KOTITALOUS- JA KÄSITYÖTIETEIDEN LAITOS

KOTITALOUS- JA KÄSITYÖTIETEIDEN LAITOS Yhteystiedot PL 8 (Siltavuorenpenger 10) 00014 Helsingin yliopisto http://www.edu.helsinki.fi/kotil/ Kotitalousopettajan koulutus PL 8 (Siltavuorenpenger 10) 00014 Helsingin yliopisto Toimisto, amanuenssi Tytti Hämäläinen, puhelin 191 29781, telefax 191 29780. Käsityönopettajan koulutus PL 8 (Siltavuorenpenger 10) 00014 Helsingin yliopisto Toimisto, amanuenssi Helena Laurila, puhelin 191 29705, telefax 19129701. Yleistä Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos on perustettu kasvatustieteelliseen tiedekuntaan 1.8.1998. Laitoksen muodostavat aikaisemmin opettajankoulutuslaitokseen kuuluneet kotitalousopettajan ja käsityönopettajan koulutuslinjat. Laitoksessa edustetut oppiaineet ovat kotitaloustiede, käsityötiede sekä kotitalouden tai käsityön didaktiikkaan painottunut kasvatustiede. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen tehtävänä on kotitalousopettajien ja käsityönopettajien koulutus sekä kotitaloustieteen, käsityötieteen, kotitalouden didaktiikan ja käsityön, erityisesti tekstiilityön didaktiikan tutkimus. Kasvatustieteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnon pääaineena voivat olla kotitaloustiede, käsityötiede tai kasvatustiede. Laitoksen esimies ja johtoryhmä Opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten laitoksen hallintoa hoitavat johtaja, laitoksen johtoryhmä ja koulutuksen johtajat. Johtaja on johtoryhmän puheenjohtaja. Hän johtaa ja valvoo laitoksen toimintaa. Johtoryhmän apuna toimii erikseen nimettyjä yhteistyö- ja suunnitteluryhmiä. Johtaja dosentti Marja Aulanko Laitoksen johtoryhmä 1.1.2001-31.12.2003 Jäsenet johtaja, dosentti Marja Aulanko professori Leena Kaukinen professori Terttu Tuomi-Gröhn lehtori Kaija Kiikka lehtori Kirsti Salo-Mattila opiskelija Tapani Ervast opiskelija Jenni Ruusunen Varajäsenet professori Ulla-Maija Salo professori Kaija Turkki yliassistentti Pirjo Korvela yliassistentti Ritva Koskennurmi-Sivonen opiskelija Nina von Gruenewaldt opiskelija Reetta Lehtamo Kotitalousopettajan koulutus Kotitalousopettajan koulutuksessa voidaan suorittaa kasvatustieteen kandidaatin (120 ov) tai kasvatustieteen maisterin tutkinto (160 ov). Tutkinnon pääainevaihtoehtoina ovat kotitaloustiede tai kasvatustiede. Kotitaloustiede sisältää opetettavan aineen, kotitalouden opinnot 55 ov. Kasvatustiede sisältää opettajakelpoisuuteen edellytettävät opettajan pedagogiset opinnot 35 ov. Kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta määrätään asetuksessa 576/95 sekä kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkintoja koskevissa pysyväismääräyksissä, jotka löytyvät oppaan loppuosasta. Kotitaloustiede Kotitalous hyväksyttiin perus- ja jatkotutkintojen pääaineeksi syksystä 1990. Oppiaineen nimi muutettiin kotitaloustieteeksi 1.2.1999. Kotitaloustieteen tutkimuskohteena on kotitalous sen eri ilmenemismuodoissa. Kotitaloustieteen tehtävänä on tämän ilmiön käsitteellistäminen ja siihen kohdistuva teoreettinen ja empiirinen tutkimus. Kotitaloustieteessä on keskeistä yksilöiden ja perheiden arkikäytäntöihin liittyvän toiminnan ymmärtäminen sekä toimintaedellytysten kehittäminen ulottuen ihmisen koko elämänkaaren alueelle. Tarkastelu edellyttää kokonaiskäsitykseen pyrkivää näkemystä kotitalouden toiminnasta sekä sen sosiaalisten ja kulttuuristen kytkentöjen korostamista. Kotitaloustieteen tutkimus nojautuu pääasiassa sosiaali- ja käyttäytymistieteisiin sekä perustuu erilaisten tutkimusotteiden ja -metodien hyödyntämiseen ja soveltamiseen. Kotitaloustieteen opiskelussa korostetaan kotitalouden laaja-alaisuutta ja monitieteistä taustaa, omaan tieteenalaan kohdistuvaa tutkimusta sekä tiedon soveltamista käytäntöön, erityisesti kotitalousopetukseen. Perusopinnoissa opetuksen sisältöinä painottuvat kotitaloustieteen tutkimuskohteen - kotitalouden - jäsentäminen, kotitalousalan analysointi sekä kotitalouden taitoperustan luominen. Aineopinnoissa syvennetään kotitaloustieteen teoriaperustaa ja sovelletaan sitä ravitsemuskasvatuksen ja ruokakulttuurin, perhekasvatuksen sekä kuluttaja- ja ympäristökasvatuksen alueille. Samalla syvennetään kotitalouden taitojen analysointia ja edistetään taitojen monipuolista tulkintaa. Kotitaloustieteen syventävissä opinnoissa keskitytään kotitalouden olemuksen, ilmiöiden ja käytännön toiminnan tutkimiseen sekä vahvistetaan kotitaloustieteen teoriaperustan ymmärtämistä. Samalla luodaan pohjaa tutkijakoulutukseen hakeutumiselle. Aineenopettajan koulutus Kotitalousopettajan koulutuksen perustana ovat kotitaloustieteen opinnot. Kotitalous tieteen ja opetuksen alana käsittelee inhimillisten ja aineellisten voimavarojen käyttöä, kehittämistä ja ohjaamista yksilön, perheen ja yhteiskunnan hyväksi. Kotitalouden tutkimuksessa ja opetuksessa tarkastellaan yksilöä, perhettä ja yhteiskuntaa sekä näiden vuorovaikutusta fyysisen, taloudellisen, sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin kanssa. Koulutuksen yleistavoitteissa painotetaan koulutuksen laaja-alaisuutta, aineen hallintaa, omaan tieteenalaan kohdistuvaa tutkimusta 122

ja tiedon soveltamista opetukseen. Pedagogisten opintojen keskeisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa kasvatustieteelliseen ajatteluun, kasvuiän kehitysilmiöiden ymmärtämiseen ja kotitalouden didaktiikan tutkimukseen ja hallintaan. Kotitalous on monitieteinen oppiaine, jossa yhdistyy käyttäytymistieteellinen näkemys kotitalouden käytännön toiminnan ja sen sisältöalueiden hallintaan. Keskeiset sisältöalueet ovat ravitsemuskasvatus, kuluttaja- ja ympäristökasvatus sekä perhekasvatus. Koulutuksessa yhdistyvät kotitalouden toiminnan teoreettinen ja käytännön tason hallinta sekä kotitalouden opettamiseen liittyvät taidot. Kasvatustieteen opinnot painottuvat ainedidaktiikkaan ja siihen liittyen opetusharjoitteluun. Kotitalousopettajat toimivat opettajina pääasiallisesti peruskoulussa, mutta saavat pätevyyden toimia kotitalouden tai sen sisältöalueiden opettajina lukiossa, kansan-, kansalais- ja työväenopistoissa, joissakin ammatillisissa oppilaitoksissa sekä erilaisilla kursseilla. Opetustyön lisäksi kotitalousopettajat ovat sijoittuneet myös tutkimus-, markkinointi-, neuvonta- ja tiedotustehtäviin. Tässä yhteydessä sivuaineiden valinnalla ja syventävien opintojen tutkielman suuntautumisella on keskeinen merkitys. Sivuaineiden valinta Kaikilla kotitaloustieteen pääaineekseen valinneilla on yhtenä sivuaineena kasvatustiede, jossa suoritetaan opettajan pedagogiset opinnot 35 ov. Vastaavasti kasvatustieteen pääaineekseen valinneilla on yhtenä sivuaineena kotitaloustiede, jossa suoritetaan opetettavan aineen opintoja 55 ov. Muilta osin opiskelija valitsee sivuaineen tai sivuaineet itsenäisesti tiedekunnan määräyksiä noudattaen (ks. tiedekunnan pysyväismääräykset oppaan loppuosasta). Sivuainevalinnoillaan opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa kotitalouden lisäksi myös toisen opetettavan aineen. Asetuksen (576/95, 13 ) mukaan mahdollisia toisen opetettavan aineen opintoja tulee olla aineenopettajan koulutuksessa vähintään 35 opintoviikkoa. Kotitaloustieteen jatkokoulutus Kotitalousopettajan koulutuksessa toimii jatkotutkintoja (KL, KT/ FT) kotitaloustiede pääaineena suorittavien jatkokoulutusseminaari kotitaloustieteen professorin johdolla. Aikataulusta ja ohjelmasta sovitaan kunkin lukukauden alussa. Samalla ilmoitetaan mahdollisesti järjestettävistä pienryhmistä. Vuoden 2001 aikana käynnistetään verkkopohjainen tiedotuskanava ja jatkokoulutettaville tarkoitettu keskustelufoorumi. Kotitaloustieteen jatkokoulutus pyritään soveltuvin osin niveltämään tiedekunnassa suunnitteilla olevaan kasvatustieteellisen alan tutkijakouluun (ks. lisätietoja kasvatustieteellisen alan asetus 576/9, tiedekunnan pysyväismääräykset, www.edu.helsinki.fi/ktt/jatko.html tai www.edu.helsinki.fi/kotil/ kotijatko.htm). Kasvatustieteen jatkokoulutus Jatko-opiskeluoikeuden myöntää kasvatustieteellinen tiedekunta. Sitä ennen jatkokoulutukseen pyrkivän tulee neuvotella joko kotitalouden tai käsityötieteen didaktiikan professorin kanssa, joka hyväksyy tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelman. Hakulomakkeita ja tietoja saa jatko-opintojen yhdyshenkilönä toimivalta assistentilta tai tiedekunnan yleisestä toimistosta. Jatko-opintoja koskevia määräyksiä on esitelty oppaan alkuosassa kohdassa Tieteellinen jatkokoulutus sekä oppaan loppuosassa kohdassa Kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset. Kasvatustieteessä järjestetään tutkimuksen etenemistä tukeva pienryhmä, jonka aikataulusta sovitaan kunkin lukukauden alussa. Kasvatustieteen jatkokoulutus koordinoidaan laitoksen ja tiedekunnan muun jatkokoulutuksen kanssa. Ks. www.edu.helsinki.fi/ktt/jatko.html tai www.edu.helsinki.fi/kotil/kotijatko.htm tai www.edu.helsinki.fi/kotil/käsijatko.htm. Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessa Kotitalousopettajan koulutuksessa tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) hyödynnetään sekä opettajuuden että oppimisen tukemisessa. Tavoitteena on taata valmistuville opiskelijoille tarvittavat tieto- ja viestintätekniikan taidot. Lisäksi tavoitteena on opettajien taitojen kasvattaminen siten, että he voivat käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa oppimateriaalien tuottamisessa ja jakamisessa. Tieto- ja viestintätekniikkaa sovelletaan myös tutkimuksen ja hallinnon kehittämisessä. Koulutuksessa on meneillään kehityshanke, joka tähtää edellä mainittujen alueiden kehittämiseen. Opetusministeriön julkaiseman koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian (KTT) mukaan vuonna 2004 jokainen opettaja hallitsee hyvin tieto- ja viestintätekniikan käytön perusvalmiudet (Ope.fi), ja ainakin puolet opettajista omaa myös hyvät valmiudet monipuoliseen tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen (Ope.fi II). Kotitalousopettajan koulutuksessa tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia suorittaa joitakin kursseja osittain esimerkiksi digitaalisen oppimateriaalin tai verkkopohjaisen oppimisympäristön (WebCT) avulla. 123

Kotitalousopettajan koulutuksen tutkinnon yleisrakenne Kasvatustieteen maisterin tutkinto kotitaloustiede pääaineena (160 ov) Esimerkki 1 Esimerkki 2 Esimerkki 3 Kotitaloustiede 80 ov 80 ov 80 ov Kasvatustiede 35 ov 35 ov 35 ov Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov 8 ov 8 ov Sivuaine(et) 15 + 15 ov 35 ov 15 ov Vapaasti valittavia 7 ov 2 ov 22 ov Kasvatustieteen maisterin tutkinto kasvatustiede pääaineena (160 ov) Esimerkki Kasvatustiede 75 ov Kotitaloustiede 55 ov (aineopintoja 40 + syventäviä 13 + valinnaisia opintoja 2) Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Muu sivuaine 15 ov Vapaasti valittavia 7 ov Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto kotitaloustiede pääaineena (120 ov) Esimerkki 1 Esimerkki 2 Esimerkki 3 Kotitaloustiede 40 ov 40 ov 40 ov Kasvatustiede 35 ov 35 ov 35 ov Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov 8 ov 8 ov Sivuaine(et) 15 + 15 ov 15 ov 35 ov Vapaasti valittavia 7 ov 22 ov 2 ov Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto kasvatustiede pääaineena (120 ov) Esimerkki 1 Esimerkki 2 Kasvatustiede 35 ov 35 + 15 ov (15 ov=syventäviä opintoja) Kotitaloustiede 40 ov 40 ov Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov 8 ov Muu sivuaine 15 ov 15 ov Vapaasti valittavia 22 ov 7 ov Opetettavan aineen (kotitalous) opinnot Kasvatustieteellisen alan tutkintoasetuksen mukaisesti suoritettava aineenopettajan tutkinto sisältää vaatimuksen, jonka mukaan yhdessä opetettavassa aineessa tulee olla syventävät opinnot, laajuudeltaan vähintään 55 ov ja toisessa aineessa aineopinnot, laajuudeltaan vähintään 35 ov. Kasvatustiede pääaineena opiskelevilla opetettavan aineen opinnot koostuvat seuraavasti: Kotitaloustieteen perus- ja aineopinnot 40 ov Kotitaloustieteen syventäviä opintoja 13 ov Kotitaloustieteen teoreettiset lähtökohdat 3 ov Asuminen ja asuinympäristö 2 ov Ravitsemuskasvatuksen syventävä opintojakso 2 ov Kotitaloustieteen syventävä kirjallisuus 3 ov Valinnainen syventävä jakso 3 ov Vapaasti valittavia kotitaloutta tukevia syventäviä opintoja 2 ov Tutkintovaatimukset Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Opintojakso ov Äidinkieli 4 Äidinkielen puhe- ja ilmaisutaito (2 ov) Tieteellinen kirjoittaminen ja harjoitusaine (2 ov) Vieras kieli 2 Tekstin ymmärtäminen (1 ov) Suullinen kielitaito (1 ov) Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito 2 Kieli- ja viestintäopinnot yhteensä 8 124

