Mikkeli vuonna 2020. Tulevaisuuspohdinnan tulokset 8.3.2009



Samankaltaiset tiedostot
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

Inkoo

Kysely Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Sulkavan elinvoimastrategia

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Sulkavan elinvoimastrategia

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Ristijärven kuntastrategia

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Vaalan kuntastrategia 2030

ALUEELLINEN VETOVOIMA

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa

Tulevaisuuden Tampere

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Cursor. Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

3/2014. Tietoa lukijoista

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

ONNELLINEN ARKI - KYSELY

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

KAUPUNKISTRATEGIA

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

Yritysympäristön kehittäminen Rautjärvellä

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

HELSINGIN YLEISKAAVA

Leader!

Perustehtävä ja arvot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL SEINÄJOKI

Lempäälä Mistä on meidän kunta tehty?

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Maahanmuuttajien saaminen työhön

1. Edustamani kunta. Elinvoimakehittäjä-kampanja(1) (Virolahti) :24 100,0% 100% 90% 80% 70% 60% Prosentti 50% 40% 30% 20% 10%

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Lahti

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Kaupunginvaltuusto

Kaupunkistrategia

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä

Kaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula

Pertunmaan kunnan strategia

Uudenlaisen asumisen alue!

STRATEGIA Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

KUNTASTRATEGIA

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja )

KUNTASTRATEGIA

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Elinvoimakysely Sysmästä

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja III: Nurmijärven vetovoima ja kilpailukyky. Rajamäen yläaste ja lukio 13.2.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Strategia Vapaa-aikalautakunta

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva Nettikyselyn tuloksia

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

LAPUAN STRATEGIA 2018

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

Joensuun seutu. Kasvun paikka. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Kuntastrategia

KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

CADDIES asukaskyselyn tulokset

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Seinäjoki

Senioribarometri SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

Transkriptio:

Mikkeli vuonna 2020 Tulevaisuuspohdinnan tulokset 8.3.2009

Sisältö Tavoite... 3 Osallistaminen... 4 Menetelmä... 5 Tulokset... 6 Yhteenveto... 6 Alle 36-vuotiaat... 7 36-55-vuotiaat... 8 Yli 55-vuotiaat... 9 Naiset... 10 Miehet... 11 Elinkeinot... 12 Matkailu... 24 Kaupunkisuunnittelu... 24 Maaseutu... 24 Kulttuuri... 24 Ympäristö... 24 Sosiaali- ja terveyspalvelut... 24 Liikenne... 24 Liikunta... 24 Hallinto... 24 Asuminen... 24 Opiskelu... 24 Raportin on laatinut: Ville Tapio 040 5909385 ville.tapio@fountainpark.com http://www.fountainpark.com 2 / 136

Tavoite Uusi kaupunginvaltuusto kiteyttää Mikkelin kehittämisen suuntalinjat ja tavoitteet sekä määrittelee keinot, joilla tavoitteet ovat saavutettavissa. Valmistelun pohjaksi haluttiin mahdollisimman laaja näkemys kaupunginkehittämisestä. Tämän johdosta kutsuimme työn aluksi kaikkia kaupunkimme kehittämisestä kiinnostuneita mukaan tulevaisuuden suunnitteluun verkkopohjaisen tulevaisuuspohdinnan avulla. Tulevaisuuspohdinnan toteutti Sitran Kuntaohjelman tuella ennakoivan johtamisen asiantuntijayritys Fountain Park Oy. Tulevaisuuspohdinnan tulokset toimitetaan päätöksentekijöidenkäyttöön ja ne ovat kaupunginvaltuuston strategian valmistelun pohjana. Työn edistymisestä tiedotetaan kaupungin kotisivuilla osoitteessa: http://www.mikkeli.fi 3 / 136

Osallistaminen Tulevaisuuspohdintaan pääsivät osallistumaan kaikki halukkaat avoimen verkkopalvelun kautta. Verkkopalvelua mainostettiin kaupungin omien sivujen lisäksi useilla muilla sivuilla. Kutsun tulevaisuuspohdintaan sai yhteensä noin 1 400 henkilöä, joista 506 osallistui ja tuotti yli 700 pohdintaa kaupungin tulevaisuudesta. Ikä Alle 16 5 1,0 % 16-25 39 7,7 % 26-35 81 16,0 % 36-45 102 20,2 % 46-55 146 28,9 % 56-65 107 21,1 % 66-75 22 4,3 % Yli 75 4 0,8 % Sukupuoli Nainen 248 49,0 % Mies 258 51,0 % Kotikunta Mikkeli 386 76,6 % Muu 118 24,4 % 4 / 136

Menetelmä Tulevaisuuspohdintaan osallistuneita pyydettiin sekä pohtimaan omia ehdotuksia kaupungin kehittämiseksi että arvioimaan muiden osallistujien tekemien ehdotusten tärkeyttä. Ehdotuksia tehtiin yli 700 kappaletta ja arvioitiin lähes 7 000 kertaa. 5 / 136

Tulokset Osallistujien tuottamat ehdotukset luokiteltiin 12 aihealueeseen ja yksittäisten ehdotusten arvioinnit laskettiin yhteen aihealueittain. Seuraavissa kuvaajissa aihealueita kuvaavat pallot ovat sitä suurempia mitä useampia yksittäisiä ehdotuksia aihealueeseen liittyy. Pallon sijainti pystyakselilla määräytyy aihealueeseen liittyvien ehdotusten tärkeyden arviointien keskiarvon mukaan. Pallo on sitä ylempänä mitä tärkeämpänä sen aihealueeseen liittyviä ehdotuksia on keskimäärin pidetty. Sijainti vaaka-akselilla määräytyy aihealueeseen liittyvien ehdotusten tärkeyden arviointien keskihajontaluvun mukaan. Pallot ovat sitä enemmän oikealla mitä enemmän sen aihealueeseen liittyvien ehdotusten arvioinneissa on ollut hajontaa (eli erimielisyyttä). Yhteenveto Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä ehdotuksia pidetään yleisesti tärkeimpinä. Myös opiskeluun liittyviä ehdotuksia pidetään hyvin tärkeinä ja ne jakavat vähiten mielipiteitä. Mikkeliläisiä puhuttavat määrällisesti eniten elinkeinoihin, kaupunkisuunnitteluun sekä hallintoon liittyvät aiheet. Ympäristöön littyvät aiheet jakavat selkeimmin mielipiteitä. 6 / 136

