Vakka, kuokka ja kloonitaimi

9. HUHTIKUUTA NUMERO 3/2015 9 www.metsalehti.fi Metsälehti Makasiini 3/2015 Metsänomistaja Tarhurin kiireet alkavat Vaalikone Lisähakkuilla kannatusta Tiet Tukkirekan matkassa Teema: visakoivun istutus uusi metsä Vakka, kuokka ja kloonitaimi Pentti ja Mirja Oksa istuttivat visakoivua. 21 KYSYMYSTÄ kuusen istutuksesta Tilakauppa piristyi alkuvuonna Pikatestissä vänkäri Näin teet leppätorven 3494_.indd 1 01/04/15 10:35

Kuule villin luonnon kutsu. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kämmeköiden kutsu Henry Väre Kämmeköiden suosion salaisuus on niiden kauneudessa, sillä muuta suoranaista hyötyä niistä ei ihmiselle ole. Näiden orkideoihin kuuluvien kasvien lumo on kuitenkin ollut niin voimakas, että se on ihastuttanut ja innostuttanut ihmisiä kasvattamaan kämmeköitä jo ainakin parin sadan vuoden ajan. Kämmeköiden kutsu esittelee Suomen alkuperäiset kämmekkälajit. Hinta 22 Majavan lammella Petri Nummi Majavan tekee erikoiseksi sen rakennuskyky, joka kestää vertailun ihmisen taitojen kanssa: majava laatii patoja muodostaakseen tulva-altaita, jotka palvelevat sitä ravinnonhankinnassa, ja kanavia, joissa se uittaa rakennustarvikkeensa. Majava luo myös oivan ympäristön lukuisille muille lajeille, niin kaloille ja sammakoille kuin sorsille ja lepakoillekin. Majavan lammella kertoo tästä talttahampaisesta metsurista ja insinööristä sekä sen elämästä eri vuodenaikoina. Hinta 32 Villi keittiö Rune Kalf-Hansen, Lisen Sundgren ja Charlotte Gawell Luonto tarjoaa meille syötävää vuoden ympäri. Ruusunmarjat ja nokkoset ovat monille tuttuja, mutta kuinka moni tietää, miltä isomaksaruoho, peltokanankaali, pihatähtimö ja kaunokainen maistuvat? Sen selvittämiseksi ei tarvitse kuin pitää silmät auki ja ryhtyä keräilemään. Niin pääsee osalliseksi makumaailmaan, jonka huippuravintoloiden kokit ovat jo pitkään tunteneet. Hinta 34

SISÄLLYS 20 46 seppo samuli LAUra nissinen metsälehti makasiini NRO 3/7 9.4.2015 UUTISET 4 Pääkirjoitus: Hyviä ehdokkaita 6 MetsänoMISTaja: Lähitaimia Saimaan rannalta 12 Ehdokkaat valmiita lisähakkuisiin 14 Kuusta istutetaan liian reheville maille 15 Metsätyyppi: Miten Stihl eroaa muista sahoista? 16 Markkinat: Puun hinnat pysyvät ennallaan 18 Tilakauppa piristyi 18 Kuukauden puukauppa: Nopeaa toimintaa 19 Verkosta: Nouseeko kuidun hinta? Teema: visakoivun istutus 20 Yhteinen urakka 30 Rahapuu: Onko harvennusrästejä? oma metsä 32 Metsänhoito: 21 kysymystä kuusen istutuksesta 35 PikaTESTI: Vänkärit koetuksella 36 Puukauppakoulu: Mitä tuli sovittua? 38 Tutkimus: Kuusen jalostettu siemen vähissä 39 Metsäläisen allakka: Lippalakki turvanamme 40 Metsäperintö: Luovutusvoiton vero voi yllättää 42 Kysy pois: Aiheuttaako paju allergiaa? 45 Tuoteuutuuksia: Uutuuskelkka keväthangille 46 Tukkirekan matkassa Suomen tiestön korjausvelka kasvaa, vaikka kuljetusten pitäisi lisääntyä. 55 KolUMni: Puumarkkina-palapeli ei pakolla valmistu LUONNOSTA 58 Luhta: Uivelon kevät 62 Tapionpöytä: Pakurista terveysjuomaa 64 Käsin tehty: Lepikossa törähtää 67 Ennen & nyt: Mutkamänty muistona 70 Makasiinikrypto 72 Pilkkeet: Kevään oikkujen uhmaajat 74 Tuote & tekijä: Vaneria näyttämölle MAKASIINI 3 2015 3

