PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2013 Maakuntahallitus 15.10.2012 versio 26.10.2012 tekniset korjaukset tulostettu 2.11.2012 (automaattipäivitys)
PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2012 1. Johdanto 3 2. Maakunnan kehitysnäkymät ja tavoitteet 4 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen 2012-2015 8 3.1. Matalamman energiankulutuksen työ- ja elämäntavat 9 3.1.1. Enemmän omaa energiaa ja vähemmän päästöjä 9 3.1.2. Enemmän sähköisiä mahdollisuuksia ja vähemmän turhaa liikennettä 10 3.1.3. Enemmän julkista liikennettä ja vähemmän yksityisliikennettä 10 3.1.4. Enemmän puhdasta ympäristöä ja vähemmän ympäristön rasitusta 10 3.2. Vahva suurkaupunkikeskus ja monipuoliset mahdollisuudet 11 3.2.1. Enemmän mahdollisuuksia luovan potentiaalin kohtaamiseen ja vähemmän vajaakäyttöä 11 3.2.2. Enemmän vetovoimaa ja vähemmän rajoja 11 3.2.3. Enemmän tiivistämistä ja vähemmän asutuksen hajoamista 12 3.2.4. Enemmän erikoistuneita kyliä ja vähemmän taantuvaa maaseutua 12 3.3. Tuottava ja innostava toimintaympäristö 12 3.3.1. Enemmän osaamista ja vähemmän syrjäytymistä 12 3.3.2. Enemmän erikoistumista, innovaatioita ja vähemmän massatuotantoa 13 3.3.3. Enemmän tuottavuutta ja vähemmän työpanosta 14 3.3.4. Enemmän terveyttä ja työuraa ja vähemmän uupumista 14 3.4. Heinolan seutu äkillisen rakennemuutoksen tukialueena päättyy vuoden 2012 lopussa 14 3.5. Lahden kaupunkiseutu lakkautettavien varuskuntaseutujen tukialueeksi 14 3.6. Tavoitteellinen aluerakenne 15 3.7. Vaikutusten arviointi 15 4. Laaja-alaiset toteuttavat yhteishankkeet 17 4.1. Suomen ympäristökeskuksen, Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen toimijoiden kanssa Päijänteen kehittämisen yhteishanke 17 4.2. Yhteistoiminta-alueen (Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa) edistettäviä toimenpiteitä: 17 5. Rahoitustaulukot 18 6. Toteuttaminen hallinnonaloittain 19 6.1. Hämeen ELYn strategisia tavoitteita 19 6.2. Uudenmaan ELYn strategisia tavoitteita 21 6.3. Hallinnonaloittain erityispainotuksia 2013-2015 24 7. Liitteet 25
1. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma perustuu maakuntavaltuuston 7.6.2010 päättämään maakuntaohjelmaan vuosiksi 2011-2014. Päijät-Hämeen maakuntaohjelma on kansallisen aluepolitiikan lakisääteinen asiakirja. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) valmistelee ohjetta uusien maakuntaohjelmien valmistelusta siten, että maakuntavaltuustot käsittelevät ne vuoden 2014 kevätkaudella. Vuoden 2010 alusta lukien voimaan tullut laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ohjaa alueiden kehittämistä. Se sisältää säännökset alueiden kehittämisen tavoitteista, suunnittelujärjestelmään liittyvistä tehtävistä ja niitä hoitavista viranomaisista. Lain uudistusprosessi on käynnissä. Vastuu alueiden kehittämisestä on valtiolla ja kunnilla. Valtioneuvosto vahvistaa hallituskaudeksi lain tavoitteita tarkentavista valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista, jotka ohjaavat eri ministeriöiden alueiden kehittämiseen vaikuttavia toimenpiteitä sekä maakuntien alueiden kehittämistyötä. Maakunnan liitot toimivat aluekehittämisviranomaisina maakunnissa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa esitetään maakuntaohjelman toteuttamisen painotukset ja toimintalinjat, suunnitelman maakuntaohjelman EU:n, valtion, kuntien ja yksityistä rahoituksesta. Lisäksi toteuttamissuunnitelmasta ilmenee suunnitelma maakuntaohjelman ja erityisohjelmien keskeisten hankkeiden ja muiden toimenpiteiden toteuttamisen aikataulusta ja osallistuvista tahoista. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman hyväksymisaikataulu sovitetaan yhteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 7 :n ja aluehallintovirastoista annetun lain 8 :n mukaisen strategisen ohjauksen aikataulun kanssa. Toteuttamissuunnitelmia voidaan tarvittaessa tarkistaa. Päijät-Hämeen toteuttamissuunnitelman valmistelusta on tiedotettu laajasti ja hanke-esityksiä on kartoitettu loppukevään ja kesän jälkeen 2012. Asioista on käyty keskusteluja kuntien, yhteistoiminta-alueen maakuntien, sidosryhmien ja mm. ELY-keskusten kanssa. Esitys on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä maakunnan yhteistyöasiakirjan (EU-ohjelmat) ja uuden aluehallinnon strategisen tulossopimuksen päivitysten kanssa 8.10.2011. Maakuntahallitus on käsitellyt toteuttamissuunnitelmaa 17.9. ja 15.10.2012 kokouksissa ja päättänyt sen valtuuttaen toimiston tekemään teknisiä korjauksia ennen toimittamista ministeriöön. Maakunta-alue: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä Kehitysyhtiöt, kuntakonsernit ja yhtymät: Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Lahden ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Salpaus, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Lahden tiede- ja yrityspuisto, Lahden alueen kehittämisyhtiö LAKES Maakunnan yhteistyöryhmässä ja muutoin osallistuvat viranomaistahot ja alueorganisaatiot: Hämeen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus, Metsäkeskus Häme-Uusimaa, Finnvera Oyj, Hämeen maaseutukeskus, MTK-Häme, Päijät-Hämeen Yrittäjät ry, Hämeen kauppakamari, Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, SAK, STTK, Lahden yliopistokeskus Muut: Päijät-Hämeen kylät ry/kylä välittää -hanke, toimintaryhmät Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys Etpähä ry ja Päijänne-Leader ry, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Yhteistoiminta-alue: Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa 3