Alle 36-vuotiaat 7 / 136

36-55-vuotiaat 8 / 136

Yli 55-vuotiaat 9 / 136

Naiset 10 / 136

Miehet 11 / 136

Seuraavissa luvuissa kaikki yksittäiset ehdotukset ovat listattu luokittain tärkeysjärjestyksessä. Yksi ehdotus voi liittyä useampaan luokkaan. Luokkien alussa esitettävät graafiset kuvaajat kertovat kuinka suuri prosenttiosuus muiden luokkien sisällöstä on liitoksissa listattavaan luokkaan. Jokaisen ehdotuksen yhteydessä näytetään ehdotukseen liittyvien arviointien keskiarvo (asteikolla 0-100), arviointien keskihajonta (asteikolla 0-50) sekä yksittäisten arviointien määrä. Elinkeinot - Työpaikat (tärkeys: 90%, hajonta: 7, arvioinnit: 9)Mikäli Mikkeliin saataisiin enemmän esim. teollisuutta tai muita työpaikkoja, saataisin Mikkelistä pois muuttamista jarrutettua ja maakuntakeskuksemme voisi kasvaa ja vaurastua. - Uusien työpaikkojen luominen (tärkeys: 89%, hajonta: 7, arvioinnit: 11)Kaupunkiin syntyy heti uusia työpaikkoja, kun kaupunki aktiivisesti kaavoittaa alueita liiketoiminnan tarpeisiin. Täällä olevat yritykset ovat heti valmiita investoimaan, kun vaan luodaan edellytykset ja annetaan mahdollisuus rakentaa. Esim. Osuuskauppa Suur-Savo pystyy luomaan noin 300 uutta työpaikkaa, kun vain osuuskaupan tarpeisiin löytyy ratkaisut. Tämä edellyttää luonnollisesti laajaa yhteistyötä mm. tiehallinnon ja valtion kanssa, koska osa investoinneista vaatii uuden 5 tie linjauksen toteutumisen. Mutta ratkaisevaa on ASENNE. Jos halutaan, että noita työpaikkoja alkaa syntyä vaikka heti, niin se on mahdollista. Sopivia liikepaikkoja on tälläkin hetkellä olemassa. Kyse on siitä, annetaanko täällä toimivien yritysten kehittyä. Pitäisi pitää mielessä, että paikallisen yrittäjän/toimijan perustama uusi työpaikka on yhtä arvokas kuin ulkopuolisen toimijan. Nyt tuntuu, että ulkopuolelta tulevat yrittäjäkandidaatit ovat kuin jumalia, joille ollaan järjestämässä parhaat liikepaikat hinnalla millä hyvänsä. Kaupungin pitää myös muistaa maltti tonttien hinnoittelussa. Maa ei voi maksaa mitä tahansa täällä. Mieluummin edulliset tontit täynnä yrityksiä kuin kalliit tontit tyhjilään. - Kaupungin kaavoituksella edesautettava yritystoimintaa (tärkeys: 89%, hajonta: 9, arvioinnit: 7)Kaupungin tulee omalla kaavoitusmonopolillaan huolehtia siitä että yritystoiminta saa riittävästi kaavoitettuja tonetteja. Yritystoiminnan myötä kaupunkiin tulee uusia työpaikkoja ja sitä kautta verotulopohjaa palveluille. Lisäksi kaupungin tulee olla mahdollisuuksien mukaan toimitilarakentamisen tukena, esim. Kirjalassa. Eduvalvonta ei saa herpaantua missään vaiheessa. Kehitysjohtajan yhdeksi tehtäväksi voisi miettiä valtionhallinnon seuraamista ja jos asiat koskevat / voivat vaikuttaa Mikkeliliin niin asioiden esille tuomista. 12 / 136

- Kunnossapito (tärkeys: 87%, hajonta: 7, arvioinnit: 8)Kaupunki siistiksi. Hiekat ja lumet pois ajoissa, kadut pestyt. Rikkinäiset rakenteet ja ralennukset korjatuksi. - Tämä jo on tärkeä osa ensivaikutelmaa, kun uusi ihminen harkitsee perheen tai yrityksen muuttoa kaupunkiin. - OMAISHOITOKESKUS MIKKELIIN (tärkeys: 86%, hajonta: 11, arvioinnit: 16)Mikkeliin tulisi perustaa omaishoitoa tukeva keskus, josta omaistaan kotona hoitavat voivat saada neuvonta- ja ohjaus palveluja sekä hoitoapua kotiin tai tilanteen ja tarpeen mukaan lyhyaikaisen hoitopaikan hoidettavalleen, joko ympärivuorokautisesti tai muutamaksi tunniksi päivässä. Keskuksessa voisi toimia kaupungin, kolmannen sektorin ja yksityisten yritysten toimijoita. - Yrittäjyys kunniaan (tärkeys: 86%, hajonta: 11, arvioinnit: 8)Kaupungin tulee aktiivisemmin tukea syntyviä yrityksiä. Pk-yrityksissä on mikkeliläisten työllistämisen tulevaisuus. - Vahvistetaan elinkeinoelämää ja koulutusta (tärkeys: 85%, hajonta: 8, arvioinnit: 12)Mikkeli pärjää parhaiten vahvistamalla niitä vahvuuksia, joita meillä jo on. Eli satsataan elinkeinoelämään (ml. matkailu) ja palvelualoihin sekä koulutukseen. Kun koulutamme ihmisiä laadukkaasti ja saamme heidät pysymään maakunnassa tarjoamalla kunnon töitä, pärjäämme. Tässä ei totisesti ole mitään uutta ja ihmeellistä; vanha totuus. - Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus (tärkeys: 85%, hajonta: 19, arvioinnit: 6)Mikkelissä tehdään suurella rahalla vaikka minkälaisia stategioita, osa niistä joutavia. Eikö nekin rahat kannattaisi satsata työpaikkoihin. Jos täällä ei ole nuorille mielekästä työtä, eivät he täällä viihdy ja tulevaisuutta ei kannata perustaa pelkästään eläkeläisten varaan. Tiedän nuoria perheitä jotka olisivat valmiita muuttamaan ja rakentamaan talonsa ja elämänsä Mikkelin seudulle jos olisi työpaikkoja. - Uusia asukkaita Mikkeliin (tärkeys: 85%, hajonta: 10, arvioinnit: 9)Mikkeli on kaunis kaupunki, jossa on luonto ja palvelut lähellä. Haasteena on väestökato, joka tuntuu jatkuvan edelleen. Todennäköisesti hyvin suuri joukko entisiä mikkeliläisiä palaisi kotiseudulleen mikäli löytyisi työpaikka tai vaihtoehtoisesti aika ja olosuhteet olisivat otollisia etätyölle. Tähän työpaikkojen lisäämiseen esitin joitakin ajatuksia toisessa kohdassa. Kaupungintaloudenkin kannalta on hyvä miettiä, miten uusia veronmaksajia paikkakunnalle saadaan. Muita houkuttelevia asioita ovat mm. yrittäjyyden edellytysten luominen. Informaatiota tästäkin asiasta voisi olla myyvästii netissä ja vähintäänkin englannin kielellä myös. Yhteistyö eri yrittäjäjärjestöjen, kaupungin ja muiden asiantuntijoiden ja tahojen kanssa on olennaista, jotta palvelut toimivat. Myönteiset mielikuvat kaupungista ja kaupungin oikeanlainen imago voivat joillekin olla riittävä syy muuttoon. Voisiko asukkaiden hankinnasta tehdä myönteisen, muista erottuvan kampanjan? Matkakohteet, infopisteet, tavaratalot, matkakeskus jne. voisivat olla mukana kampanjassa, jossa houkuteltaisiin alueelle lisää asukkaita ja kesäasukkaitakin. Kaupungin ja seudun vahvuuksia myös erinomaisena asuinympäristönä tulee tuoda esille, muuten ihmiset eivät niistä voi tietää. Ystävällinen palvelu muistetaan aina. Voisiko silläkin profiloitua?arvot ovat jo muuttuneet ja ihmisten käyttäytyminen. Tämän hetken arvomaailmaan voisivat kuulua ekologisuus,turvallisuus,ka - Palvelualan merkitys työllistäjänä (tärkeys: 84%, hajonta: 9, arvioinnit: 10)Kaupungin visioissa korostuu kovasti hallintokaupunki. Ne ovat arvokkaita työpaikkoja nekin. Kaupungin kannattaa strategioissaan korostaa monipuolista palvelurakennetta ja luoda kaikin tavoin mahdollisuuksia palvelusektorin kehittymiselle. Palvelusektori on erittäin hyvä ja suuri työllistäjä. Ja sopii Mikkelin imagoon. - Yritystoimintaa lisää (tärkeys: 84%, hajonta: 21, arvioinnit: 10)Yritystoiminta on kaiken avain. Ilman sen laajenemista ja kehittämistä kaupungilla ei ole taloudellisesti mahdollisuuksia selviytyä. - Matkailupalvelujen kehittäminen (tärkeys: 84%, hajonta: 9, arvioinnit: 9)Vaikka palvelutarjonta on tositaiseksi vähäistä ja kielitaito surkeaa, on jostain syystä vielä riittänyt kohtuullisesti erityisesti venäläisiä matkailijoita, mutta tuskin kauaan. Matkailijat menevät sinne missä ovat parhaat palvelut. Tämän kehittäminen alalla toimivien yritysten yhteistyönä on ensiarvoisen tärkeää. Nyt matkailupalveluissa on hieman puuhastelun makua edelleen. - teollisten työpaikkojen luominen, (tärkeys: 83%, hajonta: 11, arvioinnit: 7)teolliset työpaikat ovat elävän ja menestyvän kuntayhteisön runko, ilman niitä ei tulla toimeen, pelkillä palveluilla ja koulutuksella ei eletä. on pystyttävä luomaan pien yrityksiä ja mitä tärkeintä niiden tuottamille tuotteille markkinoita. Sillä tekemine on 13 / 136

