Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009
Matematiikan valinnaiset kurssit peruskoulun oppimäärän suorittaneilla tytöillä ja pojilla 1999-2007 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1999 2001 2003 2005 2007 Tytöt Pojat Lähde: Tilastokeskus Opetushallituksen WERA web raportointipalvelu
Luonnontieteiden (fysiikka, kemia, biologia, maantiede) valinnaiset kurssit peruskoulun oppimäärän suorittaneilla tytöillä ja pojilla 1999-2007 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Tytöt Pojat 0 1999 2001 2003 2005 2007 Lähde: Tilastokeskus Opetushallituksen WERA web raportointipalvelu
7000 Reaaliaineiden kokeet (k09 kaikki kokelaslajit) 6000 5000 4000 3000 2000 naiset miehet 1000 0
Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuudet vastaavan ikäisestä väestöstä sukupuolen mukaan 2007 70 60 50 Miehet Naiset % 40 30 20 10 0 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Ikä
Naisten osuudet ammatilliseen peruskoulutukseen hakeneista koulutusalan mukaan 2005 ja 2007 90,6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 90,7 2005 Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 81,6 80,4 73,0 74,1 2007 Kulttuuriala 64,3 66,2 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 62,4 63,3 Luonnonvara- ja ympäristöala 59,1 61,7 Tekniikan ja liikenteen ala 16,9 19,8 Luonnontieteiden ala 15,3 13,7 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Lähde: Opetushallituksen yhteishakutilastot
Naisten osuus ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista koulutusaloittain vuosina 2002, 2005 ja 2008 [1] [1] Kuvion tiedoissa on mukana kaikkien ammattikorkeakoulututkintojen uudet opiskelijat. 2002 2005 2008 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatiet., liiketalouden ja hallinnon ala 88,9 89,3 87,3 75,7 84,4 79,5 79,4 79,8 82,4 70,7 68,9 68,8 69,9 66,4 61,7 Luonnonvara ja ympäristöala 48,4 51,2 51,1 Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala % 38,9 31,1 24,3 16,4 17,8 16,6 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Lähde: Tilastokeskus - Korkeakoulutilastot
Naisten osuus yliopistojen uusista opiskelijoista koulutusaloittain vuosina 2002 ja 2008 2002 2005 2008 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala 77,7 73,9 73,8 73,1 76,6 70,7 80,1 79,4 79,7 70 70,5 72,1 Yhteiskuntatiet., liiketalouden ja hallinnon ala Luonnonvara ja ympäristöala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala % 60 58,1 57,1 63,8 56,5 53,2 45,8 45,5 47,8 21,3 23,7 25,3 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus - Korkeakoulutilastot
Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuudet vastaavan ikäisestä väestöstä sukupuolen mukaan 2007 70 60 50 Miehet Naiset % 40 30 20 10 0 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Ikä
Yliopistoissa suoritetut tutkinnot sukupuolen mukaan 1999-2007 [1 ] Naisten koulutustaso on korkeampi, mutta palkkaus keskimäärin 4/5 [1] Kuvion tiedoissa on mukana kaikki yliopistotutkinnot (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) sekä yliopistojen jatkotutkinnot (lisensiaatti- ja tohtoritutkinnot). 2007 (N=22 310) 63,0 37,0 Naiset 2005 (N=19 176) 61,8 38,2 Miehet 2003 (N=18 197) 61,6 38,4 2001 (N=16 822) 59,2 40,8 1999 (N= 17 214) 57,6 42,4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Tilastokeskus - Korkeakoulutilastot
Matematiikan pitkän oppimäärän suorittaneet tytöt LUMAhankkeessa mukana olevissa lukioissa ja koko maassa Lähde: Opetushallitus (LUMA ohjelman arviointi)
Sukupuolisensitiivisyyteen opetuksessa Mitä oppiainevalintojen takana? - lähtökohtaoivallus: sukupuoli ei ole pelkkää biologiaa - kulttuuri (yhteiskunta, perhe, työelämä) sukupuolittajana eli sukupuoli-identiteettien ja -roolien sekä miesten ja naisten työnjaon, tehtävien ja ammattien määrittelijänä - miten koulu(tus) ei tuottaisi sukupuolieroja itsereflektion tarve, näkeväksi tuleminen epätasa-arvoisuuden tunnistaminen, tahto muuttaa katse yksilöön, ei hänen sukupuoleensa - sukupuolisen suuntautuneisuuden ja spvähemmistöidentiteetin vaikutus koulutus- ja uravalintoihin kääntämätön lehti - seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluu muutamasta prosentista 10 %:iin väestöstä (SETA)
Segregaatiosta ja sen purkamisesta - segregaatio on syvällä suomalaisessa kulttuurissa, koulutuksessa, työelämässä ja perheiden sisäisessä työnjaossa - koulutuksen ja työmarkkinoiden segregaatio estää tasa-arvon toteutumisen palkkauksessa ja johtajuudessa - miten rohkaista roolimallit murtaviin oppiaine-, kurssi-, koulutusala, ammatti- ja uravalintoihin? - miten rohkaista tyttöjä ja naisia pitämään puolensa ja nousta johtajiksi - muutosten hitaus vs 30 vuoden perspektiivi - ammatillisen peruskoulutuksen muutos vähäisin - akateemisten tasa-ammattien määrä on lisääntynyt (lääkärit, juristit) - nuoret naiset ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin miehet, mikä ei heijastu palkkaukseen eikä johtajuuteen
Koulutuksen keinoja segregaation purkuun - opetus, oppimateriaalit, arviointi - näennäisestä sukupuolineutraaliudesta sukupuolitietoiseen opetukseen - sukupuolittuneisuudesta yksilöllisyyteen - opinto-ohjaus - työelämäkokemukset ja yritysyhteydet sukupuolisyyniin - harvinaisia valintoja tehneiden tuki oppilaitoksissa - opetussuunnitelmat - epätasa-arvon yhteiskunnalliset ja kulttuuriset syyt selkeämmin esiin - palkkarealismia ja -neuvottelutaitoa jo koulutukseen; työelämän alkuvaihe! - vuorovaikutus, oppilaitoskulttuuri, johtajuus - tasa-arvosuunnittelu oppilaitoksissa - kehittämisohjelmat - pitkäjänteisyys