2. Maakunnan kehitysnäkymät ja tavoitteet Päijät-Hämeen aluetalouden tilanne 2012 on ollut epävakaa. Työttömyys on laskenut, mutta on edelleen korkea. Teollisuuden vienti on osin toipunut ja rakentaminen on jatkunut vilkkaana. Maailman ja Euroopan talouden epävakaus on pitänyt vuoden aikana lähitulevaisuuden kasvunäkymiä niukkana. Maakunnan yksi suurimpia haasteita on saada asukkailleen kilpailukykyinen osaaminen ja toimiva väestörakenne. Päijät-Hämeen liitto osallistui Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELY-keskuksen laatimaan skenaariotyöhön, jossa hahmoteltiin mahdollisia tulevaisuuden skenaariorakenteita. Skenaariotyötä jatkaa kolmen maakunnan yhteinen tulevaisuustyö, mikä luo pohjaa uudelle maakuntasuunnitelmalle ja maakuntaohjelmalle. Uudenmaan (Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen) skenaariorakenne vuosille 2012-2040 Proaktiivisesti kohti rakennemuutosta (ENNE) projekti on tuottanut 15.8.2012 tutkimusraportin Päijät- Hämeeseen kohdistuvista rakennemuutosriskeistä. Keskeiset tavoitteet nuorisoikäisten koulutustarjonnalle Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Kanta- Hämeessä ovat: Koulutustakuu ja siihen vastaaminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy (toisen asteen koulutuspaikan turvaaminen kaikille alueen perusopetuksen päättäneille nuorille). Toisen asteen koulutuksen tulisi pääsääntöisesti olla tavoitettavissa kotoa käsin. Jatko-opiskelumahdollisuuksien turvaaminen toisen asteen opinnot päättäville nuorille. Määrällisesti riittävän, ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan turvaaminen alueen elinkeinoelämän ja julkisen palvelutuotannon tarpeisiin. Vuonna 2010 koko maassa koulutustaso oli 332 eli perusasteen jälkeen suomalaiset opiskelevat keskimäärin hieman yli kolme vuotta. Päijät-Hämeessä koulutustason kehitys on ollut nousussa ja oli vuonna 2010 arvoltaan 296. Metropolialueen ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen laajeneminen selittää Päijät- Hämeen koulutetun väestön jatkunutta muuttovoittoa. Keskuskaupunki Lahti on profiloitunut ympäristö, muotoilu- ja innovaatiotoiminnan yliopistokeskuksena ja tavoitteena on vahvistaa toimintaa edelleen. Hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvällä korkeakouluopetuksella on edellisten lisäksi keskeinen rooli alueen kehittämistavoitteissa. Korkeakoulutettujen määrän ollessa muita maakuntia vähäisempi, nousee kilpailutekijäksi peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus ja toimialojen osaavan työvoiman saatavuus. Päijät-Hämeen kunnista korkein tutkinnon suorittaneiden osuus on Hollolassa. Päijät-Hämeessä työttömyysaste oli vuoden 2012 heinäkuussa 12,7 % nousten viime vuodessa 0,2 prosenttiyksikköä. Päijät-Hämeessä työttömyysaste nousi edellisestä vuodesta Hämeenkoskella, Lahdessa, Nastolassa, Orimattilassa ja Hartolassa. Maakunnan matalimmat työttömyysasteet olivat Asikkalassa 8,3 % ja 4
Hollolassa 8,4 %. Korkein työttömyysaste oli Lahdessa 15,1 %. Rakennemuutosta kärsinyt Heinolan seudun työttömyys oli 12,2 prosenttia ja Heinolan kaupungissa 13,3 %. Päijät-Hämeessä asukkaiden keski-ikä nousee seuraavien vuosien aikana voimakkaasti. Työikäisen väestön väheneminen ja vanhusväestön kasvu heijastuu entistä merkittävämmin alueen talouteen. Työikäisen väestön väheneminen merkitsee työvoiman määrän vähenemistä ja hidastaa talouskasvua siinä vaiheessa, kun työllisyys jälleen paranee ja työvoiman kysyntä kasvaa tarjontaa suuremmaksi. Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan väestön ennustetaan kasvavan Päijät-Hämeessä noin 21 000 asukkaalla eli 10,6 prosentilla vuodesta 2010 vuoteen 2040. Saman aikaan mm. huoltosuhde muuttuu. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 19 prosentista 27 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Työikäisten osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2011 joulukuun lopussa Päijät-Hämeen väkiluku oli 202 225 eli väkiluku lisääntyi 453 henkilöllä. Lisäys johtuu muuttovoitosta, sillä syntyneiden enemmyys oli negatiivista. Viime vuosikymmenen muuttovoiton tilastot osoittavat, että Päijät-Hämeeseen muutetaan viettämään eläkeaikaa, mutta myös työikäisten ikäryhmissä maakunta saa muuttovoittoa. Koulutustarjontaa etsivät opiskelijaikäiset 15 24-vuotiaat muuttavat maakunnasta muualle ja alueen ammattikorkeakoulu saa yli puolet opiskelijoita alueen ulkopuolelta. Ulkopuolelta muuttaneiden opiskelijoiden jäämisprosentti alueelle on heikko. Suomen bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 2,7 prosenttia. Tuotantoa lisäsi kaikkien kysyntäerien kasvu. Maakunnassa kasvua kaikki toimialat kasvattivat ennakkotiedon mukaan liikevaihtoa vuodesta 2010 vuoteen 2011. Vähiten velkaa asukasta kohti vuonna 2011 oli Sysmässä ja eniten Lahden kaupungilla. Lahden kaupungissa velkaantuminen jatkuu, koska vuosikate ei riitä kattamaan tulevia investointitarpeita. Velkaantuminen johtuu koulujen peruskorjauksista ja uusinvestoinneista, joilla pyritään poistamaan terveysriskejä. Käynnissä ovat esimerkiksi Jalkarannan ja Liipolan koulujen uudisrakentamiset sekä Lyseon saneeraus lukioksi ja lisäksi tulossa on mm. toriparkki ja matkakeskuksen investoinnit. Kaupungilla oli sen omaan toimintaan ottamaa lainaa vuoden 2011 lopussa vajaat 94 miljoonaa euroa. Maakunnan asukkaiden ja kotitalouksien hyvinvointi on jakautunut, kun osalla on työttömyys lisännyt talouden niukkuutta. Päijät-Hämeen kunnista tulonsaajien keskimääräiset tulot vuonna 2009 olivat korkeimmat Hollolassa 25 304, jossa ylitettiin koko maan taso 24 657. Toimeentulotukea saavien henkilöiden osuus vuonna 2010 oli Päijät-Hämeen kunnista korkein Lahdessa (82/1000 as.) ja pienin Hämeenkoskella (27/1000 as.). Vuonna 2011 yhdyskuntajätettä syntyi maakunnassa ennätysvähän. Merkittävä selitys on, että entistä enemmän kaatopaikkajätettä on kyetty ohjaamaan hyötyjätteeksi mm. energiatuotantoon. Uusin avaus on, että Gasum ja Kujalan Komposti rakentavat Lahteen Suomen suurimman biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitoksen. Hyvinvoinnin ja ympäristön tilan mittaamista kehitetään maakunnassa. Vuonna 2011 laadittu GPI-indikaattorin pilotointi antoi positiivisen kuvan maakunnan kehityksestä. Arvioinnin ja mittaamisen kehittämisen lisäksi on tavoitteena lisäksi selvittää ympäristö- ja hyvinvointimittaamisen nopeampaa seurantaraportointia. Kuva: kestävän hyvinvoinnin kehitys (GPI) Päijät-Hämeessä 1960-2008 Rakennerahasto-ohjelmien vaikuttavuus alueen työllisyyteen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn on ollut positiivista. EU-tuilla parannetaan osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Tuilla erityisesti tuetaan pienten ja keskisuurten yritysten perustamista, kehittämistä, osaamista ja kasvua. Tukea suunnataan korkeatasoisiin yritystoimintaa edistäviin hankkeisiin, jotka parantavat yritysten kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Tukea 5
kohdistetaan tuotannollisille aloille ja palvelualoille, jotka ovat talouden kasvun, työllisyyden, kilpailukyvyn ja tuottavuuskehityksen kannalta tärkeitä. EU:n rakennerahastojen arvioidaan vaikuttaneen yli 1000 työpaikan ja runsaan 150 uuden yrityksen syntymiseen vuonna 2007 alkaneella ohjelmakaudella. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeissa on aloittanut jo lähes 4000 maakuntalaista. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamia hankkeita on käynnistynyt yli 300. Raporttitietojen (tark. 22.10.2012) Päijät-Hämeen liiton rahoittamilla EAKR-hankkeilla (sisältää ylimaakunnallisia hankkeita tl. 5) on ollut mukana 2617 yritystä, 1282 muuta organisaatiota ja luotu 263 uutta työpaikkaa. 6