helppoa, mutta myymine vaikeat. Kun alueella on vain kaksi kauppaketjua K - ja S niin ne hallitsevat markkinoita suvereenisesti sekä taloudellisesti, että poliittisesti. Kuten tiedetään kyseiset ketjut ovat Helsingistä johdettuja ketjuja, joiden valta markkinoilla on ylivertainen sanoisin monopoolinen, Onkin tärkeää luoda myös pienille yrityksille markkina paikkoja ( hyviä keskustassa) joita ei kyseiset superit monopolisoi. Kaupungin on luotava edullisia vuokraltaa olevia liikekiinteistöjä, sillä pien yrittäjät eivät voi laittaa vuokria hintoihin kuten ketjut K j S. - Mikkeli koulukaupungiksi (tärkeys: 83%, hajonta: 13, arvioinnit: 5)Valtakunnallisessa keskustelussa nousee säännöllisesti esiin joitain teemoja, joiden tilasta kannetaan jatkuvaa huolta. Yksi tällainen on koulutus yleensä ja yleissivistävä opetus erikoisesti. Jos Mikkeli haluaa olla Suomen paras paikka 2020, pitää sen koulutoimen olla esimerkillisessä asemassa. Tähän päästään seuraavasti: 1. Koulutoimen kehittämistä varten kootaan opettajavetoinen työryhmä, jonka yksinkertaiseksi tehtäväksi annetaan nostaa Mikkeli Suomen koulukaupungiksi. Näin kaupunki luottaa oman henkilöstön osaamiseen ja jo tämä ele on kääntämässä opetuspuolella negatiivista konsulttivetoista kehittämisilmapiiriä positiivisemmaksi. 2. Työryhmän jäsenille maksetaan erilliskorvaus työstään. Tämä "Mikkelilisä" tulee jatkossa täydentämään kaupunkiin pätevää opettajavoimia. 3. Tämän työryhmän ensimmäisiä tehtäviä voisivat olla: - Uusien opetussuunnitelmien (ne uudistuvat v. 2011 tämänhetkisen tiedon mukaan) suunnittelun ja kokeilun aloittaminen. - Opetusryhmien koon ja oppimistulosten tutkiminen - Uusien opetusmenetelmien suunnittelu ja kokeilu - Optimaalisen kouluverkon muodostaminen kaupunkiin jne Lisäksi kaupungin koulutoimessa otetaan huomioon 4. Oppilaiden ja huoltajien kuuleminen (aidosti) opetuksen suunnittelussa 5. Rakennetaan kaupunkiin omia opintopolkuja esiopetusperusopetus-2.asteen opetus-korkeakouluopetus-opiskelijan loppusijoitus. Yritysmaailma mukaan. 6. Kaupunki voisi jatkossa hyödyntä - Ei "rahasampojen" myyntiä! (tärkeys: 83%, hajonta: 15, arvioinnit: 9)Sähkölaitos pitää ehdottomasti säilyttää Kaupungin hallinnassa niin yritys kuin onkin. Myynnillä ei saavuteta kuin hetken apu talousongelmiin. Joku totesi, että sama kuin laskisi housuihinsa, ensin lämmittää sitten tuntuu kahta kylmemmältä. Paukut toiminnan tehostamiseen ilman toimintojen ulkoistamisia ja henkilökunnan irtisanomisia. Siinä käy tuotapikaa samoin kuin em. myyntikuviossa, tekijät kaikkoavat ja kohta pitää satsata ulkoistettujen palveluiden koordinoijan hankkimiseen. Näin on käynyt monessa äkkipäätöksillä palveluja ulkoistaneessa yrityksessä. - Potilashotelli ja senioriasuntoja palveluineen! (tärkeys: 83%, hajonta: 7, arvioinnit: 8)Potilashotelli, jolla saadaan hoitoviivemaksut kuriin. Kodinomaisia senioriasuntoja, joissa teknologian avulla saatu turvallisuus huippuunsa, joissa pitkällekin viety hoito voidaan tuoda "kotiin" inhimillisyyttä unohtamatta. Turvallinen, avustettu asuminen "luonnon helmassa" elämän ehtoolla houkuttelee ikäihmisiä muuttamaan muualtakin Mikkeliin. Enää ei väestön vanhenemista nähdä "peikkona", vaan mahdollisuutena - ei vain uusiin työpaikkoihin palveluammateissa vaan myös osana uutta brändiä -"turvallinen Mikkeli" - Saimaan vesistön hyödyntäminen (tärkeys: 83%, hajonta: 12, arvioinnit: 10)Mikkeli voisi ottaa toiseksi painopisteekseen Saimaan ja muiden lähivesien vetovoiman lisäämisen. Loistavat puitteet kehittää matkailua, vapaa-ajan asumista, kalastusta ym. oheiselinkeinoja ja palveluita. - Nopeat junayhteydet helsinki-mikkeli (tärkeys: 82%, hajonta: 17, arvioinnit: 22)Hyvät matkustusyhteydet pääkaupunkiseudulle houkuttelee uusia yrityksiä, asukkaita ja turisteja Mikkeliin. Säännöllistä lentoliikennettä ei tarvita, koska pääkapunkiseutu on liian lähellä lentomatkustamiseen. - Uusia yrityksiä (tärkeys: 82%, hajonta: 24, arvioinnit: 11)Hallintokaupungin maine ei ole vetovoimainen. Mikkeliin on saatava yrityksiä - sekä valmistavaa teollisuutta että palveluyrityksiä. Elinkeinoyhtiöt ovat viime aikoina olleet aktiivisia asian edistämiseksi. Tätä on tuettava edelleen. Valtion alueellistamispolitiikan ja virastojen varaan ei yksin kannata laskea. - Taidetta ja kulttuuria (tärkeys: 82%, hajonta: 8, arvioinnit: 3)Mikkeli on vuonna 2020 vetovoimainen lämpimän ja ihmisläheisen taiteen ja kulttuurin keskittymä. Tämän vuoksi alueelle syntyy myös uusia keksintöjä ja monenlaista yritteliäsyyttä - yritystoimintaa.erityinen lämpö ja ihmisläheisyys syntyy siitä, että esillä on sekä korkeakulttuuria että Jokamies Kenentahansa tekemää ja tuottamaa taidetta kaikin erilaisin tavoin tehtynä. Haluaisin esimerkiksi tehdä kulttuurikierroksen ruhtinatar Demidovan mukana, olla ilmavalvontatehtävissä lottien mukana Naisvuoren tornissa, katsella Porrassalmen taistelunäytöstä. Menetelmänä käytetään mm. sosiokulttuurista innostamista, jolla saadaan paljon tavallisia ihmisiä mukaan vapaaehtoiseen toimintaan omaksi hyvinvoinnikseen. Vartioparaati on ehdottomasti säilytettävä ohjelmistossa. 14 / 136

