Sficobot @eberl)oim in fugtannulfetta.

R e k i i n i i j n t t k n \ }«S D t a r j a p e n f a ö t e n fagtoattamifegta. G.. Söberbergiltii. S u o m e n tan u t: a. st. Sficobot @eberl)oim in fugtannulfetta. ^ortoeogfa,. S. @öber$ttomm ftrja^atncsfa, 1862.

I c i> c lm ä m t0 * il p a i n e t t a! oon: C. E. Lindberg. 1. S u f u. $ebc!ntä=ftentcntcn Ijanffiutifcgta, ontaifuuffiöta ia fciilitftäm ifegttt. Omenat, puuperunat, plumnt ja ftrftlat lutfutaau f että nimellä f;ebelmtl(t. 9te lafft enjtmainittna lajia fa* nctaan [icnteu=f;ebelmi! 't ja jällimäifet fttoifybämifilft. Sitoifpbämififfi l;ebelmiffi nimitetään ptumut ja firfilat fentä^ben, että tumanfa eliflä fpbämenfä otoat fnljetut fotoiin litoeutapaifiin fuoriin tuilla loteleilnn. Siemenfjebelmigtä meiteötljtoäl paraatien omenat (Suo* mesfa. 9Kaaf>amme totuttamifeha ja I)uofeIIife[Ia Ijeitami* fefla artoeöaan omenapuita faatettatoan fastoattaa I;t)toiu!in lautana pctjjaiftöfa ntaaupailoisfa. ^perunapuita päin U?a3* tein ei taibetallaan millään erinomaifeöa meueätplfellä maahamme toiljellä; ne tvaatitoat lämpeentpää ilmanlaatua. SDiuntamin paifeiu luotolimnigfa >elfiugin ja Suvun toä* lilla fpfiä löytyy penmapitita, ei laiteillaan parempulajifta, toaatt enimntiten niin fntfutuita litri perunoita. Söiljelplfen pillittämifellä fuutamme fuitenfiu parin tummenen toucbeu lilluttua faaba f;t)teiäfin, ilmaulaabullemtue fopin.ua pxmpe= ntna4ajia. Omenan ftemeniä fjaulliegfa, en toalittatoa.ilmeitä, tuleentuneita ja täp(i-fa h)uifia l;ebelmiä, eriuemattain fel^ lailta, jotta otoat faötoaneet epäperäifisfä eliflä parantamat* tomisfa (tymppäämättemigfä taiffa filmoittamattomisfa) iuti&= fa. 9iäiben fiemeuet eitoat ole ftiiu f;erfät muuttumaan emäpuunfa luonnosta, Iitit parauuetuisfa puiöfa fastoaueitteu ^ebeimien fiemeuet. Syltoettäteieu fiemenieu tulee olla fu teitä, tätyfiuäifiä ja laimeita, faijaltaan tummanrugfeita: jota tummemmat, fttä paremmat.

4 iemen!(jebelmisfä on toiifi*jalöinen fiemenfotele, josfa t)f)teenfä on 5 8, muutamiöfa 10:lin ftementä. UfiaSti näljbään tyebetmisfä ninutatnia ifompia, tätyftnäif empiä ja muoboflaampia fiemeniä, luin toifet. Dntatfuulfteitfa ^ito= testa otoat itämät lähimmän emäpuunfa lattaifia, toälmtt* män poiffeatoaifet fen luonnosta; f entänen ne mieluimmin toatifoitaanlin fyltoettätoiffi. 9le toifet otoat enimmiten fulmiffaita ja epämuotcifta, toaatean rusleita, ufeat fititen* fin itiitoiä, mutta niistä fastoatetut taimet eitoät tute toa^>* toaan, festuifaan fastoantoon. toleimtlfesta on tuttu l>a* toaitfemaan, että l;ebelmät taiulattaifista fiemenistä fijitetyis* fä, parantamattomisfa pttisfa otoat lahottaneet emäpuunfa omaifuubet. <St>t)tä täfjän toietä ei ote feffittt); f e toaan on toarnta, että I;ei!ontntat ja epämuotoifet fiemenet enintä män eroatoat emäpuunfa luonnosta. Soita ei ote titaifuutta ferrattaan foota tar^eelfenfa fie= meniä, panfoon ne, fitä tuhoten f un t)än niitä joutaa bauf^ fia, losteaan uummifantaau jef;ettful)im fitoifeett tailla muu* ^un fopitoaan astiaan; muuten ne luitoutoat jamenettätoät ufeastifin!otoan luitoumifen tät;ben foto itu*tooimanfa. Sotia taas cu parempi omena*faatis, panee niitä ifontman joufon $ t ä patoaa fortooon etiffä faatoiin, josfa «e puu* furtoimetla mufertaa rilli; >ebetmät muferrettuanfa, täyttää astian toebellä ja tiiluttaa toto jutun fotoin, niin että fie* menet pääfetoät toajoamaau pohjaan; fitten ottaa feulalla mnena*fefoituffen t>tcs, tasfee toeben f aatoista, totruttaa [te* menet, afettaa ne läärre*paperilte tjail; tum aan, ja erotttaa Buonot joufosta; jätitte jäämät fiemenet fitten Jätätetään, famoitt fuin toasta fanoimme, märäsfä ^iebasfa tutetoafii tetoääfft... -, ^Serunapnun fiemeniä lootaan ja louheltaan attoan fa* maan tapaan, fun omenan fiemeniälitt. tirfifan!itoet toaatitoat totoin tmotetlista tuottoa. s.j>ety* muffen eroitettua fitoien ympäriltä, pestään ne ja pannaan fof)ta fosteaan fantaatt, eitnen mainitutta tatoatla, etteitoät fuitoaifi; muutoin ptyfptoät ntaasfa pari touotta, ettnenfun itätoät, ja tapahtuu tiiinfiit, ettei aiuoata!aau taimea il* mautu. ptumupuibeu toitjetemiueu ei fuittlaan ilittä faata ntaas* ' famnte ^v>toiu menestyä, fen täf;bett että tattoemme otoat niille tiian pitfät ja futoet fyttyifet, niin etteitoät puutet;bi to autoistua ja toatmistua fiffi, että ^ebetmöitfifitoät. ^3tu* murtajista menestt)toät paraitett laitti ne, joisfa on tympi.;* riäifet fitoet; fe laji, josfa on pitfptäifet fitoet, ei toatmis* ttt näin lattiana polrjoifesfa. s^art;aiu Iät) ptumitpuiben toitjetemiueu juuritoefoista, joita runfaasti lastoaa puibett ympäristöttä. 3af;la itämät otoat tytos laitoetut, ja jttit* rettfa p u d istetu t, toatifoitaau fituriutntat ja launiimmat toefat istntettatoilfi puutaintistoon, josfa ne taitellaan niinfun ebemntä tittee fetitettätoälfi. 9M tt muoboin lastoatettitjen ptumupuiben tyebetmät tutetoat enimmiten etnä*pttttf)itufa. (äbetiä mainitfin, että omenan fiemeniä lootaan paratt* tamattomien pttiben t;ebetmistä; fe ci luitenlaatt ote toätt* tämättcmästi feurattatoa fäännös. 9iiitä faatetaan nttjes foota monentajifista futoil;ebelmistä., niinfuin SlStralaniSta, % flingistä ja m uista, jotla meiltä aitoatt totoin toalmis* tutoat. t)t>s* ja tattoit;ebelmistä niitä luitenlaatt ei faa foota, ftllä niistä fijitetpt taimet lastoatoat aitta aitoatt ^i* taasti. 2 S u f u. t)iaögtä ja ientenititttöeta. -Oloni puibett toiljetijä pitää ftyffpä oifeana ja parhaana ftyttocn*aifana, mutta fitä 'toastaan on paljon fanomista. Sliitt tarflaan fun ntaf;bollista on pitää feurattaman tuon* 'n o n omaa l)oitoa ja huolenpitoa, ja taibon atottlla puo* tustettaman, mutta ei mifloinlaan toastustettaman fttä. 3ofa päitoä luonto ofoittaa, fuinfa nteibän tutee tefjbä, jos toaan oifeitt tooiftmnte fäfittää tarloituffenfa. pfftyhä fat*

6 tuu ttfeiu pitfällifet, rajut fateet, jotfa ljuu )toifitoat ol;uen ntaa*peitteen ftemenien päältä, jos ne filloin olifitoat maa* fjatt fyltoetyt. Siman peitettä fiemenet fitten pian pilan* tuifitoat toail;etteletoieu ilmojen' toaifuttamasta. 3oS toar* päitten Eetoä fattuifi, rupeaifitoat fiemenet, maan futattua, itämään, ja jos fitten muutaman päitoätt pitäifi fylutää, turmettui itoat jo aloitteletoat juurtumat ja fastoaitto tau* foaifi feu tafia tariffi, folmefft toiifofft. M onet toastuffet fiis ftjysfyltocä fcl;taatoat. ^paras on, että fi;. ft/ fä panemme fiemenet fosteaan >ie* taan, niiufuiit ennen on fauotttt. Slstia, jofjou otoat pan» titna, fäilytetääu faitoettuna maahan, jol;enfuf;tnt ylätoäätt paiffaatt, josfa ftptjö-ijappo ei faata niitä toal;ingoittaa; fe jätetään enfitt lautan palafeöa ja fitten niin paljolla mut» laita, ettei paffaiten finne pääfe. 0euraatoana fetoäänä ntaatiöfium lopulla otetaan astia f äilys.tänfä, toiebään läm* pyinään feöariin taiffa f;aleaau afunfmetteefen, ja pibetään fosteaita. lointen toiifoit päästä rupeatoat fiemenet uabtta* määtt itujanfa. Äyltoö on fitten tef;tätoa, jaf;!a Jotointntat ycfyltuat otoat ofntje ja maa ei enää fylmety niin fytoältä, fmt fiemenet otoat lasfettatoat. 0iemenfiitticffi toalifoitaan forfealäntäiuen paiffa, jota pc^ja*l;appo ei toaitoaa, ja jota on fitojasfa pohjoistuulia ivastaan. idtaatt pitää oleman toointaffaau, mutta ei ai* toatt toäfetoän eifä l;iljatt lannoitetun. 0aunaufefainen fatoimulta on fopitoitt. 0 e pitää Jäännettämäu ebeflifecä fyffyliä 16 18 tuuman fytoäätt. Safjfcen fyyitäräit letoyi* feen penffaafeit tel;bääit 6 fa^beit tuuman fytoyistä toafo* ritoiä, joihin fiemenet fyltoetään taffi tuumaa toinen toi* festaan ja peitetään f oi; ta fyltoämifeit jälleen. ^aras peite on letoin märäntyuyt lel;ti*multa, jota runfaan V2 tituman paffulta letoitetaäit fiemeniett päälle; mutta fenfaltaifen puut* teesfa peitetään ne fantalla mullalla, jo^on otoat fyltoetyt. (Siemenien peitettyä faeteöaan ne. Statffa toaari pibetään fiitä ettei maa mifioinfana pääfift fuitoaantaatt; fiflä niin tapahtuen fabottatoat ftemenet fofo itu*tooimanfa. 8 10 päitoätt lilluttua, alfatoat taimet tirfistää maanpinnasta, ei* toätfä tartoitfe fofo alfufutoesta muuta l;oitoa, f un, ilman M toana ollesfa, lastatuista illoin aamuin, rifrantol)o*pr.rfa* usta ja maan ritoien toälisfä n ie riä n ä pitämistä. ftitoifybämmifien f;ebelntieu fiemeniä fo^beflaait famalla taivalla, fun fiemen^ebelmieufi. Äirfimarjain fiemeniä foo* tesfa ei fuiteitfaau pibä fefoitettamau mateita ja l;appamia luteen, toaan ne" f elä fäilyteitäfocn ja fpltoettäfecu erittän* fä. s^3affitmman maapeitteeu näntät toti toaatitoat. Soifeit toitobett fetoäällä tuu maa alfaa fuitoaljtaa, mcy* l;itään fe ritoien toälisfä, etteivät riftantoljot pääfift fas* toatnaau. Ähttt nuorei; taimet rupeatoat turpumaau, tutti* taan tarffaatt, onfo paffauett niitä turmellut, jofa nfein tapahtuu film iltä taltoillamme ja epatoafaifillä fetoäillä. kylmettyneet fyuät leifataan poiffi il;an yläpuolelta fenraa* toaa lehteä, ja fatfotaan, jos Raatoa on el)eä ja toalföinen; jos fe on rusfealta toebättätoä, leifataan toinen ferta taas yläpuolta feuraatoaa lehteä. Suit le^titoefat otoat ennattä* ueet fvi^beit taiffa folmen tmtmait pituififfi, farfitaau alitti* maifet tyystin tytoeä eliffä toartta myöten, niin että aine* astanfa lattoatoefa jätetään fasteamaatt ja fofo taimi näyttää toitfalta. Siäitä touottna eitoät enää tartoitfeffaan muuta ^oitoa, fmt että maa pibetään puhtaana riffaritol;oista ja tncy^iättä ritoiett toälistä. 3 S «f il. 5PnutaintiStoSta. ^uutaimisto afetetaan ylatoace afeutalle, jota poi;ja Ijap* po ei l;aita, ja jolla on toarjo pcl;ja*tmtlia toastaan. 0an* ttaiifefaineit fatoimaa taiffa ftteeufetäinen musta multa ott paras. 0 e n pitää oleman toointaffaau ja li(;atoan, toaan ei l;iljatt lannoitetun; jos niin olifi, fasteaifitoat nuoret taimet liian äfftä enfi tottofina ja lylmettyifitoat taltoilla.