Taulukko: Mittarit maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman seurantaan www.verkkotietokeskus.fi 1. Koulutustaso 2006 Viimeisin tieto* a2012 s2015 Viimeisin tieto* Korkea-asteen aloituspaikkojen määrä 1279 1243 1250 + 2012 tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15v täyttäneistä 60 63,8 65 + 2010 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 22 23,8 25 + 2010 koulutustasoindeksi (VKTM)* 277 296 300 + 2010 Viimeisin 2. Työmarkkinatilanne 2006 tieto a2012 s2015 työvoiman määrä (1000 henkeä) 96 95 96-2011 työttömien määrä (1000 henkeä) 8 11 12-2011 työllisyysaste (15-64 v.) 67 66 68 + 2011 työttömyysaste 8,7 11,7 12 + 2011 työpaikkojen määrä 80984 78815 80000 + 2010 Vimeisin 3. Muuttoliike ja väestö 2006 tieto a2012 s2015 väestö 199235 202236 23500 + 2011 nettomuutto, absoluuttinen 200 702 280 + 2011 luonnollinen väestönkasvu, abs 72-263 -40-2011 huoltosuhde (ei työlliset/työlliset) 1,39 1,45 1,35-2010 Viimeisin 4. Alueellinen BKT ja yrittäjyys 2006 tieto a2012 s2015 BKT/asukas 25563 26275 27184 + 2009 liikevaihdon kehitys (1000 euroa) 8993487 8873757 9200000 + 2010 yritysten lukumäärä 10620 12701 12800 + 2010 uudet yritykset 1219 1104 1000-2011 lopettaneet yritykset 884 900 800-2011 Viimeisin 5. Kuntatalous 2006 tieto a2012 s2015 vuosikate e/as 314 374 300-2011 %vuosikate/poistot 147 136 100-2011 velka- ja konsernivelka e/as 2 089 2761 2400 + 2011 tuloveroprosentti 18,97 19,78 20 + 2011 verotulot ja valtionosuudet e/as 3688 4783 3900-2011 Viimeisin 6. Hyvinvointi 2006 tieto a2012 s2015 kotitalouksisen käyt. tulot, 14660 16800 17000 + 2009 sairastuvuusindeksi ( suomi 100) 98,7 100,5 99 + 2009 toimeentulotuen saajat, absoluuttinen 13893 14019 13391 + 2010 Viimeisin 7. Ympäristö 2006 tieto a2012 s2015 kaatopaikalle jätteiden määrä (t) 80 503 22 450 21000-2010 kasvihuonekaasupäästöt tonnia/asukas 5,7 5,5 5,4-2011 7
3. Maakuntaohjelman toteuttaminen 2012-2015 Päijät-Hämeen liitto on vuoden 2012 aikana osallistunut Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton organisoimaan skenaariotyöhön. Skenaariotyö on tuottanut lähtöaineistoa yhteistoiminta-alueen maakuntien yhteiseen tulevaisuustyöhön, jolla luodaan perusteita uuden maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman laadintaan. Samaan aikaan valmistellaan uuden ohjelmakauden sisältöjä. Maakunnat ja ministeriöt käyvät neuvottelua siitä, että mihin ajankohtaan uuden maakuntaohjelman hyväksyminen asettuu. Käynnissä on myös alueiden kehittämisestä annetun lain ja rakennerahastolain uudistaminen. Nykyisen maakuntaohjelman perusta on luotu vuonna 2009, kun Päijät-Hämeelle kuvattiin kolme erilaista fiktiivistä tulevaisuutta maakuntasuunnitelmatyössä 2009: Päijät-Häme metropolialueen huoltajana, Päijät-Häme metropolin toisena kasvukeskuksena ja slow-ajatteluun perustuva tulevaisuus Hitaat päijäthämäläiset. Tietoisesti on valittu rooli, jossa Päijät-Häme on laajan metropolialueen toinen kasvukeskus. Tämä tarkoittaa, että alueiden merkitys korostuu ja Suomen aluerakenteesta kehittyy vahvasti moniin keskuksiin rakentuva, jossa laajalla metropolialueella on kuitenkin tärkeä rooli koko kansantalouden kannalta. Päijät-Hämeen tulee rakentaa vahvaa osaamisperusteista ympäristöklusteria, muotoilua ja innovaatiotoimintaa alueen ja kansallisen kilpailukyvyn välineeksi. Maakunta profiloituu kärkiajattelun lisäksi hyvinvoinnin, asumisen, liikunnan ja vapaa-ajan maakunnaksi. Työ- ja elämäntapamuutokset tulevat olemaan välttämättömyyksiä. Suurkaupunkikeskuksen elinvoimaisuuden kasvu ja sen kuntaympäristön monet mahdollisuudet käytetään hyväksi kestävää hyvinvointia tuottavana toimintaympäristönä. Maakunnan visiota toteutetaan painottamalla voimia ympäristöosaamisen kokoamiseen, arjen palvelutuotannon ratkaisujen innovatiivisiin toteutusratkaisuihin ja muotoilun edistämiseen. Kestävän kehityksen mukainen menestyminen tuo lisää hyvinvointia palveluiden ja teollisuuden tuottamiseen asukkaiden hyvinvointia lisäten. Keskeiseltä osin hankkeiden rahoitustarpeet löytyvät hanke-esityksiä liitteestä, johon on kirjattu laajaalaisesti maakunnassa toteutettavia tai toteutukseen toivottuja toimenpiteitä ja hankkeita. Käynnistä olevista hankkeista löytyy lisäksi tietoja mm. EURA2007-hankejärjestelmästä ja Päijät-Hämeen hankerekisteristä. Osa hankkeista on käynnissä olevia, osa saa tukirahoitusta, osa ei toteudu ja osa rahoitetaan ilman valtion tukirahoista. VISIO: Päijät-Häme on Itämeren alueen ympäristöosaamisen kokoaja, jossa arjen palveluiden, vapaa-ajan ja työn muotoilu mahdollistaa uudenlaisen erikoistumisen kansainvälisesti tuottavaan menestymiseen ja asukkaiden hyvinvointiin. MISSIO: MUOTOILEMME ELÄMÄÄMME KESTÄVÄKSI 8
Keskeiset kärkiesitykset maakunnan aluekehityksen kannalta: Lahden kaupunkiseutu valmistelee kasvusopimusta valtion kanssa. Sopimus syntynee vuoden 2013 aikana ja sen valmistelussa esiin nousseet asiat ovat maakuntaohjelman mukaisia ja vaikuttavat toteuttamissuunnitelman valmisteluun ja sisältöihin. Hallitus päätti 13.9.2012 nimetä Kauhavan, Lahden alueen sekä Jämsän, Joensuun ja Kotka-Haminan seudut lakkautettavien varuskuntaseutujen tukialueiksi. Puolustusministeriö päätti vuoden 2012 alussa lakkauttaa kuusi varuskunnan vuosien 2013 tai 2014 aikana. Hallitus on varannut vuoden 2013 budjetissa tukitoimiin yhteensä 15 miljoonaa euroa ja ilmeisemmin varannee saman summan myös vuodelle 2014. Päijät- Hämeen rooli nettomaksajana on jatkunut pitkään valtiontaloudessa. Nettomaksajan rooli on suuresti ristiriitainen Päijät-Hämeen korkean työttömyyden, keskimääräistä alhaisemman koulutuksen tason ja valtion työpaikkaresursoinnin kanssa. Poliisihallinnon ja taidehallinnon uudistuksessa on Lahden kaupunkia esitetty alueen keskustoimipaikaksi. Edunvalvontapolitiikassa asiaan on esitetty muitakin vaihtoehtoja. Valtion tulee luoda ja siirtää alueelle lisää valtion työpaikkoja. Samalla on tuettava myös alueelliseen osaamisen, uudistuvan elinkeinoelämän ja korkeakoulutuksen monipuolistamista. Yksi keskeisimmistä asioista liittyy Lahden eteläinen kehätien suunnittelun