Työväen näyttämäpäivien valtakunnallista näkyvyyttä on nostettava, ehkä sanasta "työväki" kannattaisi luopua tässä. - Elinvoimainen viihtyisä kaupunki puhtaan maaseudun keskell? (tärkeys: 82%, hajonta: 14, arvioinnit: 12)Yrittäjyyttä tulee edistää. Työpaikkoja on pystyttävä säilyttämään eri toimialoilla ja luomaan uusia, jotta (nuoret) perheet saadaan pysymään ja viihtymään Mikkelissä. Teiden ja liikenneyhteyksien pitää toimia, mutta EI rakenneta moottoriteitä kaupungin ja asutusalueiden halki. Ne synnyttävät meluhaittoja ja vievät pohjan kaupungin ja seudun vetovoimatekijöiltä. Jos rahat löytyvät teiden rakentamiseen, on ne löydyttävä myös melu- ym. suojauksiin. Hyvinvointi ei rakennu siihen, että tänne pääsee ja täältä pois mahdollisimman nopeasti vaan siitä, että täällä on oikeasti pysyviä työpaikkoja niin tuotannossa kuin palveluissa ja ihmiset viihtyvät. Harrastusmahdollisuudet ja palvelut ovat jo tällä hetkellä aika hyvät. - Käytäntölähtöinen innovointikulttuuri ja -ympäristö (tärkeys: 82%, hajonta: 13, arvioinnit: 17)Mikkelistä ei tule globaalia huippututkimuksen keskittymää mutta meistä voi tulla huippulaatuinen käytäntölähtöisen innovoinnin paikkakunta. Tässä tarvitaan tiivis yhteistyö tutkijoiden ja kehittäjien, julkisen sektorin toimijoiden, välittäjäorganisaatioiden, yritysten ja asiakkaiden ja käyttäjien välillä. - VÄESTÖNKASVU (tärkeys: 82%, hajonta: 12, arvioinnit: 4)-hankitaan Mikkeliin jokin iso työllistäjä, jonka työllistymisen kohderyhmänä erityisesti lapsiperheet -> lisää mahdollisuuksia tuottaa toimintaa ja vapaa-ajan aktiviteetteja, sillä käyttäjämäärä olisi suurempi -> kannattavampaa tuoda lisää kauppa-alan toimintaa eli siis kauppoja, jonka myötä tulee taas lisää työpaikkoja, joka taas houkuttelee lisää ihmisiä - ASENNEMUUTOS - Mikkelin maaseutu on nähtävä vahvuutena (tärkeys: 81%, hajonta: 22, arvioinnit: 9)Mikkelin kaupunki ei pelkällä keskustan kehittämisellä pääse koskaan kasvukeskukseksi. Elinkeinopolitiikka on käännettävä tuomaan esille vahvuudet, jotka kiinnostavat "ruuhka" Suomeen kyllästyneitä. Vahvuudet eivät ole torin ympärillä, ei alla, eikä yllä. Vastaavanlaisia toreja on kaikissa kaupungeissa. Selkeästi linjaamalla tulevaisuuden alueiksi Otavan, Haukivuoren ja Anttolan saadaan koko alueelle pysyvää kehitystä, ja niitä todellisia uusia työpaikkoja. - Saimaasta kehitettävä alueellinen vetonaula. (tärkeys: 81%, hajonta: 16, arvioinnit: 19)Saimaan ainutlaatuisuus hyödynnetään nimenomaan yhtenäisellä, monipuolisella tarjonnalla erilaisille ihmisryhmille. Ei niin, että jokainen yrittäjä kilpailee yksin tarjonnallaan vaan kaiken tarvittavan löytää Mikkelin tarjoamien palvelujen kautta. Tarjolla voisi olla kansallispuisto ( Ks mallia vaikka Repoveden alueesta), matkailu, mökkeily,talviurheilu, huvielämä (tansseja, erilaisia ravintoloita, hyvää ruokaa, ei siis vain juomistarkoitusta palvelevia). Kansainvälisyys huomiotava, muutkin kuin venäläiset ovat ihmeissään upeasta luonnostamme. - Houkuttelemalla yrityksiä kaupunkiimme. (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 6) - MIKKELI LUONTOMATKAILUN KESKUS (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 10)Lähdetään rakentamaan Mikkelistä luontomatkailun keskusta, jolla on laaja tarjonta matkailussa, vapaa-ajan liikuntapalveluissa ja elämyksiä tuottavassa liiketoiminnassa. Miksi emme tarjoa läpi vuoden Mikkelin vetovoimatekijöitä kaikille hyödynnettäväksi. - Korkeatasoiset opiskelumahdollisuudet (tärkeys: 81%, hajonta: 12, arvioinnit: 18)Kaupunkiin pitää saada hyvät koulutusmahdollisuudet erityisesti aloille, jotka tuottavat potenttiaalisia veronmaksajia. Mikkelin tulee panostaa myös opiskeluajan jälkeiseen aikaan, jotta opiskelijat saadaan jäämään kaupunkiin yritysten työntekijöiksi ja uusiksi yrittäjiksi. - yrittäjiä (tärkeys: 81%, hajonta: 17, arvioinnit: 10)Yrittäjiä houkuteltava paikkakunnalle. Suurempien ketjujen kauppoja ja ravintoloita lisää nykypäivän "vaatimusten" tasolle. - vanhusten palvelujen monipuolinen turvaaminen (tärkeys: 81%, hajonta: 15, arvioinnit: 16)Mikkelin ikäjakauma nyt ja tulevaisuudessa on ikävoittoinen ellei tehdä jotain. Joten pikaisesti on tehtävä toimenpiteitä elinkeinoelämän kehittämiseksi siten, että v. 2020 on työntekijöitä. Keinoina monipuoliset koulutukset (maahanmuuttajat, muuntokoulutus, uusia ammatteja). Jotta työikäinen väestö pysyy kaupungissa, pitää tehostaa liike-elämää ( kaavoitus, pienyrittäjyyden tukeminen, tietokniikan hyödyntäminen - etätyö, byrokratian vähentäminen Maakuntaliitto rasite???, palvelujen tuottaminen kaupungille ostopalveluina, sosiaaliset yritykset, toimiluvalla toimivat hoito- jne. palvelut, yhdistystoiminnan ja osuuskuntien tuottamat palvelut). Eli v. 15 / 136