Äidinkieli 4 ov Äidinkielen puhe- ja ilmaisutaito 2 ov Tavoitteet: Perehtyminen terveeseen ja vivahteikkaaseen äänenkäyttöön, kokonaisilmaisun, puheviestintätaitojen ja puhutun yleiskielen kehittämiseen sekä niiden merkityksen tiedostamiseen vuorovaikutustilanteissa. Esiintymistaidot ja niiden arviointi sekä ryhmäviestintämuodoissa tarvittavat tiedot ja taidot. Osa 1 (1 ov,, 62051-0) Sisältö: Äänenkäytön (puhetekniikan), kokonaisilmaisun ja vuorovaikutustilanteessa tarvittavien puheviestintätaitojen sekä esiintymistaidon opiskelu. Yksilöllisen äänenkäytön tarkistus. Arviointi: Erilaisia yksilö- ja ryhmätehtäviä, joissa käytetään oheiskirjallisuutta. Hyväksytty/hylätty. Oheisteokset: Aalto, A.-L. & Parviainen, K. Auta ääntäsi. 5. uud. p. Otava. Kansanen, A. Puheviestinnän perusteet. 20. uud. p. Weilin + Göös. Vieras kieli 2 ov osa 1 Tekstin ymmärtämisen kurssi 1 ov osa 2 Suullisen kielitaidon kurssi 1 ov Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito 2 ov Katso A-oppaan alkuosasta kohta Kieli- ja viestintäopinnot. Vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen opetuksesta ja kokeista vastaa kielikeskus. Ks. tarkemmat tiedot kielikeskuksen opinto-oppaasta tai www.helsinki.fi/kksc. Kielikeskus rekisteröi kielten suoritukset suoraan yliopiston opiskelijarekisteriin ja suoritus näkyy opintosuoritusotteessa. Kielikeskus ei anna erillisiä merkintöjä opintokirjaan. Osa 2 (1 ov,, 62052-7) Sisältö: Ryhmäviestintämuodoissa tarvittavien puheviestintätaitojen opiskelu, argumentointi, vaikuttaminen, yhteistyö ja päätöksentekoprosessi. Ristiriitatilanteiden ratkaisu. Arviointi: Erilaisia ryhmätehtäviä, joissa käytetään oheiskirjallisuutta. Hyväksytty/hylätty. Oheisteokset: Jattu-Wahlström, ahlström, M. & Kallio, H. Neuvottelutaito. Korkeakoulujen kielikeskus. Kielikeskusmateriaalia 92. Korkeakouluopiskelijan kokoustaito, K. Heiska & al. Korkeakoulujen kielikeskus. Kielikeskusmateriaalia 71. Tieteellinen kirjoittaminen ja harjoitusaine 2 ov Opiskelija saavuttaa kypsyyskokeessa vaadittavan äidinkielen taidon ja parantaa asiatyylisen, etenkin tieteellisen ilmaisun valmiuksiaan. Luennot (62055-8) keskittyvät asiatyylisen kirjallisen esityksen vaatimuksiin. Luentoihin liittyvässä kuulustelussa hyväksytyksi tulemisen ehtona on asiasisällön lisäksi moitteeton kieliasu. Luennot ja niihin liittyvän kuulustelun voi korvata tentillä, jonka vastaukset ovat moitteetonta yleiskieltä ja johon on luettu kirjallisuus kohdassa mainitut teokset. Teoksia käytetään myös luennoilla ja harjoituksissa. Korvaavan tentin suoritusajankohdat löytyvät B-oppaasta. Äidinkielenopettajat suosittavat kuitenkin luentokurssia kaikille, varsinkin niille, jotka joutuvat tulevassa ammatissaan ohjaamaan toisten kirjoittamista. Taitava kirjoittaja: opiskelijan opas, I. Lonka & al. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 54. Leino, P. Taitavan kirjoittajan kielenhuolto. Opiskelijan opas. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Harjoituksissa (62056-5) on osallistumisvelvollisuus. Opintojaksossa harjaannutaan lisäksi käyttämään tieto- ja viestintätekniikan välineitä ja soveltamaan opittuja taitoja. Kandidaatin ja maisterin tutkintoa varten laaditaan yksi harjoitusaine. Harjoitusaineen (62092-3) saa tuoda äidinkielen lehtorin tarkistettavaksi, kun tieteellisen kirjoittamisen kurssi on suoritettu. Kandidaatin tutkinnon suorittajien harjoitusaine on aina proseminaarityö. Maisterin tutkinnon suorittajien harjoitusaineena tarkistettavaksi äidinkielenopettajat suosittavat asiasisällön puolesta hyväksyttyä pro gradu -tutkielman esiversiota tai tutkimusseminaarin esitelmää. Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua vasta, kun harjoitusaine on hyväksytty (ks. harjoitusaine ja kypsyysnäyte). Harjoitusaineen tarkistukseen on varattava varsinkin ruuhkahuippuina riittävästi aikaa. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi rinnan proseminaarityön tekemisen kanssa. Opintojakso koostuu luennoista, harjoituksista sekä omatoimisesta työstä, ja se on lukuvuoden mittainen. 125

Kotitaloustieteen opinnot Kotitaloustieteen perusopinnot 15 ov Johdatus kotitaloustieteeseen Johdatus kotitaloustieteeseen 1 Kotitalous ja perhe Suomalainen kotitalous 2 Erilaiset perheet 2 Ruoka ja ravitsemus Ravitsemuksen perusteet 2 Perusruoanvalmistus (2) Ruoan laatu ja turvallisuus 2 Kotitaloustyö ja kodin teknologia Kotitaloustyön tutkimisen perusteet 2 Kotitalouden teknologinen toiminta 3 Puhdistuksen perusteet 1 Kotitaloustieteen aineopinnot 25 ov Ravitsemuskasvatus ja ruokakulttuuri Ruoanvalmistuksen teoreettiset perusteet 3 Ruokatalouden hoito 4 Ruokakulttuuri 3 Kodin ympäristö- ja kuluttajakasvatus Asunnon- ja tekstiilienhoidon käytännöt 5 Kuluttajana nyky-yhteiskunnassa 3 Perhekasvatus Perhekasvatus 2 Proseminaari 5 Kotitaloustieteen syventävät opinnot 40 ov Kotitaloustiede Kotitaloustieteen teoreettiset lähtökohdat 3 Asuminen ja asuinympäristö 2 Ravitsemuskasvatuksen syventävä opintojakso 2 Kotitaloustieteen syventävä kirjallisuus 3 Valinnainen syventävä opintojakso 3 Kotitaloustieteen tutkimus Tilastollinen päättely 1 Syventävät kvantitatiiviset tai kvalitatiiviset menetelmät 3 Kotitaloustieteen erityismenetelmät 3 Suunnitteluseminaari 3 Tutkimusseminaari 3 Pro gradu -tutkielma 14 Kotitaloustieteen tutkintovaatimukset Opintojen rakenne ja sisällöt Kotitaloustieteen opiskelussa korostetaan kotitalouden laajaa tietoperustaa ja monitieteistä taustaa, omaan tieteenalaan kohdistuvaa tutkimusta sekä tiedon soveltamista käytäntöön, erityisesti kotitalousopetukseen. Opetuksessa painottuvat kotitalouksien arjen näkökulma ja erilaisten kotitalouksien toiminta muuttuvissa yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa olosuhteissa. Opetus perustuu erilaisten opetusmenetelmien monipuoliseen käyttöön ja opetuksen jatkuvaan arviointiin. Perusopinnoissa (15 ov) tutustutaan kotitaloustieteen perusteisiin ja kotitalouden laajaan tieto- ja taitoperustaan sekä luodaan perusaineksia kotitaloustyön tutkimiseen ja kehittämiseen. Aineopinnoissa (25 ov) syvennetään kotitaloustieteen teoriaperustaa sekä sovelletaan sitä ravitsemuskasvatuksen ja ruokakulttuurin, kuluttaja- ja ympäristökasvatuksen sekä perhekasvatuksen alueille. Samalla syvennetään kotitalouden taitojen analysointia ja edistetään taitojen monipuolista tulkintaa. Opinnoissa painottuu erilaisten käytännön tilanteiden hallinta, tieto- ja viestintäteknologian tarkoituksenmukainen hyödyntäminen sekä käytännön taitojen opettaminen. Kotitaloustieteen syventävissä opinnoissa (40 ov) keskitytään kotitalouden olemuksen, ilmiöiden ja käytännön toiminnan tutkimiseen sekä vahvistetaan kotitaloustieteen teoriapohjan ymmärtämistä. Halutessaan opiskelija voi suuntautua perus- ja aineopinnoissa esiintyneille sisältöalueille: perhekasvatus, ravitsemuskasvatus ja ruokakulttuuri tai kuluttaja- ja ympäristökasvatus. Opintojen arviointi Opintojaksot ja opintokokonaisuudet arvostellaan samalla asteikolla. Opintokokonaisuuksien arvosana lasketaan opintojaksojen opintoviikoilla painotettuina keskiarvoina. Arvosanat ovat ET (2,45-3,00), HT (1,70-2,44) ja TT (1,00-1,69). Kokonaisuuden arvosana voidaan, mikäli erikseen ilmoitetaan, laskea myös tyyppiarvona. Ks. myös pysyväismääräykset 12, opintosuoritusten arvostelu. 126

Kotitaloustieteen perusopinnot 15 ov 62611-2 Johdatus kotitaloustieteeseen 1 ov Kokonaisnäkemys kotitalousalasta ja sen asemasta yhteiskunnassa. Alan historia ja kehittyminen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tieteellisen ajattelun lähtökohdat, kotitaloustieteen perusteet ja laitoksessa tehtävän tutkimuksen esittelyä. Artikkeleita osoituksen mukaan. Sajama, S. Arkipäivän filosofiaa. Kertomus ihmisestä tiedon hankkijana ja arvoratkaisujen tekijänä. Kirjayhtymä. Sysiharju, A.-L. Naisasian tytär muuttuvien kotien tuki. 1891-1990. Vuosisata kotitalousopettajien koulutusta Helsingissä. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 148. Turkki, K. Kotitalous oppiaineena ja tieteenalana. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 85. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luentoihin ja ryhmäkohtainen harjoitustyö. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun perusteella hyväksytty/hylätty. Kotitalous ja perhe 62612-9 Suomalainen kotitalous 2 ov Kotitalouksien toimintaympäristö ja taloudelliset sekä sosiaaliset olosuhteet. Kotitalouden omat voimavarat ja niiden käyttö. Kurssi sisältää harjoitustöitä, joissa tutustutaan sekä kotitalouksia koskeviin tietokantoihin, tilastoihin että kotitalouksien arkitodellisuuteen. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luentoihin ja harjoituksiin (1 ov) sekä Hallman, H. Kodin talouden avaintieto. Yliopistopaino. ja Human Development Report 1998, Overview view. Changing Today s Consumption Patterns - for Tomorrow s Human Development. http:// www.undp.org/hdro (1 ov). Arvioidaan kirjallisen kuulustelun ja harjoitustöiden perusteella 3-1. Faktajuttu - tilastollisen sosiaalitutkimuksen käytännöt, toim. S. Paananen, A. Juntto & H. Sauli. Osuuskunta vastapaino. Karisto, A., Takala, P.. & Haapoja, I. Matkalla nykyaikaan: elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa. WSOY. Sivut 1-220. Naisten talouskirja, toim. T. Vainio. Gaudeamus. (Johanna Varjosen, Vuokko Jarvan, Hilkka Pietilän ja Soile Pohjosen artikkelit). Polanyi, K. The Livelihood of Man, edited by H. W. Pearson. New York: Academic Press. Chapters 2. and 3., pp. 19-43. Kerkelä, L. & Määttä, S. 100 sanaa taloudesta. Edita. 62511-9 Erilaiset perheet 2 ov Perheen käsite, erilaiset perhemuodot, perheen kehitysvaiheet ja perheen sisäiset roolit. Kotikasvatuksen näkökulma kotitalouden toimintaan. Perinteen merkitys perheen vuorovaikutuksessa. Tulevaisuuden perhe. Ydinperheestä yksilöllistyviin perheisiin heisiin, toim. J.Virkki. WSOY. Ajankohtaisia artikkeleita ja tutkimusraportteja. Suoritustapa ja arviointi: Arvioidaan kirjallisen kuulustelun ja harjoitustyön perusteella 3-1. Ruoka ja ravitsemus 62076-3 Ravitsemuksen perusteet 2 ov Opintojaksossa perehdytään ihmisen ravitsemuksen ja kansanravitsemuksen perusteisiin. Näringslära för högskolan, toim. L. Abrahamsson & al. 3. tai uudempi painos. Uppsala: Almqvist & Wiksell. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallisuuskuulustelu 3-1. TAI Vaihtoehtoinen suoritustapa: RAV 235 Ravitsemustieteen peruskurssi 2,5 ov. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Edellyttäen, että kurssi järjestetään. Kirjallisuus osoituksen mukaan. Arviointi: kaksi välikuulustelua tai loppukuulustelu. 62600-6 Perusruoanvalmistus 2 ov Kurssille osallistuvat ne opiskelijat, joilla ei ole aikaisempia ruoanvalmistuksen opintoja. Opintoviikot merkitään pääaineopiskelijoilla valinnaisiin opintoihin, sivuaineopiskelijoilla kotitaloustieteen 40 opintoviikon aineopintokokonaisuuteen. Kurssilla perehdytään suomalaisten perusruokien ja -leivonnaisten raaka-aineisiin, valmistusmenetelmiin ja tarjoamiseen. Ijäs, T., Kivelä, R. & Välimäki, M-L. Elintarvikkeet. 2. painos. Otava. Mäkinen, E., Kiikka, K., Meriluoto, R. & Väätäinen, R. Ruoanvalmistajan kirja. Otava. Soveltuvin osin. Ajankohtaista elintarviketietoa: www.finfood.fi. Suoritustapa ja arviointi: Näyttökoe (kirjallinen ja työkoe) tai osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja työkokeeseen. Arvioidaan näyttökokeen tai kirjallisen kuulustelun ja työkokeen perusteella hyväksytty/ hylätty. 62089 Ruoan laatu ja turvallisuus 2 ov Kurssilla luodaan kokonaiskuva ruoan laatuun ja tuoteturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja perehdytään kotitalouksissa käytettävien elintarvikkeiden valikoimiin ja käsittelytapoihin sekä tutustutaan kotitalouksien ruoanvalmistusprosessien mikrobiologiaan ja erilaisten raaka-aineiden säilöntään. Elintarvikelainsäädäntö. Häikiö, I. Elintarvikemikrobiologia. WSOY. Kansainvälinen elintarvikeopas. Köln: Könemann, cop. 2000. Soveltuvin osin. Pieni kirja Ruoan laadusta. Maa- ja metsätalousministeriö. PrintLink Oy. Tainio, R. Suomalainen ruoka. Ajankohtaista elintarvikkeista. Edita. Muuta kirjallista materiaalia osoituksen mukaan. Edeltävät opinnot: Perusruoanvalmistuskurssi tai vastaavat tiedot. Suoritustapa ja arviointi: Luennoille ja harjoituksiin osallistuminen sekä projektien toteuttaminen. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun perusteella 3-1. Kotitaloustyö ja kodin teknologia 62614-3 Kotitaloustyön tutkimisen perusteet 2 ov Opintojakson tavoitteena on luoda monipuolinen kuva kotitaloustyön erilaisista ulottuvuuksista ja työsuoritukseen vaikuttavista tekijöistä. Pyrkiä hahmottamaan tarkoituksenmukaisten ja turvallisten työtapojen omaksumisen tärkeys erilaisissa arkielämän tilanteissa. Luoda perusteita kotitaloustyön analysointiin, työn tutkimiseen sekä työmenetelmien ja työolosuhteiden kehittämiseen. Huovinen, M. & Lehtinen, M.-L. Työoppi kotitalousoppilaitoksia varten. Otava. Soveltuvin osin tai vastaava muu kirjallisuus. Lisäkirjallisuutta osoituksen mukaan. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luennoille ja harjoitustöihin. Kirjallinen kuulustelu 3-1. 62618-1 Kotitalouden teknologinen toiminta 3 ov Luoda kokonaiskuva teknologian kehityksestä ja merkityksestä kotitalouden toiminnan kannalta. Kotitalouksien käytettävien välinei- 127