PÄÄKIRJoiTUS Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315 49 800 Telefax 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi TOIMITUS Eliisa Kallioniemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 040 516 4000 Anna Back p. 09 315 49 808 Jussi Collin p. 09 315 49 803 Eero Sala p. 09 315 49 804 Liina Kjellberg p. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 09 315 49 806 (perhevapaalla) Hyviä ehdokkaita Vaalikoneista on tullut suosittua huvia vaalien alla. Kansanedustajaehdokkaat ovat saaneet vastattavakseen sanomalehtien, televisiokanavien ja järjestöjen nettikyselyjä tällä kertaa enemmän kuin koskaan ennen. Niihin vastaamiseen kuluu aikaa ja vaivaa, mutta toisaalta kyselyjen kautta ehdokas saa mielipiteensä julki. Äänestäjiä vaalikoneet kiinnostavat, ja moni tekee niiden perusteella valintansa. Metsälehden ja Tapion metsäaiheinen vaalikone houkutteli lähes 700 ehdokasta vastaamaan. Osallistuminen oli ilahduttavan runsasta ottaen huomioon, että kysely koski melko suppeaa erityisalaa. Kiinnostus kertoo, että metsä koetaan taas tärkeäksi. Sama näkyy myös ehdokkaiden vastauksista. Lähes kaikki arvioivat, että seuraavien neljän vuoden aikana metsien taloudellinen merkitys kasvaa. Myös suhtautuminen puunkäytön lisäämiseen on yllättävän yksimielistä. Valtaosan mielestä hakkuita on mahdollista kasvattaa ekologisesti kestävästi. Varsinkin ehdokkaiden kirjoittamista perusteluista huomaa, miten arvokkaana kansallisvarallisuutena metsiä pidetään. Siksi valtion edellytetään jatkossakin tukevan metsänhoitotöitä ja metsäluonnon hoitoa. Vastaajat toivovat myös lisää metsien suojelua. Toisaalta kyselyyn vastanneet ehdokkaat kunnioittavat metsäomistajien oikeutta päättää omaisuudestaan. Pakkokeinot tai verokeppi saavat hyvin vähän kannatusta. Kannattaa käydä testaamassa ehdokkai- den mielipiteitä. Vaalikoneen löydät Metsälehden verkkosivuilta osoitteesta www. metsalehti.fi ja kannattaa äänestää. Ennakkoon sen voi tehdä jo nyt. Metsätalouteen suopeasti suhtautuvia ehdokkaita näyttää olevan tarjolla kaikissa puolueissa. Toivottavasti heistä monet pääsevät eduskuntaan, sillä biotalouden menestys vaatii tiukassa taloustilanteessa viisaita päätöksiä. Yksi perusedellytyksistä on, että maaseudun tiet ja sillat pidetään kunnossa. Niiden korjausvelkaa valtiolla ei enää ole varaa kasvattaa. Kaikista kuljetuksista lähes 30 prosenttia liittyy tavalla tai toisella metsiin, ja syrjäseuduilla osuus on huomattavan iso. Toimittaja Valtteri Skyttä kävi pohjoisella Pirkanmaalla katsomassa, miltä teiden kunto näyttää rekan nupista tarkasteltuna. Matka metsästä sahalle alkaa sivulta 46. Tässä numerossa tuntuu jo tuulahdus keväästä. Toimittaja Liina Kjellbergin reportaasi viime viljelykaudelta kertoo visakoivikon istuttamisesta. Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Markkinointipäällikkö Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö asiakaspalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00 15.00 Valtteri Skyttä 0400 818 078 Mikko Häyrynen p. 09 315 49 805 0400 973457 Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315 49 870 0400 150 910 Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315 49 845 0400 894 080 Päivi Laipio p. 09 315 49 809 040 752 9626 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Pasi Somari p. 09 315 49 873 050 389 0590 Kimmo Hakola p. 09 315 49 841 0400 913 822 Heta Välimäki p. 09 315 49 849 040 723 1613 Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 847 050 331 4137 Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Puhelin 09 315 49 840 Eeva Kurko p. 09 315 49 842 Ulla Ylikangas p. 09 315 49 844, 050 572 2165 Metsätaloudellinen ammattilehti 83. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 32 695(lt/14) Painopaikka Forssa Print 2015 Paperit G-print 170 g PEFC/02-31-162 Novapress Silk 80 g 4 MAKASIINI 3 2015 Kannen kuva laura nissinen

Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. maaliskuussa vätelee ke paistatt a o k ik p iv lo u s s ko kuun Nuori ut m a a li s n a a t s t s o o an a u r in g. Ku v isen ä lä s s ä voitti to n Mänts e n o k k aan u u L e-uusim Markku to Häm e ssa e M is n ll o akunna palkinn s ä va lt s ä m tä jä rj e s ssa. akilpailu valokuv 3463_.indd 5 01/04/15 15:43

METSÄNOMISTAJA Teksti ja kuvat Mikko Riikilä Lähitaimia Saimaan rannalta Kuusentaimet pilkistävät jo kevätauringon ohentaman lumihangen alta. Taimituottaja Hannu Karvisen kiireet alkavat muutaman viikon kuluttua. 6 3464_.indd 6 MAKASIINI 3 2015 01/04/15 18:27

Hannu Karvinen kasvattaa vuosittain reilut 150 000 tainta. Ne myydään lähiseutujen metsänomistajille. MAKASIINI 3 2015 3464_.indd 7 7 01/04/15 18:27

METSÄNOMISTAJA Taimituottaja Hannu Karvinen hoitaa maatilaansa ja taimitarhaansa Savonrannalla. Syrjäisessä ex-pitäjässä miltei kaikki sijaitsee Saimaan rannalla, niin Karvisen tilakin. Kasvukeskukseksi seutua ei parhaalla tahdollakaan voi kehua. Kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2008 alusta. Silloin vakituisia asukkaita oli 1 200. Nyt meitä on hieman alle tuhat. Siitäkin joukosta iso osa on eläkeläisiä, Karvinen kertoo. Kesällä väkimäärä kolminkertaistuu, kun kesäasukkaat kansoittavat Saimaan rannat. Karvinen sai kotitilansa isännyyden vanhemmiltaan vuoden 1995 alussa. Samana päivänä Suomesta tuli EU:n jäsen. Sinipohjaisen tähtilipun alla vajaat kymmenen peltohehtaaria, pieni lypsykarja ja kolmekymmentä metsähehtaaria eivät tarjonneet kummoisia näköaloja. Maatalouden laajentaminenkaan ei olisi onnistunut. Täällä on vähän peltoja. Niistäkin iso osa metsitettiin jo 1990-luvun alkupuolella, Karvinen muistelee. Kiteen maatalousopistossa agrologiksi opiskellut Karvinen päätti sinnitellä. Hän etsi uusia tulonlähteitä tilanpidon tueksi. Polvijärvellä järjestettiin kurssi taimien pientuotantoon. Meitä oli siellä toistakymmentä. Nyt taidan olla joukosta ainoa, joka edelleen kasvattaa taimia. Iso kuusipaakku ykköstuote Suomessa on arviolta parikymmentä paikallista taimituottajaa, jotka kasvattavat enintään pari miljoonaa tainta vuosittain. Kaikkiaan pientarhoilla tuotetaan runsaat kymmenen prosenttia Suomessa vuosittain istutettavista reilusta 150 miljoonasta metsäpuun taimesta. Aloitin varovasti. Ensimmäisinä vuosina kasvatin muutamia kymmeniä tuhansia rauduskoivun taimia ja vähän visaa. Niillä oli silloin kysyntää pellonmetsityksillä. Muutaman vuoden kuluttua tarhan tuotantosuunta piti kääntää kuuselle. Peltojen metsitykset vähenivät 2000-luvun alussa ja uudistamisessa alkoi kuusen valtakausi. Nykyisin Karvinen tuottaa vuosittain reilut 150 000 tainta, pääosin isoja kuusen paakkutaimia. Lisäksi kasvussa on pieni määrä koivun ja lehtikuusen taimia. Takavuosina hän kasvatti myös tervalepän taimia. Niistä muistona on istutuslepikko omassa metsässä. Koivuntaimien kysyntä näyttää viriä- 8 MAKASIINI 3 2015 Lehtikuusi on Karvisen mukaan kiinnostava puulaji: Se kasvaa metrin pituutta ja kaksi senttiä paksuutta vuodessa. vän uudelleen. Osa metsänomistajista lienee kyllästynyt istuttamaan kuusta joka paikkaan. Kirjanpainajatuhotkin saattavat pelottaa. Varma myyntivaltti Karvinen myy pääosan taimistaan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon välittämänä lähiseudun metsänomistajille. Pohjois-Karjalan puolelle hän myy taimia myös suoraan metsänomistajille. Viime vuonna Karvinen joutui markkinoimaan kuusentaimensa itse, koska yhdistyksellä oli laarit täynnä isojen tarhojen taimia. Aluksi vähän huolestutti, mutta menekki oli yllättävän hyvää. Osalle isoista metsänomistajista meni suuriakin taimieriä. Lopulta jo melkein toivoin, että kukaan ei enää soittaisi ja kyselisi taimia. Hän vakuuttaa, että pienellä tuottajalla on tilaa markkinoilla, vaikka isot taimiyhtiöt kilpailevat raivokkaasti eikä taimien hinta ole noussut vuosiin. Pärjäämiseen Karvisella on yksinkertai- Savonrannalla on vain vähän peltoja ja niistäkin iso osa metsitettiin jo 1990-luvulla. Taimitarha sopi hyvin tukielinkeinoksi pientilalle, Hannu Karvinen pohtii.