2020 vanhusväestölle omia taloja, joissa on omistusasuntoja ja talossa erikseen tuotetaan palveluja, myös kotipalvelujen lisääminen sellaiseksi, että siitä on hyötyä. Kuljetuspalveluja vanhoille/sairaille, jotta tasa-arvo säilyy. Terveydenhoitopalveluihin uusia malleja, ensiksi tehrveydenhoitajan palvelut ja lääkärit vain tarvittaessa. - Vihreä, elävä keskusta (tärkeys: 80%, hajonta: 12, arvioinnit: 11)Mikkeli halusi vuonna 2009 kehittää keskustaa tasapainoisesti. Kauppakeskushankkeiden rinnalla kehitettiin ei-kaupallista keskustaa. Kulttuurielämän lisäksi viher- ja luonnonympäristö vesielementteineen haluttiin nostaa esille. Siksi vuonna 2020 saamme nauttia mm. valtakunnallisesti merkittävästä Mikkelin kansallisesta kaupunkipuistosta, joka ulottuu yhtenäisenä vihervyöhykkeennä Kalevankankaalta Rokkalanjokea pitkin satamaan, Saimaan rantoja seuraillen edelleen Kenkäveron peltojen, Mikkelipuiston ja Kaihunharjun kautta Porrassalmen-Tuukkalan maisemiin. Mikkelin satamasta on luotu viihtyisä, toiminnallinen puistoalue. Saksalan puoleisessa päässä on joitain asuinkerrostaloja. Muuten satama-aukio ja sitä reunustavat makasiinit muodostavat houkuttelevan satamapuiston, jossa voi nauttia erilaisista tapahtumista, ravintolapalveluista, erilaisista vesiliikenne- ja vesiliikuntamahdollisuuksista (kanootinvuokraus, soutuvenevuokraus, polkuvenevuokraus, turistilaiva Kenkäveroon ja Visulahteen(Salosaaren silta uusittiin jo 2009, jotta reittiliikenne on mahdollista). Makasiineissa toimivat em. yrittäjät ja niissä voi olla muutakin näyttely- tai harrastustoimintaa. Sataman yleisilme on avara ja siinä on haluttu säilyttää jälkiä aiemmista toiminnallisista vaiheista. Myös veneiden talvisäilytys on mahdollista osalla satamapuistoa, jotta ilme ei ole liian steriili ja yhteys kesän toiminnallisuuteen säilyy. - Vireä ydinkeskusta (tärkeys: 80%, hajonta: 25, arvioinnit: 14)Kaupunkikeskustan kehittäminen, kavelykatuja lisää, pienyrityksiä ja erikoisliikkeitä (joiden toimintamahdollisuuksien kehittämiseen panostettava). - Kaikki peruspalvelut kuntoon ja niille tänne käyttäjät (tärkeys: 80%, hajonta: 14, arvioinnit: 8)Paljon lähellä peruspalveluita olevia palveluasuntoja rakennattava. Näihin houkutellaan eläköityneet muuttamaan ja asumaan. On oltava kokoontumistiloja, virkistyspaikkoja ja kunnonylläpitämispaikkoja ja edullisia ruokailupaikkoja tanssipaikoista lähtien. Mikkeli runsaiden palveluiden pikkukaupunki. Tänne muuttaneet eläkeläiset tulevat käyttämään runsaasti erilaisten pienyrittäjien palveluita kuten hieronta, kamapaajat, pienet ravintolat, elokuvat, teatteri, jumppasalit. Käyttäjien määrä tekee yrittäjien toiminnan monipuolisiksi ja kannattavaksi. - Mikkeli, nuorten yrittäjien paratiisi! (tärkeys: 80%, hajonta: 11, arvioinnit: 13)Houkutellaan nuoria perustamaan yrityksiä uusilla, ennakkoluulottomilla konsepteilla mm. turismin ja palvelualojen saralla. - Uusien yritysten aktiivinen houkuttelu Mikkeliin (tärkeys: 80%, hajonta: 18, arvioinnit: 19)On selvitettävä mitkä yritykset etsivät toiminnalleen uusia toimipisteitä. Suomessa(kin) on varmasti monia elinvoimaisia firmoja, jotka eivät ole tyytyväisiä nykyisiin kuntiensa toimintaan. Mikkelin on tarjottava jotain mitä yritykset eivät saa nykyisiltä sijaintikunnilta. Lisäksi on selvitettävä yritykset, joiden johdossa toimii Mikkeliläislähtöisiä henkilöitä ja pyrittävä heitä siirtämään ainakin osan toiminnoistaan Mikkeliin. - Rantatontteja kaavoitettava Mikkeliin, omakoti ja rivitalo (tärkeys: 79%, hajonta: 14, arvioinnit: 12)Mikkelin kaupungin tulee kaavoittaa vetovoimaisia Saimaan rantatontteja ja tien toiselle puolelle rantanäkymätontteja. Tonttien sijainniksi sopivia alueita ovat Annilan ja Kyyhkylän selkien itärannat. Näillä rannoilla on asutusta harvakseen, Kyyhkylän selän puolella ei ollenkaan. Itärannalle, jotta ilta-aurinko paistaa pitkään.kaavatonttien rantaviivaksi riittää hyvin 25-30 metriä ja toiseen suuntaan 50 metriä. Tälläisillä Saimaan rantatonteilla on vetovoimaa, joten hintatasona voi pitää vähintään 100.000 euroa. Tontit myydään vain vakituiseen ympärivuotiseen asuinkäyttöön. Tälläisiä tontteja pitää olla saatavilla, jotta Mikkeliin saadaan ihmisiä, joilla on päätäntävaltaa elinkeinoelämässä ja hallinnossa, eiväthän tälläiset ihmiset tule, jos heille ei ole tarjolla laadukkaita tontteja. Jos tälläisiä saadaan Mikkeliin heidän mukanaan voi siirtyä Mikkeliin elinkeinoa ja hallintoa. Ei heille riitä tontti jossain Rokkalan takana umpimetsässä. Tälläisellä rantatontilla asujat eivät enää mökkipaikkaa kaipaa, joten vähentää sitä tarvetta. Monet kaupungit, Kuopio, Savonlinna esimerkiksi. toimivat juuri näin, Mikkeli on pahasti jälkijunassa. Anttolan kuntakin on aikoinaan ollut tässä suhteessa edistyksellinen, Tiilisaari ja Pölkinlahti, käykää päättäjät katsomassa. Anttolaan voi hyvin Vanhan Pappilantien varteen kaavoittaa lisää. Kaava pelkästään ei riitä, vaan on rakennettava kunnallistekniikan osalta 16 / 136