käynnistämiseen. Lahden eteläinen kehätie mahdollistaa kaupungin ydinkeskusta-alueen maankäytön kehittämisen sekä maakuntaa ja kansainvälistä liikennettä tukevan matkakeskuksen ja monipuolisen asemanseudun rakentamisen. Pohjaveden suojelun tila paranee oleellisesti, kun kauttakulkuliikenne siirtyy pois Salpakankaan ja Lahden runsailta ja hyvälaatuisilta pohjavesialueilta, jotka toimivat myös pääkaupunkiseudun varavetenä. Suunnitelmissa on maakuntalaisia ja kansainvälistä liikennettä tukevan matkakeskuksen rakentaminen ja asemanseudun suunnittelu. Matkakeskus kokoaa raide-, linja-auto ja taksiliikenteen yhteen paikkaan. Maakunnan elinkeinopolitiikan kärkenä on ympäristö-, muotoilu- ja terveysliikuntaosaamisen hyödyntäminen mm. käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan avulla. Lahden tiede- ja yrityspuisto on noussut vahvaksi innovaatiokeskittymäksi ja on vahvistanut mm. Clean Tech tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta klustereiden kehittämistä. Heinolan seudun asema äkillisen rakennemuutosalueen päättyy vuoden 2012 lopussa. Maakunnassa on edelleen tarve kehittää merkittävässä määrin vesihuoltoa ja pohjavesien suojelua. Maakunnassa on jatkettava valokuituun perustuvan laajakaistaverkon toteuttamisen edistämistä. Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut alueelta kuntaryppään kuntakokeiluun, jossa tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. ja kokeilu kestää vuoden 2015 loppuun. Maakuntaohjelman toteuttaminen toimintalinjoittain 2012-2015 3.1. Matalamman energiankulutuksen työ- ja elämäntavat Maakunnan kokonaisuuden kehittämisen kriittisin ongelma on, että palvelujen ja tuotteiden tuottaminen edellyttää energian kulutusta ja aiheuttaa liikennettä. Eurooppalainen ja kansallinen tavoite on vähentää ilmastopäästöjä ja korvata tuontienergiaa kotimaisilla vaihtoehdoilla. Yritystoiminnassa ilmasto- ja energiapolitiikassa on kysymys kilpailukyvyn säilymisestä avoimilla markkinoilla. Ratkaistava on, että miten turvataan teollisuus- ja palvelutuotanto ja liikenteen toimintaedellytykset. Päijäthämäläiset tahtovat edelleen nauttia vapaan elämisen ja liikkumisen mahdollisuuksista eri liikennemuodoin ja kohtuuhintaisin energiakustannuksin. 3.1.1. Enemmän omaa energiaa ja vähemmän päästöjä Oman energian tuottamisessa ja ilmastomuutoksen hillinnässä maakunnalla on hyvät mahdollisuudet. Kivihiilen käyttöä vähennetään systemaattisesti ja on siirryttävä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Kierrätysmateriaalienergian käyttöä lisätään. Tutkimustoiminnan avulla voidaan vahvistaa paikallisia ratkaisuja ja 9
tehdä myös avauksia teollisuuden ja kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseksi. Maakunnan runsaat metsät muodostavat luonnollisen hiilinielun. Keskeisiä toimenpiteitä ja hankkeita: Lisähyvinvointia metsistä hanke Green City hanke: Uusien ohjaus-, kannustus- ja neuvontakeinojen kehittäminen uudis- ja korjausrakentamiskohteiden energiatehokkuuden parantamiseksi, osana Green City -hanketta Kuluttajien energianeuvonta Päijät-Hämeessä ALDIGA, Algae from Waste for Combined Biodiesel and Biogas Production 3.1.2. Enemmän sähköisiä mahdollisuuksia ja vähemmän turhaa liikennettä Maakunnan tietoliikenneverkkoa laajennetaan ohjelmakaudella. Tehokas laajakaistaverkosto luo valmistuttuaan mahdollisuudet uudenlaiseen sisältötuotantoon. Julkisorganisaatioilla on tällöin mahdollisuus palvelutuotannon huomattavaan parantamiseen ja lisäämiseen. Sähköisen sisältötuotannon osaamista on hyödynnettävä panostamalla uusiin avauksiin ja hyvien käytäntöjen levittämiseen. Maakunnassa tulee aktiivisesti jatkaa valokuituyhteyksien rakentamista. Keskeisiä toimenpiteitä ja hankkeita: Laajakaistahankkeen alueellinen kilpailutus ja toteuttamisen edistäminen mm. Orimattilan nopea laajakaistahanke (100 megaa) Vihreä - ICT ja sähköiset testausympäristöt Yhteistoiminnallinen ohjelmistohankinta (COSA) Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen esi- ja peruskouluissa Päijät-Hämeen alueella Teknisen ja ympäristösektorin sähköisten palveluiden uudet toimintatavat Social media for equal access to learning process 3.1.3. Enemmän julkista liikennettä ja vähemmän yksityisliikennettä Päijät-Hämeen julkisen liikenteen toiminnallisuutta ja kustannustehokkuutta voidaan edelleen parantaa. Maankäytön suunnittelussa luodaan edellytykset taloudellisesti kannattavien reittien muodostumiseen. Seudullinen raideliikenne edellyttää tiiviiden asemanseutujen kaavoitusta. Joukkoliikenne-etuisuudet kaupunkiliikenteessä lisäävät myös kaupunkikeskustojen viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on sovittu kärkitehtävät liikenteen kehittämisen osalta. Keskeisiä toimenpiteitä ja hankkeita: Vt 12 uudistaminen ja Lahden eteläinen kehätie, Kouvola - Lahti - Hämeenlinna Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittäminen ja uudistaminen Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelman avulla joukkoliikennettä tulee tukea voimakkaammin ja lippujärjestelmiä kehittää käyttäjälähtöisemmiksi. Sisääntulotien mt 167 nelikaistaistaminen Matkakeskus Lahteen ja asemanseudun kehittäminen Vt 24 parantaminen Vt 4 Joutsa-Hartola välin kunnostaminen tiesuunnitelman mukaisesti Logistiikka alueet ja uudet palvelualueet: Nostava, Pennala, Kujala ja Hennan alue Rataliikenteen selvitykset, raideliikenne Lahteen: Heinola (Mikkeli), Orimattila (Loviisa), seutupendeli, Hämeenlinna-Lahti poikittaisoikaisu ja Riihimäen oikaisun hyödyntäminen 3.1.4. Enemmän puhdasta ympäristöä ja vähemmän ympäristön rasitusta Maakunnasta otettujen ja maakuntaan toimitettujen materiaalien kiertoastetta on nostettava. Käytöstä poistuva materiaali tai hukka palautetaan takaisin uusiutumaan luonnon kiertoon joko mikro-, paikallis- tai makrokokoluokan ratkaisuissa. Päijät-Hämeessä materiaalivirtojen raaka-aine jalostetaan uuteen käyttöön puhtaana energiana, aineina, materiaalina, maanparannusaineena tai ekologisen järjestelmän osana. Luonnonvarojen kulutusta pyritään vähentämään. Ohjelmakaudella toteutetaan Päijät-Hämeen vesihuoltosuunnitelmaa. Uusi rakentaminen on sijoitettava siten, että ympäristö ja maisema otetaan riittävästi huomioon. Keskeisiä toimenpiteitä ja hankkeita: Kehitetään Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiapalvelukeskusneuvontaa Biojätteen, sivuainevirtojen ja materiaalitehokkuuden parantamisen hankkeet MABU Päijänne-, Vesijärvi- ja hulevesihankkeet etenkin Hollolan, Lahden ja Nastolan alueella 10