8 fentätyben etteitoät eljbi ftlistt)ä eliffä SDJaa ntt>l* iätääit 3:n lorttelin ftytofytybettä, perataan pu )taalfi fillaruo^o* juurilta ja litoista, taruttaan tafaifeffi ja ftjrjänfä täf;bä* tään fuorilfi. - itien on afema toalntts taimia istuttaa. 3oS Itytlin en toaroja patioista, toatitaan lorleampi ja lui* toentpi fttoifybätmntjtlle f;ebelntille ja fatoettfelaifempi ja tu* jempi fienteufjebclntille. Säiliötä f;ebelntäpitista lastoaa omenapuu meillä parai* ien, ei!ä pibä peräti fiturta lulua maantaabusta; ei otne* napuibenlaan maanlaatit fentään jaa otta fjapan eitä taifja. SBäletoä, ftytoä ja fatoenfelaiiten fantamutta, jola on toapaa ^aposta, on ftllettlitt paras. S)leinen fäännos f;ebettnäpui* ben istuttanufesfa, mitä afemaan tulee, on fettratm: ptu* mu* ja lirfipunt, istutetaan lorletmntage, perunapuut les* limäifetfe ja omenapuut afimmaifefte pailatte. Sat;* fäätnnte nt>t puhumaan taimien istuttamifesta puutaimis* toon. Suonet naft)t) fettraatoatt famaa talia lastou*, luu däinlunttasfalht nimittäin: filtö perii ifittään f elä tooiman että tooimattomuuben, tutee ^ei^in niin ^toisfä luin tmo* noisfalin omaifuulftsfa. 91tttt let)tt)t; taimienlin jovtlesfa aina muutamia ifontpia ja. toaljtoempia, muutamia leslttt* fertaifia ja muutamia pieniä ja p iilo ja lastoittaan. 9tä* mät toiimeifet eroitetaan poistjeitettätoilfi; niibett ^eillous tutee epäilemättä ftemenien ^eilloubesta. Sainlattaifet tai* met, jos t)eitä pibettäifilin ja istutettaifi, fuutiaifitoat lt) fä fastoaa, mutta ei peistä itinä tittifi lostuifaa ja putsleaa puuta parfjaaflalaan ^uotenpibotta, eitoätlä ufeasti lestäifi* lään enempää pari li>mmentä touotta, ennenlun luitoaifitoat. ^Puutarhurit, jotla lastoaiietetoat hedelmäpuita lastoin*ljuo* neisfa, lätjitätoäi etuifasti näitä taimia istuttaalfenfa juu riin puupt)ttt)ihin, joisfa ^eitä pmppäätoät ja lastoattatoat pienilft Itmätoartijilfi puifft, jotla ufein ^ebetmeitfetoät lot* mannetta touobetfa. ^nutaim istcen istutettatoia taimia pitettälöön fiemenftit* tiestä ottaesfa toarotoatfuubefia, ettei juttriattfa toulattaifi. ^iftmmistä juurif;uipuista peitti teilataan toä^än ja taimet toateltaau toebettä, etteitoät juuret luitoaifi. S itten rtttoe* taan istuiulfeeit feuraatoasfa järesfylfesfä: 9tuora piulotetaait pitlin taimistoa, ja, jos pattia tnt>ött* tää, tä^bätään ritoit mietuimmin pohjasta etelään; ellei, itiin mitä fuitntaa ^tytoänfä. (Suuremman joulen taimia * t)l)tä nilaa istuttaesfa, tartoitaau ftittä ttyösfä tatoaflifesti {olitte f;ettfeä. g)lfi laitoaa pinloitettua nuoraa myöten ja* matta tatoafla, Itttt ojaa potkitetaan. SOtutfait peittää ftlle puolelle, jolle fettraatoa ritoi ajetetaau. Soitten istuttaa taimet, joita ei faa taslea ffytoemmätle, Itttt fiemenjtittiösfa otitoat, ja tetoittetee juuret lauuiisti, eilä ristin rastin. ÄotntaS peittää toaott fttonlie peitetyllä mullalla, pannen f)k* nomman mullan juuria toastaan ja larleautmau päällepäin. äbaott näin muoboitt istutettua, futistaan mutta jola tai* men ympäriltä, ei luiteulaau itiin tujaau, että juuret ftt* pistuifitoat. pietti Ittoppa tef;bääit mfycs jola taimen tynt* pärilte, joiden laabetaan '/2 puutarf;a*{auuita toettä. : Säilä tatooitt fitten istutetaan niin pitlättä luu taimia utottuu, jättäiu aina 6 lorttetia ritoien toaliä ja 3 lorttetia taimien toätiä. -3oS ainoastanfa toäljempi joullo taimia istutetaan, niin ei tartoita enempää lat;ta >euleä; mutta jos luittlin otifi, pibettälöött aitta tjteifeuä fäättnelfenä: että taimet, niinpian litn ennen mainitutta tatoaha otoat fytös otetitt ja pitlät juuri^uiput latlaistuna, toatettaan toebettä ja pannaan loljta maahan, etteitoät f)entoifet imu* juuret lerliäift luitoaamaan, jota lt>llä pian faattaa tapahtua ilm an ^elteifenä ja luitoatta otlesfa. 4 S u f t t. @ ilm iiil»g öc&elntä^utöen D im iifm ifftjta..'pebeltttäpuiben eri lajit faatetaan parantaa felä t;mppi* mätiä että fitmoittamifettä. ÄuntmaSiaft ttyosfä pitää aina 9

ma^b oli tf uutta mtyeten liittämän famanfattafia puulajia teen. Säm ä toimitus faattaa ft>flä menestyä muutenfi, mutta ei puu itinä ennätä forfeaa ifää eitä fatoifaa l^bet* ntällifytyitä. 3oS efimerfiffi omenapuuhun, jota on fastoa* tettu tattoihebetmäu fiemeitestä, jcfo taitamattomuudesta taf)i huotimattomuubesta ympätään taitfa [ilmoitetaan futoihebel* m ä, niiufuin joftt 3t)fliufi* taitfa 2XStrafani^Iaji, niin jo muutamasfa touobesfa uä^bään ifo eroitus juuren ja puh* bastajifen ojan toäliöä. Suuri nimittäin feuraa luonnot* lista fastouanfa, muuttaumatta tajiparanttitf f esta; fen puu* aine on fetoetttpt ja fastoattaa piettoifia ft)itä jofa toitofi. ^3uf;baSlajife(Ia ofatta, toarretta ja latteatta, fitä toastaan on fostuifampi fasteanto ja fe tefee futtretttpia tyitä touofittain. 91äitt fitureu eroituffen juuren ja muun puun toälitlä ollesfa, ft>ntt>ip jatfoffeeu mutta, jofa I;ei outaa puitu, Söarfi fas* teaa jatfoffext i/lipuoöft paljoa paffumtnaffi fun alipitctla, jonfa tä )ben muutaman teitoben tututtua itmautuu tipuja, joista puu toähitetten riutuu ja fnctee. parempia lajia puupentnista, ptmnit* ja firfipuista ei taibeta hptoällä meitestyffetlä maasfamme toitjeltä fplntän itmataabun touoffi, ei f ummuttaan patjaan itmanfauuen atta. ^aifoittain etetä faaristosfa fuuttaa joltain tatooin me nestyä. SBaSta josftts aifaiit tafaa, fun teeteen upponeet fuomme ja raitamme oteat faabut hebetmättififfi teitjamaiffi faattatoat uäntät teieraat tämptymittä maitta iitytää teteou täältä pof;jasfa. juoneisfa toitjetten menestytoät ainafin. )ebetmätajien ja ^ebetmäpuibeu eri omaifuuffista tietä* mättömitte fuuttaa otta l;aitsfaa fuutta, fuinfa ne jaetaan ja mistä ne tunnetaan. @n aiteo rt>t)tyä pitfäput;eifeen f eli* ttjffeen näistä. @e ei [;t)cbt)ttäi i näistä eniten tietämätöntä eifä fuutuififaan tähän pieneen firjaan, jonfa tarfoitus ai* noastanfa on: antaa fätytotufen tiebon ^ebetmäpuiben fijit* tämifestä ja ^oibosta. Omenapuita litytyt; päätie 200 ta* jin, jotfa ajan futiteen, jona typtytoät, jaetaan futoi* tyfty* ja tattei* ^ebetmiin. utoiljebetntäffi futfutaan fe taji, jofa toatmistuu etofuun toputta fesfi* fppsftm^un ja jonfa teoipi fäityttää tofafuun alfmtn asti; tytyshebetmäffi taas fe, jofa ott toatmis ft)tjsfuun toputta ja fäitt>t> pahentumatta fesfi*marrasfutt^un asti ja tattoit;ebetmäffi fe, jofa typfph toasta tofafuitsfa ja taibetaan fäityttää utelfeiit fofo talteen ja muutamat lajit aitta fefäfuufnttt asti. (gutoi^ebetmä* puut otoat tatoatlifesti putsfeita ja fostuifia ja fastoattatoat juuria -tyitä touofittain ja fanateita, toatmeita toefoja. <2t)pS* ja tattei* t;ebetmäpuut oteat f;artoempia ja rumempia, niiltä oit fcteetttpi puu, jonfa teefat eitoät jofa toitofi tule täpfi ft)pfi;iftf i. 9te eiteät fiis maasfamme ote niin ebuhifta fun ebellä mainitut. Omenapuu (Pyrus Malus) fasteaa istuttamattomaua etelä* ja fesfi*9itiotfisfa, josfa lct>tt>t; lehtimäiltä ja niituil* ta. (Seit tjebetmä on tatoatlifesti pietti, fotoa ja fartoas. puuperuna (Pyrus Com m unis) fasteaa fetytöinnä utyös ÖLitotfiSfa ja tatoataan toätistäiu SJcäätäri järtoen po^joifisfa tuoboisfa ja faarisfa. p u u ott matala ja fastoattaa aitoan pahan mafuifta l;ebelntiä. puuperunat eitoät ole niin nto* uen tajifia fun omenat. SÄuutamat peruna*puun lajit fas* toateat tatein pitfiffi ja enuättätoät toan^emmiffi fun onte* na tornit. Sri puuperunalajtlla ott ntycs eri ftjpfpajat, josta pitäin näitäfiu futfutaan futoi*, ftytys*ja taltoi*puuperunoiffi. Gi fuitenfaan näistä hedelmistä toielä tunneta ainoatafaan lajia, jofa fäityifi itiin fautoan, fttn muutamat taltoi*omeua lajit. Äirfifau f;etmcfitttttasfa tatoataan fafft eri puulajia, jotfa fastoilta, fufoistnffetta, hedelmittä, tel>biltä ja puunaineen taabulta eroatoat toinen toifestanfa ja joita nimitetään ma* feiffi ja t;appamiffi firftpuifft. SÄafea firfi*etiffä lintu* ntarja*pitu (Prim us Avium) tunnetaan hetycsti pitfästä, fooffaasta fastoustanfa,. jotenfafi ftt oraan t)tcspäiu tähteistä, ^arteoista ofjistaufa, joilla on euimmiten toaateapa fuori, tyteeffääu fuifeista, terätoä färfifistä, toistain*bampaallifista, ataspäin ripputoista, teaalean teineistä ja atupuolta hieno*