den ja laitteiden valintakriteerit, käyttö- ja hoito-ominaisuudet sekä käyttäjälähtöinen vertailu ja tuotetutkimus. Kiikka, K. & Huovinen, M. Vispilästä vokkiin. Kotikeittiön työvälineet ja koneet. WSOY. Kotitaloustiedotteet 8/1999, 8/2000, 6/2001, 1/2002, 3/2002, 7/ 2002 ja 9/2002. Työtehoseura. Muuta ajankohtaista kirjallista materiaalia osoituksen mukaan. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luentoihin ja harjoituksiin. Arvioidaan kirjallisten kuulustelujen perusteella 3-1. Edeltävät opinnot perusruoanvalmistus tai vastaava. 62619-8 Puhdistuksen perusteet 1 ov Puhtaanapidon merkitys terveyden ja viihtyvyyden kannalta. Puhdistukseen ja hoitoon käytettävien aineiden koostumus ja vaikutustavat puhdistuskohteen, käyttäjän sekä ympäristön kannalta. Markkinoilla olevien puhdistus- ja hoitovalikoimien kriittistä arviointia erilaisissa käyttötilanteissa. Johdatus käyttäjälähtöisen tuotetutkimuksen perusteisiin. Aulanko, M. Johdatus pesu- ja puhdistusaineisiin. Maa- ja kotitalousteknologian laitos. Koti- ja laitostalousteknologian julkaisuja 1. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luennoille ja ryhmätyöhön. Kirjallinen kuulustelu ja ryhmätyösuoritus hyväksytty/hylätty. Kotitaloustieteen aineopinnot 25 ov Ravitsemuskasvatus ja ruokakulttuuri 62616-7 Ruoanvalmistuksen teoreettiset perusteet 3 ov Ruoanvalmistukseen ja leivontaan liittyvät fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt sekä niiden sovellukset ruoanvalmistuksessa. Kirjallisuus soveltuvin osin: Parkkinen, K. & Rautavirta, K. Utelias kokki - elintarviketietoa ruoanvalmistajalle. 2003. Restamark oy. McWilliams, M. Foods. Experimental perspectives. 2000. Prentice Hall, USA. Muuta kirjallisuutta osoituksen mukaan. Edeltävät opinnot: Perusruoanvalmistuskurssi tai vastaavat tiedot sekä osallistuminen kemian alkukuulusteluun. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja työselostuksen laatiminen. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun perusteella 3-1. 62623-5 Ruokatalouden hoito 4 ov Kurssilla perehdytään suomalaisten kotitalouksien perinteisiin ja nykyisiin ruokatalouden hoidon toteutustapoihin arvioimalla, kehittämällä ja erilaisia ateria- ja leivontakokonaisuuksia toteuttamalla. Kulhomäki, S. & Salovaara, H. Laatuleipää. Leipomoalan edistämissäätiö. Mäkinen, E., Kiikka, K., Meriluoto, R. & Väätäinen, R. Ruoanvalmistajan kirja. Otava. Peruskouluissa käytettävät kotitalouden oppikirjat. Savola, P. Kahvileipää. Leipomoalan edistämissäätiö. Suomen kansankulttuurin kartasto 1. Aineellinen kulttuuri, toim. T. Vuorela. Suomalaisen kirjallisuuden seura; kartat 46-62. Muuta kirjallista materiaalia osoituksen mukaan. Edeltävät opinnot: Kotitalouden teknologinen toiminta, Ruoan laatu ja turvallisuus ja Ruoanvalmistuksen teoreettiset perusteet. Suoritustapa ja arviointi: Luentoihin, harjoituksiin ja työnäytteeseen osallistuminen. Suullisten ja kirjallisten harjoitustöiden ja projektien toteuttaminen. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun, työnäytteen, harjoitusten ja projektien perusteella 3-1. 62624-2 Ruokakulttuuri 3 ov Opintokokonaisuus koostuu kahdesta ruokakulttuureihin ja ruokakäyttäytymiseen liittyvästä opintojaksosta: A. 62626-6 Ravitsemuskasvatus 1 ov Eri väestöryhmien ruokakäyttäytyminen. Erityisruokavalioiden käy- tännön toteutus koti- ja kouluruokailussa sekä kotitalousopetuksessa. Ajankohtaisia artikkeleita osoituksen mukaan. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun/harjoitustyön perusteella 3-1. B. 62096 Eriytyvä projekti 2 ov Suomalainen juhlaruokaperinne. Suomalainen juhla-, ruoka- ja tapakulttuuri. Kurssiin kuuluu yhteistoiminnallisen projektin suunnittelu ja toteutus. Karjalainen, S. Juhlan aika. WSOY. Pakarinen, A. & Salakari, T. Juhlitaan taas: juhlan järjestäjän käsikirja. WSOY. Lisäksi muuta oheismateriaalia osoituksen mukaan. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja projektiin. Arviointitapa ilmoitetaan projektin yhteydessä. Kodin ympäristö- ja kuluttajakasvatus Asunnon ja tekstiilien hoidon perustaidot 5 ov Opintokokonaisuus koostuu seuraavista kahdesta opintojaksosta A+B: A. 62627-3 Asunnon hoidon käytännöt 2,5 ov Asunnon hoidon ja kotisiivouksen merkitys asuttavuuden sekä asumisviihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Asunnossa yleisesti käytettävät materiaalit, niiden käyttö- ja hoito-ominaisuudet. Materiaalien valintaan ja materiaalitutkimukseen liittyviä näkökohtia. Siivoustyön perustaidot, erilaisten siivousmenetelmien kokeiluja ja arviointia. Asunnon hoidon opettamisen erityisongelmia. Aalto, K. Kotisiivous: tavoitteet ja tottumukset. Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 1991, 3. Aalto, K. Kotisiivous osana arjen hallintaa. Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 1996, 4. Hakala, S. Siivousalan ympäristöopas. Suomen Siivousteknisen liiton julkaisuja 2:6. Kettunen, M., Routi, N. & Aalto, K. Puhdas raikas koti. 2000. WSOY. Leino. A. Lattiat ja niiden hoito sekä tuulikaappi- ja ovimatot. Puhtaustieto PT Oy. Leino, A. & Tavi, V. Seinien, kattojen ja kalusteiden hoito. Puhtaustieto PT Oy. Suoritustapa: Osallistuminen luentoihin ja harjoitustöihin. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun, projektityön ja työkokeen perusteella 3-1. B. 62615-0 Tekstiilien hoidon käytännöt 2,5 ov Opintojakson tarkoituksena on edistää kotitalouksien tekstiilien huoltoon tarvittavien toimenpiteiden kriittistä hallintaa sekä antaa kokonaisnäkemys kotitalouksissa käytettävistä tekstiilikuiduista ja tekstiilien hoito-ominaisuuksista. Menetelmiin perehdytään käyttäen viitekehyksenä käyttäjänäkökulmaa, terveydellisiä, taloudellisia, ekologisia ja kulttuurisia yhteyksiä sekä aihepiirin oppimiseen ja opettamiseen liittyviä tekijöitä. Aalto, K. Vaatteiden käytön ja hoidon ympäristövaikutukset. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 10/1998. Huovinen, M. & Mikkonen, P. Asuminen ja puhtaanapito. WSOY. Soveltuvin osin. Markula-Teivaanmäki, R. Tekstiilitieto. 5. tai uudempi painos. WSOY. Oheislukemistona tekstiilien hoitoon liittyviä Internet-lähteitä, kuten esim. www.kuluttajavirasto.fi, www.ytv.fi, www.motiva.fi, 128

www.ytl.fi/pesuteollisuusliitto. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luentoihin ja harjoituksiin. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun ja työkokeen perusteella 3-1. 62630-3 Kuluttajana nyky-yhteiskunnassa 3 ov Kurssi antaa teoreettisia työkaluja ymmärtää kuluttajuutta perheen ja muiden yhteisöjen jäsenenä, kuluttajan oikeuksia ja vastuuta, kuluttajaetiikkaa kestävän kehityksenhengessä sekä kuluttajakasvatuksen perusteita. Kurssi koostuu kirjallisuudesta, luennoista sekä harjoitustöistä, joiden avulla perehdytään kuluttajuuteen ja kuluttajakasvatukseen. Suoritustapa: Kirjallisuustentti (2 ov) ja kurssi harjoituksineen (1 ov), arvioidaan 3-1. Lampikoski, K. & Lampikoski, T. Kuluttajavisiot: näköaloja kuluttajakäyttäytymisen tulevaisuuteen. Markkinointi-instituutin julkaisusarja, WSOY. Euroopan Unionin kuluttajakysymysdokumentteja osoituksen mukaan. Hyvää elämää 90 vuotta suomalaista kuluttajatutkimusta, toim. K. Hyvönen, A. Juntto, P. Laaksonen & P. Timonen. Kuluttajatutkimuskeskus ja Tilastokeskus. Soveltuvin osin. Oheiskirjallisuutena: Mingione, E. Fragmented Societies. A Sociology of Economic Life Beyond the Market Paradigm. Basil Blackwell, Oxford. Part 3. Towards a Theory of Social Reproduction: the Meaning of Different Survival Strategies, pp. 123-160 ja muita artikkeleita osoituksen mukaan. Kuluttajatiedon opetus Pohjoismaissa. TemaNord 2000:597. Perhekasvatus 62511-9 Perhekasvatus 2 ov Yhteiskunnan eri instituutioiden välittämä perhekasvatus kasvatustietoisuuden vahvistajana. Perheen ihmissuhteita ja perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta tarkastellaan erityisesti nuoren näkökulmasta. Perhekasvatuksen mahdollisuudet tukea nuoren elämänhallintaa ja kasvamista vastuuseen. Syvennytään perhettä käsittelevään tutkimukseen, parisuhteen ja kasvatuksen keskeisiin kysymyksiin. Jallinoja, R. Perheen aika. Otava. Helve, H. Nuorten arki ja muuttuvat rakenteet. Nuorisotutkimusseura. Kurssin alussa sovittavat artikkelit. Suoritustapa ja arviointi: Arvioidaan kirjallisen kuulustelun ja harjoitustyön perusteella 3-1. Proseminaari 62632-7 Proseminaari/kandidaatintutkielma 3/5 ov Pääaine valitaan proseminaarityöskentelyn alkaessa. Kotitaloustiede pääaineena opiskelevilla seminaarin laajuus on 5 ov, sivuaineena opiskelevilla 3 ov. Harjaannuttaa tieteelliseen esitystapaan sekä tutkimus- ja kehittämismenetelmiin. Seminaarityö voi olla myös käytännön projektin suunnittelu ja toteutus sekä siihen liittyvä teoreettinen tarkastelu. Sisällön ja äidinkielen osalta hyväksytty proseminaarityö on kandidaatin tutkielma. Sisällön hyväksyy proseminaarin ohjaaja, äidinkielen hyväksyy harjoitusaineena äidinkielen tarkastaja. Kandidaatin tutkielma on kandidaatin tutkinnon opinnäytetyö, jonka perusteella kirjoitetaan kypsyysnäyte tiedekuntatentissä. Hirsjärvi, S. & Remes, P.. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen seminaariryhmiin ja tutkimusraportin laatiminen. Ohjaaja arvioi proseminaarityön 3-1, tiede- kunnan opintotoimisto antaa hyväksytystä kandidaatintutkielmasta ja kypsyysnäytteestä suoritusmerkinnän. Kotitaloustieteen syventävät opinnot 40 ov Kotitaloustiede 62633-4 Kotitaloustieteen teoreettiset lähtökohdat 3 ov Kotitaloustieteen käsitteistön ja teorioiden analyysi. Syventävä näkemys kotitaloudesta oppiaineena ja tieteenalana. Kotitalouden tutkimuksissa käytettävät lähestymistavat ja menetelmät aineistona alan kotimaiset ja kansainväliset lähteet. Tiedonhankinta- ja käsittelytaitojen syventäminen. Luentoihin liittyy erillisiä harjoitustöitä. Kotitalouden toiminta tutkimuskohteena: kotitalousopetusta palvelevan tutkimuksen tarkastelutapoja, toim. T. Gröhn & P. Palojoki. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia, 113. Turkki, K. Kotitalousopetus tienhaarassa: teknisistä taidoista kohti arjen hallintaa. Helsingin yliopiston kotitalous- ja käsityötieteiden laitos. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 2. Kansainvälisiä artikkeleita osoituksen mukaan keskeisistä kotitalousalan aikakausi- ja konferenssijulkaisuista. Suoritustapa ja arviointi: kirjallinen kuulustelu, luennot ja erilliset harjoitustyöt. Arvioidaan kaikkien suoritusten perusteella 3-1. 62620-4 Asuminen ja asuinympäristö 2 ov Opintojakson tarkoituksena on johdattaa opiskelija arvioimaan asuntoa ja asuinympäristöä yksilön kokemuksen, kotitalouden toimintojen ja ympäristön asettamien vaatimusten näkökulmasta. Asumista tarkastellaan erityisesti perheen elinvaiheiden, kulttuuristen ja historiallisten tekijöiden, ammatin, harrastusten sekä terveydellisten erityishaasteiden viitekehyksessä. Aura, S. & Horelli, L. & Korpela, K. Ympäristöpsykologian perusteet. WSOY. Hakanen, M. Asuinympäristö ja kestävä kehitys. Periaatteita ja käytäntöjä. Ympäristöministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto. Selvitys 6/1993. Ojala, K. Kestävän yhdyskunnan käsikirja. Gummerus. Soveltuvin osin. Työtehoseuran kotitaloustiedotteet: 2/1994, 7/1998, 9/1998, 2/ 1999, 6/1999, 1/2000, 5/2000. Oheislukemistona asumiseen ja asuinympäristöön liittyvää internet-aineistoa, kuten esim. www.rts.fi, www.sisäilmayhdistys.fi, www.tts.fi, www.kuluttajavirasto.fi, www.ara.fi. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen johdatusluentoihin ja seminaareihin. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun ja seminaarityön perusteella 3-1. 62097 Ravitsemuskasvatuksen syventävä opintojakso 2 ov Perehtyminen ravitsemuskasvatusta toteuttavien tahojen toimintaan ja ravitsemuskasvatukseen eri väestöryhmissä. Erilaisten ravitsemuskasvatusnäkemysten arviointi. Kotitalousopettajan rooli ravitsemuskasvattajana. Kirjallisuus : Lintukangas, S. & al. Kouluruokailu: terveyttä ja tapoja. Opetushallitus. Ravitsemuskertomuksia eri vuosilta (1996, 1998, 2000). Kansanterveyslaitos. Suomalaiset ravitsemussuositukset. Komiteamietintö 1998:7. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Muu kirjallisuus osoituksen mukaan. Suoritustapa ja arviointi: Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin. Arvioidaan kirjallisen kuulustelun/harjoitustyön perusteella 3-1. 129