- HYVÖDYNNETÄÄN OLEVA ASIANTUNTIJUUS JA LUONNE (tärkeys: 79%, hajonta: 12, arvioinnit: 10)Arvostetaan ja innostaen generoidaan myös jo olevaa: yrityksiä, julkistoimijoita, kolmatta sektoria. Niissä on viisautta, ongelmanratkaisukykyä ja kantovoimaa. Kunnioitetaan rakennetun ympäristön historiallisia merkkejä, sovittaudutaan herkän hienosti tarvittavilla uusilla osilla jo oleviin rakenteisiin ja maisemiin, niitä luontaisesti kehittäen. Paikallislehti kehittyy jokapäiväisenä samanlaiseksi asioiden syventäjäksi ja arjen sankareiden esiintuojaksi kuin se on nyt sunnuntainumerossaan, se löytää "edustuksellisuuden" takaa todelliset tekijät. Elämästä tehdään hauskaa ja kepeämpää ja slow-liikettä tuetaan - puhutaan muustakin kuin euroista. Ihmisen kokoinen kaupunki, sitä kohti voisi palata. - Elinkeinot (tärkeys: 79%, hajonta: 20, arvioinnit: 6)Tuetaan pienyrittäjiä. Suositaan ympäristöystävällistä ja työvoimaa tarvitsevaa tuotantoa. Lisätään yhteistyötä ja tuotteiden kysyntää maaseudun tuottajien kanssa. - Lisää työpaikkoja ja etätyölle paremmat edellytykset (tärkeys: 79%, hajonta: 17, arvioinnit: 10)Teollisuudet työpaikat tulevat vähenemään ja monet yhtiöt siirtävät tuotantonsa ulkomaille. Tilalle Mikkelikin tarvitsee uudenlaista yritystoimintaa. Voisiko kaiken kattavana ajatuksena yritystoiminnassa olla ekologisuus, turvallisuus ja ilmastonmuutoksen huomioiminen? Palveluja tarvitaan entistä enemmän, joten eri sektoreiden palveluyrityksiä seudulle mahtuu varmaan paljon lisää (vaikkapa hoiva ja dementiakoteja tyhjeneviin maalaistaloihin). Voisiko kutsua koolle keskeiset osapuolet miettimään innovatiivisa, täysin uudenlaisiakin yrittämisen muotoja? Suomesta ja maailmalta löytyy varmaan hyviä esimerkkejä. Kaupunginjohto voisi asiantuntijoiden kanssa tehdä benchmarking- käyntejä kunnissa ja kaupungeissa, joissa on erityisen hyvin onnistuttu uusien työpaikkojen luomisessa. Voisiko esim."oulun hengestä ja toimintatavoista ottaa jotain oppia tai Jyväskylän mallista tai pääkaupunkiseudulta? Vastaavat tiedonhaku- ja bisnesvierailut yrittäjien kanssa mm. Kiinaan ja Venäjälle, mukaan esim. Olli Rehn, Erkki Liikanen jne. Näissä maissa riittänee markkinoita työllistämään Etelä-Savonkin osaajia. Tai edullisemmin toteutettuna suomalaiset ja ulkomaalaiset asiantuntijat voisi kutsua Mikkeliin. Monenlaisia tulevaisuusraportteja on varmaan laadittu ja niistä voi löytyä hyödyllistä tietoa päättäjille. Kun etätyön tekijöille luodaan hyvät edellytykset mm. toimivat tietoliikenneyhteydet ja viihtyisä asuinympäristö palveluineen, mahdollis - Moottoritie Helsinki-Mikkeli (tärkeys: 78%, hajonta: 17, arvioinnit: 15)Hyvät tieyhteydet pääkaupunkiseudulle houkuttelee uusia yrityksiä, asukkaita ja turisteja Mikkeliin. Säännöllistä lentoliikennettä ei tarvita, koska pääkapunkiseutu on liian lähellä lentomatkustamiseen. - Keskustasta kaupunkilaisille toinen olohuone (tärkeys: 78%, hajonta: 13, arvioinnit: 11)Keskustan kehittäminen on ehdoton edellytys Mikkelin säilymisenä kaupungin näköisenä ja tuntuisena. Ei tehdä Mikkelistä uutta Kuusankoskea, vaan luodaan yrittäjille mahdollisuus luoda ydinkeskustan alueesta lämminhenkinen ja viihtysä ajanvietto paikka kaikille kaupunkilaisille. Tämä edellyttää parkkitilojen järjesteämistä, kävelykatujen lisäämistä ja liike- sekä ulkoalueiden siistiä ulkoasua. Autojen saaminen piiloon ja jalkaisin sekä pyörällä liikkumisen helpottaminen luo viihtyisyyttä. Mikkelin suppea keskusta antaa hyvät mahdollisuudet tehdä siitä kansainvälisestikin kiinnostavan kohteen. Kun lisäksi hyödynnetään sataman alue, jonka kehittäminen hyödyttää puolin ja toisin keskustan elinvoimaisuutta. - Uusia yrityksiä Mikkeliin (tärkeys: 78%, hajonta: 15, arvioinnit: 12)Panostetaan siihen, että Mikkeliin saataisiin uusia yrityksiä /yritysten toimipisteitä. Näin luodaan uusia työpaikkoja - Kaupungin työntekijät innovaattoreina (tärkeys: 78%, hajonta: 17, arvioinnit: 24)Kaupunkiorganisaation innovatiivisuuden paljastaminen ja näkyväksi tekeminen. Kaupungin työntekijät oman työnsä mutta myös laajemmin käytäntöjen uudistajina. - Koulutusta nuorille (tärkeys: 78%, hajonta: 17, arvioinnit: 5)Olisi tärkeätä säilyttää ja monipuolistaa koulutusmahdollisuuksia nuorille toisen asteen koulutuspaikoista lähtien ja vielä niin, että työelämän tavoitteet ja toiveet voitaisiin ottaa huomioon. Myös oppisopimuskoulutusta tulisi lisätä. - Osatyökykyisten hyödyntäminen työmarkkinoilla. (tärkeys: 78%, hajonta: 9, arvioinnit: 6)Osatyökykyisiä/vajaakuntoisia henkilöitä joilla olisi halua työelämään, mutta nykyinen kylmä ja "riistäväkin" tahti ei kannusta tarpeeksi työyhteisöjä palkkaamaan ns. osatyökykyisiä. Oletan, että sopivalla markkinoinnilla ja kannustuksella erilainen osaaminen voisi tuoda tulosta. Haen nimenomaan julkisen puolen vastuuta työllistämisessä. 17 / 136

- Hyvinvoivan kaupungin edellytys on hyvinvoiva talousalue (tärkeys: 77%, hajonta: 17, arvioinnit: 13)Mikkelin alueen luontainen kehittyminen perustuu työhön ja luonnonvaroihin, lähinnä puuhun sen eri muodoissa. Päästäkseen globaaleille markkinoille tuotannolla on oltava sekä uutuusarvo että tavaratalojen massa-artikkelin luonne. Näitä mahdollisuuksia on esitelty laajasti web-sivuilla http://karelianagency.com. Mikkelin kaupungin sekä virkamies- että luottamushenkilöjohto ovat saaneet tiedokseen myös viimeisimmän tarjouksen, Palicca-projektin, joka perustuu siihen, että käytetään ns. Friulin mallin tapaan hajautettua tuotantomallia, jossa varsinaisen tuotantovaiheen muodostavat 10-20 työntekijän perheyritykset. Mallista saa tarkempia tietoja sähköpostilla mahotti@iwn.fi. Myös kaupungin alueelle on tarjolla runsaasti työpaikkoja muoviteollisuuden puolella; sivuilla esitellään Square 3D-järjestelmää, jonka lähin vertailutuote on Lego. Legolla on toistatuhatta ruiskupuristinta ja tuotannon liikevaihto viime vuonna oli yli miljardi euroa. Sekä Palican että Squaren ylivoimaisuus Legon rinnalla perustuu siihen, että Lego toimii vain kaksiulotteisesti, kun ehdotuksen tuoteryhmät erittäin laajoine tuotekehitysohjelmineen ovat kolmiulotteiset ja markkinoiden ainoat. Kun sekä ympäröivä maaseutu Mikkelin talousalueena että itse kaupungin talous saatetaan terveelle pohjalle, on Mikkelillä täysin realistiset mahdollisuudet kehittyä Suomen parhaaksi paikaksi vuoteen 2020 mennessä. - Tuetaan alueen elinkeinoelämää (tärkeys: 77%, hajonta: 21, arvioinnit: 3)Mahdollistetaan järkevällä kaavoituksella hyviä liikepaikkoja sekä teollisuutta. - Vireä ja puoleensavetävä (tärkeys: 77%, hajonta: 16, arvioinnit: 9)-Lisää yliopistokoulutusta ja muuta vastaavaa, että saisimme nuoria jäämään ja muuttamaan tänne. - Liikenneyhteydet nopeiksi ja toimiviksi joka suuntaan. -Keskustaa pitäisi elävöittää pidemmillä aukioloajoilla ja runsailla ajanviettopaikoilla. Liikekeskusten rakentaminen on varmaan yksi avain tässä. -Paikkakunnan historiaa pitäisi olla aina saatavilla matkailijoille. Kaikki mielenkiintoiset henkilöt ja tapahtumat voisivat olla esillä matkamuistomyymälöissä ja esitteissä. Myös kulttuuritapahtumissa. -Paikallisen kulttuurityön arvostaminen yhdeksi maakunnan vahvuudeksi. Innokkaalla, kannustavalla yhteistyöllä saadaan paljon arvokasta aikaiseksi. -Johtamiskulttuuri avoimeksi. Ihmisten henkisessä hyvinvoinnissa voimme kehittyä maailman parhaiksi. -Vanhat ihanat puutalot purettiin Mikkelistä. Voisiko niitä rakentaa vielä jonnekin? Tai puukerrostaloja, vaikka Kenkäveroon. Perinneosaaminen kunniaan! -Olkaamme hyviä ihmisiä! Kunniottakaamme toistemme työtä, ja tukekaamme paikallista yrittäjyyttä ja lähituotantoa. - Käytäntölähtöinen innovointi (tärkeys: 77%, hajonta: 17, arvioinnit: 16)Käyttäjistä lähtevä uudistaminen. Kehittäjät, tutkijat, yritykset, julkinen sektori ja käyttäjät yhteiskehittelemään Mikkeliä ja uusia ratkaisuja - Matkailupalvelujen tuottajien yhteistyö tiiviimmäksi (tärkeys: 77%, hajonta: 15, arvioinnit: 12)Mielestäni Saimaan seudun matkailumahdollisuuksia pitäisi hyödyntää enemmän. samalla myöskin kestävän kehityksen näkökulma olisi säilytettävä. Saimaan kiertäminen polkupyörällä rauhallisesti ajellen ja eri kohteisiin tutustuen sekä ennalta suuniteltuihin majoistuspaikkoihin nojaten täyttäisi näitä kriteerejä. Muitekin oheispalveluja olisi hyvä saada joustavasti käytetteäviksi. Joko kokomatkainen tai osiin jaettu opastus, huoltopalvelujen saatvauuden ajantasaiset tiedot ym. olisivat tärkeitä Koko matkailun kannalta olisi tarpeen saada lomakaudeksi ainakin osan kesämatkailuyrittäjien kapasiteetista toimimaan elokuun loppuun saakka. Sellaisia opiskelijoita, ja nuoria, jotka eivät ole saaneet opiskelupaikkaa, pitäisi voida hyödyntää tässä loppukesän jakson aikana. myöskin osatyökykyisten työtarjokkaiden mahdollisuudet olisi tällöin hyvä huomioida. Nuorten voisi otaksua saaneen alkukesän aikana hyvää tuntumaan tehtäviinsä. Lähiseudulla on joitakin vuosia ollut tasokas pyöräilytapahtuma: Toyr de Mäntyharju. Se on vain päivän retki, mutta sen hyvistä järjestelyistä on paljon opittavaa. Järjestäjät haluavat sen kuitenkin säilyttää pienenä ja laadukkaana tapahtumana. Viime syksyn Innoelma- messuila Helsingissä palkittiin "Äksyt äämät"- niminenpieni Pohjois-Karjalalainen matkailuyritys. Siellä on kehitelty hyvää yhteistyötä saksalaisten matkailijoiden kanssa ja pyöräilyn osalta on kehitelty mittava retki - turvallinen kaupunki ja monipuolisisesti työpaikkoja (tärkeys: 77%, hajonta: 19, arvioinnit: 17)Hyvät palvelujen ja turvallinen asuinympäristön ylläpitäminen ja markkinointi Työpaikkatarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen, puolisolle työpaikka Osaamisen varmistaminen koulutuksella - Melontaa kaupungin sydämessä ym. muut hankkeet eivät eten (tärkeys: 77%, hajonta: 15, arvioinnit: 14)Mikkelin Melojat esitti keväällä 2008 kaupungin liikuntatoimelle, ympäristökeskukselle, puistotoimistolle, Eslillle ja yrityssektorin edustajille kuinka melontamahdollisuuksia parantamalla voitaisiin saada matkailijoille ja paikallisille lisää mielekästä tekemistä. Esitystä pidettiin erittäin hyvänä ja varsinkin Esli sekä matkailu- ja majoituspalveluita tarjoavat yritykset ottivat idean lämpimästi vastaan. Hanke kuitenkin kaatui lähinnä siihen, 18 / 136