12 fartoaiftsta le^biötänfä. ftitffaifet otoat toarfittomisfa rp* päleisfä, joitta et ole leteistä fuffaperää; ftllä itfefufiu fitf* faperä puf)fee f it fj a^ftl ti t i t o ta ilman minfäänlaista t;f>tei)ttci toinen toifenfa fattsfa. Siutmuarjapuu on em äpuu faifille mafean firftfan fitoutajille. 9Ze monet eri lajit otoat tul* teet fiitä, että fiemen*polp eri puista fufoiötuffen aifana on jofo luounohifesti feonnitt taiffa taibolla feotettu. Erittäin muistutettatoa on, että parempien lajien tä!)äu mafean tirfitan fjetmofuntaau fuulntoista fitoistä fastoatetut puut, jos ne jätetään fosfematta, mieluimmin muuttutoat ja pa* Ijentutoat,!mt lappaman firfifau fitoistä lajiparanuuffetta fastoatetut puut. -3oS footaan mafean firfifan fitoiä mistä paremmista lajista ^ptoäänfä ja niistä fastoatetaan puita lajiparanuuffetta, niin itfeiu tapahtuu, ettei 40 50:Stä puusta ainoafatt fauna emäpuun l;ebelntiä, toaan enimmiten ljuononetoat tahallisten lintumarjain faltaififfi. Säiliä on imelä toinen muistutettava luonto nimittäin, että parein* mat lajit näistä, fastoatettuina lämppmisfä ntaisfa, otoat tulleet niin aroiffi, etteitoät festä pohjan taltoia, niin Sptoitt f uin muutamat lajit feuraatoasta luofasta. ^japau firfipuu (Prim us Cerasus) on fotoifin fesfuis* SlafiaSta, e ei ole fosfaan niin fostuifa ja pulsfea fuin ebelliuen, toaan enimmiten matala, tikuilla, faitaifilla, ft* toulle fäptoillä paareilla ja offilla, terätoäfärfifiöä, fileihä ja l;ienol)antpaifilla teltoilla. Suffarppäleillä on ^teinen fitf* faperä, josta toasta eri fjebelmäperät pupeatoat. parem m at, ja parannetut lajit happaman firfipuun f>eintosfa festätoät luiofeamntiu fplmät taltoemme fuin ebellifet. parannetuista happaman firfipuun lajista fastoatetut taimet eitoät muutu aitoan paljo, jos lajiparannuffettafi pibetään, toaan tuletoat jotenfafi emäpuuhun. STiitfä firfipuun lajit parhain me* uestptoät aitfeaha maalla fastoatettuina ja mitfä anfaitfetoat firftpuu^moneisfa toiljelemifen, tulee toastapäiu fauottatoaffi. Ämt fiemenistä fastoatettuja taimia aitootaan pitää laji* paraitnuffetta, toalifoittafoon erinomattain fenfaltaifia taimia, jotfa rupeatoat f antamaan f)t>totä l)ebelmiä. Säf/ätt toalt* foitfemifeen tartoitaan l;ptoä taito, jofa parhain faabaatt fäptöl* lifellä opetitffella. Cineuataintilla pibetään leteittä omaifuuf* fiita feuraatoat tuntomerfit: pulsfea ja fostuifa fastoanto, fileä toarfi ja of f at, toaaleatt toil;ertätoällä fuorella, tumman toil;reät, paffut, ef>eä laitaifet ja alupuofta l;iettofartoaifet leljbet. ^ttu* perunalla on p^täläifet omaifuubet paitfi fett lel;billä, jotfa otoat toaaleau toil;reät, toäl;än taaffepäin fääntpneet ja fileät. sjuinfuin ebelläpäin olen maininnut, otoat omenat maat* leutnte parhain fotoeliaat l;ebelinät. entänen pitää fofea f>ptoistä parantamattomista omenalajista fastoattaa taimia ja jjoibella niitä parantamatta. 91äiStä puista on aina fe etu, että tuelfeiu jofa touofi fautatoat fjebelntiä ja färfitoät l)el pommin taiteet. ( l)fei juuren ja pmppiött eri luonnot pu^baslajifisfa puisfa aitoatt paljon jaffa muuttaa pntppiön l;ebeltniä, fattitu fuitenfitt uftasti, etteitoät tainfaltaisteu pui* beu fiemenistä fijitetpt tyebelmät tule pmppiööit eifä juu* reen, toaan fihe toälille. 9iäitt muoboiit eroatoat pttljbas* lajisten pnibeit fimenistä fastoatetut puut emäpuistaan ui* fonaifettä fppttä, mutta parantamattomista IjebelmiStä fijite* tpt puut fitä eitoät te e, ellei fufoistuffen aifana fefau fie* menpöltjä lähimmistä puista näibett fuffiitt. StatoallifeSti toäitefläätt parantamattomia puita toastaan, etteitoät fauna l)ebelmiä niin joutuifasti fun pul;baslajifet. 9)cutta unbestaait istuttamalla, offtmaha ja ^ttolellifella l>oi* bolla faatetaan näitä fiirul;taa aifaifempaan l;ebelmä(lift;teen. SBoipa ennafoltafin tuta parantamattoman puun ^ebelmää, jos prnppiö fiitä liitetään pu^baslajifeu eliffä parannetun puun lattoaan, josfa fen täptpp feurata toanljatt puun luon* toa ja Ijebelmöitfee ufeammiten toifena touotena. 3)^teifen fanfan ei pibä toiljeletnän aitoan ufeaa l;ebelmalajia; ftllä f e ainoastanfa lifää toaitoaa ja toä^entää faalista. Ääptet* ' täföön ^ebelmät jofo omiffi tarpeiffi taiffa faupafft, niin aina on enemmän ^ebelmiä p^bestä lajista omistajalle etuifampi, fun toä^ä monesta. S oista fe on fartanoin

omistajille, joilla on [uuret puutarhat; niille ufeat ^etel* utälajit otoat fefä htyöbtyf[t että tyutoituf[efjt. 5 S u f u. ilraoittaraifegta. Sa^fa maan nuoret puutaimistoou istutetut puuftynärät toiste istutettuina otoat tulleet toal;toaan, toilffaa[en fas* min alfttun, taitetaan ne [ilmoittaa, toarftnfi faiffi ne, jotfa otoat f erinneet hanhen fitlan paffttiftfft. ilmoitta* mifen aitaa ei taiteta ebeltä päin tarfaöeen määrätä; fillä fe tulee fenli jäälle, fuinfa toarfjaineu tailfa mtyel;äiueu fetoä on ja fninfa ftylmä taiffa lämmin [utoi on. >pai* fan laatu mtyös aifatoerrau toaifuttaa. ÄeSfi l;eiuäfmtsta elofuitn loppuun ott ainafi oifia [ilmoitus aifa. hiotti puutarhuri ei toielä olieufaau tietä, millä ajalla paraiten [opii [ilmoittaa eri puulajia, jotfa [aatetaan tätiä toimitut* [elia [iittää. )e tatoatii[esti fat[otoat annaffaan fosfa filrnoittamifen aifa ou fä[is[ä. Suutta niin lennolla tie* bolla fastou*elon_[äännöista rippiin toimituffen menestys tofouaan [attmnuffesta. Gsnfttt pitää opetella tuntemaan millä l;ebelutälajilla on pitfä ja millä on Ity^tyt fastouu aifa. Äirfipuut eftmerfiffi ftyp[tytoät fjeiuäfuun lopulla; jota toastaau muutamat lajit omena* ja perunapuista fastoatoat etofuun loppuun asti ja toälistäiu nttyötyäfem* pääufi ennenfuu ft)pftitoät. (ilofuuu perästä ei fititen* taan pibä [ilmoittaman. s.j3uutarl;an ioimituf[is[a i^an fofematon tooipi ftyhä [elittyf[en ja [eit tyrniä [euraatoan futoan jol;bolla fäfittyölle[esti oppia [ilmoittamaan; [itä toastaau on melfein maljfcotonta fätytölii[että opetuffetta artoata fopitoirita [ilmcitusaifaa. eitraatoat tuntomerfit [aattatoat fuitenfiu antaa jonfunlai[en jol;bott [itte, jofa it* [epäällänfä fofee parantaa hedelmäpuita [ilmoittamijella: @i jilmoitettatoa taimi eitä puu, josta ftlmoitiistoefa ote* taan, jaa olla ptyfä^ttyntyt fastous[aan. 9iiiben määtyä eli jälfi pitää oleman jctenfafi tyyten mufainen. Slitoan ai* täinen [ilmoittaminen meuesttytyfi Ijartooin juuri [entänen, ettei mää^ä ole ferinntyt tarpeellinen ftypftytyteeu. kuoren pitää l;elposti lähtemän. 2el;ben [ilntiffo pitää oleman näftytois[ä, toaau ei tätybes[ä mitobos[aan; fillä niin ollen on [en juuri jo tatoallijesti m uuttunut puuaineeni eifä lä^be enää fuoreu rntyötä, toaati jää pienenä, ptyöreänä utypptylänä jätille, kuoren liusfaa [euraatoa [ilutiffo puuttuu niin* mttoboiu puuäineehista juurta, jottfa täl;beit ei taibaffaan itinä puhjeta. SilmoituStoefoja on paras ottaa tuoreista, toai;tooista ja l;ebelmälli[istä puista, jotfa eitoät ole laihtumista päin. 9Ie leifataan puitu toal)* toimmista ja faniimmista oljista. S08uoti[et toefat, tesfiufertaifet fcoltaau, o* toat [opitoimmat; [iturim* mat ja pijimmät niinfuin pieuimmätfi eitoät ole itiin feltoolli[et. Silmoittami* uett ott fijittys [utoijen toe* [att lel;ti[ilmifosta, jonfa juuresfa fätfetyty [e puu* aine, josta tuletoan touo* bett toefa pu^fee. SäStä toe[asta fastoai[i luonnon järesttyf[ett mutaan of [a, mutta taibon atoulla mu* tetaan [e ntyt toarref[i, jos* ta of [at toasta pul)featoat. Siämät le^beu [ilmifot eliffä umpi*[ilmifot, niin* tuin ne puutarhatielellä fut[utaan, leitataan tyunä o[a fuorta