62805-7 Kotitaloustieteen syventävä kirjallisuus 3 ov Kotitaloustieteellisen tiedon syventäminen valitun näkökulman mukaisesti. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallisen kuulustelun perusteella 3-1. Valitse jokin aihepiireistä eistä A D. A. Kotitaloustieteen teoriasuuntia Human Ecolocy Bubolz, M. M. & Sontag, M. S. Human Ecology Theory. Kappale 17, sivut 419-448. Teoksessa: Boss, P., Doherty, R. et al.(eds.) Sourcebook of Family Theories and Methods: A Contextual Approach. New York: Plenum. Bubolz, M. M. & Sontag, M. S. Integration in Home Economics and Human Ecology. Journal of Consumer Studies and Home Economics (1988) 12, 1:1-14. Vaines, E. Ecology as a Unifying Theme for Home Economics/ Human Ecology. Canadian Home Economics Journal 44, 2:59-62. Reflective Practice Vaines, E. Philosophical Orientations and Home Economics: An Introduction. Canadian Home Economics Journal 40, 1:6-11. Vaines, E. A Family Perspective on Everyday Life: The Heart of Reflective Practice, teoksessa Proceedings of the International Household and Family Research Conference: Part I. University of Helsinki. Department of Home Economics and Craft Science. Research Reports 3: 15-35. Hestian/Hermean Paradigm Thompson, P.. J. Bringing Feminism Home: Home Economics and the Hestian Connection. Home Economics Publishing Collective tai Thompsonin artikkeleita osoituksen mukaan. B. Arkielämä & arjen hallinta Haverinen, L. Arjen hallinta kotitalouden toiminnan tavoitteena. Kotitalouden toiminnan filosofista ja teoreettista tarkastelua. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 164. Goldsmith, E. B. Resource Management for Individuals and Families. West Publishing Co. joko Highmore, B. Everyday Life and Cultural Theory. An Introduction. 2002. Routledge. (valitaan jos Korvelan teos tentitään kotitaloustieteen erityismenetelmissä) tai Korvela, P. Yhdessä ja erikseen - perheenjäsenten kotona olemisen ja tekemisen dynamiikka. 2003. Sosiaali- ja terveysalan tutkimusja kehittämiskeskus STAKES. Tutkimuksia 130. Helsinki. C. Kotitalouden/perheen historia Valitse neljä teosta: Häggman, K. Perheen vuosisata: perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800 - luvun Suomessa. Suomen historiallinen seura. Historiallisia tutkimuksia 179. Lepistö, V. Joko teillä on priimuskeitin? Suomen historiallinen seura. Historiallisia tutkimuksia 181. Markkola, P. Työläiskodin synty: tamperelaiset työläisperheet ja yhteiskunnallinen kysymys 1870-luvulta 1910-luvulle. Suomen historiallinen seura. Historiallisia tutkimuksia 187. Ollila, A. Suomen kotien päivä valkenee. Marttajärjestö suomalaisessa yhteiskunnassa vuoteen 1939. Suomen historiallinen seura. Historiallisia tutkimuksia 173. Sappinen, E. Arkielämän murros 1960- ja 1970-luvuilla. Kansatieteellinen arkisto 46. D. Kotitalous ja tulevaisuuskasvatus Mikkonen, A. Nuorten tulevaisuuskuvat ja tulevaisuuskasvatus. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 57. Tulevaisuuskasvatus, toim. Haapala, A. 2002. PS-kustannus. Juva. Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja sovellutukset, toim. Kamppinen, M., Kuusi, O. & Söderlund, S. 2002. Suomen kirjallisuuden seuran toimituksia 896. Osoitetut kohdat. 62018-3 Valinnainen syventävä opintojakso 3 ov Tavoite: Syvennetään osaamista jollakin kotitalouden erityisalueella, joita ovat ravitsemus-, kuluttaja-, perhe- ja ympäristökasvatus. Suoritustapa ja arviointi: Opintojakso suoritetaan (aina erikseen sopien!) joko A) kirjallisuustentillä, B) syventävällä työharjoittelulla tai C) muulla korvaavalla suoritustavalla tai -jaksolla, joista sovitaan etukäteen kotitaloustieteen professorin kanssa. Tentittävästä kirjallisuudesta sovitaan lukuvuoden alussa ilmoitettujen vastuuhenkilöiden kanssa. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallisuustentin arviointi 3-1. Työharjoittelun arviointi hyväksytty/hylätty. Erikseen sovittavien opintojaksojen arviointi ko. opintojakson mukaan. A. Kirjallisuustentti, aihealueittain Ravitsemuskasvatus Opintojakson tavoitteena on syventää ruokakulttuurin ja ruoan sosiologian ja psykologian ymmärtämistä. Suoritustavasta ja kirjallisuudesta sovitaan tentaattorin kanssa. Ruokakulttuuri Fieldhouse, P. Food and Nutrition: Customs and Culture. 2 nd ed. London: Chapman & Hall. Furst, E. L. et al. (eds.) Palatable Worlds: Sociocultural Food Studies. Oslo: Solum. War arde, A. Eating Out. Cambridge: Cambridge University Press. DeVault, M. Feeding the Family. The University of Chicago Press. Ruoan sosiologia ja psykologia Lupton, D. Food, the Body and the Self. London: Sage. Booth, D. A. Psychology of Nutrition. London: Taylor & Francis. Beardswor dsworth, A. & Keil, T. Sociology on the Menu, an Invitation to the Study of Food and Society. London: Routledge. Meiselman, H. (ed.) Dimensions of the Meal: the Science, Culture, Business, and Art of Eating. Gaitherburg (MD) Aspen Publishers. Kuluttajakasvatus Opintojakson tavoitteena on syventää kulutuksen taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden ymmärtämistä sekä antaa teoreettisia työkaluja kulutusvalintoihin ja -tilanteisiin sisältyvien ongelmien käsittelyyn. Suoritustapa: Kirjallisuuden kotitentti, joka suoritetaan kommentoituina referaatteina sovituista kirjoista. Valitaan 3 oheisen listan kirjoista niin, että molemmista osioista tulee ainakin yksi ja että ainakin yksi on englanninkielinen. Lisäksi osoitetaan ajankohtaisia artikkeleita aihepiiristä. Kuluttajuus Pantzar,, M. Tulevaisuuden koti: arjen tarpeita keksimässä. Otava. Elämän riskit ja valinnat hyvinvointia lama-suomessa?, toim. K. Ahlqvist & A. Ahola. Tilastokeskus ja Edita. Baumann, Z. Work, Consumerism and the New Poor. Open university Press. 2000-luvun elämä. Sosiologisia teorioita vuosituhannen vaih- teessa, toim. T. Hoikkala & J. P.Roos. Gaudeamus. Miles, S. Consumerism: as a Way of Life. Sage. Consumption and Everyday Life, edited by H. Mackay. Sage. Soveltuvin osin. Kestävä kehitys Consumption for Human Development. Background Papers. Human Development Report 1998. New York: Human Development Report Office, The United Nations Development Programme. Yhteinen tulevaisuutemme. Ympäristön ja kehityksen maailmankomission raportti. Valtion painatuskeskus. Kansainvälinen vastuumme. Suomen malli. Rooman klubin Suomen komitea ja WSOY. Sustainability.. A Cross Disciplinary Concept for Social Transfor ransformations mations. UNESCO MOST. http://www.unesco.org/most/ pp6.pdf Wiman, R. Putting People at the Center of Sustainable Development. Volume 1: Policy themes, a Synthesis. Stakes. Mannermaa, M. Kvanttihyppy tulevaisuuteen. Otava. Perhekasvatus Sisältö ja tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on syventää ymmär- 130

rystä perheestä, perheroolien, parisuhteen ja perheen muutoksen sekä perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Suoritustapa: Kirjallisuuden kotitentti, joka suoritetaan kommentoituina referaatteina sovituista 2-3 kirjasta ja artikkelista. Perheroolit Björnberg, U. Parents Ideals and Their Strategies in Daily Swedish Life. In Björnberg, U. (ed.) European Parents in the 1990 s. Contradictions and Comparisons. Transaction Publishers: New Brunswick. Pp. 83-101. Jokinen, E. Väsynyt äiti. Äitiyden omaelämäkerrallisia esityksiä. Gaudeamus. Pulkkinen, L. (toim.) Lapsesta aikuiseksi. Atena Kustannus Oy. Roos, J. P.. & Peltonen, E. (toim.) Miehen elämää. SKS. Roos, J. P.. & Rotkirch, A. Vanhemmat ja lapset. Sukupolvien sosiologiaa. Gaudeamus. Rotkirch, A. Pirstoutunut vanhemmuus. Artikkeli teoksessa: Hoikkala, T. & Roos J. P. (toim.) 2000-luvun elämä. Sosiologisia teorioita vuosituhannen vaihteesta. Gaudeamus. Parisuhteen ja perheen muutos Beck, U. & Beck-Gernsheim, E. The Normal Chaos of Love. Polity Press. Jallinoja, R. Perheen aika. Otava. Tolkki-Nikkonen, M. Parisuhde, perhesuhde, olosuhde. Mikä pitää avioliiton koossa 15 vuoden jälkeen. Gaudeamus. Vuorovaikutus perheessä Blum-Kulka, S. Dinner Talk. Cultural Patterns of Sociability and Socialization in Family Discourse. Lawrence Erlbaum Associates, Publishers: Mahwah, New Jersey. Horppu, R. Kiintymys suhteiden perustana. Teoksessa: Lahikainen, A. R. & Pirttilä-Backman, A.-M. Sosiaalinen vuorovaikutus. Otava. Ss. 134-150. Pontecorvo, C. & Fasulo, A. Learning to Argue in Family Shared Discourse: The Reconstruction of Past Events. In Resnick, L. B., Säljö, R., Pontecorvo, C. & Burge, B. (eds.) Discourse, Tools, and Reasoning. Essays on Situated Cognition. Springer-Verlag: Berlin. Pp. 407-442. Ympäristökasvatus ja kodin teknologia Kirjallisuudesta ja suoritustavasta sovitaan tentaattorin kanssa. B. Syventävä työharjoittelu Kotitalouden toimintaan ja perheiden arkeen perehdyttävä, vähintään 3 kk:n kokopäiväinen työskentely ja siihen liittyvä raportti. Soveltuvia työpaikkoja: tutkimuslaitokset, neuvontajärjestöt, liike-elämän tai julkisen sektorin kotitalouteen liittyvät toimialueet (perhe, kuluttaja, asuminen, sosiaaliala jne.). C. Korvaava suoritustapa Muista mahdollisista korvaavista suoritustavoista (esim. kansainvälinen opiskelijavaihto) tai opintojaksoista (esim. osallistuminen toisen tiedekunnan syventävien opintojen tasoiseen opintojaksoon) sovitaan etukäteen kotitaloustieteen professorin kanssa. Kotitaloustieteen tutkimus 62641-9 Tilastollinen päättely 1 ov Hypoteesin testaus tilastollisena päätöksentekona, luottamusvälit, t- testaus, khii-toiseen testaus ja varianssianalyysi. Päättely erilaisissa asetelmissa. Heikkilä, T. Tilastollinen tutkimus. 3. uud. p. Edita. Karma, K. & Komulainen, E. Käyttäytymistieteiden tilastomenetelmien jatkokurssi. Gaudeamus. Oman tutkimusaiheen mukaan suoritetaan joko syventävä kvantitatiivinen tai kvalitatiivinen menetelmäkurssi: 62636-5 Syventävät kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 3 ov Ks. Opas Opettajankoulutuslaitos, kasvatustieteen syventävät opinnot Ka 3.1.1 Syventävät tutkimusmenetelmät (3 ov). TAI 62602-0 Syventävät kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 3 ov Opintojaksossa syvennetään kvalitatiivisten ja kontekstuaalisten tutkimusmenetelmien teoreettisten lähtökohtien ja käytännön toteuttamisen hallintaa erityisesti arjen hallinnan tutkimuksessa. The Landscape of Qualitative Research: Theories and Issues, editors N. K. Denzin & Y. S. Lincoln. Sage. Silverman, D. Interpreting Qualitative Data. Methods for Analysing Talk, Text and Interaction. 2 nd ed. Sage Publications Ltd. Lisäksi käsitellään artikkeleita, jotka ilmoitetaan kurssin alussa. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallinen kuulustelu 3-1. 62638-9 Kotitaloustieteen erityismenetelmät 3 ov Perehtyminen kotitalouden käytännön toiminnan ja/tai kotitalouden joidenkin sisältöalueiden tutkimiseen soveltuviin tutkimusmenetelmiin. Aihealueina mm. kotitalous- ja perhetutkimuksen erityispiirteet, kotitalouden käytännön toiminnan ja arjen hallinnan tutkimus tai käyttäjälähtöinen tuote- ja elinympäristötutkimus. Suoritustapa: Opintojakson voi suorittaa eri muotoisena (ks. A C) ja eri sisältöisenä. Valinnan toivotaan tukevan syventävien opintojen tutkielman toteuttamista. Kunkin suoritustavan vastuuhenkilöt ilmoitetaan syyslukukauden alussa. Arviointi: Kirjallisuustentin arviointi 3-1, erikseen sovittavien opintojaksojen arviointi ko. opintojakson mukaan, tutkimusprojektin arviointi hyväksytty/hylätty. A. Kirjallisuustentti Kotitalous- ja perhetutkimus Korvela, P. Yhdessä ja erikseen - perheenjäsentenkotona olemisen ja tekemisen dynamiikka. 2003. Sosiaali- ja terveysalan tutkimusja kehittämiskeskus STAKES. Tutkimuksia 130. Ritala-Koskinen, A. 2001. Mikä on lapsen perhe?- Tulkintoja lasten uusperhesuhteista. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 38/2001, Väestöntutkimuslaitos Väestöliitto. Helsinki: Väestöliitto. Suoninen, E. Perheen kuvakulmat. Diskurssianalyysi perheenäidin puheesta. Tampereen yliopisto, Sosiologian ja sosiaalipolitiikan laitos. Tutkimuksia Sarja A, nro 24. tai Ihmisen toiminnan ja toimintaympäristön tutkimus Engeström, Y. Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia ja haasteita. Painatuskeskus. Sociocultural Psychology: Theory and Practice of Doing and Knowing, edited by L. M. W. Martin, K. Nelson, & E. Tobach. Cambridge University Press. Understanding Practice. Perspectives on Activity and Context, edited by S. Chaiklin & J. Lave. Cambridge University Press. Soveltuvin osin. Var artiainen, M. Työn muutoksen työvälineet: muutoksen hallinnan sosiotekniset menetelmät. Otatieto. tai Käytettävyys-, asunto- ja elinympäristötutkimus Käyttäjälähtöinen tuote-, asunto- ja elinympäristötutkimus Kirjallisuudesta ja toteutustavasta sovitaan erikseen vastuuhenkilön kanssa. B. Soveltuvia muita opintojaksoja Tavoitteena on, että valittu menetelmäopetus tukee syventävien opintojen tutkielman menetelmävalintoja. Kyseeseen voivat tulla esim. tiedekunnan dosenttiopetus tai jatko - opiskelijoille suunnattu menetelmäkoulutus, Helsingin yliopistossa vierailevien kansainvälisten tutkijoiden tarjoama opetus tai muiden tiedekuntien/korkea- 131