Hanke pohjavesialueiden suojelun, kunnostuksen ja maankäytön yhteensovittamiseksi Hollolan, Lahden ja Nastolan lintuvesien ja vesistöjen kunnostushanke Sysmä-Heinola siirtolinja Lapakisto (Uusi-Koiskala) luonnonsuojelualueen kehittäminen 3.2. Vahva suurkaupunkikeskus ja monipuoliset mahdollisuudet Lahden kaupungin strategian mukaisesti Lahti profiloituu johtavana ympäristökaupunkina, jossa yhdistyy koko kaupungin kestävä kehittäminen vahvaan ympäristöosaamisen ja asemaan ympäristöliiketoiminnan keskuksena. Elinkeinorakenteen kehittämisessä kärkialoja ovat ympäristöliiketoiminta sekä muotoilu- ja kulttuuriosaamiseen perustuvat luovan talouden alat. Ympäristökaupunkina Lahti tarjoaa houkuttelevan kehittämisympäristön kotimaisille ja kansainvälisille yrityksille. Kärkialojen määrätietoisen kehittämisen ansiosta kaupunkiin syntyy runsaasti uusia työpaikkoja. Lahden tavoitteena on yli 1 %:n vuotuinen väestömäärän kasvu. Käynnissä on kehittämisyhtiöiden uudelleenjärjestelyt, jonka tuloksena syntynee yksi yhtiö, jossa mukana ovat täysipainoisesti Lahden kaupunkiseudun kunnat Lahti, Hollola, Nastola ja Orimattila. Aluemarkkinointiin ja matkailuun oli kaavailtu yhtä maakunnallista yritystä, mutta Heinolan tehtyä päätöksen jatkaa omalla toiminnalle ei maakuntaan synny yhtä yhtenäistä markkinointiyhtiötä. Heinolan seutu tiivistää yhteistyötä Heinola Resort toiminnan taustalla. Lahden kaupunkiseutu laatii vuoden 2013 aikana kasvusopimuksen valtion kanssa. Sisältökeskustelu avataan syksyllä 2012 ja sen aikana määritellään Lahden kaupunkiseudun kuntien (Lahti, Nastola, Hollola, Orimattila), valtion, maakuntaliiton, alueen korkeakoulujen ja elinkeinokehitysyhtiöiden yhteinen tahtotila kaupunkiseudun kehittämiseksi sekä yhdessä toteutettavat kehittämistoimet. Kasvusopimus rakentunee kolmen - neljän painopisteen ympärille. Kunkin alla on useampia kärkihankkeita tai toimenpiteitä: 1) elinkeinorakenteen osaamis- ja innovaatiolähtöinen uudistaminen, 2) seudun kehittäminen kansainvälisen tason, ympäristöön ja muotoiluun erikoistuneena osaamis- ja innovaatiokeskittymänä 3) kilpailukykyä edistävät infrastruktuuri- ja liikenneratkaisut sekä houkuttelevan, ympäristö- ja energiatehokkaan kaupunkiympäristön kehittäminen 4) sosiaalisen koheesion edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. 3.2.1. Enemmän mahdollisuuksia luovan potentiaalin kohtaamiseen ja vähemmän vajaakäyttöä Lahdessa on luovaa potentiaalia huippuosaamisen muodossa, mutta se ei ole riittävästi verkottunut tai sijoittunut synergisesti. Lahden asemanseudun alueesta voi muodostua Helsingin ja Pietarin luovan osaamisen kohtauspaikka ja laajemmin osaamisen ja elinkeinoelämän kohtausasema. Muotoiluun pohjaava liiketoiminta ja yrittäjyys sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut keskittyvät alueelle. Erikoistuvat kunta- ja kyläkeskukset voivat toimia myös kädentaitojen ja palveluiden kokoamispaikkoina. Keskeisiä toimenpiteitä ja hankkeita: World Design Capital 2012 Helsinki ja Lahden kumppanuuden hyödyntäminen Clean Design Center ja sen osahanke Lahti Future Lab muotoilun kaupunkilaboratorio Alueen ja maakunnan vetovoiman kasvattaminen - aluemarkkinointi; tuotekehitys, tuotteistus, markkinointi ja maakunnan vahvuuksiin perustuvan vetovoiman kasvattaminen. MUHVI - Muotoilua, hyvinvointia, viestintää ja innovaatioita yhdistävä tutkimusohjelma Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio 3.2.2. Enemmän vetovoimaa ja vähemmän rajoja Kansainvälinen toiminta luo edellytyksiä taloudelliseen kasvuun. Viennin ja tuonnin prosessien kehittäminen luovat kustannussäästöjä ja uusia toimintamalleja. Nopeutuvat yhteydet maakunnasta eri suuntiin parantavat saavutettavuutta ja kasvattavat maakunnan vaikutusaluetta. Lahti toimii sähköisten ja rakennettujen verkostojen risteyksessä. Alueen rata- ja tieverkko mahdollistaa runsaasti sijoittumismahdollisuuksia asemien- ja valtateiden varrelle. Keskeisiä toimenpiteitä ja hankkeita: Eurooppalaiseen hankeyhteistyöhön osallistuminen mm. Russia House II, Transbaltic II, BENCH, ECOPOL, EcoCluP 11
Logistiikka -alueiden uudet ratkaisut ja markkinointi mm. Pennala, Nastolan radanvarsi, Kujala, Nostava. Teollisuus- ja yritystilojen aktiivinen uudistaminen mm. Hennalan varuskunta-alueen ratkaisumallit 3.2.3. Enemmän tiivistämistä ja vähemmän asutuksen hajoamista Päijäthämäläisten julkisten ja kaupallisten palveluiden järjestäminen tulee järjestää entistä taloudellisemmin ekologisemmin ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Taajamien ja keskeisten kylien asukasmäärä kasvaa. Maaseudulla suositaan yhteisöllistä asumista kylissä yhdyskuntateknisen huollon ja palveluiden piirissä. Yksittäiset haja-asumisen asukkaat huolehtivat vesi-, jätevesi-, tietoliikenne- ja kuljetustarpeista talouskohtaisilla kestävillä ratkaisuilla. Keskeisiä toimenpiteitä ja hankkeita: Kaupunki- ja taajamarakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen mm. Ranta-Kartano Vesihuollon toimintavarmuuden ja vesihuoltoyhteistyön edistäminen (Päijät-Hämeen vesihuoltosuunnitelma) Vesihuollon- ja laajakaistatoteutuksen yhteiset ratkaisumallit, mm. Pölpänet 3.2.4. Enemmän erikoistuneita kyliä ja vähemmän taantuvaa maaseutua Päijät-Hämeessä on erityyppisiä kyliä, joilla on joko yksittäisinä kylinä itsenäistä vetovoimaa tai useammilla kylillä on mahdollisuus verkottua yhdessä tiettyjen aihepiirien ympärillä. Vapaa-ajan asutuksella on tärkeä merkitys maaseudun ja kylien elinvoimaisuudelle sekä uusien asukkaiden saamisessa maakuntaan viettämään täällä enemmän aikaa tai muuttamaan paikkakunnalle vakituisesti asumaan ympärivuotiseen käyttöön soveltuvilla alueilla. Päijät-Hämeen maaseudulla on tärkeä arvo metsätalouden, puun ja ruuantuottajana ja rooli vahvistuu tulevina vuosina. Lähialueruuan ja kuljetusketjujen lyhentämisen tarve tuo mahdollisuuksia ruokaraakaaineiden lähijatkojalostukseen ja uusiin työpaikkoihin. Keskeisiä toimenpiteitä ja hankkeita: Hämeen maaseutuohjelman toteuttaminen Eteläisen Päijät-Hämeen toimintaryhmä ETPÄHÄ ry ja Päijänne-Leader ry toteuttavat maaseututoiminnan aktivointia ja hanketyön edistämistä HUE - Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Hankkeen tavoitteena on Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella energiakulutuksen pienentäminen, uusiutuvan energian käytön voimakas lisääminen sekä hiilijalanjäljen pienentäminen yrittäjyyttä, uusinta tekniikkaa ja tietotaitoa hyödyntäen Kestävä kylä avaimia muutoksiin on uudenlaisen paikallistoiminnan, kansalaisvaikuttamisen ja paikallisten palvelujen kehittämishanke, jonka toiminta-alueena on Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Etelä- Savo. Hankkeen tavoitteet vahvistavat kylät-yhdistykset -kunta yhteistyötä sekä kansalaisyhteiskuntaa. Kussakin maakunnassa hanke koordinoi ja jalkauttaa maakunnallisen paikallisuutta vahvistavan kehittämisohjelman toteuttamista. Kestävä kehitys, yhteisöllisyys ja kumppanuus kulkevat mukana kun hanke ohjaa kyliä ja paikallisyhteisöjä määrittelemään tulevaisuuden tavoitteitaan sekä löytämään ratkaisuja palvelujen turvaamiseksi. Vertaisverkostoissa toimiminen on hankkeen keskeinen toimintatapa, jolla innostetaan ja autetaan löytämään uudenlaisia ratkaisua paikalliseen toimintaan. 