Aloitin varovasti. Ensimmäisinä vuosina kasvatin muutamia kymmeniä tuhansia rauduskoivun taimia ja vähän visaa. Savonranta Omalla taimitarhalla kasvaneet tervalepät viihtyvät vetisellä peltomaalla. MAKASIINI 3 2015 3464_.indd 9 9 01/04/15 18:27

METSÄNOMISTAJA Hannu Karvisen mukaan isokin taimi lähtee nopeasti kasvuun, kunhan kasvatuspaakku on riittävän tilava. Parikymmentä senttiä maan sisään ulottuva peltiaita pitää myyrät pois taimistosta. nen, varma resepti. Hän tuottaa taimia, joita metsänomistajat haluavat istuttaa. Maat ovat täällä reheviä. Isännät tykkäävät vankoista kuusentaimista. Ne pärjäävät heinikossa. Isokin taimi lähtee nopeasti kasvuun, kun paakku on niin tilava, etteivät juuret kierry sykkyrälle. Laatu on hänen toinen valttinsa. Sutta ei lähde asiakkaille, kun kasvattaja lajittelee ja pakkaa taimet omin käsin. Minulta saa samaan hintaan pikkuisen parempaa tavaraa kuin isoilta tuottajilta. Lisäksi pystyn toimittamaan taimia sitä mukaa, kun istutukset etenevät. Näin taimet eivät joudu viikkokaupalla odottamaan laatikoissa ennen istuttamista. Karvisella on käytössään yksi muovihuone. Toista varten ovat kaaret pellon reunassa pystytystä odottamassa, mutta lopullista investointipäätöstä ei vielä ole tehty. Ostin kaaret lopetetun taimitarhan jäämistöstä. En ole kuitenkaan arvannut laittaa toista muovihuonetta tuotantoon, koska taimien menekistä ei ole ollut varmuutta. Savo-Karjalan taimimarkkinoilla saattaa lähiaikoina avautua lisää tilaa pientuottajalle, kun valtion omistama Fin Forelia lopettaa Kerimäen, Tuusniemen ja Tohmajärven taimitarhat. Haastattelua seuraavana päivänä sain Karviselta sähköpostia: Tänään sain myytyä loputkin tälle keväälle valmistuvat kuusentaimet. Kevät on siis Savonrannalla ihan mallillaan. Keväällä kiireitä Vapun alla Hannu Karvinen virittelee ensi 10 MAKASIINI 3 2015 töikseen kasvihuoneen muovit talviteloilta paikalleen. Samoihin aikoihin pitää aloittaa istutuksille lähetettävien taimien suojaaminen tukkimiehentäiltä. Myös koivun ja kuusen kylvösesonki alkaa. Työhuipun loiventamiseksi muoviset paakkulokerikot on täytetty turpeella jo syksyllä. Kylvän jokaiseen paakkuun yhden tai kaksi siementä. Näin voin täydentää tyhjäksi jäävät paakut siirtämällä taimia paakuista joihin on itänyt kaksi tainta. Hän ostaa kuusen ja lehtikuusen siemenet Siemen Forelialta. Koivun siemenet tulevat Luonnonvarakeskukselta Haapastensyrjästä. Kasvatan kaikki kuuset ja koivut jalostetuista siemenalkuperistä. Parhaat koivulajikkeet kasvavat jopa 30 prosenttia maatiaispuita nopeammin ja tuottavat laadukkaampaa puuta. Kuusella jalostushyöty on noin kymmenen prosenttia. Metsään lähtevät taimet Karvinen pakkaa muovipusseihin. Yhdistyksen neuvojat noutavat pääosan taimista. Jatkossa toimitukset siirtynevät enenevästi minun hoidettavakseni. Se keventää neuvojien työtaakkaa ja säästää yhdistyksen kuluja. Pääosa Karvisenkin taimista istutetaan keväällä ja alkukesästä. Mies itse kannustaa ihmisiä syysistutuksiin. Taimet lopettavat pituus- ja paksuuskasvunsa jo kesällä, mutta juuristo kasvaa lokakuulle asti. Taimi ehtii juurtua ennen talvea ja on valmiina kasvuun keväällä. Maaliskuun puolivälissä melkoinen osa avomaalla talvehtineista taimista pilkisti jo lumen alta. Osa oli maallikon silmin katsoen pahannäköisesti laossa lumen alla. Lako ei tuottajaa huoleta. Lumesta paljastuneet taimet sen sijaan ovat keväällä vaarassa kuivua. Vesi uhkaa loppua versosta, kun auringon lämmittämät neulaset alkavat haihduttaa, mutta juuripaakku on vielä jäässä. Kuivumisen estämiseksi sadetan taimikenttää. Taimet ovat suojassa, vaikka kasteluvesi jäätyisi kuoreksi niiden ympärille. Vieressä oleva Saimaa, tai tarkalleen ottaen Orivesi, on ehtymätön kasteluveden lähde. Lisäksi iso järviallas luo otolliset kasvuolosuhteet taimitarhalle. Pienilmasto pysyy leutona pitkälle syksyyn. Laatumetsää omista taimista Karvisen työvuosi jakautuu kolmeen. Keväällä kiirehditään taimien kanssa. Kesä kuluu peltoja viljellen. Lokakuussa, kun peltotyöt on tehty, mies lähtee metsätöihin. Metsäala on vuosien saatossa kasvanut noin sataan hehtaariin. Olen ostanut lisää metsiä Liperin puolelta. Meilläpäin sopivia palstoja ei ole ollut sopuhintaan saatavilla. Karvinen tukeutuu metsänhoidossa yhdistyksen apuun. Savonrannalla yhdistyksen nimi on muuttunut taajaan. Kun aloitin, meillä oli oma Savonrannan yhdistys. Ensin se sulautui Kerimäkeen. Sitten liityttiin Itä-Savon yhdistykseen. Tämän vuoden alusta siirryimme osaksi maakunnallista Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savoa. Savonrannan yhdistyksen aikana Karvinen oli valtuustossa.