koulujen menetelmäopetus. Hyväksyttävistä opintosuorituksista sovitaan kotitaloustieteen professorin kanssa. C. Tutkimuspr utkimusprojekti Tavoitteena on osallistua avustajana tutkimusprojektiin ja tuottaa yhdessä tutkijoiden kanssa tieteellinen julkaistavaksi tarjottava artikkeli. Osallistumisesta tutkimusprojekteihin sovitaan kotitaloustieteen professorin kanssa. Kyseeseen tulevat laitoksen tutkijoiden tai kotitalousalan tutkimusta harjoittavien tutkimuslaitosten tai vastaavien projektit. 627214-4 Suunnitteluseminaari 3 ov Syvennetään kirjallisuuden hakutaitoja ja käsitellään osallistujien tutkimusaiheisiin liittyviä teorioita ja tehtyjä tutkimuksia. Pohditaan tutkimustehtävien edellyttämiä aineistonkeruun ongelmakohtia. Hirsjärvi, S. & Remes, P.. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä. Suoritustapa ja arviointi: Laaditaan kaksi esitelmää. Suoritusmerkintä. 62071-8 Tutkimusseminaari 3 ov Seminaariesitelmien pohjalta käsitellään tutkimusaineistoa ja raportin laadintaa. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallinen raportti ja sen esittäminen seminaarissa. Omaa tutkielmaa kuvaavan posterin suunnittelu, toteutus ja esittely. Suoritusmerkintä. 62727-6 Pro gradu -tutkielma 14 ov Opiskelija laatii itsenäisesti tutkimustehtäväänsä käsittelevän tieteellisen tutkielman. Suoritustapa ja arviointi: Tutkimusraportin kirjoittaminen. Tutkielmaan liittyen kirjoitetaan kypsyysnäyte, mikäli kypsyysnäytettä ei ole kirjoitettu kandidaatintutkielmasta. Lisätietoja kypsyysnäytteestä ja mm. tutkielman arvostelusta on A-oppaan tutkielmista kertovassa osuudessa. 132

Kotitaloustiede sivuaineena tai erillisinä opintoina Muut kuin kotitalousopettajan koulutuksessa pääaineopiskelijoina kirjoilla olevat voivat hakea oikeutta suorittaa kotitaloustieteen 15, 40 ja 60 ov:n opinnot sivuaineena tai erillisinä opintoina. Kasvatustieteellinen tiedekunta päättää vuosittain otettavien opiskelijoiden määristä kuhunkin opintokokonaisuuteen. Tasokoe opintoihin järjestetään kerran vuodessa, yleensä kesäkuussa. 15 opintoviikon kokonaisuus on sama kuin pääaineopiskelijoiden kotitaloustieteen perusopinnot. 40 opintoviikon kokonaisuus perustuu kotitaloustieteen 15 ov:n tai niitä vastaaviin opintoihin. Tässä kokonaisuudessa opinnot vastaavat pääaineopiskelijoiden aineopintoja lukuun ottamatta proseminaarityötä, joka on laajuudeltaan 3 ov. 60 opintoviikon kokonaisuus koostuu 40 ov:n opinnoista sekä syventävistä opinnoista 20 ov. Sivuaineopiskelijan tai erillisten opintojen suorittajan syventävien opintojen tutkielma seminaareineen on laajuudeltaan 13 opintoviikkoa. Tutkielma arvostellaan asteikolla 3-1. Kotitaloustiede sivuaineena tai erillisinä opintoina Kotitaloustieteen perusopinnot 15 ov Johdatus kotitaloustieteeseen Johdatus kotitaloustieteeseen 1 Kotitalous ja perhe Suomalainen kotitalous 2 Erilaiset perheet 2 Ruoka ja ravitsemus Ravitsemuksen perusteet 2 Ruoan laatu ja turvallisuus 2 Kotitaloustyö ja kodin teknologia Kotitaloustyön tutkimisen perusteet 2 Kotitalouden teknologinen toiminta 3 Puhdistuksen perusteet 1 Kotitaloustieteen aineopinnot 25 ov Ravitsemuskasvatus ja ruokakulttuuri Ruoanvalmistuksen teoreettiset perusteet 3 Perusruoanvalmistus 2 Ruokatalouden hoito 4 Ruokakulttuuri 3 Kodin ympäristö- ja kuluttajakasvatus Asunnon- ja tekstiilienhoidon käytännöt 5 Kuluttajana nyky-yhteiskunnassa 3 Perhekasvatus Perhekasvatus 2 Proseminaari 3 Kotitaloustieteen syventävät opinnot 20 ov Kotitaloustiede Kotitaloustieteen teoreettiset lähtökohdat 2 Valinnainen syventävä opintojakso 2 Kotitaloustieteen tutkimus Syventävät kvantitatiiviset tai Syventävät kvalitatiiviset menetelmät tai Kotitaloustieteen erityismenetelmät 3 Suunnitteluseminaari ja Tutkimusseminaari ja Tutkielma yhteensä 13 Kotitaloustieteen sivuaine/erilliset opinnot eivät tuota aineenopettajan pätevyyttä eli saavuttaakseen opetettavan aineen opinnot (55 ov ) kotitaloudessa, opiskelijan tulee suorittaa seuraavat opinnot: Kotitaloustieteen perus- ja aineopinnot 40 ov Kotitaloustieteen teoreettiset lähtökohdat 3 ov Asuminen ja asuinympäristö 2 ov Kotitaloustieteen syventävä kirjallisuus 3 ov Valinnainen syventävä opintojakso 3 ov Ravitsemuskasvatuksen syventävä opintojakso 2 ov Vapaasti valittavia syventäviä opintoja 2 ov Yhteensä 55 ov 133

Kasvatustieteen opinnot Kasvatustieteen perusopinnot 15 ov Opintojakso ov 1 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET 7 Ka 1.1 Erityispedagogiikka (1 ov) Ka 1.2 a tai Kasvatusfilosofian perusteet (2 ov) Ka 1.2 b Kasvatusfilosofia ja kasvatuksen historia (2 ov) Ka 1.3 a tai Oppimisen psykologiset perusteet (2 ov) Ka 1.3 b tai Kasvatuspsykologia (2 ov) Ka 1.3 c Kasvatus- ja sosiaalipsykologia (2 ov) Ka 1.4 a tai Kasvatus ja yhteiskunta (2 ov) Ka 1.4 b tai Kasvatussosiologia ja kasvatuksen kulttuuriset perusteet (2 ov) Ka 1.5 Opetuksen didaktiset perusteet (2 ov) 2 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN KÄYTÄNTÖ 5 Ka 2.1 Orientoituminen opettajuuteen (4 ov) Ka 2.2 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa (1 ov) 3 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TUTKIMINEN 3 Ka 3.1 a tai Taitamisen filosofia (2 ov) Ka 3.1 b ja Kasvatustieteellinen tutkimus, tieteen filosofia ja metodologia (2 ov) Ka 3.2 Tilastollinen kuvaus (1 ov) Ka 3.3 Kohti tutkivaa työtapaa (3 ov) Perusopinnot yhteensä 15 Kasvatustieteen aineopinnot 20 ov Opintojakso ov 2 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN KÄYTÄNTÖ 12/13* Kc 2.3 Opettajuus eri oppimisympäristöissä (7 ov) Kc 2.4 Syventävä praktikum (5 ov) Kc 2.5 a tai Taiteen perusopetuksen käsityö (1 ov) Kc 2.5 b Aikuisten opettamisen erityiskysymyksiä (1 ov) 3 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TUTKIMINEN 8/7** Kc 3.3 Proseminaari (3 tai 5 ov) Kc 3.4 Ainedidaktinen tutkimus (1 ov) Kc 3.5 Tutkimusmenetelmät (3 ov) Aineopinnot yhteensä 20 *) Kasvatuksen ja oppimisen käytäntö laajuus on kasvatustieteen pääaineopiskelijalla 12 ov, sivuaineopiskelijalla 13 ov **) Kasvatuksen ja oppimisen tutkimisen laajuus on kasvatustieteen pääaineopiskelijalla 8 ov, sivuaineopiskelijalla 7 ov Kasvatustieteen syventävät opinnot 40 ov Opintojakso ov 1 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET 11 Kl 1.6 Luovuus ja kognitiiviset prosessit (2 ov) Kl 1.7 Täydentävä opintojakso (5 ov) Kl 1.8 Syventävä kirjallisuus (4 ov 2 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN KÄYTÄNTÖ 4 Kl 2.5 a tai Taiteen perusopetuksen käsityö (1 ov) Kl 2.5 b Aikuisten opettamisen erityiskysymyksiä (1 ov) Kl 2.6 Opettaja työnsä ja kouluyhteisön kehittäjänä (3 ov) 3 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TUTKIMINEN 25 Kl 3.4 Ainedidaktinen tutkimus (1 ov) Kl 3.6 Syventävät tutkimusmenetelmät (4 ov) Kl 3.7 Projektityöskentely (20 ov) Syventäviä opintoja yhteensä 40 134