3.3. Tuottava ja innostava toimintaympäristö Päijät-Hämeen tulee jatkaa toimenpiteitä yksityisen ja julkisen sektorin tuottavuuden kehittämiseksi. Monet maakunnassa laaditut toimenpideohjelmat tähtäävät samaan tarkoitukseen, jossa taustalla on tosiasiana väestön ikääntyminen ja globaalissa kilpailussa selviytyminen. Maakunnassa on pakko tuottaa tavaroita ja palveluja entistä tehokkaammin. Maakunnassa tarvitaan kilpailukykyisten osaamisvalmiuksien parantamista eri koulutuksen asteilla, aktiivista Tekes-rahoituksen hyödyntämistä, ELY-keskusten kasvuyritystoimintaa, vientiä tukevia toimenpiteitä ja julkisella sektorilla tuottavuuden lisäämistä. 3.3.1. Enemmän osaamista ja vähemmän syrjäytymistä 12
Päijät-Hämeessä yhteiskunnalliset muutokset ja työelämän muuttuvat osaamistarpeet edellyttävät panostusta aikuiskoulutukseen ja ohjauspalvelujen kehittämiseen. Maakunnassa luodaan verkostoituvaa yhteistyötä koulutuksen saatavuuden parantamiseksi. Maakunnassa on suuri tarve edistää työvoiman saatavuutta ja kohottaa työikäisen väestön osaamistasoa. Pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi toteutetaan työvoima- ja koulutusorganisaatioiden kanssa yhteistyössä. Alueelle maahan muuttaneita tulee kytkeä entistä paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja tuottavaa työperäistä toimintaa. Keskeisiä toimenpiteitä ja hankkeita: Jatkuvampi toimintamalli osaamistarpeiden ennakointiin Lahden innovaatiokeskittymä hanke Urban Enviro - kansainvälinen koulutuskokonaisuus ASKE - Asumisen kehittämisen koulutusohjelma Osaamisympäristön suuria investointihankkeita 2013-2015: Clentech-teknologiakeskuksen noin 10 000 m2 uusi laajennusosa, ympäristökemian ja materiaalitehokkuuden laboratorioiden varustaminen ja pysyvän suomalaisen ympäristöteknologian myyntinäyttelyn toteuttaminen. Investointi palvelee sekä suomalaista ympäristötutkimusta että puhtaan teknologian vientiä. Paavolan Kampuksen laajennushanke Koulujen peruskorjauksia ja uusien rakentamistarpeita mm. Asikkala, Lahti, Hollola, Hartola, Heinola, Sysmä 3.3.2. Enemmän erikoistumista, innovaatioita ja vähemmän massatuotantoa Päivitetyssä (strategiaseminaari 16.9.2011) kilpailukyky- ja elinkeinostrategiassa Lahden alueen visioksi vuoteen 2015 asetetaan olla Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin kasvukeskus. Nämä tavoitteet soveltuvat myös koko maakunnan kehittämisen elinkeinopolitiikan kärkitavoitteiksi. Samansuuntaisesti toimivat myös osaamiskeskusohjelma ja sitä seuraava uusi Innovatiiviset kaupungit - ohjelma (INKA) on valmisteilla. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Vuonna 2014 käynnistyvän ohjelman haku on kaksivaiheinen. Työ- ja elinkeinoministeriö avaa aiehaun ohjelmaan lokakuussa 2012. Ohjelmaa toteuttavat kaupunkiseudut valitaan toisen hakuvaiheen jälkeen keväällä 2013. INKA-ohjelma korvaa osittain vuonna 2013 päättyvän Osaamiskeskusohjelman (OSKE). Keskeisiä toimenpiteitä ja hankkeita päivitetään kilpailukyky- ja elinkeinostrategian toimenpideohjelmista: Ympäristö ja muotoiluosaamiseen pohjautuva kasvu 1. Maailmanluokan ympäristöosaamisen ja -liiketoiminnan keskittymä 2. Euroopan innovatiivisin alue teollisuuden ja palvelujen uudistamisessa ympäristötehokkaiden ratkaisujen avulla 3. Suomen kiinnostavin teollisen muotoilunkeskittymä Uusiutumiskykyinen innovaatioympäristö ja uudet kasvualat 1. Kasvua tukevainnovaatioympäristö ja käytäntölähtöinen innovaatio-osaaminen 2. Kansallinen edelläkävijä uusien osaamisintensiivisten kasvuyritysten synnyttämisessä 3. Terveysliikunnan osaaminen ja liiketoiminta uutena kasvualana Yritysystävällinen toimintaympäristö 1. Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta tukevat Lahdenseudun kehittymistä Suomen kiinnostavimmaksi liiketoimintaympäristöksi 2. Vastataan elinkeinoelämän kehittyviin ja muuttuviin työvoimatarpeisiin Vetovoimainen kasvukeskus metropolialueella 1. Lahdenseutu on Suomen johtavien suurten kasvukeskusten joukossa 2. Lahdenseutu kehittyy osana metropolialuetta 3. Lahdenseutu on kansainvälisesti verkostoitunut ja tunnetaan innostavana sekä vetovoimaisena kasvukeskuksena Keskeisiä toimenpiteitä ja hankkeita: Jatkuvampi toimintamalli osaamistarpeiden ennakointiin Clean Tech edelläkävijämarkkinat 13
Uusia liiketoimintamalleja liikunta- ja hyvinvointiyrittäjyyteen sekä julkisen sektorin yhteistyöhön LIIKETTÄ 3.3.3. Enemmän tuottavuutta ja vähemmän työpanosta Päijät-Hämeessä yksityisellä ja kuntasektorilla tuottavuuden jatkuva parantaminen on keskeinen keino turvata palvelujen saanti työvoiman tarjonnan kääntyessä väestön ikääntymisen vuoksi laskuun. Samalla yksityisen ja julkisten toiminnan ja palveluiden laadulle asetetut vaatimukset kasvavat. Tieto- ja viestintäteknologian tehokas käyttö tukee verkostorakenteiden hyödyntämistä. Keskeisiä toimenpiteitä ja hankkeita: Kuntayhteistyön tuki hanke Verkostoitunut innovaatiotoimintaa hyödyntävä yhteistyömalli (VIHI) -hanke 3.3.4. Enemmän terveyttä ja työuraa ja vähemmän uupumista Päijät-Häme on julistautunut liikunnan megamaakunnaksi, jossa kuntakentän tuottavuutta ja asukkaiden hyvinvointia tukemaan on laadittu mm. terveysliikunnan strategia. Asukkaiden hyvinvoinnin tukeminen liikuntapalveluiden kehittämisellä ja terveysliikuntaa edistämällä on kirjattu aikaisempaan maakuntastrategiaan. Tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin kehitys valtakunnallista keskiarvoa paremmin ja alueen imagon nostaminen liikunnan ja hyvinvoinnin keskuksena. Keskeisiä toimenpiteitä ja hankkeita: Terveysliikuntastrategian edistäminen ja kuntien toimeenpanosuunnitelmat esim. Maakunnallinen liikuntaneuvonta ja ikääntyvien terveysliikunta Päijät-Häme-huippu-urheilun kasvukeskus-pilottiprojekti Päijät-Hämeen yhteispäivystyskeskuksen käyttöönotto Kaste-ohjelman POTKU-hanke, jossa kehitetään pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitoa Lasten Ikihyvä 2012-2020 hyvinvointiklusterityö Hyvinvointipalvelujen uudistamishankkeet Työurien pidentäminen kansainvälistyvässä tietoyhteiskunnassa Projektin päämääränä on työurien pidentäminen kansainvälistyvässä tietoyhteiskunnassa hyvinvoinnin kautta Laajoja investointihankkeita: Päijät-Hämeen keskussairaalan kehittäminen Lahden kaupungin SOTE 2015- toimenpidesuunnitelma ja investoinnit 3.4. Heinolan seutu äkillisen rakennemuutoksen tukialueena päättyy vuoden 2012 lopussa Rakennemuutosalueeseen kuuluivat Heinolan kaupunki sekä Hartolan ja Sysmän kunnat. Heinolan seudulla on yhteensä noin 29 000 asukasta. Työvoiman määrä väestöstä on noin 13 000. Alueen työttömyysprosentti on edelleen korkea, mutta esimerkiksi matalampi kuin Lahden kaupungissa. Yrityksillä on ollut mahdollisuus saada merkittävää tukea toimintansa kehittämiseen. Heinolan seudulla yrityksillä on hyvät edellytykset kehittää muun muassa logistiikkapalveluita, puu- ja rakennus-alan erityisosaamista, matkailuliiketoimintaa sekä eri hyvinvointi- ja liikuntapalvelualojen liiketoimintaa. Näille aloille on kohdennettu tukitoimia liiketoimintaosaamisen ja toimintaympäristön kehittämiseksi. 3.5. Lahden kaupunkiseutu lakkautettavien varuskuntaseutujen tukialueeksi Hallitus päätti nimetä Lahden kaupunkiseudun lakkautettavien varuskuntaseutujen tukialueeksi. Puolustusministeriö päätti tämän vuoden alussa lakkauttaa kuusi varuskuntaa vuosien 2013 tai 2014 aikana. Suurin lakkautettavista varuskunnista on Lahden Hennala. Hallitus on varautunut tukitoimia yhteensä 15 + 15 miljoonalla eurolla vuosina 2014-2015. Vakava taantuma koettelee kaupunkiseutua ja tuen aikaistamista on syytä harkita uudestaan hallituksessa. Varuskuntien lakkauttamisesta johtuvat tukitoimet ovat verrattavissa 14
teollisuuden tai yksittäisen toimialan äkillisestä rakennemuutoksen tukitoimiin. Varuskuntien lakkauttamisen liittyvässä päätöksessä on otettu huomioon myös pidempiaikaiset rakennemuutostekijät. 3.6. Tavoitteellinen aluerakenne Maakunnan kehittäminen 225 000 asukasta varten tapahtuu alueella, jota palvelevan tavoitteellisen aluerakenteen ytimessä ovat hyvän palvelutason omaavat kaupunkikylät ja kirkonkylät sekä vireät maaseutukylät. Aluerakenteen maakuntasuunnitelmaa yksityiskohtaisempi tarkastelu tapahtuu käynnissä olevan maakuntakaavan valmistelun yhteydessä. Päijät-Hämeen lainvoimainen maakuntakaava vahvistettiin 11.3.2008. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä alueellisen kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita maakunnallisella tai seudullisella tasolla. Viranomaisten on pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista. Päijät-Hämeen maakuntakaava nostaa esiin erityiset kehittämisen kohdealueet. Maakuntakaavassa merkinnällä osoitetaan kaupunki- ja kuntavyöhykkeitä, joihin kohdistuu maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita: kk1 Orimattilan Palojoen - keskustan kehittämisen kohdealue, kk2 Kärkölän kehittämisen kohdealue, kk3 Hämeenkosken kehittämisen kohdealue, kk4 Miekkiön - Renkomäen - Pennalan kehittämisen kohdealue, kk5 Hennan kehittämisen kohdealue, kk6 Vääksyn - Vesivehmaan kehittämisen kohdealue, kk7 Vierumäen kehittämisen kohdealue, kk8 Heinolan - Tähtiniemen - Hevossaaren kehittämisen kohdealue, kk9 Heinolan Kirkonkylän kehittämisen kohdealue, kk10 Lahden kehittämisen kohdealue, kk11 Paimelan - Vesivehmaan kehittämisen kohdealue, kk12 Hartolan kehittämisen kohdealue, kk13 Nostavan - keskustan Messilän kehittämisen kohdealue. Lisäksi kaavassa on esitetty maaseudun kehittämisen kohdealueita sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueita. Kehittämisen kohdealueille on tyypillistä, että niissä kohtaavat monet toiminnalliset tarpeet, joiden yhteen sovittaminen edellyttää kehittämishankkeita ja investointeja. Tällaisia yhteensovittamisen ja kehittämisen tarpeita syntyy esimerkiksi teollisuuden sijoittumisesta pohjavesialueille, kokonaan uusien alueiden tai uudistuvien alueiden kehittämisestä, toimivien liikenneverkon ratkaisujen kytkemisestä maankäyttöön, matkailun ja virkistyskäytön yhteensovittamisesta. Suurimpana yksittäisenä hankkeen vt 12 siirtäminen pois Lahden keskustasta ja pohjavesien kannalta riskialueilta Lahden kehätie -suunnitelman mukaisesti. Toimenpide mahdollistaa mm. Lahden asemanseudun ja nykyisen tienvarren alueen monipuolisempaan asumisen- ja palvelualuesuunnitteluun. Maakuntakaavakierros on jälleen käynnissä ja kaavan luonnosaineisto on ollut kommenteilla 30.9.2012 asti. Vilkasta keskustelua on käyty mm. Hennan lentokenttäselvittämisen jatkamisen tarpeellisuudesta. Voimassa olevan maakuntasuunnitelman (aluesuunnittelun maakuntakaava ja aluekehitys) seurantaraportti julkaistaan joulukuussa 2012. 3.7. Vaikutusten arviointi Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi on laadittu kevään 2010 aikana. Toteuttamissuunnitelmaa laadittaessa on tehty vähäisiä tarkennuksia arvioinnissa. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset konkretisoituvat maakuntaohjelmaa toteuttavissa hankkeissa. Kaikella toiminnalla, jolla on tuotantoa lisäävä vaikutus, on myös ekologisia vaikutuksia. Oleellista onkin, miten huonoja tai vältettäviä vaikutuksia voidaan vähentää. Tavoitteilla, jotka keskittyvät lähinnä maakunnan henkisen ja sosiaalisen pääoman kasvattamiseen, ei ole välttämättä konkreettisia vaikutuksia ympäristöön. Maakunnan tavoitteena on hyvä ympäristön tilan säilyttäminen. Maakunnassa on pilotoitu GPI-indikaattori, jolla pyritään mittamaan kestävää kehitystä rahamääräisenä muutoksena. Arviointia on tehty mm. Päijät-Hämeen arviointiryhmässä. Tavoite 1 Matalamman energiankulutuksen työ- ja elämäntavat Ympäristövaikutukset Toimenpiteiden tukema suunta on vahvasti ympäristömyönteinen. Energian säästöä edistävien toimien ohella uusiutuvan energian tuotannon edistäminen on yksi Suomen kansallisen ilmastostrategian ja kestävän kehityksen ohjelman tavoitteista. Mittavilla liikennehankkeilla voi olla kielteisiä vaikutuksia luontoon ja asumisviihtyvyyteen. Toisten asumisviihtyvyys voi pa- Tavoite 2 Vahva suurkaupunkikeskus ja monipuoliset mahdollisuudet Lahden kaupunki on strategiassaan asettanut tavoitteekseen olla kokonaisvaltainen kestävän kehityksen kaupunki ja ilmastotyön edelläkävijä (Green City -ohjelma) Maaseudulla mm. vesihuoltotoimenpiteet parantavat ympäristön säilymistä. Suurilla rakennushankkeilla voi olla kielteisiä vaikutuksia luontoon. Tavoite 3 Tuottava ja innostava toimintaympäristö Alueen kärkenä oleva ympäristöosaamisen kehittäminen tukee ympäristötietoisuuden kehittymistä ja parantaa toimintaympäristön vetovoimaa. 15