16 puftbaslajifista puista tiiinluin lutoa a näyttää. itte piir* retään poillipiirto etiffä teil!aus b ja alaspäin!äptoä lei!*!aus c parantamattoman taimen toarteen ja luoti irroite* taan, jonla fiaau toatmiilfi teilattu luoriliusla pitljbaslaji* festa puusta afetetaan. Seillaulfet b ja c pitää piirrettä* ntän faifeka toarotoaifuubefla, ettei luoren alla oletoaa mää* fjää toioitettaifi. SeillauS b faitaifesfa toatresfa ei faa ulottua enempää luu puolen taimen pmpärplfestä, ja atas* päin läptoä teillaus c ei faa otla pitempi fun, että filmi!* foa fettraatoa!uoren Kaistale tafan täpttää reiän taimesfa. JfrtotiliuSlan, jota ntpös feitraa le^ti, pitää teilattuna a futoan itälöifelfi oleman neljäs ofa tuumaa pit!ä umpifit* milosta ptöspäin ja puolen tuumaa alaspäin. f u n fe on pufjbasfajifesta o!fasta otettu irti ja afetettu taimen rei* f ään, fibotaan f e liinni. iteelfi läptetääu pientä, fnenoa ja toa^toaa nituirif;ntaa, jota Koitetaan ja pannaan, loimen lortteliu pituifilfi pateilfi teilattuna, pieniin limppuihin, joita fitmoittaja ripustetee rintaanfa, että!>eti otifitoat lafit* lä fitoesfa. (änftmäinen fibe tek ään poi!!i piirrolfen b päättä ta rm a fntcleuptbolla, ettei umpifitmilloa peitettäifi; fitte!ääritään lef;tiperan alupueletta niin pitlältä,!un luorta on rifottu. ibe on toebettätoä niin lujaan, että filmille on fauttaqftanfa taimen toarresfa liintti. yläpuolta fibo* taan mäf;ätt piulempaan, ettei määfjä niin pian noufe ptös* päin, ei!ä fabetoeft pääfe Vahingoittamaan. ÄirfipniSta pi* tää fibe atoattaman 12 eli 14:n päitoätt perästä ja m uilta IjebelmäpuiSta 18 etillä 20;n päitoätt perästä; jos. fe laimin tpöbään, tunleuu fibe niin fptoään, että nuoret toarret pian mene^tptoät. itmcittamifen pitää tapahtuman niin jou* tuifasti!un ma^bouista on, ettei määt;ä!er!iä luitoaa* maan, jola fattuu Ipllä pian ilman Ittitoana ja!uumana oflesfa. (fitoät!ai!!i filntifot poilli teilatuisfa olftsfa ote letto oflifia; latteaa tä^intmäifet eitoät ote tarpeelfi mito* bostnneet ja toifesfa pääsfä otetoat otoat enimmiten liiafft fastoaneita, niin ettei ftlmilen juuri irti otettaisfa feuraa tnoritiuslaa. ilmoittaminen menestpp fnn pmppääminenfi ja on paljon p o m m in hilaan faatatoa. harjaantunut ja tottunut mies faattaa päitoäsfä afetta 5 etillä 600 fitmoi* tustoefaa pai!eittenfa. huoriin toarftin liitetään filmoitus* toefat 3 elillä 4;u tuuman pailoifle maasta, Ruotimatta mittte puolelle,!itn toaan!nori on fiteä. euraatoana letoäänä, nmpifilmilon hpötpä aletetlesfa, poilli teilataan toarfi 8 10 tuumaa plipuotetta filmoitusta. f n n toefat otoat tut* teet 3 4:n tuuman pituifilfi, fibotaan ne toarteen luuni, mutta luu ne et>titoät 8 10:n tuuman pituifilfi, teilataan toarfi lelonaau poilli fitmoitusta mpöten. Stämä leillaits on te^tätoä terätoällä ja olmha toeitfeflä, ettei luori tiusloite. ^aatoaan pannaan pmppitoalfia, ettei määl;ä pääfe ulos* tonotaan. 3ela toarreu toiereen afetetaan fuora feitoäs ppstppn, jo^onla toefa!iinni fibotaan, ibettä muutetaan aina ptemmä!)!, fen jälleen fun toefa pitenee. 6 u f u. v 9 tnppäämtfc3tä. h isto ria, tärna muinoisten tapausten luctettatoa muis* to*aarre ei ^anna meille toarmaa tietoa, millein putppäps* taito on feffittp. Nuorempi P iu io faneo luonnon fille antaneen enftmäifett jo^batuffeu. )ä u lerteo fiitä, että lat>ben täijellä otetoan puun offat, jetfa fätoitoät ristiin, fastooitoat prteen. Sljatteletoau i^mifen ei fitte ollut paulalla fii^en fpptä pntmärtää. C lfa t olitoat nimittäin!i )itnttaneet litoreu toinen toiftstaan ja määrät joutuneet prteen, josta feuraft!elo elfaitt phteenlastoaminen. Ymppääminen tapahtuu monella tatoalla. uutepmpptoj, ia^ cv,mw ^ Rafatymppp, Ratlopmppp ja literipntppi; otoat ta* toauifimmat, fiuiitla nämat eri pmpppleinot läptoät, tulee 2

18 toagtapäin fielitettätoäffi ja tuteilla nätytettäteätfi. S)mppty* aitaa, v iru en toar jaifemmagta tai intyb$äifenunä8tä tetoä8= tä, ei taibeta päitoälle eitä toiifokefaan määrätä, itä tiebugtellaau le^tiftlmihojen ebi«t^mife8tä, josta pitäin fofc mettä eri aitana tympatääu. uftntäinen aifa en fittoin fafigfä, tuin lel;tifilmifot rupeatoat paifumaan; toinen, jou toin ne otoat pttlifeamaijtflaan ja fotmag, fogfa le bet otoat ftynnen fnnrnifet. (Sttftmäuten näistä tymppäfygajoigta on taifista toät;immin fotoetias masfamme ftylmäin paltain tä^ben, jotfa fittä aitana tuntein tymppitoaffin ja _fiteenfi täpi turmeletoat foto tym pien, lo in e n ja folmag aifa otoat etuifammat. SBanljemmat firjailijat toäittätoät i>mppiöitä_ ei faatoan leifata ennenfnn lef;tifilmifot alfatoat turina, josta l;atoai«taan nesteen otetoan noufemifegfaan, fe on: tnnppiöt leifa* taan enfinräifenä tymppätygaitana. SJintta meibäu ntaagfa ei taibeta menegttyffeöä tätä neutooa noubattaa. idä tye* belmäpuut niinfnin faiffi m unttin toieraat puut jfl faat, joita meillä ftylntägfä magfa toixjeltään, eitoät tute turmiolle oifeagtanfa taiteella, toarftnfi jog ebellifenä fu= toena otoat ehtineet ft^fifft, toaan juuri fetoäflä auringon ia tocfrjlntättt tä^ben. elfeät päiteät ntaaligfuuu lopulla ja f;ut)tifuun alulta toaifuttatoat aifaifen fii^oituffeu puis* fa ja paneteat määrän liitteelle; niitä feuraatoat ftylmät työtifet Railat jääbtyttätoät m äärän ja t;alfaifetoat niinrauoboin imu* fiuofoifet.,, Sam an l>aitan egtämifeffi leifataan tytnpptöt et enftmat* fenä tymppätygaifana, toaan jo tesfi maaligfuugfa tonobeu toanftoigta teefoigta. 9)ntppiön leitatuun päähän pannaan mnppiteaffta. itte fibotaan eri laji erinänfä ja pannaan fogteaan petaan fellariiu etiffä fen puutteessa niin ftytoältä multaläjään, etteitoät joubtt tärfimään auringon eifä ilman toaifutuffia.. äftäafiä noufee tyebetmäpuigfa fenraatoagfa jaregtytfeg}a. enftn firftfasfa, fitte plumupuugfa, fett jätegtä penmapttugfa. ja toiimeifef i omenaputtgfa. Itnn tmtppiöt tarteitegfa otetaan fäiltygtänfä leifelläan ne niin pitfiffi paloitfi, että jofaifeg* fa lötyttyty 2' -3 jilmiffoa. 9?tyt ympätään faiffi nuoret tear* ret, jotfa ebellifenä touonna ftlmoitusaifana olitoat t)len pieniä [ilmoittaa ja faiffi ne, joigfa filmoitug on menntyt mitättömiin, laitetta juotella pitää fofentan parantaa nuoria tearfta niin ai* faijin fun nta^bolligta on, eliffa fitn toaan otoat tulleet firjoi tugftmän paffuuteen. 9Zäin te^ben tooitetaan paljon aifaa feit fn^teen fun ne paraunetafiin toagta 3:n tafii 4:n tonobeu peräg* tä, jolloin tatoallifegti ^al= fotympptyä täytetään. 9?ä* mät eri t;mppi;feinot fätyte* tään nimittäin tympättätoien toarften paffuuben mutaan; fuutetymppi) ja jattotymp* pt> paraiten hoifemmigfa toarfigfa ja ^afa*, f noroja IjaIfo*tymptyt paffummigfa..simie!j]u ))% Sätitä tympptyfetno on feteein faa* ba toimeen ja epäilemättä parag ja fotoeljain e F ei toielä tyleifegti tuttu, ei ebeg faitihe puutarhurit* tenfaau. S)ntpättätoän, parantamattoman toarrett touotifeen toefaan teljbääu terätoällä ja ofmha toeitfehä tylipilolla jotafnta leljti ftlmiffoa läljeg tuumaa fy* toä, pitfittäin fät)toä toiilto, ninfttitt ftttoa a ofoittaa; mutta ftybätttä ei f aa aa* r i u i e e - m t m p o i m m m ^ a fum reifa a on fytoä. Zätä leiffangta 19