ettei projektille löytynyt vastuullista tahoa, joka olisi selvittänyt hanketta tarkemmin, hankkinut sille rahoituksen ja vienyt lopulta koko toteutusprojektin läpi. Tästä heräsikin kysymys, onko kaupungin kehittäminen kuitenkin kiinni enemmän eri tahojen yhteistoiminna/yhteisen näkemyksen puutteesta ja siitä ettei kukaan oikein tiedä kenen tulisi vastata mistäkin, kuin varsinaisten ideoiden tai rahan puutteesta? - Vähemmän fossiilisia polttoaineita (tärkeys: 77%, hajonta: 19, arvioinnit: 8)Bensiinin hinta nousee vuosien mittaan. Keinoja joilla Mikkeli voi vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista: - kaavoitukseen riittävät kevyen liikenteen väylät - lähipalvelut tavoittaa vähemmällä bensanpolttamisella kuin keskitetyt - kaukolämpöputkisto kaikille asuntoalueille, ja liityntä kohtuuhintaiseksi - alueille, joille ei valmista kaukolämpöä ole saatavilla, kaavavaraus hake- tms. biopolttolaitoksille - kaupungin käyttämää kevyempää ajoneuvokalustoa sähkö- tai biokaasukäyttöisiksi - kysynnän käynnistyessä voisi houkutella alaan liittyvää yritystoimintaa paikkakunnalle. Esim. vanhoihin autoihin on mahdollista asentaa kaasumoottoreita, ja sähköautojakin on huollettava jossain. - metaanikaasua on mahdollista tuottaa biojätteestä, vesistöjen kasveista ja pohjamudasta, karjanlannasta sekä ihmisten ulosteista - se on energiaa joka haisee! Maalaisjärjellä ajateltuna tämän pitäisi olla varma laajenevan bisneksen alue. Misetin ja Miktechin porukat miettimään asiaa kaupungin näkökulmasta. - KOulutusta kehitettävä (tärkeys: 76%, hajonta: 16, arvioinnit: 8)Yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu samalle kampukselle! - vain siten saadaan näiden kahden välille pitkäjännitteinen yhteistyö kehittymään. Nyt yliopistokeskus on onnistuneesti profiloitunut maakunnan tämänhetkiseen elinkeinorakenteeseen.mutta onko elinkeinorakenne jatkossa samansuuntainen? Tällä hetkellähän aivan suuri osa koulututetuista häviää muualle, kosk akoulutusta vastaavaa työtä ei maakunnassa ole saatavilla. Koulutus ja työpaikkojen tarjonta on saatava kohtaamaan- -muutoin maakunnasta muutto jatkuu --- - Työpaikkojen kautta muuttovoittoon (tärkeys: 76%, hajonta: 20, arvioinnit: 15)Mikkelin koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan on pantava vauhtia. Muualta saapuvat yrittäjät on toivotettava tervetulleiksi ja koulutustarjontaa on muokattava yritysten tarpeisiin. Valmistuneet on saatava työllistymään Etelä-Savon alueelle. Muuttovoiton saavuttamisen jälkeen on paljon helpompaa saada tänne houkuteltua lisää yrityksiä. - Saimaan ranta-alue hyötykäyttöön (tärkeys: 76%, hajonta: 18, arvioinnit: 24)Saimaan rannat sataman perukoilta Kyyhkylään saakka kokonaisvaltaiseen suunnittteluun, ei ainoastaan asunnoille, mutta toimisto/yritystiloja tarjontaan. Satamaan palveluja, ravontoloita jne. Sijainti ainutkertainen liikenteellisesti sekä torin läheisyydessä. Missään ei ole tällaista mahdollisuutta, täällä se on jätetty huomiotta. - Saa Onnistua ja Rikastua (tärkeys: 76%, hajonta: 12, arvioinnit: 6)Mitä enemmän meillä on elämässään onnistuneita ja ja vaurastuneita asukkaita, sitä enemmän heistä säteilee muille työtilaisuuksia ja toimeentuloa. Olisi hienoa nähdä Mikkeli kaupunkina, jossa on eniten Ferrareita ja Lamborghineja, yli 40 jalkaisia jahteja ja loistohuviloita pohjoiseuroopassa. Loitava mittari monessa suhteessa. - nuorta väkeä lisää Mikkeliin (tärkeys: 75%, hajonta: 15, arvioinnit: 11)Otetaan pakolaisia lisää. Heillä usein lapsia, joista on koulutettavissa tulevaisuuden työntekijöitä. - Koko kunnan kehitys (tärkeys: 75%, hajonta: 29, arvioinnit: 8)Mikkeliä tulee kehittää koko kunnan alueelta.myös hajaasutus alueet mukaan.mikkeli tarvittsee myös väljää asunto aluetta ja uusia veronmaksajia.maaseutu on voimavara.siellä voisi olla pienyritys toimintaa, joka tukisi maatalous ja muita sivuelinkeinoja.miksei omana toimintanakin. - Sähköisten palveluiden kehittäminen (tärkeys: 75%, hajonta: 15, arvioinnit: 13)Kesäasukkaana ja siten harvoin paikalla olevana, ja kesäasunnolla ollessanikin silti 30 minuutin automatkan päässä keskustasta olevana, hoitaisin hallinnollisia asioita kaupungin kanssa mieluiten internetin kautta. Kaupungin pitäisi hallinnollisten palveluiden lisäksi kehittää ja tarjota aktiivisemmin myös muita palveluita kesäasujille yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa. - Rohkeus ja keskinäinen luottamus nostavat Mikkelin Suomen k (tärkeys: 75%, hajonta: 19, arvioinnit: 11)-Katsotaan eteenpäin eikä peruutuspeiliin! Investoidaan osaamiseen ja infrastruktuuriin, palvelutuotantoon ja kulttuuriin niin paljon kuin suinkin voidaan! Niin tärkeää kuin onkin hoitaa vanhukset ja lapset hvyin, se ei valitettavasti yksin riitä silloin kun pitää rakentaa seutukunnan elämä vankalle pohjalle! - Luotetaan toisiimme, kannustetaan toisiamme yrittäjyydessä, luovuudessa, innovaatioissa ja yhteistyössä sen sijaan, että 19 / 136