rantua. Yhdyskunta- ja aluerakenteelliset vaikutukset Useissa alueen kaupungeista ja kuntataajamista tiivistetään asutusta ja edistetään ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden Kaavoituksen tulee olla sopusoinnussa joukkoliikennettä. Haja-asutusalueen asumisen ja yrittämisen edellytykset voivat ja haja-asutuksen hallintaan kiinnitetään kanssa. Kaupunkiasutuksen tiivistämiseen osin parantua osin heikentyä. huomiota. Sosiaaliset vaikutukset Kulutustottumuksien muutos koskee kaikkia väestöryhmiä. Joukkoliikennettä ja sähköisiä palveluja parantavat ratkaisut tukevat vähävaraisempia maakuntalaisia. Kulttuuriset vaikutukset Elämäntapamuutokset luovat mahdollisuuksia luovien alojen lähipalvelujen tuotteistamiselle. Talousvaikutukset Ilmastomuutoksen toimenpiteet vahvistavat kilpailukykyä, joskin myös osaltaan lisäävät kustannuksia mm. energian hinnan noustessa. Yrittäjyys ja elinkeinovaikutukset Energiatehokkuus ja sähköiset palvelut luovat uusia mahdollisuuksia yrittäjyydelle alueella. Maaseutuvaikutukset Ilmasto- ja energiahaasteet luovat maaseudulle mahdollisuuksia. Sähköisten palveluiden ja saavutettavuuden ongelmia poistetaan. Kaupunkikeskuksissa voidaan tuottaa tehokkaammin palveluja sosiaalisten haittojen ehkäisyyn. Maahanmuuttajien palvelut voidaan järjestää maakunnallisesti keskitetysti Lahdessa. Keskuksissa ja maaseututaajamissa on hyvät edellytykset kulttuuritoiminnan aktivoinnissa ja sen monipuolistamisessa. Kuntakeskuksissa säilyy elinkeinotoiminta kilpailukykyisenä ja maaseudulla erikoistuminen tuottaa uusia mahdollisuuksia. Alueen profiloituminen ympäristöteknologiaan, muotoiluun, käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan ja liikuntaan parantaa alueen yrittäjyyden edellytyksiä ja elinkeinovaikutuksia ja mahdollistaa strategian mukaisen kasvukeskusroolin vahvistamisen. Päijät-Hämeessä kehitetään maaseudun erityyppisiä kyliä, joilla mahdollisuus erikoistua kylän vetovoimatekijöiden mukaisesti. Ohjelma tukee uusien ratkaisumallien pilotointia mm. asumisen ja elinkeinotoiminnan sijoittumisen osalta. Syrjäytymisen ehkäisyssä rakennetaan toimenpiteitä koko ihmisen elinkaaren jaksolle. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tärkeää varhainen puuttuminen ongelmiin Terveysliikunta ja luovat alat nousevat maakunnassa suurempaan roolin ja tuottavat enemmän lisäarvoa. Tuottavuuden nostamista tapahtuu jokaisella sektorilla. Terveyttä parantavat tavat ehkäisevät kustannusten jyrkkää kasvua sosiaali- ja terveysmenoissa väestön ikääntyessä. Yleinen osaamisen ja menestyvä yritys- ja julkisen sektorin toiminta mahdollistaa alueen työllisyyden ylläpidon. Julkisen sektorin avaaminen luo yrittäjyyttä. Terveysliikunta voi tuoda maaseutualueille uusia yrittämisen mahdollisuuksia. Seuranta Seurantaa tehdään maakuntasuunnitelman laadinnassa kehitetyn mittariston ja sen arvioinnin ohjelmakauden aikana. Päijät-Hämeen liitto on ollut mukana GPI-indikaattorin pilotissa, jossa arvioidaan monipuolisesti ympäristö-, sosiaaliset- ja hyvinvointimittarit ja niistä johdettu synteettinen GPI-indikaattori. Mittariston jatkokehittämisestä on ollut keskustelua mm. ELY-keskuksen kanssa. 16
4. Laaja-alaiset toteuttavat yhteishankkeet Laaja-alaiset yhteistoimet Päijät-Hämeen on vahvasti mukana vaikuttamassa uuden aluepolitiikan sisältöihin vuoden 2013 jälkeen. Maakunnan toimijat etsivät kumppanuuksia kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista maakunnan kehittämisen kärkien tueksi. Päijät-Hämeen liitto ylläpitää yhteistoiminta-alueen lisäksi yllä hyviä maakuntasuhteita naapurimaakuntiin. Kymenlaakson, Pirkanmaan ja Uudenmaan suuntaan on tiivistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. Keski-Suomen kanssa jatketaan Päijänteeseen liittyviä kehittämistoimia. EU-rahoitus- ja ohjelmapolitiikka vuoden 2013 jälkeen rakennettaan yhteistyössä ministeriöiden ja alueiden valmistelussa. EAKR ja ESR: 1. pk-yritysten kilpailukyvyn edistäminen (EAKR), 2. uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen (EAKR), 3. vähähiilisen talouden edistäminen (EAKR), 4. alueellisen saavutettavuuden parantaminen (EAKR, vain Itä- ja Pohjois-Suomessa), 5. työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden parantaminen (ESR), 6. koulutuksen, ammattitaidon ja elinikäisen oppimisen kehittäminen (ESR) 7. sekä sosiaalisen osallisuuden lisääminen ja köyhyyden torjunta (ESR). 4.1. Suomen ympäristökeskuksen, Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen toimijoiden kanssa Päijänteen kehittämisen yhteishanke Päijänteeseen liittyvä LIFE +-hanke kokoaa yhteen Päijänteen alueen toimijoita ja siinä tarkastellaan mm. Päijännettä ja Vesijärveä vesivarojen käytön ja hoidon, elinkeinojen (mm. luontomatkailu, kalastus) ja aluetalouden kestävän kehittämisen kannalta. Hankkeesta ei ole EU:n tukipäätöstä. 4.2. Yhteistoiminta-alueen (Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa) edistettäviä toimenpiteitä: Vuoden 2010 alussa voimaan tullut aluekehityslainsäädäntö vahvisti maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman asemaa ja merkitystä. Viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat ja edistää niiden toteuttamista. Hämeen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntahallitukset ovat yhteiskokouksessa syyskuussa 2012 sopineet yhteistoiminta-alueen neuvotteluesitysten painotuksista maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin ministeriöille. Kokouksessa jatkovalmisteluun eteni teemat koulujen osaamisen teknologioiden kehittämisen ja Clean Tech klusterityön edistämiseksi. Aikaisemmat yhteishanke-esitykset terveysliikunnasta ja pohja- ja pintavesistä ovat edenneet hankehakemusvaiheisiin. Ongelman on ollut koordinaatiorahoituksen puute ja suuren rahoituskokonaisuuden puuttuminen, jolloin hankkeiden rakentaminen pitää pystyä tekemään monesta eri rahoituslähdettä käyttäen. 17