Kasvatustieteen tutkintovaatimukset kotitalousopettajan koulutuksessa Tavoitteet Opettajuuteen ja kasvattajan tehtävään kasvaminen on pitkäaikainen prosessi, jonka perusvalmiudet hankitaan koulutuksen aikana. Opinnoissa tarkastellaan kotitalousopettajan tehtäviä laaja-alaisesti. Tavoitteena on omaa työtään tutkiva aineenopettaja, joka kykenee alansa asiantuntijana tukemaan oppilaiden persoonallisuuden kehitystä, suunnittelemaan ja rakentamaan yhteistyötä oppimisyhteisön muiden jäsenten kanssa ja toteuttamaan yhteiskunnan koulukasvatukselle antamia tavoitteita. Kasvatustieteen perusopinnot 15 ov Perusopintojen tavoitteena on perehdyttää oppimisen, opetuksen ja kasvatuksen keskeisiin kysymyksiin ja teorianmuodostukseen, yhteiskunnan koulutusjärjestelmän kehittämiseen yksilön ja yhteisön näkökulmasta sekä antaa aineksia oman kasvatustieteellisen asiantuntijuuden kehittymiselle. Oppimisen ja opettamisen painopisteenä ovat taidon oppimiseen ja opettamiseen liittyvät kysymykset. Tavoitteena on myös tieto- ja viestintätekniikan perusteiden hallinta. Kasvatustieteen aineopinnot 20 ov Aineopintojen tavoitteena on laajentaa ainedidaktista asiantuntijuutta opettajuuteen erilaisissa oppimisympäristöissä. Tavoitteena on saada valmiudet soveltaa ja arvioida ainedidaktista tietoa erilaisissa opetus- ja kasvatustilanteissa ja saada omakohtaista kokemusta ainedidaktisesta tutkimustyöstä. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään opiskelijoiden ohjauksessa sekä tiedon monipuolisessa ja kriittisessä hakemisessa. Verkkopedagogiikkaan perehdytään praktikum-opintojen aikana käyttämällä ryhmätyöohjelmistoa yhteydenpidossa opiskelijoiden ja kenttäkoulujen ohjaajien välillä. Kasvatustieteen syventävät opinnot 40 ov Syventävien opintojen tavoitteena on ainedidaktisten sisältöjen ja tieteellisten menetelmien hyvä tuntemus sekä valmiudet tieteellisen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun. Tavoitteena on saavuttaa valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa ja kyky soveltaa sitä erilaisissa opetus- ja kasvatustilanteissa sekä opetuksen kehittämistehtävissä. Opiskelu syventävissä opinnoissa on olennaiselta osin tutkimusluonteista ongelmakeskeistä opiskelua, johon sisältyy pro gradu-tutkielman laatiminen. Arviointi Opintojaksot arvioidaan asteikolla 3-1 tai hyväksytty/hylätty, jolloin hyväksytystä jaksosta annetaan suoritusmerkintä. Syventävä praktikum arvioidaan asteikolla hyväksytty, täydennettävä tai hylätty. Kasvatustieteen perus-, aine- ja syventävien opintojen kokonaisarvosanat lasketaan opintokokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen opintoviikkomäärillä painotettuina keskiarvoina. Arvosanat ovat ET (erinomaiset tiedot 2,45-3,00), HT (hyvät tiedot 1,70-2,44) ja TT (tyydyttävät tiedot 1,00-1,69). Syventävien opintojen arvosanaa määrättäessä ei oteta huomioon pro gradu -tutkielmasta saatua arvosanaa. Pro gradu -tutkielma arvioidaan asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Muualla suoritetun kasvatustieteen approbatur -arvosanan hyväksilukeminen Suorituksesta hyväksytään 10 ov. Suoritus täydennetään opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvilla kursseilla Orientoituminen opettajuuteen (3 ov) ja Taitamisen filosofia (2 ov). Seuraavassa on esitetty opintokokonaisuudet jaksoittain. Jakson kohdalla suluissa opintojakson rekisteröintikoodi kotitalousopettajan koulutuksessa. Kasvatustieteen perusopinnot 15 ov 1. Kasvatuksen ja oppimisen perusteet 7 ov Ka 1.1 Erityispedagogiikka 1 ov (62607-5) Luennot ovat yhteisiä käsityönopettajan koulutuksen kanssa. Perustiedot eri ikäryhmien erityispedagogiikasta sekä erityisohjausta tarvitsevista ryhmistä ja niiden ongelmista. Erityiskasvatuksen käsitteet, osa-alueet ja kohderyhmät. Häiriöiden toteaminen ja niiden korjaamismahdollisuudet. Opinto- ja tutustumiskäyntejä. Erityispedagogiikka 1: Erityispedagogiikka tieteenä. J. Hautamäki & al. WSOY. Luennot voi korvata suorittamalla: Erityispedagogiikka 2: Erityiskasvatuksen käytäntö. O. Ahvenainen & O. Ikonen & J. Koro. WSOY. Kurssiin liittyvät ryhmät kuuluvat myös niille, jotka suorittavat luentoja korvaavan tentin. Arviointi: Kuulustelu 3-1. Seuraavat opinnot (yhteensä 6 ov) valitaan tiedekunnan yhteisistä opinnoista joko opettajankoulutuslaitokselta tai kasvatus- tieteen laitokselta. Opintojaksojen tavoite- ja sisältökuvaukset sekä suoritettava kirjallisuus ilmoitetaan vastuuyksikön opas- tekstissä. Ka 1.2 a Kasvatusfilosofian perusteet 2 ov Ks. Opas Kasvatustieteen laitos, kasvatustieteen perusopinnot PK 1 Kasvatusfilosofian perusteet. TAI Ka 1.2 b Kasvatusfilosofia ja kasvatuksen historia 2 ov Ks. Opas Opettajankoulutuslaitos, luokanopettajan koulutus, kasvatustieteen perusopinnot Ka 1.1 Kasvatusfilosofia ja kasvatuksen historia tai vastaava kurssi Kasvatuksen filosofiset, psykologiset ja yhteiskunnalliset perusteet opettajankoulutuslaitoksen aineenopettajankoulutuksen vaatimuksista. Ka 1.3 a Oppimisen psykologiset perusteet 2 ov Ks. Opas Kasvatustieteen laitos, kasvatustieteen perusopinnot PK 3 Oppimisen psykologiset perusteet. TAI Ka 1.3 b Kasvatuspsykologia 2 ov Ks. Opas Opettajankoulutuslaitos, luokanopettajan koulutus, kasvatustieteen perusopinnot Ka 1.2 Kasvatuspsykologia. TAI Ka 1.3 c Kasvatus- ja sosiaalipsykologia 2 ov Ks. Opas, Opettajankoulutuslaitos, aineenopettajan koulutus Kasvatus- ja sosiaalipsykologia. Ka 1.4 a Kasvatus ja yhteiskunta 2 ov Ks. Opas, Kasvatustieteen laitos, kasvatustieteen perusopinnot PK 2 Kasvatus ja yhteiskunta. TAI Ka 1.4 b Kasvatussosiologia ja kasvatuksen kulttuuriset perusteet 2 ov Ks. Opas Opettajankoulutuslaitos, luokanopettajan koulutus, kasvatustieteen perusopinnot Ka 1.4 Kasvatussosiologia ja kasvatuksen kulttuuriset perusteet. Edellisten ohella vaihtoehtoisena voi suorittaa: Ka 1.5 Opetuksen didaktiset perusteet 2 ov Ks. Opas, Opettajankoulutuslaitos, luokanopettajan koulutus, kasvatustieteen perusopinnot Ka 1.5 Opetuksen didaktiset perusteet. Luennot (1 ov) yhdessä luokanopettajan koulutuksen kanssa. Luokanopettajan koulutuksen ryhmien sijaan (1 ov) käsityönopettajan ja kotitalousopettajan koulutuksissa järjestetään erillinen suoritus, 135

jonka yhteydessä paneudutaan teokseen: Aebli, H. Opetuksen perusmuodot. WSOY. 2. Kasvatuksen ja oppimisen käytäntö 5 ov Ka 2.1 Orientoituminen opettajuuteen 4 ov (62032-9) Opiskelujaksot ovat yhteisiä molempien koulutuksien opiskelijoille. Opetusharjoittelu praktikum-jaksoissa eriytyy koulutuksittain. Opiskelujakso 1 (1 ov,, 62033-6) Pohditaan oppimisen ja opettamisen keskeisiä teoreettisia suuntauksia ja niiden tarjoamia ratkaisuja yleis- ja ainedidaktisiin ongelmiin. Keskeisenä näkökulmana on yksittäinen oppilas ja taidon oppiminen. Praktikum 1 (1 ov,, 62038-1) Opettaminen yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän kanssa. Tavoitteena on tutustua erityisesti taidon oppimiseen, opettamiseen ja opettajan toimintaan liittyviin kysymyksiin. Ensimmäinen opintovuosi. Opiskelujakso 2 (1 ov,, 62034) Kotitalouden ja käsityön opetuksen suunnittelu, oppimisprosessin ohjaus, oppimisympäristöjen organisointi sekä oppimistilanteiden hallinta. Praktikum 2 (1 ov,, 62040-4) Peruskouluikäisten lasten ja nuorten opettaminen, ensin parin kanssa ja myöhemmin yksin. Opetuksen suunnittelu. Toinen opintovuosi. Tarkempaa informaatiota praktikumeista www-sivuilla ja erikseen järjestettävissä informaatiotilaisuuksissa. Harjoittelun ohjausta kehitetään osittain virtuaalipohjaiseksi. Praktikum 2:n alkaessa edellytetään käsityötieteen perusopinnot suoritetuksi. Kotitalousopettajan koulutuksen opiskelijoilta ei edellytetä loppuun suoritettuja perusopintoja. Opiskelujakso 1 Aho, S. Lapsen minäkäsitys ja itsetunto. Edita. Lahdes, E. Peruskoulun uusi didaktiikka. Otava. Rogers, C. R. Freedom to Learn. 3 rd ed. New Jersey: Prentice Hall. Tynjälä, P. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Kirjayhtymä. Opiskelujakso 2 Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. WSOY. soveltuvin osin. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet usteet. 1994. WSOY. Sahlberg, P.. & Leppilampi, A. Yksinään vai yhteisvoimin. Yhdessäoppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsingin yliopisto. Vantaan täydennyskoulutuslaitos. Syrjäläinen, E. Käsityön opettajan pedagogisen tiedon lähteeltä: Persoonalliset toimintatavat ja periaatteet käsityön opetuksen kontekstissa. 2003. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 12. Vuorinen, I. I Tuhat tapaa opettaa. Suomen Morenoinstituutin julkaisusarja no 1. Resurssi. Käsityönopettajan koulutus (käytetään molemmissa opiskelu- jaksoissa) Suojanen, U. Käsityökasvatuksen perusteet. WSOY. Kotitalousopettajan koulutus (käytetään molemmissa opiskelu- jaksoissa) Kotitalousopetus uuden vuosituhannen kynnyksellä, L. Haverinen & al. WSOY. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallisuuteen perustuva tehtävä, arviointi 3-1, sekä praktikum-jaksoista portfolio, josta ilmenee praktikumiin liittyvät opintosuoritukset, arvio omasta oppimisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta Opiskelujakson aikana. Ka 2.2 Tieto ja viestintätekniikka opetuksessa 1 ov (62044) Tieto- ja viestintätekniikan perusteet. Valmiudet tieto- ja viestintätekniikan itsenäiseen opiskeluun ja käyttöön opettamisen ja oppimisprosessin näkökulmasta. On suositeltavaa, että perustiedot ja - taidot (esim. tekstinkäsittely) on hallinnassa ennen kurssille tuloa (ks. esim. yliopiston atk-keskuksen kurssitarjonta). Verkko opetuksessa - opettaja verkossa, toim. Seppo Tella. 2001. Helsinki: Edita. Opintomonisteet. Suoritustapa ja arviointi: Erilliset harjoitustehtävät. Hyväksytty/hylätty. 3. Kasvatuksen ja oppimisen tutkiminen 3 ov Opiskelija valitsee tiedekunnan yhteisten kasvatustieteen opintojen tarjottimelta kolme opintoviikkoa joko 3.1a+3.2 tai 3.1b+3.2 tai 3.3 Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen tarjonta: Ka 3.1 a Taitamisen filosofia 2 ov (62046) Oppimisen keskeisten haasteiden ja ulottuvuuksien, kuten tietämään oppimisen, tekemään oppimisen, yhdessä elämisen ja yhteistyöhön oppimisen sekä olemaan oppimisen tarkasteleminen filosofoivalla otteella. Erityisesti tarkastellaan sitä, miten teoreettinen tieto muuttuu tekemiseksi ja taitamiseksi. Opiskelujakson motto tulee Antti Eskolalta: Mikä kauhea este tiede onkaan sille, että voisi tehdä hyvään taiteeseen vertautuvaa hyvää tutkimusta; eli kuinka paljon enemmän tutkimuksista oppisimmekaan, jos lempeät sanat kokemus ja viisaus pääsisivät ohjaamaan tutkijan työtä vahvemmin kuin kovat ja pöyhkeät sanat tieto ja totuus. Oheiskirjallisuutta käsitellään mahdollisuuksien mukaan luennoilla. Aurela, A. M. Tieteellisen toisinajattelijan käsikirja. Art House. Kohtaamisia: taiteen ja tutkimuksen maastoissa, toim. Juha Varto. 2003. Hamina: Akatiimi. Koivunen, H. Hiljainen tieto. Otava. (voidaan lukea rinnan 1.-3. painosta). Mills, C. W. Sosiologinen mielikuvitus. 2. painos. Yliopistopaino. Taito aito, Suomen Filosofisen Yhdistyksen Helsingissä 11.-12.1.1990 järjestämän kollokvion esitelmät, toim. I. Halonen & T. Airaksinen & I. Niiniluoto. Suomen filosofinen yhdistys. Yliopistopaino. Tieteellinen kirjoittaminen, toim. M. Kinnunen & O. Löytty. 2002. Tampere: Vastapaino. Suoritustapa ja arviointi: Yhteenveto oppimispäiväkirjasta. 3-1. TAI Ka 3.1 b Kasvatustieteellinen tutkimus, tieteen filosofia ja metodologia 2 ov Ks. Opettajankoulutuslaitos, luokanopettajan koulutus, kasvatustieteen perusopinnot Ka 1.6 Kasvatustieteellinen tutkimus, tieteen filosofia ja metodologia. JA Ka 3.2 Tilastollinen kuvaus 1 ov (62645-7) Kasvatustieteellisen tilastotiedon kuvaaminen ja tilastomuotoisen tiedon ymmärtäminen. Tilastollisen kuvauksen peruskäsitteet taulukointi, jakaumat, graafiset esitykset, keskiluvut, hajontaluvut ja riippuvuusluvut. Tilastolliseen kuvaukseen soveltuvat tietokoneohjelmat. Opinnot koostuvat luennoista, harjoituksista, kirjallisuudesta ja omatoimisesta työstä. Heikkilä, T. Tilastollinen tutkimus. 3. uud. painos. Edita. Soveltuvin osin. Karma, K. Tilastollisen kuvauksen perusteet käyttäytymistieteissä. Otava. TAI 136