toastapäifeltä puoletta poistoeistetään f uori tyuua efa puuta, uitu että tmtppiö toalntiifft leifattuna on futoau näföiuen. g)utppiotä paifattenfa afettaisfa pibetään tarffaa toaaria, että fuorett f^rjät fefa pmppiösfä että toarresfa fopitoat ja joututoat i^au ^teen, muuten ei määl;ä toarresta pääfe piuppiöön eilä taita (itä fastoamaan. iteelfi fät>tetään f>ienoa ja toal>toaa n iin iri^ maa niiufuin ftlmoitesfafin tehtiin, itmiffoa, jonfa tylipuo* lette reifä tehtiin, ei jaa fiteettä peittää, toaan jätetään toapaaffi. to fo fitous peitetään rmtppitoaffttta, niin ettei ilma pääfe fifäfle eifä uxääl)ä utos tuulemaan; famoitenmpostymppiöntattoapää. S u u tmtppiö on tafottanut tuumaa pitliä toefoja, otetaan jtbe irti, muuten ^ätoiää fofo tymppiö. ^3arantamattontaSta toarresta pmppn tytipuotelta farfttaan faiffi toefat, paitft fibettä lähinnä otetoaa, jofa toietä jätetään 10 12;fSt päitoäfft, ennenfun pois nppäistääit; joula jätleen fofo toarftfitt pois teilataan pmppiotä mtyöten ja ^aatoaan pannaan tymppitoaffia. 3ofa toarreu toie* reen pistetään feitoäs ptysti^m, jol)on tymppiö fiinni fibotaan aina tylemutäfft jota pibentmäfft fe fastoaa. ^atfo lp p p tj fätytetääu niin* fuin jebettinenfi parantamatta* man toarreu toitoteta toefaa tympätesfä. 2)ntppi'ö c pitää oleman t^ tä palfu luu toarfift d, jotfa molemmat famatta tatoatta toiilten poiffi teifaten teroitetaan pt)tä pitfättä, niin että fofo jatfos tulee tuumaa pitfäffi. Sateen tiitettl>inä ftbo* taan ne jatfoffesta niinettä ja peitetään putyphoafutta. S u n tombptö alfaa fastoart irroitetaau L e että souu p?fee esteettä ebt tl)maan. _ ^uoffoommen ity muutoin niiufuin ebettifesfä pmpppfemosfaft. S atä pntpppfeiuoa fäptetääu fettatfiöfa to at* fiöfa, jotfa otoat liian paffut fuute* ja jatfo*pntppitte, mutta jjoifat tjalfopmppfle. SBarft poiffi leifataan toinoon, uiinfuiu futoa k näyttää, ja fett tyl* M jestä toitolaistaait o* ^ut tuuman pituinen tastu. 9ieljäS ofa tuumaa toarreu pääs* tä tef)bääu fille fitoul* fe, jolta lastit toeistet* tiin, pieni lotoi, jo* ta futfutaan Ijaaffi. 2)ntppiö m teroite* taan enfitt famatta tatoatta fun jatfopm* ppsfäfitt, mutta letf* faitffeen te^bään fitte f)afa niiufuin fittoas* f a näljbään. 9iämät toarteen ja pntppioöu toastatusten te^b^t ^aat fotoitetaan toi* uen toifiinfa; prnppiö ftbotaan fiinni ja fibe peitetään tyntppitoaffttta niiufuin ennen mainittu on. Sun pmppiö on ottanut fiinni ja fibe oit atoattu, poiffi leifataatt toarft pmppn plipuolta niiufuin toiitoa p ofoittaa, jotta Raatoa paremmin paranee. ^alfoj)inp i!) on fufatiefi toauljin faifista pmpppfeiuoista, m utta fäptetään tä^än aifaait fjartooin. Sofu toanl;a puutarhuri, jofa ei tunne eliffä tatjbo tunnustaa mpoljem* pien pntpppfeinojeu etuifuuffta, tätä toielä puolustaa. «Siihen aifaan fun ^alfopmpptjä pleifesti fäptettiin, annet* tiin toarften fastoaa 5 6 touotta, ennenfuin niitä paran*

22 23 nettiin. amasfa ajasfa tutetoat puut tähteen muotoonfa ja toatmiitfi puutaimistosta muualle istuttaa, tuit näitä ebetti* ftä t)mppt)feiuoja täytetään. $utt toanfjan puun latteaan tapbotaau pmpätä patantamattoman toarren toefoja, niibett hebetmiä ebettä=fäfin tuntem ista toarten, f opit ^»aleo t)mppt)ä fätjttää. SD^utta puutaimistosfa on fe ihan fopimaton. @iflä jos tnnppiö liitetään fonnen palfuifeen poitti teilattuun toarteen taritfee fett toahtoa jitti fihe niin tyteflifen etatleen, että fe lastoaa aina m ik ä ä n ft)l ft)t>n, eilä e^bi otteillaan lt;pfälfi, toaatt m en etti tattoetta. Sftnuten parraneelin Raatoa tt)öläämmin palfuisfa VDarfiSfa, luit poilisfa ja ru* peaa itfiasti fitä ettuett taf;oamaauti. f)atlot)tnppt) afetetaau, niinfitin jo ofoitettiiu, jämeään toar* teen. SBarrett poilli teillaulfelfi 3-8 tuum aa maasta etfitään fettaista fiteäluorista paillaa, josfa ei löi;bt) punaista puuta ftybämen ämpärittä ja josfa fttyt otoat eheät ja tertoeet jatoarfinitn fuora, että l^alsee fitotaatt. Sä* män toähän toinoott teljbtyn teil* laulfen lorleammatta fitoutta hataistaau toarfi läpi ft)bänten, mutta niin että hatleema on f un* ritt lorleammatta ftyrjädä, ttiitt* luiitt Intoa F näyttää. 2)mppiö toeistetään f uuteen mulaifelfi ja fotoitetaan joflalutta fuuteetta tai muutta auli pibetttjtm ^>axtee= maan, fen tyltntäifefle ftyrjäfle, niin että m äärät joututoat hitoin t) ^ een- fuute fitte otetaan irti pibättää h a i s t u toarft t;mppiön!t;hä itfes* täänli ilman fibettä. SBarren pää ja fitou*reiät peitetään pntppitoaffiha. StllOtUjlUpl») lähetään fotmantena tymppätysatlana, jona lebbet otoat puhjenneet ja formett Itmnen fuuntifet. 28arreS* ta teilataan lotmilutmainen luoritiusla, ttiinluin fitmoi* tulfesta ennen ott lerrottu ja tähettä otetoa Intoa näyttääb ofoittaa poilli piitoa ja c ataspain ^Ictytoää teillausta, joibett toätistä luori toarotoasti toeitfettä hellitetään. 2)mppiö toeistetään d:n muo* toifelfi, fotoitetaan toarrett reilään, ft* botaatt ja peitetään ^mppitoalfitta. ftuit t)mppiö on lastoa* ttut liinni, otetaan fibe pois ja paran* tamatoit toarft tei* lataan 6 8 titu* maa t>mptyn t;tipitot* ta poilli, mutta Itttt tjmppiö on lastoatta* ttut 2 3:n tuuman pitttifia toefoja tei* lataan parantamat* toman toarrren ofa ttiinluin toiitoa li ofoittaa. Stiinfuin ettnett on fanottu, piste* tään lohta paran* tamattoman toarren poilli teilattua jola tymppicn toiereen feitoäs pt)stt)tyn, toara* maan fitä toullaulfista puutaimistosfa tt)i3slenneltesfä, eft* merlilft fitä rillaruohoista perateöfa. Itolo enft futoen annetaan felä tnnppiotn että fitmoitusten lastoaa toapaina itrnan mitälään teillausta. 9Ze eitoat tartoitfe muuta hoi* toa, lutt feipääfett fitoifemista fuoralfi lastoaalfenfa. 3c

2* joitafuita juuri*eli fttou*toefoja itmautuu jatfoffen taf;i liitteen alapuolelle, ntytoäistäföön fohta pois, etteitoät itfe nauttien menetä tymppiön tai fitmifon elatusta; fittä niiben fag* toaegfa fuitoaa tyntppiö tahi fitmiflo muutantasfa toiifosfa. 7 S u u. gmvptöin ia ftlraoiiusten fooibogta Jntufatmtgtojfa cnftmätfcno muumtcr. Suonen puutarhurin olen fuugut toatittatoan fjefcefrnä* puiben toitjetemistä ^an!ala?(i m ufa fentäfjbeu, että patet* tutoat enfi taiteena parantantifeu jätfeeu. ilm oittam inen, fanotoat h^ ei ogeitfaan m af f a toaitoaa; fixmifot fastoatoat ft>hä fiinui ja otoat tertoeitä ja putgfeita ftyfftycä, m utta fetoäättä eitoät enää pu^fea utog, fittä tattoi m ffaa peität. ä m ä ^aitta ei ole mahbotoin egtää. pätafaifet ilm at fetoäättä, tjefteifet päitoät ja ftytmat työt otoat, niinfuin en* nen on fanottu, hentojen h^etm äpuiben fu rm at, erittäinfi enft fagtou*touobeganfa. parannettuja toarfta pitää ftis fuojeöa fetoät*auringotta, ettei määha tule ennen aifaanfa liiffeefen. itm oituffet toarjegaan paraiten feuraatoaga tatoaga. tyfftygä figfotaan otyfaifia, pienoja tuoi;ifimaroita nnorigta foitouigta. f u n m aa fitte alfaa ftytmetttyä fääri* tään fegatnen fim ara 3 4 fertaa tympäri jofa fitmoituf* fen ja fibotaan niinirihmaga tätyeflä fim aran tyltgtä ftyrjää, 2:n tuum an paifoige tytipuoga fitmoitusta. fim a ra n ei tartoitfe oga letoeämpi 2 3 tuum aa. SKoni et>fä artoelift tuohifim aran aje f^foututoan toettä ja lumi*räntää, jofa jääfft ftytmetttyneenä mtyög faattaifi fit* moitugta toahingoittaa, m utta niin fe ei ote. 2Öefi ei tooi tunfeuta fäärittyn tuoden age, toaan toatuu poi ennenfun e^tii jäättyä. S oifin otift laita, jog fääreefft fätytettäift jo* tain ainetta, jofa pibättäifi toebeu. <2euraatoana fetoäänä, jal^fa toaan enimmät ja fuurim m at työftytmtytybet otoat o^itfe ja lehtifitmifot atfatoat turpua, otetaan tuohifimarat pois. S ä ffi toalitaan mieluimmin piltoinen, fun felfeä päitoä, niin ettei m uutos pimetybestä toatfenteen tulift liian äfigi* feffi. fagtoatoat fitmoituf fet h^ibegaan fitte enft futoena ihan famaten, fuin tymppiöistä ennen on ferrottu; niiben annetaan fastoaa toapaasti, pibetään toaan toaarin, etteitoät taitu eitoätfä tule toäärifft ja rumifft, toaan fuorifft ja fauniifft. SToifeu touoben fetoäänä ei mtyösfään faa jättää näitä nuoria puita fuojelematta auringon ja työftytmäin toahingot* tifitta toaifutuf fitta. iffi tarpeeffi fätytetääu h^toun offia, joita jofa puun toarjoffi pannaan fen tympäritte ptysttytyn. f u n lehtiftlmifot fitte atfatoat paifua ja fotoimmat työftyt* m ät otoat o^itfe, otetaan toarjo pois. S a ntytpä faabaatt ntietihtytoähä fatfega, etteitoät puut ote färftneet fanottatoaa toahinfoa, toaan otoat tertoeitä, putgfeiöa ja turputoiga fit* mifoiga. 8 S u f u. ebclm äpuibcn leiffaiifftäta. @unen fun puhumme nuorien hebetmäpuiben teiffauffesta ja muobostamifesta lienee parag enfin muutamilta faneitta fetittä: mittoin teiffauffen tyteifesti pitää tapahtuman, miten ja mitä toarten. ^ebetmäpuut otoat teifattatoia fahteua eri aifana. l:uen aifa, jona tehbet eitoät toietä ote puhjenneet, futfutaan hf)= bettömiifft letlfaulfefft ja 2:neit, jolloin touofi*toefat otoat 2 3 tuum an pituifet, M)tt4eiffiutffeffi. SeiffauS enftmäifenä aifana tarfoittaa ebegifegä touobetta fastoaneitten toefojen ttyhentämigtä ja offten fagtoattamista niihin, f u n hebetmäpuut otoat fopitoaifesfa paifasfa ja toäfe* toäsfa maasfa, fastoattatoat ne ufiasti eritoten nuoretta i ättään tähes ftytyttärää pitfiä touoft*toefoja; e((ei niitä toefoja poif* 25