113x297_final3.pdf Sen jälkeen järkeilin, että taimien tuottajana olen jäävi valvomaan metsänomistajien etua. Metsänhoitotöiden lisäksi mies tekee nuorten metsien hakkuut itse. Hän esittelee ylpeänä alkutalven harvennusleimikkoaan. Se on 90-luvun puolivälissä osin itse kasvatetuilla taimilla istutettua, melkoisen monimuotoista kasvatusmetsää. Puustossa on raudusta, visakoivikkoa ja huimasti kasvanutta lehtikuusikkoa. Kokenut oman metsänsä hoitaja ja metsätaitokisailija sai syksyllä savottaa aloitellessaan opetella uusia konsteja. Visakoivikon harventamisessa asiat piti ajatella kokonaan uudelleen. Yleensähän suurimmat puut jätetään ja alle jääneet kaadetaan. Nyt tilanne oli päinvastainen: isot visautumattomat koivut piti kaataa. Rankapuuta kertyi roima pino. Kaikki korjattu meni energiapuukasaan. Kuten Karvosen kasvattamat taimetkin, myös ne päätyvät käytettäväksi lähitienoolla. Hän sai myytyä puut naapurissa toimivalle lämpöyrittäjälle. Hain tälle kuviolle kemeratukea jo taimikonhoitovaiheessa. Näin energiapuulle tarjolla oleva seitsemän euroa kuutiolta jäi nyt saamatta. Sain silti tienvarsihintaa melkein saman kuin kuitupuusta. Lisäksi my ytävää kertyy runsaammin. Esimerkiksi lehtikuuset eivät kelpaisi kuitupuuksi. Tälle keväälle Karvisella on vireillä vielä toinen savotta. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun on määrä tulla harventamaan varttunut, kertaalleen harvennettu kasvatusmetsäkuvio. Yhdistyksellä on parrukauppa Sahakuution Kerimäen sahan kanssa. Parruksi kelpaa suunnilleen kuitupuun mitat täyttävä mänty, mutta kantohinta on reilusti parempi. Se parantaa harvennusten kannattavuutta. Kuitupuun kaupaksi saaminenkin on viime aikoina ollut lievästi sanoen vaikeaa Savonrannalla kuten muuallakin Suomessa. Kuopion sellutehdashanke luo ainakin pientä toivoa. Puuta ainakin riittäisi yhdelle sellutehtaalle. Lokakuussa, kun peltotyöt on tehty, mies lähtee metsätöihin. 3464_.indd 11 1 25.3.2015 13.47 C M Y CM MY CY CMY K 01/04/15 18:27

markkinat mikko riikilä PTT: Hinnat pysyvät ennallaan Vaikka puun käytön ei tänä vuonna odoteta kasvavan, metsätalouden näkymät ovat hyvät, PTT:n Paula Horne ennakoi. Hannu Jauhiainen Hyvän viime vuoden jälkeen vedetään vähän henkeä tulevaa kasvua odotellessa, Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne luonnehtii kuluvan vuoden näkymiä. Vaikka metsätalous on saanut paljon myönteistä julkisuutta uusien investointihankkeiden ja innovaatioiden ansiosta, niiden vaikutus ei vielä näy käytännön