kadehdimme, kampitamme. mitätöimme, vähättelemme ja yritämme kaikin keinoin ampua alas niitä, jotka uskaltavat esittää eteenpäin vieviä ideoita ja tehdä tulevaisuuteen suuntaavia tekoja. - Mikkelin ekoyliopistokeskus (tärkeys: 75%, hajonta: 11, arvioinnit: 8)Mikkeliin voidaan pitkäjänteisellä työllä rakentaa kestävään kehitykseen nojaava, ympäristöliiketoimintaa panostava ja uusiutuvia energialähteitä kokeileva ja edistävä kansainvälinen osaamiskeskittymä. - Elävä kaupunkikeskus Saimaan rannalla (tärkeys: 75%, hajonta: 21, arvioinnit: 12)Kekustan liikerakennusten, liikenneympäristön ja puistojen onnistunut saneeraus ja täydennysrakentaminen luo viihtyisän ja toimivan liikekeskuksen, joka laajenee ratapihan yli satama-alueelle Savilahden ranta-alueiden saneeraaminen asunto-, liikerakennusten alueena luo asumiselle ja yritystoiminnalle nykyaikaiset ja mielenkiintoiset puitteet. Toimivat liikenneyhteydet ( maantie-, rautatie-, lentoliikenne sekä vesiliikenne ) ja muutoinkin toimiva infrastruktuuri ovat edellytys toimivalle ja dynaamiselle kaupunkikehittämiselle. Viihtyisät rantapuistot varmistavat omaleimaisen maiseman hyödyntämisen. - Käytäntölähtöinen innovointikulttuuri ja -ympäristö (tärkeys: 75%, hajonta: 21, arvioinnit: 14)Mikkelistä ei tule globaalia huippututkimuksen keskittymää mutta meistä voi tulla huippulaatuinen käytäntölähtöisen innovoinnin paikkakunta. Tässä tarvitaan tiivis yhteistyö tutkijoiden ja kehittäjien, julkisen sektorin toimijoiden, välittäjäorganisaatioiden, yritysten ja asiakkaiden ja käyttäjien välillä. - Saimaan Naantali (tärkeys: 75%, hajonta: 20, arvioinnit: 14)Mikkeliä voisi kehittää nätiksi Saimaan lomakeitaaksi Naantalin tapaan. Kivoja palvelutaloja eläkeläisille, hyvät terveyspalvelut, inhimillinen ja humaani infrastruktuuri, kauneus, vesistöt ja luonto lähellä. Elinkeinoelämä olisi inhimillistä ICT:tä ehkä myös senioreihin ja lomailuun painottuen. - Ohittajat pysäytettävä (tärkeys: 75%, hajonta: 18, arvioinnit: 8)Kenkäveron pelloille parkkialue. Nonstop lauttayhteys kesäisin välille Kenkävero-Graani-Satama. Talvisin moottorikelkkajuna. Kaupunkijuna välille Kenkävero-Satama-Tori. Pientä yritystoimintaa syntyisi automaattisesti sataman alueelle. Yritykset maksaisivat yhdessä kustannukset. Kenkäveroon ulkona oleva talvi/kesäuimala, lämmitys voimalaitoksen lauhteella. Talvipuutarha Mikkelipuistoon. Jätevesipuhdistamon paikalle majoitustilaa. Pitkä luistelurata/avantouintipaikka talvisin. Ohiajaminen saatava loppumaan! - Lisätään työpaikkoja (tärkeys: 74%, hajonta: 26, arvioinnit: 16)Valmistuneet opiskelijat jäisivät kyllä Mikkeliin, jos täällä olisi töitä eli kannattaa tehdä kaikki voitavissa oleva ja enemmänkin työpaikkojen lisäämiseksi. - LÄHIRUOKAA SAATAVILLA (tärkeys: 74%, hajonta: 20, arvioinnit: 14)Turvataan mm. kauppahallin toiminta riittävän alhaisin vuokrin. Torimyyntiä "suojellaan". Kaupat ottavat hyllyihintä lähitilojen tuotteita. - Kasarmialue (tärkeys: 74%, hajonta: 23, arvioinnit: 8)Vanhojen kasarmien alueelle on syntynyt elävä pienyritysten, käsityöläisten, taidenäyttelyiden, kirpputorien, kahviloiden ja talvitorin alue, joka vetää isot joukot mikkeliläisiä ja muita retkeilijöitä erityisesti viikonloppuisin. Näyttämöpäivien pari parasta esitystä on kaikkien mikkeliläisten nähtävissä Sotkulla aina parin viikon ajan näyttämöpäivien jälkeen. Alue on Mikkelin keidas. - Luonnonvarat ja tuotanto (tärkeys: 74%, hajonta: 15, arvioinnit: 12)Kestävällä ja vakaalla pohjalla oleva yhdyskunta syntyy vain kestävän tuotannon perustalle. Kaupalliset toiminnot kyllä löytävät tälläiset paikat sillä kauppiaat haistavat rahan. Mikkelissä tälläinen tuotannollinen pohja löytyy ympärillä olevista luonnonvaroista: metsät, metsätalous ja maaseutuelinkeinojen alkutuotyteiden jalostus. - Kaikki yritykset Mikkelissä kasvattavat vetovoimaa (tärkeys: 74%, hajonta: 23, arvioinnit: 10)Ei kiistellä siitä saako joku yritys tulla Mikkeliin, vaan otetaan vastaan avomielin. - Luonto ja ihmiset sopusoinnussa (tärkeys: 73%, hajonta: 24, arvioinnit: 14)Mikkelistä ei tule teollisuuskeskusta, vaan monipuolisten palvelujen,matkailun, koulutuksen ja tutkimuksen avulla elinkeinorakenne riittää kattamaan myös lisääntyvän vanhusväestön tarpeet. Yliopistotason tutkimushankkeet vievät uusille urille: kestävää kehitystä ei enää ajatella tulevan esim. autoilua tukemalla (toriparkit ym), vaan kehitetään aivan uudentyyppistä ajattelua ihmisten elämänlaadun,luonnon kestokyvyn,henkisen ja fyysisen 20 / 136