26 f iteif attaifi, tulift puu muutamasfa touobesfa rutnafft ja luonnottom affi. SeiffauS puiben let;bittönun«ollesfa tar* foittaa ftis aiitoasiattfa niibett muodostumista finci futoetta. Set)ti4 ciffaity. Suit nuoret toitoft*toefat tutetoat'2 5 tuuman pituififfi, pois teifataan faiffi liiatlifet, jättäen ai* uoastanfa puun entä* ja fttoit*of tfli aitootut. Stältä fefä fettoäöä että fotoeliaalla leiffausfeinotla autetaan luontoa toaif utuffisfaau; fen ei nt)t tam itfe tt)f;jan päiten tu p ata tooimianfa femmoifiiu toefoi >itt, jotta toanlmt fäännon jät* feen pitäifi pois teipattaman toasta feuraatoana fetoäänä. Sftifft fiis ei ne toefat, jotla otoat atootut puun tuleteaffi muobostnffeffi, tyffittänfä faifi nauttia fitteett fitlitesfa tai!* tea juurien tarjoamaa elatusta? SDIonen puutarhurin, jota toti itfe luulee ofaatoanfa leifellä ja muobostetla puita, usfon tl;qä moittitoan tätä teiffaitsfeiuoa. fenentääu taitoa ja fofemusta afiasfa fiettämättä, tokenen tuiteufiu tobeöa toafuutuffella puolustaa ja feurattatoafft neutooa uutta feinoa, jota on toaityaa parempi. Oppiaifanani (1 8 4 0 M ) tu n in f. 9vuotfin Sftaantotl* jetfys*opistosfa opin ^t)t»in taitatoan ja tymmärtätoän jo * tajan S. tenfcergin ohjaamalta tuntemaan ja fäfittämään tämän leiffauefeiuon etuifuuben, kerraten fitä toan ;aau, jofa fäätää näin: /;feuraatoana fetoäänä tarf astetlaau ]iteu* offat, pois teilataan laitti tiiallifet etittä ne, -jotta ritoos* tateat lattean, oteat aitean titmsfa taitfa fät>teät ristin rastin." tenbergin puitten muobostus* ja teiffaus* fei* noita oli fiifjen aitaan monta toastustajaa ja lienee niitä joitafuita toietäfin. tertoen terran i;ebelmäpuibeu teiffauf* festa tet;tifinä, fanoi fjäu: SCämäfiu leiffausfeiuo ei ote jäänet moittimatta niittä, jotfa tearmaan taitatoat leifellä ja mubostella puita teantyan feinon jätteen, p t pitätoät mufa itfenfä niin taitatoiua aftasfaan, että fäälimättä tuo* mitfetoat taiten itubett ja fen h ^ ä itijä n. DJaelett muutta* matta tuiteufiu femmoifet moitteet laimin lt)'6bään, toafuu* tetut fun otlaan feuraamasta luonnon omaa jo ra tu s ta. S annojen taifa*usfojen orjana ei it;mifeit pibä oleman eitä antaum an niiben ftteifiin." S u n ttyt olemme puhuneet fuinfa, fosfa ja mitä toarteu hedelmäpuita leifataau, niin fäpfäämme fitmäilemään mifft niitä faatetaan muobostaa, m itfä mnobot maafamme parai* teit fopitoat ja fu in fa niitä futfutaan. SJiuotoufa puolesta futfutaan Bebetmäpuita tät>fi=toarti* fifft, puolitoartififfi, matala*toartiftffi, fi)uä*toartififfi ja tufi* puifft. 2Tät)ft*teartiftfft futfutaan ne, joitta on 2 V2 fttynärää pitfä tearfi eti ranta; puoti*toartifet 1 lj2 1 3/4 ftjtmärän pituifet, matala*toartifet 3/4' 1 ft)t;näräit, ja ft>tiä*toartifet 10 12 tuuman forfuifet. Sufi*puitt oteat monen ntuo* toifia ja niinmuoboin monen nintiftäfin. parantama* ton puu futfutaan emätoartifefft. ilmifoiffi fanotaan itrteat taiffa nupit, joista le^bet puf;feateat. DZatalateartifet ja ftmätoartifet hebelntäpuut otoat ntas* fantme fopitoimmat. en toarntaan tobistaa ro^toesfort a^lbergin faifin puolin letoin menesttmtjt ja jalo hebet* mäpuisto*laitos mtelitef;bt)sfä ja tfjanasfa paifasfaan >n* to itu ffe S fa eräs torppa pt)l^ijärtoen rannalla, llbenfar* tauon maatta, S)läneen fappelisfa pöi;tt)än pitäjää. )u to i* tu f f e S f a n ä rä ä n tä^es 1400*n omenapuun jonfosfa faiffi täsfä luetetut puun*ntuobot. (SnftmäifeSfa istutuffesfa lö^tyt) ufiampia tät>fitoartifia puita, mutta fuurimmasfa ^detmä* puistosfa, O m e ttis to S fa, jofa on mtjöfjemntin perustettu ei Iöl;bt; ainoatafaan; fiinä otoat enimmät puut eliffä noin 800 matata*ja ft>itätoartifta, ne toifet pnolitoartifia. äty* fitoartifet puut enftntäifesfä istutnffesfa eitoät jaata tooi* ntasfa eifä hebelmättifttybesfä toetää toertoja näitte matala* ja fimätoartifilte. Släibeit toiimemainittujen hebetmät tuletoat jofa touoft fauniimmifft ja pitemmin fypfifft, fitin famau* lajifet hebelmät tätyfitoartifisfa puisfa.*) *) utm tuffen ^efceimävutötctäfa menest^tfehä roiljeltijjeit, ttffomaait

k u o ret Ijebelmääpuut, jotfa, uiinfuiu ebeqifen lutoun loput* Ia laufuimme, piti fetoäällä l;atoiut fanfa fuojeltatnan auriu* golta ja yöfylmiltä, otoat leifattatoina julmempien öiben tautootesfa ja le^tifilmiffojen turp ua alotellesfa. ^oiftti umobett feluäällä. ^cljbctön Icilfauö* Maitten nuorien puibeit tattoa letfa* taan nyt poiffi niin forfeafta f un äsfettäin f anoimme eri pmtu»muotojen toaatitoan, ylempää taiffa alempaa aina fen jälfeen ntinfä muotoifia puita tatooitetaan. S äyfitoar* tisten pituutta ei fuitenfaan täu1ifäifet puut tatoallifesti toie* lä ote ehtineet, jonfatä^beu fenfaltaififfi aitoottnjen puiben lattoa^filmifon taiffa lattoaa täl;immäifen lehti filmifon an» netaanfi toielä tämän futoen estäm ättä ebistyä. ycljtiläffait^ Sttinpian fuin lei;tifilmifoiöta on fastoanut 2-3:n tuuman pituifia toefojn, toalitaan niistä 3 forfein» omenapuiben luettelo, a^lfrergilta. SBalfea tt>afft*reiuettt. 21ugu«ti»omena. ^JSunasaStrafani, Jfambufen p e lin i. ra«)en teini. &e)a'jtyfieni. affoi8»ffyuli*otnena. SBalfea aätrafani. äjhtsfotoan transparentti. ^rin fin omena. (Sngelgfan p e lin i. 9ie»tenin p e l i n i. 58oräfcorffi. Sfofenljcegeri. S al»i*itytltnfi. k u rain en fefä»fatoitti. k u r iin omena. >CalvDt=foreHt. 3fo meffenpitrin laji. arntä omena. Sllefjanterin omena. _ punainen ft^m afoih i. IJJttfS pitnaiitomatnen tci^reä reinetti. ^ to ä n taljtoifeäti fyerra rotjtoe^fori ja ritari St. 8i. 'Puna fartinali. @1^8»pelini. Salo^e^ini. 9KnSfatti»omena. S a tia in e n puna«fejä»omena. Sfo ram puri. f uttait feltainen fefäsrcinetti. arm aa ransfan rieuetti. Uuft engem an ptgeoni, Sonbonin pepptni. 9iuoffn*tuipifi. loria mrntbi (m aailm an fnnnta). O ätian i. S a n jig in färmä=ontena. äfttgnoni. Suom ainen!efä*parmeni. SBalfea taitv>i»iait»itci. 3alo»funingaä. Sij^!öi«*omena. 0Ji6«tontn p e l i n i, punain en tatoi=ram puri. &auno*fuffa. SBalfea ram pnri. tanfa 4 jofa toarteen jätettätoiffi. näistä fastoaa fitte emä^offat; faiffi muut toefat farfitaan puusta i^ait toartta myöten. 9M tä emäoffta toalitesfa pitää tarffaan fatfotta* man, etteitoät jaa fäybä toarresta ihan toinen toistanfa toas* tuffiin, toaan toifeti pitää aina fäyntän 2 3 tuumaa toista ylempänä. Cffaiit fuitnta toarresta pitää oleman ma^bol» lifitnben ntitfaan yhtäläinen, niin että puu aifaa myöten päättyy fauniiha lattoalla. (Sutoen fitluesfa ne eitoät enää muuta hoitoa faipaafaan fuin juurina fitoit*toefojen fastoa* masta estämistä. 9ttffaruohoiSta m yös pitää puutaimisto aina puhtaana pibettämän. Ifciöäällä folmaittcua touomto. öefjbclött leiffnitö. @mä*offat, joita ebehifenä tonouna fas* toatettiin, poiffi leifataan nyt 8 10 tuumaa juurestanfa eliffä toarresta lufieit. -3oS muutamia puita ebellifellä fetoälä lä jätettiin pituutta fastoamaan täyfitoartiftffi muobostuaf* feufa, niin otoat ne nyt ntyös leifattatoat määrätylle mi* tallenfa. Saiffi puut irroitetaan feipäistänfä ja fiibotaan toiste fiiitni p u o lla ja toahtoalla niinellä, fuitenfaan ei niin lujaan, että fe puun futoella paffumntafft tuuesfa tunfeun fuoreen. 9)työS pitää fitoesfa toaroman, ettei feitoäs mis* tään paiffaa fatu puudun eifä lyötä fen fuorta tuulella. Srijtiktffaits?. <Se toefa, jofa on lähinnä lattoaa jofaifes* fa poiffi leifatusfa emä^offasfa, faa fastoaa mitan lifää* mifeffi. S ätä lattoatoefaa alempana oletoista jätetään m yös fafft faunista ja toahtoaa toefaa fastoamaan, yffi fum* paifellelin puolelle of faa, 2 3 tumaa toifistanfa näitä futfutaan fitou=offiffi; faiffi muut toefat leifataan ernäof* fasta pois. Sftämät fitouoffiffi jätettätoät toefat eitoät faa fillä tatoalla fäybä emä=offasta toinen toistanfa toastuffiin. että toinen fätoifi päin toartta ja toinen fttä toastaan, toaan niin että faiffi fitou=offat yhteeufä tefetoät ympyrän, jonfa fesfus ott itfe puun toarft. 3oS toifen näistä fitou^olfista