metsätaloudessa. Metsätaloutta painaa Hornen mukaan alas kotimaan heikko taloustilanne ja siitä seuraava metsätalouden tuotteiden huono kysyntä. Vientimarkkinoillakaan ei suurta muutosta ole odotettavissa. Koivulla parhaat näkymät PTT ennusteen mukaan puun hinta pysyy kuluvana vuonna suurin piirtein viime vuoden tasolla. Kuusen hintakehitys voi 16 MAKASIINI 3 2015 olla mäntyä heikompaa. Koivutukin näkymät ovat parhaat ja hintataso voi hieman nousta. Kuitupuiden hintoihin ei ole tulossa juuri muutoksia. Puun tuonnissakaan ei arvioida tapahtuvan suuria muutoksia, tuonti painottuu edelleen koivukuituun. Metsänomistajien saamat kantorahatulot saattavat kokonaisuutena hieman supistua tänä vuonna. Ensi vuonna olisi sen sijaan odotettavissa pientä parannusta. Puun hintojen junnaaminen selittyy sillä, että metsäteollisuuden puun käyttö ei tänä vuonna lisäänny. Puuta tarvittaneen viimevuotiset 56 miljoonaa kuutiometriä. Ensi vuonna kysyntä hieman kasvaa. Vientimarkkinoilla paperin alamäki jatkuu, mutta vastapainoksi kartongin viennin kasvu jatkuu. Myös sellun vientimäärien uskotaan kasvavan. Vientihinnoissa on vastaava kehitys. Tämä vuosi menee kasvua odotellessa, Paula Horne arvio. Sahatavaran vienti supistuu hieman. Yleiskuva on Hornen mukaan kuitenkin metsänomistajien kannalta myönteinen. Viime vuosi oli hyvä ja samalla hyvällä tasolla jatketaan tänäkin vuonna. Metsätalouden näkymät ovat hyvät, etenkin jos lukuja verrataan 2000-luvun keskimääräiseen kehitykseen. Myyntiaikeet vähenivät Myös metsänomistajien odotukset tulevan vuoden puukauppatilanteesta ovat maltilliset. kimmo brandt/com.pic MTK:n Metsätutka-kyselyn mukaan suurin osa metsänomistajista arvelee hintatason säilyvän ennallaan tai ei osaa ottaa asiaan kantaa. Noin viidennes uskoo hintatason lievään nousuun ja vajaa viidennes arvioi, että hintataso laskee hieman. Tuntuvaan hinnannousuun ei metsänomistajien keskuudessa uskota lainkaan. Kyselyn luvut ovat suurin piirtein samaa tasoa vuoden 2014 kyselyn tulosten kanssa. Puun hinnannousuun uskovien määrä on kuitenkin hieman vähentynyt. Myös metsänomistajien puunmyyntiaikomuksissa on kyselyn mukaan tapahtumassa muutos. Varmasti tai luultavasti puuta myyvien osuus on hieman laskenut vuodesta 2014, mutta on kuitenkin suurempi kuin vuosien 2009 2013 kyselyissä. Puuta aikoo myydä tämän vuoden aikana noin neljännes metsänomistajista. Vajaa puolet metsänomistajista ilmoittaa, että ei varmasti myy puuta tämän vuoden aikana. Määrä on edellisvuosien tasoa.

