisesti, mutta näilläkin sektoreilla on näkyvissä rakenteiden uudistaminen ja toimintojen sopeuttaminen yleiseen taloudelliseen tilanteeseen. 4.2 Maakuntaohjelman toimeenpanon arviointia vuodelta 2015 Päijät-Häme jatkoi haastavassa rakenteellisessa muutoksessa vuoden 2015 aikana. Valtion työpaikat ovat vähenemässä alueelta ja pitkään jatkunut lama on nostanut työttömyyttä Lahden kaupungin alueella. Vuoden 2015 aikana on toteutettu uutta maakuntaohjelmaa vuosille 2014-2017. Vuoden 2015 aikana päätetty vanhaa rakennerahasto-ohjelmakautta 2007-2013 ja käynnistelty uutta 2014-2020 ohjelmakautta. Edellisen EAKR-ohjelmakauden rahoituksella saatiin vielä pieniä kertakorvaushankkeita liikkeelle vuoden 2015 aikana. EAKR-ohjelman varat oli sidottu täysimääräisesti maakunnan kehittämiseen, mutta kaikkia viimeisistä hankkeista palautuneita varojan ei voitu uudestaan käyttää maakunnan kehittämiseen. Maakuntastrategiassa korostuva Venäjän ja Pietarin potentiaali on ollut hankala tavoite maakunnan kehittämisen kannalta, kun kaupankäynti Venäjän kanssa on laskenut ja matkailumäärät vähentyneet. Sosiaalisen osallisuuden merkitys on korostunut työttömyyden pitkittyessä ja pakolaisvirtojen kasvaessa Suomeen vuoden 2015 aikana. Päijät-Hämeessä on valmisteltu maahanmuutto-ohjelmaa, jossa otetaan kantaa myös pakolaisasioiden järjestämiseen. Kirjoitushetkellä Lahden Hennalassa on yli 500 vastaanotettua ja Heinolaan on sijoitettu toistaiseksi alle 100. 4.3 Älykäs erikoistuminen Päijät-Hämeessä Päijät-Hämeessä on jo vuosia tehty johdonmukaista kehittämistoiminnan keskittämistä maakunnan kärkialoihin. Kärkiosaamiseksi valikoitui ympäristöteknologia, muotoilu ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta. Älykäs erikoistuminen on ollut maakunnassa jo vuosia käytetty menetelmä puhuttaessa keskittymisestä alueen kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kehittämisen kärkiin. Uusittu elinkeinostrategia nosti kärkeen myös hyvinvoinnin ja osana sitä terveysliikunnan osaamisen ja liiketoiminnan. 21
Lahden alueen päivitetty innovaatiostrategia sisältää ekoinnovaatiokomponentin (eco innovation component), jonka avulla Päijät-Hämeessä kehitetään tällä hetkellä erityisesti kestävää uudis- ja korjausrakentamista. Päijät-Häme on mukana älykkään erikoistumisen S3-platform verkostossa, joka on suunnattu kaikille eurooppalaisille alueiden edustajille. Alusta toimii kohtauspaikkana niin alueellisille toimijoille, kuin Euroopan komission ja tutkimuksen edustajille. Päijät-Hämeen liitto käynnisti yhdessä alueen toimijoiden kanssa tulevaisuustyöprosessin. Maakunnassa on tarve käydä läpi älykkään erikoistumisen teemat ja laatia uudistettu ajankohtainen esitystapa. 4.4 Yhteistoiminta-alueen toiminta Etelä-Suomen yhteistoiminta-alue koostuu laajasta metropolialueesta eli Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnista. Laaja metropolialue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jossa asutaan, käydään töissä ja vietetään vapaa-aikaa. Yhteistoiminta-alueella vahvistetaan maakunta- ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Vuonna 2012 yhteistoiminta-alueen maakunnat ja niiden toimijat osallistuivat yhteiseen tulevaisuustarkasteluun otsikolla Siivet ja Juuret. Työn tuloksena valittiin kaksi yhteistä teemaa, jotka ovat Kestävä arki ja Kansainvälinen kilpailukyky. Kyseisissä teemoissa nämä Etelä-Suomen kolme maakuntaa ensisijaisesti edistävät toimijoidensa välistä yhteistyötä. Yhteistyö liittojen ja maakuntien toimijoiden kesken on konkretisoitunut mm. cleantech-, kasvukäytävä- ja luonnonvarahankkeina. Uudelle ohjelmakaudelle on mahdollisuus fokusoida YTA-alueen kiertotaloushankkeita. Kymenlaakson liitto on ilmaissut tahtotilansa liittyä Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueeseen ja laajempaan yhteistoimintaa Päijät-Hämeen kanssa. Suur-Päijänteen (Vesijärvi-Päijänne-Keitele) palveluvisiointityöhön tulee kutsua Keski-Suomen ja Kymenlaakson (Kimolan vesiväylä) toimijat mukaan. 22