Ka 3.3 Kohti tutkivaa työtapaa 3 ov Ks. Opas Kasvatustieteen laitos, kasvatustieteen perusopinnot PK 5 Kohti tutkivaa työtapaa. Kasvatustieteen aineopinnot 20 ov 2. Kasvatuksen ja oppimisen käytäntö 12/13 ov Kasvatuksen ja oppimisen käytäntö kokonaisuuden laajuus on kasvatustieteen pääaineopiskelijalla 12 ov, sivuaineopiskelijalla 13 ov. Kc 2.3 Opettajuus eri oppimisympäristöissä 7 ov (62047-3) Opiskelujaksot ovat osittain yhteisiä molempien koulutuksien opiskelijoille. Opetusharjoittelu praktikum-jaksoissa eriytyy koulutuksittain Opiskelujakso 3 (1 ov,, 62036-7) Koululuokan, kouluyhteisön vuorovaikutuskysymyksiä. Tiedonhankinta vuorovaikutussuhteista, ryhmäprosesseista, ilmapiiristä ja luokan hallintaan vaikuttavista tekijöistä. Opettajan itsetuntemuksen ja persoonallisuuden merkitys ongelmatilanteiden kohtaamisessa ja ratkaisemisessa. Oppimisen laadullinen ja määrällinen arviointi. Praktikum 3 (2 ov,, 62042-8) Koulun tai oppilaitoksen toiminta kokonaisuutena. Tutustuminen opetuksen lisäksi myös muihin opettajan työhön liittyviin tehtäviin. Näkemyksen kouluyhteisössä toimimisesta. Kolmas opintovuosi. Opiskelujakso 4 (2 ov,, 62037-4) Opetussuunnitelmatyön tavoitteet, sisällöt ja menetelmät erilaisissa oppimis- ja koulutusyhteisöissä. Opetuksen ja koulutuksen laadullinen ja määrällinen arviointi. Arviointia oppimiskäsitysten ja ammattietiikan näkökulmasta. Praktikum 4 (2 ov,, 62043-5) Opiskelija toteuttaa harjoitteluprojektin itse valitsemalleen kohderyhmälle. Tutustuminen erilaisiin opiskelijoihin eri oppimis- ja koulutusympäristöissä. Kolmas opintovuosi. Tarkempaa informaatiota praktikumeista www-sivuilla ja erikseen järjestettävissä informaatiotilaisuuksissa. Harjoittelun ohjausta kehitetään osittain virtuaalipohjaiseksi. Vuor uorovaikutukseen ovaikutukseen liittyvä kirjallisuus Hämäläinen, K. & Sava, I. Koulun ihmissuhteet ja niiden kehittäminen. Suomen kaupunkiliitto. Molnar,, A. & Lindquist, B. Tavoitteena työrauha. WSOY. Saloviita, T. Kaikille avoimeen kouluun. Erilaiset oppilaat tavallisella luokalla. Atena. Arviointiin liittyvä kirjallisuus Niikko, A. Portfolio oppimisen avartajana. Tammi. Koppinen, M.-L. & Korpinen, E. & Pollari, J. Arviointi oppimisen tukena. WSOY. Myllykangas, M. Kohti pedagogista arviointiajattelua. Oppilasarviointiajattelun ja arvuointikäytäntöjen kehittäminen kotitalousopetukseen. 2002. Helsingin yliopisto. Kotitalous- ja käsityötieteen laitoksen julkaisuja 11. Yhteinen (käytetään molemmissa opiskelujaksoissa) Sahlberg, g, P. Opettajana koulun muutoksessa. WSOY. Ajankohtaisia artikkeleita. Ilmoitetaan kurssin yhteydessä. Käsityönopettajan koulutus (käytetään molemmissa opiskelu- jaksoissa) Suojanen, U. Käsityökasvatuksen perusteet. WSOY. Lindfors, L. Slöjddidaktik. Inriktning på grundskolans textilslöjd. Finn Lectura. Lindfors, L. Formgivning i slöjd: ämnesteoretisk och slöjdpedagogisk orienteringsrun med exempel från textilslöjdundervisning. Åbo Akademi, pedagogiska fakulteten. Rapporter från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi 1, 1992. Kotitalousopettajan koulutus (käytetään molemmissa opiskelu- jaksoissa) Elämyksiä ja elämisen taitoja: kotitalouden opetussuunnitelma- ajattelun uudistaminen, toim. K. Aho. Opetushallitus. Suuntana oppimiskeskus, 14. Kral, R. Ratkaisukeskeisen työskentelytavan sovellutuksia koulussa. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Koulun omat konstit. Käytännön ratkaisuja koulun pulmatilanteisiin, toim. M. Jakobson et al. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Suoritustapa ja arviointi: Luentoihin ja kirjallisuuteen perustuvat tehtävät; arviointi 3-1. Praktikumien itsearviointi: Opiskelija työstää praktikumista portfolion, joka kokoaa praktikumiin liittyvät opintosuoritukset sekä sisältää arvion oppimisesta ja omien tavoitteiden saavuttamisesta Opiskelujakson aikana. Kc 2.4 Syventävä praktikum 5 ov (62075) Opiskelija laatii yksilölliset tavoitteet praktikumia varten ja käyttää näitä tavoitteita kriteereinä opetustilanteita arvioitaessa. Suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan laajuudeltaan erilaisia opetusjaksoja ottaen huomioon opetussuunnitelman taustalla olevat arvolähtökohdat. Opetustilanteessa pyritään tulevien ongelmien itsenäisiin, luoviin ja kokeileviin ratkaisuihin. Harjoittelukoulun opetussuunnitelma Värri, ri, V.-M.-M. Hyvä kasvatus kasvatus hyvään: dialogisen kasvatuksen filosofinen tarkastelu erityisesti vanhemmuuden näkökulmasta. Tampere University Press. Harjunen, Elina. Miten opettaja rakentaa pedagogisen auktoriteetin?: otteita opettajan arjesta. Suomen kasvatustieteellinen seura 2002. Kasvatusalan tutkimuksia 10. Kasvatuksen etiikka, toim. P. Pitkänen. Edita. Etiikka koulun arjessa, koonnut Riitta Sarras. 2002. Helsinki: Otava. Suoranta, J. Kasvatuksellisesti näkeväksi. Sivistyksellinen kasvatusajattelu tässä ajassa. 3. painos. TAJU. Suoritustapa ja arviointi: Opiskelija laatii näyteportfolion, joka kuvaa hänen opettajuutensa kehittymisprosessia sekä opettajapersoonallisuutensa keskeisiä piirteitä. Kotitalousopettajan koulutuksessa harjoitustunnit voidaan painottaa joko peruskoulu- tai aikuisopetukseen. Edeltävät opinnot: ainetieteen ja kasvatustieteen perus- ja aineopinnot. Neljäs opintovuosi. Hyväksytty, täydennettävä, hylätty. Kc 2.5 b Aikuisten opettamisen erityiskysymyksiä 1 ov (62048) Suunnattu kotitalousopettajaksi opiskeleville. Opintojakso kuuluu kasvatustieteen sivuaineopiskelijoilla aineopintoihin ja pääaineopiskelijoilla syventäviin opintoihin. Perehtyminen aikuisten oppimisen psykologisiin ja pedagogisiin perusteisiin. Kotitalouden opettaminen opetussuunnitelmiin perustuvissa keskiasteen oppilaitoksissa. Kotitalousopetus koulutuksessa ja neuvonnassa, joka perustuu yksilöllisen ja ryhmäkohtaisen koulutustarpeen arviointiin. Ruohotie, P. Oppiminen ja ammatillinen kasvu. 2000. WSOY. Elinikäinen oppiminen Suomessa, toim. Kari Nyyssölä & Kimmo Hämäläinen. 2001. Opetushallitus. 3. Kasvatuksen ja oppimisen tutkiminen 7/8 ov Kasvatuksen ja oppimisen tutkiminen kokonaisuuden laajuus on kasvatustieteen pääaineopiskelijalla 8 ov ja sivuaineopiskelijalla 7 ov. Kc 3.3 Proseminaari 3/5 ov (62654-9) Kasvatustiede pääaineena opiskelevilla seminaarin laajuus on 5 opintoviikkoa, sivuaineena opiskelevilla seminaarin laajuus on 3 ov. 137

Käsitteellinen, teoreettinen ja käytännöllinen perehtyminen ainedidaktisen tutkimuksen ongelmanasetteluun sekä tutkimustiedon hyödyntämiseen. Harjaantuminen itsenäisen tutkimustyön tekemiseen aikaisemmin opittua integroiden ja syventäen. Kirjastojen ja muiden tietolähteiden käyttö tutkimustyön välineinä. Tutustuminen tieteelliseen keskusteluun ja tutkimusraportin laadintaan. Seminaarityön aihe voidaan liittää praktikum-jaksoon, jolloin voidaan perehtyä opetuksen tutkimiseen itse tutkimusta tehden. Hirsjärvi, S. & Remes, P.. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä. Arviointi: Kirjallinen raportti arvioidaan asteikolla 3-1. Kc 3.4 Ainedidaktinen tutkimus 1 ov (62068-8) Opintojakso kuuluu kasvatustieteen sivuaineopiskelijoilla aineopintoihin ja pääaineopiskelijoilla syventäviin opintoihin. Opettamiseen, oppimiseen ja kehittämiseen liittyvä tutkimus ja niissä käytettävät menetelmät. Osa opetuksesta on yhteistä molempien koulutuksien opiskelijoille. Yhteistä Tutkiva opettaja: opetus 21. vuosisadan ammattina, toim. S. Ojanen. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja 21. Tutkiva opettaja 2, toim. S. Ojanen. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja 55. Atjonen, P. Opetustapahtuman kuvaaminen didaktisessa prosessilaboratoriossa. Osa 1. Tutkimusyksikön toimintaperiaatteiden teoreettisia perusteita opettajankoulutuksen näkökulmasta. Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja. Sarja A: Tutkimuksia 7. Atjonen, P. Opetustapahtuman kuvaaminen didaktisessa prosessilaboratoriossa. Osa 2. Opettajan didaktisten ajattelu- ja toimintavalmiuksien kehittäminen. Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja. Sarja A: Tutkimuksia 8. Kotitalousopettajan koulutus Tutkimus kotitalousopetuksen tukena, toim. P. Palojoki. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 188. Käsityönopettajan koulutus Suojanen, U. Toimintatutkimus koulutuksen ja ammatillisen kehittymisen välineenä. Finn Lectura. Kc 3.5 Kasvatustieteen tutkimusmenetelmät 3 ov Osa 1 (2 ov) Yhteiset luennot (luokanopettajan koulutuksen opetustarjonta) Ks. Opas Opettajankoulutuslaitos, luokanopettajan koulutus, kasvatustieteen aineopinnot Ka 2.2 Kasvatustieteen tutkimusmenetelmät ja proseminaarityö, Ka 2.2.1 Yleinen osuus (2 ov). Osa 2 (1 ov) Eriytyvä osuus kotitalousopettajan ja käsityönopettajan koulutuksien opiskelijoille Perehtyminen kotitaloustieteessä, käsityötieteessä sekä kotitalouden didaktiikan ja käsityön didaktiikan tutkimuksessa tarvittaviin tiedonhankinta- ja tulosten analysointimenetelmiin sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimusotteen mukaisesti. Opinnot koostuvat menetelmällisistä harjoituksista ja omatoimisesta työskentelystä. Opintojakso nivotaan kiinteästi OKL:n kurssiin Ka 2.2.1 Yleinen osuus (2 ov). Oheismateriaali ilmoitetaan kurssin alussa. Kasvatustieteen syventävät opinnot 40 ov 1. Kasvatuksen ja oppimisen perusteet 11 ov Kl 1.6 Luovuus ja kognitiiviset prosessit 2 ov (63503-1) Tutustutaan ihmisen tiedonkäsittelyn mahdollisuuksiin ja rajoihin kognitiotieteen näkökulmasta. Perehdytään asiantuntemustutkimukseen sekä hajautetun kognition ja jakautuneen asiantuntemuksen käsitteisiin. Kurssi toteutetaan osittain verkostopohjaisessa ryhmätyöympäristössä. osa 1 (1 ov) on yhteinen molempien koulutuksien opiskelijoille: Tietokannan rakentaminen ja kommunikointi yhteisöllisen tiedon tuottamiseksi verkostopohjaisessa ryhmätyöympäristössä. Kurssilla jaettavat tieteelliset artikkelit. Arviointi: Aktiivinen osallistuminen verkkokeskusteluun. Hyväksytty/hylätty. osa 2 (1 ov) eriytyy koulutuksittain: Esseetehtävä, joka suoritetaan didaktiikan professorille. Hakkarainen, K. & Lonka, K. & Lipponen, L. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. WSOY. Arviointi: Essee 3-1. Kl 1.7 Täydentävä opintojakso 5 ov (62050-3) Jakso suoritetaan erikoistumalla yhteen kotitalousopetuksen erityisteemaan. Erilaisia suoritusmahdollisuuksia. a) Perehtyminen tutkimuksen filosofiseen ja tieteenteoreettiseen tausta-ajatteluun. b) Erilaisten oppimisympäristöjen tuottaminen, kokeileminen ja arvioiminen. c) Muu erityisteema kirjallisuuteen tai projektiin perustuen. Suoritustavasta sovitaan ainedidaktiikan professorin kanssa. Kl 1.8 Syventävä kirjallisuus 4 ov (62049) Teoreettisen tietämyksen syventäminen koululaitoksesta, opetuksesta ja oppimisesta. Fennes, H. & Hapgood, K. Intercultural Learning in the Classrooms: Crossing Borders. Cassell. Jackson, P.. W.. & Boostrom, om, R. E. & Hansen, D. T. The Moral Life of Schools. Jossey-Bass. Nonaka, I. & Takeuchi, H. The Knowledge-Creating Company: How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. Oxford University Press. Contexts for Learning. Sociocultural Dynamics in Children en s Development, edited by E. A. Forman, N. Minich & C. A. Stone. Oxford University Press. Vygotsky and Education: Instructional Implications and Applications of Sociohistorical Psychology, edited by L. C. Moll. Cambridge University Press. Bereiter eiter,, C. & Scardamalia, M. Surpassing Ourselves. An Inquiry into the Nature and Implications of Expertise. Open Court. Berger ger,, P.. & Luckman, T. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Tiedonsosiologinen tutkielma. Gaudeamus. Kolb, D. A. Experiential Learning. Experience as the Source of Learning and Development. Prentice-Hall. Saksankieliset teokset: Jank, W.. & Meyer,, H. Didaktische Modelle. Cornelsen Scriptor. Peterssen, W. Lehrbuch Allgemaine Didaktik. Ehrenwirth. Suoritustapa ja arviointi: Suoritetaan laitoksen yleisinä kuulustelupäivinä. Jakso suositellaan suoritettavaksi projektityöskentelyn aikana, esimerkiksi suunnittelu- ja tutkimusseminaarityöskentelyn välissä. Kirjallisuudesta sovitaan didaktiikan professorin kanssa (neljä teosta sopimuksen mukaan). Kirjallisen kuulustelun perusteella 3-1. 138