Raakapuun kantohinnat huhtikuussa viikolla 13 nousussa laskussa Koko maa Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 54,99 54,22 41,91 15,89 16,88 15,47 Uudistushakkuu 56,50 55,08 43,28 17,30 17,95 16,93 Harvennushakkuu 48,60 47,87 37,94 14,70 14,93 14,31 Ensiharvennus 45,25 45,41 33,62 14,40 13,99 13,48 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 54,88 54,78 40,06 15,59 17,39 15,68 Uudistushakkuu 56,39 55,49 41,06 16,62 18,36 16,78 Harvennushakkuu 50,09 50,07... 14,92 15,22 14,85 Ensiharvennus 46,31 46,93... 14,72 15,09 14,42 Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 55,59 54,48 41,51 15,83 17,36 16,03 Uudistushakkuu 57,21 55,36 43,37 17,16 18,39 17,59 Harvennushakkuu 48,27 48,09... 14,74 15,40 14,30 Ensiharvennus 45,84 45,82... 15,13 14,37 14,21 Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 53,77 52,59 41,73 15,28 15,82 14,68 Uudistushakkuu 55,43 53,73 43,40 16,98 17,50 16,87 Harvennushakkuu 47,37 46,29... 14,64 14,66 14,12 Ensiharvennus 44,77 42,83... 13,04 10,30 11,96 Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 56,92 54,84 43,73 15,86 16,76 15,49 Uudistushakkuu 58,17 55,71 44,90 17,33 18,00 17,36 Harvennushakkuu 49,38 46,94 38,15 15,05 14,82 14,54 Ensiharvennus 45,21 45,17... 13,44 14,14 12,86 Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 55,34 53,70... 16,61 16,99 16,58 Uudistushakkuu 56,72 54,40... 18,33 17,48 17,74 Harvennushakkuu 47,92...... 14,75 14,67 14,40 Ensiharvennus 46,07... 14,87... 15,00 Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 52,26 51,28 16,12 14,39 15,02 Uudistushakkuu 53,69 52,63 17,32 14,71 15,75 Harvennushakkuu 45,35... 13,68... 12,93 Ensiharvennus...... 14,47... 13,61 Lappi Tukkipuu Kuitupuu Kaikki yhteensä 45,95 43,72 16,63 13,07 Uudistushakkuu 47,30 44,09 17,44 13,58 Harvennushakkuu...... 12,35... Ensiharvennus 41,58 16,13... Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 2014 2015 1 500 000 1 200 000 Kantohintojen kehitys Euroa m3 60 50 40 30 20 10 2010 0 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 52 2011 2012 2013 2014 2015 Puutavaralajien kantohintaindeksit 105 100 900000 600000 110 300000 95 90 85 1/2014 2/2015 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Indeksi kertoo muutoksista Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Luonnonvarakeskuksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksin laskennassa erityyppisten leimikoiden uudistus, harvennus ja ensiharvennus osuudet pidetään samoina, mitkä ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut 10 prosenttia joulukuusta 2010. MAKASIINI 3 2015 17