attuettatfi täpbä entäolfan alupuolta, niin femntotuen jos* fus runfaasti [;ebelm'6ttfetoänä fatfeifi ja tulifi turmiolle, luu fe ei toot lannattäa enempää omaa painoanfa; tätä vastapäätä elillä toarren puolelle fät)toä olfa taas tulifi pian tungolfeen toifien ylempänä fätytoiett elfieu lansfa ja täk>^ tyifi luitenlin teilata pois. Sänä fntoena ei tartoitfellaan enää muusta huolta pitää, fun että juuri* ja fitou*toefat pois ntytoäistään, jos femmoifia ilmautuu, ja puutaimisto perataan rilfaruofjoista puhtaalfi. -3oS nuoret puut alusta attaen taifin puotiu lähetään fun täsfä on fanottu, niin otoat ne tänä fi)fft)nä puutaimistosta otettatoat; ne istutetaan fitte määrätylle afemallenfa puutarhaan taiffa ntyt)män. $ u f t p u f ö e i t l e i f f a u f f f ö t a. Sulipuita fastoatetaan monen nmotoifilfi, joista fufiit muoto tartoitfee erityifen fetityffen ja lutoa*ofotulfenfa losfa aina josfalusfa lohbasfa eroaa toifesta. Sjlimatlaanfa ne eitoät otellaan juuri fotoeliaita maallemme, eitoätlä tule tyteifesti lätytettätoilfi fiturimmisfalaan puutarhoisfa. Suli* puita on felä toaileampi oppia muodostamaan että työlääni* pi pitää tooimasfa luu toarfipuita, joista tähän faalla on puhuttu. 9le tartoitfetoat aina tuelfenfa joulun feiuän taif* la h^rfi* tailla litoi*aibatt feifoalfenfa tuletoana. Sieltä* mättä on h^uuu h a e ttu tulipuu InloiStaiSfaan tailla Ipp* fine hebelmöineen aitoan launis..*pebetmä tuleelin aina niisfä launeemalfi ja joutuifammin toalmiilft luu toapana feifotoisfa puisfa. 3oHa on ntulatoa pailfa ja jola hu* toilfenfa h«faa muobostella tulipuita toalitloon toiuhla*tuli* puun muoboit (E sp a lie r a la M ontreu ille), lun fe on luonnillain. en leillaus on tyllä toä^ä lanlea oppia, mutta lieltämätta on fe lailen tulipuun muobostuffeu perilutoa ja lai* lista muoboista fopitoin perfillapuille. Soitoottatoa olijt, että tämä leillausleino tulifi oilein h ^ i n tutulfi laifille uomen puutarhurille, jotla hoitatoat perfilla*, aprilla* ja neltari* puita. SeillauS ja muobostus tapahtuu fettraatoalla tatoalla: nftmäifett umoöett fenmällä. ^djöetölt Ictftaitö. bellifeu touobett pmppiö tailla fit* moitits teilataan poilli 12:n tuuman lorleitbelta utaasta ja fibotaan fnoraan feifomaan pystytyn työtypn feipääfen. ^cljtilcttfmii?. Sailli toefat larfitaan toartta jalfain paitft lahta, jotla, toinen lähinnä latteaa ja toinen 2 3 tuumaa fiitä alempana toifella puolella otetoa, jätetään lastoantaan. Suu itämät jätille jätetyt toefat tutetoat 8 10:n tuuman pituifilfi ja jo toähä toahtoamaifilfi juureltanfa, taitoutetaan fumpainenlin fttoulte päin 45:it ppläläifeen nurllaan elillä toiulleliin, tailla niin että toälinfä telee fuoran nurfan, niin* luin lutoa 1 näyttää, ja fibotaan fihä tailla olemaan, muut* tain fibettä aina fitä ntyöten luu toefat lastoatoat. 3oS puu on parantamattomaua istutettu määrätylle afemallenfa feinää elillä muuria toasten, fopii fe peittää taltoelfi erittäinli jos fe on arempia hebelmälajia efienterlilfi puuperuna. Setoäällä toisirn toitonita. Sdjtileiffaitö. SBefojett 2' 3:u tuuman pituifilfi tul* tua, jätetään t;lfi toefa litmpaifetlelin puolelle molempiin emäolfiin, uiinluiu lutoa 2 ofoittaa. Äailli toefat, jotla itmantutoat emäolfain talapuotelle elillä tuetta toasten, lei* lataan pois juurta jalfain; lummauli emäolfan etupuo* lelle jätetään plfi toefa, jotla 5 7:tt tuuman pituifilfi eh* bittyä lattoistetaan ja lastoatetaan niin lutfutnilfi leinope* räififfi hebetmälannulfilfi, joita toielä uubestanfa lastoaa felä tattoafilmilosta että ty h jiä tailla lahbesta lähimmästä itmpifilmilosta. -Suu nämät toefat tutetoat 3 4:it tuu* man pituifilfi lattoistetaan ne jälleen; muut emäolfiin jätetyt toefat faatoat estämättä lastoaa lolo futoen, ne fibotaan jä* restylfeett, uiinluiu lutoa ofoittaa. SettmöM lolmantena muonna. Seljktöu leiffail'3. (Smäolfat pannaan poilli 12 14:n tuuman päästä tulien fiitä, mistä ne ebetlifenä. tononna

otoat fastoaneet; alipuelifet fitomoffat 10:n ja Iptipuotifet 8:n tuuman päältä emäofftsta tufien. (Snfimäifitiä touo* ftna tät)tt)t) jättää atipuolifet fitou^offat toärä pibemntiffi, muuten ei tarbota miltään tatoalla faaba tuen alapuolta tähteen, filtä tjtipuotifet fastoatoat tatoallifesti toitffaammin. ^itun faiffi of f at päästetään irti tuesta ja fibotaan toiste f)ienoua ja toal;toalla niinellä famaan fuutt* taan, toaan ei famatta paifatta,!un ennen, ettei luori ftt* tuifi rilli eitoätfä olfat toaringoituifi. IDMemptett emäof* fain tattoatoefat jätetään fastoamaan, famoiten mt>os fttou* offaitt tattoatoefat. Riihen toefojen toäli toifistaau, jotfa fastoatetaan etnä*offiin tattoatoefaa alempana, pitää oteman tyljtä pitlän, fun ebeltifehä touobetfa fastoatettujeu fitou^of* fainfi. itou^offat taas muobostetaan niiufuiu futoa nät)t* tää: fumpaaufi atifeen fitou^offaan jätetään tattoatoefa ja tjffi toefa fummacefin puolelle, ja t)lipuotifiin fitou^offtin taaö tattoatoefa ja tyfft toefa f en alipitolelle. fa iffi toefat, jotfa itmaututoat tuetta toasten, teilataan te s tin juurestan* f a, niinfuiit jo ettnenfi on f anottu, mutta etupuotetle jäte= tään jofaifeen offaan 1 2 toefaa, jotfa fastoatetaan Rebet* mäfannuffiffi famoitt fun ebetlifellä touobetlafin. fa iffi tä* nä touona fastoamaan jätetyt toefat fibotaan fiintti järes* ttjffeenfä niiufuiu futoa ofoittaa. (Samatta tatoalla ja famasfa järesttyffesfä teifellään, muo* bostetlaan ja l;oibellaan fitte puut touofittain fiffi että tufi tulee tähteen. SätyfifaStoaneen, Ritoin tjoibetuu puun pitää täyttämän 40 44:u netiöftytynäräifen tuen. peruna* ja ptumupuut tuonnistutoat paremmin tuelle fun omena* ja firfipuut, tulten fumminfin tjebelmällifemmiffi fun jälfiutäi* fet; jofa tulee fiitä, etteitoät pimitit* ja perunapuut tartoit* fe niin paljon leiffelemistä ja että fastoattatoat pifemmitt ja parempia Rebetmäfannuffia. iä m ä tufimuoto on fieltämättä paras faifista tätä ntyftyä tunnetuista tufimuoboista ja faatetaan fuuremmatta Rtyöbtyt* lä täyttää faifiöe ^ebetmäpiiiue, fun jofuntiut.?eiffaus ott ^ i o i l l r e i l i l l e i l m u o b o ö tu ö * ). 3:na tmtoitim. 2:tta luuonno. *) 8Jsn3?fliaifen nitnenfii en fe facmut paitasta lähellä ^ariifta, it>sfa täm ä muobostustapa enftn feffittitn.