2. Kasvatuksen ja oppimisen käytäntö 4 ov Kl 2.5 b Aikuisten opettamisen erityiskysymyksiä 1 ov (62048-0) Ks. opintojaksokuvaus kasvatustieteen aineopintojen kohdalta Kc 2.5 b. Kl 2.6 Opettaja työnsä ja kouluyhteisön kehittäjänä 3 ov (62053-4) Tavoitteet ja sisällöt: Opiskelijan didaktisten valmiuksien syventäminen. Tutustuminen kouluyhteisön kehittämishankkeisiin. Opintojakson voi suorittaa eri tavoilla: a)kirjatenttinä, b)suunnittelemalla, toteuttamalla ja raportoimalla yksi tai useampia opetuskokeiluja tai kurssikokonaisuus, c)osallistumalla laitoksen tutkijoiden tutkimusprojektiin ja laatimalla siihen liittyvä tieteellinen artikkeli. Miettinen, R. Koulun muuttamisen mahdollisuudesta. Analyysi opetustyön kehityksestä ja ristiriidoista. Gaudeamus. Kohonen, V.. & Leppilampi, A. Toimiva koulu yhdessä kehittäen. WSOY. Sahlberg, P. Opettajana koulun muutoksessa. WSOY. Suoritustapa ja arviointi: Suoritustavasta sovitaan didaktiikan lehtorin (kehittämishankkeet ja koulukokeilut) tai didaktiikan professorin kanssa (tutkimusprojekteihin osallistuminen). Hyväksytty/hylätty. 3. Kasvatuksen ja oppimisen tutkiminen 25 ov Kl 3.4 Ainedidaktinen tutkimus 1 ov (62068-8) Ks. opintojaksokuvaus kasvatustieteen aineopintojen kohdalta Kc 3.4. Kl 3.6 Syventävät tutkimusmenetelmät 4 ov Kvantitatiivisen tutkimuksen kurssi suoritetaan valitsemalla joko opettajankoulutuslaitoksen tai kasvatustieteen laitoksen tarjonnasta. Kvalitatiivisen tutkimuksen kurssi voidaan suorittaa KKL:ssä. Valintaperusteena on oman syventävän tutkimusprojektin tutkimusote. Kl 3.6.1 a Kvantitatiivinen tutkimus (3 ov) Ks. Opas Opettajankoulutuslaitos, kasvatustieteen syventävät opinnot Ka 3.1.1 Syventävät tutkimusmenetelmät (3 ov). TAI Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen osuus Kl 3.6.1 b Kvalitatiivinen tutkimus 3 ov (62602-0) Opintojaksossa syvennetään kvalitatiivisten ja kontekstuaalisten tutkimusmenetelmien teoreettisten lähtökohtien ja käytännön toteuttamisen hallintaa erityisesti arjen hallinnan tutkimuksessa. The Landscape of Qualitative Research: Theories and Issues, editors N. K. Denzin & Y. S. Lincoln. Sage. Silverman, D. Interpreting Qualitative Data. Methods for Analysing Talk, Text and Interaction. 2 nd ed. Sage Publications Ltd. Lisäksi käsitellään artikkeleita, jotka ilmoitetaan kurssin alussa. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallinen kuulustelu 3-1. JA Kl 3.6.2 Tilastollinen päättely 1 ov (62641-9) Hypoteesin testaus tilastollisena päätöksentekona, luottamusvälit, t- testaus, khii-toiseen testaus ja varianssianalyysi. Päättely erilaisissa asetelmissa. Heikkilä, T. Tilastollinen tutkimus. 3. uud. p. Edita. Karma, K. & Komulainen, E. Käyttäytymistieteiden tilastomenetelmien jatkokurssi. Gaudeamus. 3.7 Projektityöskentely 20 ov Pro gradu-tutkielman tekemistä tukeva seminaarityöskentely koostuu eri osista seuraavasti: Suunnitteluseminaari 3 ov (62721-4) Syvennetään kirjallisuuden hakutaitoja ja käsitellään osallistujien tutkimusaiheisiin liittyviä teorioita ja tehtyjä tutkimuksia. Pohditaan tutkimustehtävien edellyttämiä tietojenkeruun ongelmakohtia. Hirsjärvi, S. & Remes, P.. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä. Suoritustapa ja arviointi: Laaditaan kaksi esitelmää, arviointi suoritusmerkintä. Tutkimusseminaari 3 ov (62071-8) Osanottajien laatimien esitelmien pohjalta käsitellään tutkimustehtävän tietojenkäsittelyn ja raportin ongelmakohtia. Suoritustapa ja arviointi: Kirjallinen raportti ja sen esittäminen seminaarissa. Omaa tutkielmaa kuvaavan posterin suunnittelu, toteutus ja esittely erillisten ohjeiden mukaisesti. Laaditaan yksi esitelmä. Arviointi: Suoritusmerkintä. Pro gradu -tutkielma 14 ov (62727-6) Opiskelija laatii itsenäisesti tutkimustehtäväänsä käsittelevän tieteellisen tutkielman. Suoritustapa ja arviointi: Tutkimusraportin kirjoittaminen. Tutkielmaan liittyen kirjoitetaan kypsyysnäyte, mikäli kypsyysnäytettä ei ole kirjoitettu kandidaatintyöstä. Lisätietoja kypsyysnäytteestä ja mm. tutkielman arvostelusta on A-oppaan tutkielmista kertovassa osuudessa. 139

Kasvatustieteen syventävien opintojen suorittaminen sivuaineena Kasvatustieteen maisterin tutkinnon Helsingin yliopiston kotitalous- tai käsityönopettajan koulutuksessa suorittanut opiskelija, jolla on perustutkinnon pääaineena ollut kotitaloustiede tai käsityötiede voi suorittaa kasvatustieteen syventävät opinnot sivuaineena seuraavasti. Pohjaopintoina edellytetään 35 opintoviikon aineopinnot kasvatustieteessä. Opintojakso ov 1 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET 4 Kl 1.8 Syventävä kirjallisuus (4 ov) 3 KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TUTKIMINEN 16 Kl 3.6 Syventävät tutkimusmenetelmät (3 ov) Kl 3.6.1a Kvantitatiivinen tutkimus (3 ov) tai Kl 3.6.1b Kvalitatiivinen tutkimus (3 ov) Kl 3.7 Projektityöskentely (13 ov) Tutkimusseminaari (3 ov) Sivulaudatur-tutkielma (10 ov) Syventävät opinnot yhteensä 20 Sivulaudatur-tutkielma arvioidaan asteikolla 3-1. Koko opintokokonaisuuden arvosana määräytyy opintojaksojen opintoviikkomäärällä painotetun keskiarvon mukaan (ET erinomaiset tiedot 3,00-2,45, HT hyvät tiedot 2,44-1,70, TT tyydyttävät tiedot 1,69-1,00). 140

Käsityönopettajan koulutus PL 8 (Siltavuorenpenger 10), 00014 Helsingin yliopisto. Puhelin 191 29706 (toimisto), 191 29705 (amanuenssi) Telefax 191 29701 http://www.edu.helsinki.fi/kotil/ Yleistä Käsityönopettajan koulutus jatkaa 17.1.1881 toimintansa aloittaneen Helsingin käsityökoulun, sittemmin Helsingin käsityönopettajaopiston työtä. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen alainen käsityönopettajan koulutuslinja perustettiin 1.8.1975, jolloin käsityönopettajan koulutus siirtyi yliopistoon. 1.8.1998 lähtien käsityönopettajan koulutus on ollut osa kasvatustieteellisen tiedekunnan Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen toimintaa. Tekstiilikäsityön didaktiikan apulaisprofessuuri perustettiin asetuksella 1.8.1975. Viran opetusala muutettiin 25.4.1995 käsityön, erityisesti tekstiilityön didaktiikaksi ja 1.5.2001 alkaen viran ala on kasvatustiede, erityisesti käsityön didaktiikka. Tekstiiliopin varsinaisen professorin virka perustettiin 1.3.1982. Opetusalana on käsityönä tehtävien tekstiilituotteiden suunnittelu- ja valmistusprosessit. Tieteenalan nimenmuutos käsityötieteeksi vahvistettiin 30.11.1992. Käsityönopettajan koulutus Helsingin yliopiston käsityönopettajan koulutuksen tehtävänä on harjoittaa käsityötieteen ja kasvatustieteen, erityisesti käsityön didaktiikan tutkimusta sekä antaa näihin pohjautuvaa ylintä opetusta ja vastata aineenopettajakoulutuksesta. Koulutuksen tavoitteena on asiantuntijuuden vahvistaminen sekä joustavien ja erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvien koulutusratkaisujen tukeminen. Käsityönopettajan (tekstiilityö) koulutus antaa opiskelijoille valmiudet mm. käsityöalan opetus-, neuvonta-, asiantuntija- ja tutkimustehtäviin eri oppilaitoksissa ja yhteisöissä. Käsityönopettajan koulutuksessa voidaan suorittaa kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (120 ov) ja kasvatustieteen maisterin tutkinto (160 ov). Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon voi suorittaa noin kolmessa vuodessa. Tutkinto ei anna sellaisenaan aineenopettajan kelpoisuutta. Kasvatustieteen maisterin tutkinto, jonka suorittaminen kestää noin viisi vuotta, antaa sivuainevalinnoista riippuen joko yhden tai kahden opetettavan aineen opettajan kelpoisuuden. Käsityönopettajan koulutuksessa pääaine on käsityötiede tai kasvatustiede. Käsityötiede sisältää opetettavan aineen, tekstiilityön, opinnot 55 ov. Kasvatustiede sisältää opettajakelpoisuuteen edellytettävät opettajan pedagogiset opinnot 35 ov. Jatko-opintokelpoisuus saavutetaan pääaineen mukaisesti joko käsityötieteessä tai kasvatustieteessä. Käsityötieteen koulutus Helsingin yliopiston käsityönopettajan koulutusyksikkö käynnisti käsityötieteen koulutuksen vuonna 2000. Sisäänotto on kolme opiskelijaa vuosittain. Koulutus on suunnattu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita käsityötieteestä ilman opettajankoulutusta. Koulutus antaa opiskelijoille laaja-alaiset valmiudet tutkimukseen, asiantuntijatehtäviin ja kehittämistyöhön sekä käsityötuotteen koko elinkaaren huomioon ottavaan suunnitteluun ja valmistukseen. Erilaiset sivuaineyhdistelmät lisäävät mahdollisuuksia hakeutua uudenlaisiin työtehtäviin, myös vasta kehitteillä oleville alueille. Pääaineen, käsityötieteen, opinnot suuntautuvat tekstiili- ja vaatetusalalle. Käsityötieteen koulutuksessa voidaan suorittaa kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (120 ov) ja kasvatustieteen maisterin tutkinto (160 ov). Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon voi suorittaa noin kolmessa vuodessa. Kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittaminen kestää noin viisi vuotta. Nämä tutkinnot eivät anna käsityönopettajan kelpoisuutta. Jatko-opintokelpoisuus saavutetaan käsityötieteessä. Kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta määrätään asetuksessa 576/95 sekä kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkintoja koskevissa pysyväismääräyksissä, jotka löytyvät A- oppaan loppuosasta. Käsityötiede Käsityötieteen tutkimuksessa on kyse ihmisen suhteesta maailmaan, ja elinympäristön muokkaamisesta. Käsityö ja muotoilu ovat toimivan ihmisen ja toiminnan kohteen, visuaalis-esineellisen ympäristön, välistä vuorovaikutusta. Käsityötieteen tutkimuskohde kattaa laaja-alaisesti käsityön eri osa-alueet ja muodot: voidaan tutkia tekijää, tuotteen suunnittelu- ja valmistusprosessia, tuotteita ja tuotekehitystä useasta eri näkökulmasta. Käsityötieteen tutkimukset voivat kohdentua teoreettisten perusteiden kehittämiseen tai konkreettisiin prosesseihin ja tuotteisiin tai niiden kehittämiseen. Tutkimuksen kohteena voi olla käsityö ammattina tai harrastuksena, osana tuotantoelämää tai ihmisen arkea. Käsityötieteen opetus on ongelmakeskeistä sekä erilaisten ilmiöiden problematisointia ja reflektointia aktivoivaa. Tärkeä piirre alalla on käytännöllisiin prosesseihin liittyvän teorianmuodostuksen ja tieteellisen ajattelun välinen vuorovaikutus. Opetus perustuu tutkimukseen, joka puolestaan on tiiviissä vuorovaikutuksessa tekemisen kanssa. Käsityötieteen perus- ja aineopintojen sisältöalueet ovat käsityötieteen perusteet, käsityötuotteiden suunnittelun ja valmistuksen opinnot sekä käsityön tutkimuksen perusteet. Syventävissä opinnoissa em. sisältöalueita täydennetään syventävillä projekti- ja tutkielmaopinnoilla. Aineenhallinnan opinnoissa keskitytään tekstiilimateriaaleihin ja niiden työstämiseen tarvittaviin tekniikoihin. Aineenopettajan koulutus Opettajuuteen ja kasvattajan tehtävään kypsyminen on pitkäaikainen prosessi, jonka perusvalmiudet hankitaan koulutuksen aikana. Käsityönopettajan koulutuksessa korostetaan laaja-alaisuutta ja monitieteistä taustaa, omaan tieteenalaan kuuluvaa tutkimusta ja tiedon soveltamista mm. opetukseen. Tavoitteena on omaa työtään tutkiva aineenopettaja, joka kykenee alansa asiantuntijana tukemaan oppilaiden persoonallisuuden kehitystä, suunnittelemaan ja rakentamaan yhteistyötä oppimisyhteisön muiden jäsenten kanssa ja toteuttamaan yhteiskunnan koulukasvatukselle antamia tavoitteita. Käsityönopettajan koulutuksen keskeisenä tavoitteena on huolehtia käsityöstä perussivistyksen osana. Koulutuksessa rohkaistaan opiskelijoita eläytymään, ilmaisemaan itseään ja ratkaisemaan ongelmia käsityön keinoin sekä annetaan välineitä arjenhallintaan. Käsityön avulla voidaan kehittää myös tieto- ja viestintäteknologiassa tarpeellisia kognitiivisia prosesseja, kuten suunnittelua ja ongelmanratkaisua, työn organisointia ja arviointia. Opettajaksi opiskelussa opetusharjoittelu sekä opiskelijan itsenäiset tutkimus- ja opetusprojektit muodostavat koulutuksen keskeisen osan. Harjoittelu suuntautuu monipuolisesti sekä perus- että aikuiskoulutukseen. Kasvatustieteen perusopinnoissa painopiste on kasvatuksen ja oppimisen perusteissa, aineopinnoissa kasvatuksen ja oppimisen käytännössä ja syventävissä opinnoissa kasvatuksen ja oppimisen tutkimisessa. Käsityön didaktiikkaan liittyvän tutkimuksen tavoite on kehittää eri-ikäisille oppijoille suunnattua opetusta ja luoda perusteita opetussuunnitelmien ja opettajankoulutuksen kehittämiselle. Osa tästä tutkimuksesta kohdistuu aineenopettajan työhön. Keskeisiä tutkimusalueita ovat mm. taidon oppiminen, opetus ja arviointi sekä opetussuunnitelmat ja opetuksen tavoitteet. Sivuaineiden valinta Käsityönopettajan koulutuksessa kaikilla käsityötieteen pääaineekseen valinneilla on yhtenä sivuaineena kasvatustiede, jossa suoritetaan opettajan pedagogiset opinnot 35 ov. Vastaavasti kasvatustieteen pääaineekseen valinneilla on yhtenä sivuaineena käsityötiede, jossa suoritetaan opetettavan aineen opinnot 55 ov. Muilta osin opiskelija valitsee sivuaineen tai sivuaineet itsenäisesti tiedekunnan määräyksiä noudattaen (ks. tiedekunnan pysyväismääräykset oppaan loppuosasta). Sivuainevalinnoillaan opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa tekstiilityö lisäksi myös toisen opetettavan aineen. Asetuksen (576/95, 141