ftyllä toähä h«nfala oppia, mutta mt)ög. niin fäännöllinen, että ferran fiitjen totuttua ainoagtanfa futoait atonha ilman ntitäfään felittjlfettä ofataan leifehä ja muobogtella fitinfa juonilfaita muotoja l)t)toäufä. 9 S it f u. f>cöelmityui imt afcm asta ja ntaaulaaiuräta. ttyui, tuutilta fuojeltu paiffa, jota ei tyof;ja4;atypo I>aita. ja josfa on ntugta ruofam ulta tailfa hietainen fatoimulta, fopii paraiteit hebetmäpuiben igtutuffelle. ^eruffeu eliffä pohjamaan pitää oteman fitä laatua, että f e päästää ftyt)g* ja fetoätoeben lätoitfenfä, toaan ei pibätä fitä ihan ruofa* mullan alta, ftynutyttäen niin futfuttua feifotoaa haw<^, jofa pitää mullan ftylmänä ja h«pp«mena. Sälfimäifegtä laa» buäta oletoa paiffa on aitoatt fopimaton l^ebelmäpuistolle, eifä faateta parantam atta fiffi fätjttää; fillä fefä fetoätoefi haihtuen hhto toitfalleen että fytystoefi jääfft fplmetttyen turmeletoat puiben juuret. laittein parag paiffa puutarhalle olifi etelään taiffa loit* naafen toierutoa törm änänne, jonfa ylempänä oletoa toähä fitoinen, multainen ja hietainen maa lagfiegfaan alemmaffi lafeubelle laabultaau muutttu fatoenfefaifefft ja fiinteäm* mäffi. ^ ä in etuifaa ja h^öb^lligtä afemaa ei fuinfaan ta* toata faifin paifoin, migfä hebetmäpuita igtutetaan. 2 ält= tämätön_ afta fe ei oleffaan; fillä tarffaan ja funuollifegti igtutettnina ne ft)uä fagtoatoat muutoiufi. Statoaöifegti igtu* tetaan niitä afunhuoneitten lähigtölte, migfä tila fen ntyön* tää. (Suomen rahtoaaha ufeammigfa paifoin on fyllin tiloja igtuttaa fefä hebelmäpuita että marjapenfaita tarpeeffenfa; toitoottatoa olifi, että fufin oifein fäptettäifi. huonoa luonnotonta paiffaa täl)tt;t) ebettäfäfin monella tatoalla toalmistella, jog fitte hanfitaan ifompaa hebelmä» puigtoa. -3og fe en tafaiuen ja fotoaa toeben pibättätoää fatoea, tä^ttjt) fe ojittaa pltä pmpärinfä fyllifft letoeihä ja 3

34 toöf>intänja 2:n fyynärän fytoyifittä ojitta. Sifaaualaifet ojat otoat myös fenfattaifisfa paifoisfa hytoin ebuflifet ja hyöbyt* tätoät; uiiben toäti toifistanfa faa otta 15 25 fyyuärää ja fytoyys toähintänfä 7 forttetia. Sädettä otetoa piirustus opettanee fyttäfft emien osaamattoman maanataifien ojien tefoou; uiibett tefentineu toaatii enemmän työtä fun taitoa. (Snfin faitoetaan tatoattiuen oja, 5 forttetia fytoä ja niin tetoeä, että faitoaja toapaasti päcifee fiittä tiiffumaan. Sun löyhä mutta on faatu ylös ja pot;ja on fititetty, tuobaau niin futfuttu fttoni, jonfa pitää oleman 2:n forttelut fytoyineu, tafaifetta pohjatta ja fis teittä ft>rjiflä. (Sen tuo* mifeffi täytetään erittäin fitä toarten tehtyä for* feintanfa 4:tt tuuman letoyistä tapioa, jota ta* toattifesti f anotaan faira* tapioffi. Sofo ojan näin auaistua, ruvetaan fitä jätteen täyttämään. äyt* teeffi täytetään pieniä fananmuuan taiffa nt>r= fin fofoifta fitoiä, joita tabotaan fofo fuorii met* fein täyteen, pienemmät pohjalle ja ifommat päät* tepäin. SLätä te^beöfä pibetään toaaria, ettei mutta toiery fitoien raf oon, hätoittäin fofo työn; jos fitä toä^äfin toarifee, pitää fefo^ta otettaman ytös. uoneit fitutte, josta toefi tasfeiffe toatta* ojaan, te^bääu netjäsfutmaiuen auffo tatusfaifista fitoistä, joiöta ifomainen pannaan aufou päätie, niin ettei mutta toieryen toatta*ojau fprjätiä pääfe estämään toeben juoffua. Sitoten päätie pannaan forttetia paffu ferros far^uufammatia, jofa ^ptoin peittätoäuä tattataan piuffaan. Sarhunfanunatien toerosta faatetaan niibeu puutteesfa fäyttää ruoho*turpeita, jotöfa, otettuina atanfomaasta, on titm ruohonjuuri; ruoho* nen puoti pannaan fiteiä toasten. Siteittä täytetyn fuonen fauttaattaau niinmuoboin peitettyä, toisfataan oja täyteen multaa, jofa myös fnttotaan tnjaan. M a n ajan tafaa fuo* patte tagfeuttua, täytetään, tafoitetaau ja fititetään fefä oja* fuopat että faiffi muut afentan epätafaifuubet. 3?oS haw paifoin toaitoaa muuten ^ytoää, toitoaa ja hytoäpohjaista istutus*afemaa, päästään fiitä toastuffesta fytoän ojan faitoamatta afernan ylipttolette, jottei toeft tähei* fittä törmän*riuteiltä pääfe fii^en, teaan fuistuu fitouitte. Setiä on Ijytoä paiffa hyteättä pohjatta, hänen ei tartoit* fe ryhtyä toaitoatoifiin töihin, teaan ainoastanfa faiteaa ojat ftteititte jauhattam aan ja estämään teeben puutart;astanfa. Sun paiffa näinmitoboin on faatu teatmiiffi, lyöbään feipäitä pystyyn fuoriin riteeihin, niiufuin puut teastapäin otoat istutettavat. eitoästen ympärille merfitääit yntpyri* äifen fuoppain tetoeys, jonfa pitää oleman toähiutäfi 3 fyy* närää ytitfe. ytoyyben on maan pohjantaatu määrätoä. en fitoifen, fuitoan ja taidan ottesfa, faa faitoaa fuopat l /2 2:n fyynärän fytoyiftfft, mutta jos fe on fotoaa ja fiinteää fatoea, jonfa lätoitfe toeft töin tusfiu pääfee, riittää 8 10 tuumaa, ytoentntätte faitoantuten fotoaatt fcitoeen on toahingoffi, toaan ei hyöbyfft. 3oS fuoppa femmoifeen paiffaau faitoettaifiiu efimerfiffi 1 /2 fyynärää fytoäffi ja fe täytettäifiiu, niiufuin aina tehbään, toäfetoätla ja tooimatlifetta mullatta, tuufeuifitoat juuret fastoaisfaan niin fytoätte, fun töyhää muttaautottuu; fyys* ja fetoähappoafofountuifi fuoppaan, fun ei toeft fiitä maataabun tähben pääfe ntihinfään, ja pyfyift fiettä fautoatt fyttä enneitfuin h<iit;tuifi; fen juuret taas pa* nifitoat pafiaffenfa, puu taufoaifi toä^itelfeu fastoamasta,

riutuift ja to ito ta parin touobeu päästä peräti fuitouifi. k u n pohja on fuitoa ja f un faatetaan faitoaa fuopat l 1/* 2:n fpynärän fytoyififfi, pitää istutnsmulta, jofa feuraa* ttasfa lutousfa tulee pitheefft, faabettaman niihin fetoäällä, niin että fe ferftää lasleumaan ja fiintpmään ennen istu* taitamista fyffpflä. kirfifat istutetaan ferfeammatfe ja tui* toemmafle puolelle puutarhaan ja omenapuut matalammalle; ebeflifet 7 ja jältimäifet 9-10 lyynärää toifistaan. tuin*!a pluntu* ja perunapnut, misfä ne menestptoät, pitää istu* tettaman; on ennen f anottu. 1 0 u f t t. 3>$tutu ntuuan nm lm istaim fegta. >artoasfa, jos ebes josfain pailasfa tatoataan niin l;p* roäct ja fotoeliasta multaa, että fii^en fipo*fiflänfä ilman mitäfään parannuffetta ja mitäfään jouffoon fefoittamatta auttaifi istuttaa hebelmäpuita. en pitää oleman lil;atoan ja Roimallaan, felafotlun monesta eri aineesta, itä toar* ten lootaan turpeita, ojamultaa nutuilta ja laitumilta, liejua foista, Iitoin märäntpnpttä lehti* ja lastamutaa, tuntien jäännölfiä, rillaruo^o^rippeitä, fantaa ja lehmän fontaa ja muita, jotta lailli aineet, jotenfali yhtä paljon futalin, pan* naan yhteen läjään. 3oS on toaroja feloittaa toielä talhia ja tiiliforaa joulloon, niin fitä parempi, fiflä ne joubutta*» a t aineitten märäntpmistä. SEäntä multaläjä tartoitfee uftampia lertoja futoeha myllätä, että aineet hvtoin fetaun* tutoat. ptfyflä on f e fitte malmista täytettää tarpeen mu* f aan. kirfilat fäilptoät h ^ i n ^ietaifesfa ja lai^asfa maas* fa; jota toastaan omenapuut toaatitoat fatoenfelaista ja liljatoaa. paljaaltaan ei faa fontaa foslaan täyttää puita istuttaisfa. efoittamattomana fe ei faa foslea puun juuria. SBielä hullummin fe telee, jo fa, faitoettuanfa fytoät luopat, panee ferroffeu fttä pohjalle, ftllä tatoafla mufa fartuttaaffenfa puun fastoia ja menestpstä. ^äintoastoiu fe fentään fäp. (Ellei fonta ole fotoin palanutta ja jos multa, jota pannaan päälle, fifältää märäntpmättömiä aineita, rupee foto luopan fifäl* ntps rajusti läpmään ja fuohumaan, jota juuret pmmärret* tätoasti pahalfutoat. 3 a toailfa f e ei rupeifillaan läpmään ja toaristumaan, niin tulee puu fuitenli niin luounotto* man toahtoaan lastoantoou, fun juuret lertiätoät tuulemaan märäntpneefen forrtaan, että fe ennemmin lailla mpöhent* min menee h u ik a n ; touofitoefat eitoät e^bi Ippfpä, toaan paleltutoat jola touofi; toarren luort rupee h^lfetlemaan ja tuitoumaan; puu ppfähtpp lastoisfaan ja luolee. 3oS tuopista laitoettu multa on tytöin fantaista ja li* toistä, on fe lelpaamatonta. 9ciitt ollen, täytetään luopat ainoastanfa toalmistetulla mullalla. 0 u to tuopista otettu pentsmulta taas paremmasta laahusta, täytetään ne puoleffi fiflä puoletfi istutusmuflafla. istu tta ja parhain nälee, tuin* la paljon tutatin lajia multaa pitää täytettämän, k un luo* pat otoat täytetyt ja multa niisfä lasleunut, Ipöbääu les* tefle lutalin luoppaa feitoäs, johon puu on fibottatoa. ei* päät tä^bätään fuoriin ritoei^in, jos puutarha on fäännölli* nen mnoboltaan; ellei, ei faa ritoejätaan olla nätptoisfä. Sarha on nyt fiis toalmis puita istuttaa. M iten fe täp, tulee toastapäin felitettätoäffi. 1 1 «u tu. cöe(mäpnibeu i) oö mtamifcgta puutaimistoäta. ^uiben toarotoasti plös ottaminen on yhtä tärleä työ, luu niiben lunnollifesti ja hhto istuttaminenli. 3oS puu otetaan huolimattomasti plös, niin että fen juuret färjetään taitla luori loutataan lapiolla, ei fe itinä hptoin menesty, jos taintaan rupeapi tastoamaan, toaitta puutai* mistosfa futata huolellifesti olifi hoibettu ja toarotoasti jäi*