BIOTUOTESEMINAARI Jyväskylä 19.1.2015 1
Biotuoteseminaarin ohjelma 10.00-10.15 Kohti biotuotetehdasta, toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Oy 10.15-10.40 Uudet prosessit ja biotuotteet, tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Oy 10.40-11.00 Sellutehtaan ympärille rakentuvat ekosysteemit, professori Juha-Antti Lamberg, Jyväskylän yliopisto 11.00-11.20 Sellupohjaiset biokomposiitit, projektipäällikkö Timo Ture, Elastopoli Oy 11.20-11.40 Tuhkan hyötykäyttö, talouspäällikkö Allan Snellman, FA Forest Oy Kommenttipuheenvuoro: Mikko Välikoski, Metsä Forest 11.40-12.00 Keskustelua 12.00- Lounas 2
KOHTI BIOTUOTETEHDASTA Ilkka Hämälä 3
- osa Metsä Groupia 4
n virstanpylväitä 2012 Metsä-Botniasta tulee, Itochusta n omistajia 1973 Oy Metsä-Botnia Ab perustetaan 1977 Selluntuotanto alkaa Kaskisissa ja Äänekoskella 1985 1991 Kemi Oy fuusioidaan Metsä-Botniaan 1995 Botnia Pulps myyntiorganisaatio aloittaa 1996 Metsä-Rauman sellutehdas käynnistyy 1997 Metsä-Sellu Oy:n ja Joutseno Pulpin liiketoiminnot yhdistetään Metsä-Botniaan 2001 Joutsenon tehtaan uudelleenrakentaminen päättyy 2006 Svir Timberin saha käynnistyy 2007 Uruguayn sellutehdas käynnistyy 2009 Selluntuotanto loppuu Kaskisissa ja Uruguayn tehdas divestoidaan 2012 voittaa Suomen laatupalkintokilpailun 2013 Uusi polysulfidia käyttävä keittoprosessi Joutsenoon 2013 Botnia Nordic+ -selluille laatuinnovaatiopalkinto 2014 Äänekosken biotuotetehdashanke julkaistaan 1970-1980-LUKU 1990-LUKU 2000-2009 2010-LUKU 5
Biotuotetehdas enemmän kuin sellutehdas Tavoitteena sellutehtaiden kilpailukyvyn parantaminen Raaka-aine ja sivuvirrat hyödynnetään tuotteina ja bioenergiana mahdollisimman tehokkaasti Tehdas ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita KUITUPUU Laiteratkaisuissa korostetaan energiatehokkuutta Kilpailukykyinen biotuotetehdas luo ytimen monipuoliselle liiketoimintaekosysteemille, jolla on merkittävä vaikutus Suomen kansantaloudessa sekä bioenergian tuottajana ja mahdollistajana SELLU 6
Äänekosken biotuotetehtaan aikataulu VUOSI 2014 2015 2016 2017 2018 KUUKAUSI 5 1 9 5 8 6 Esisuunnittelu, YVA- ja ympäristölupaprosessi alkavat Päälaiteasennukset Investointipäätös Tehtaan käynnistäminen Esisuunnittelu ja ympäristölupa valmis Maarakennus, päälaitekaupat Tehtaan koekäyttö Tehdas nimellistuotannossa EDELLYTYKSENÄ INVESTOINTIPÄÄTÖS: Esisuunnittelu on edennyt aikataulussaan. Uusien prosessien ja biotuotteiden kehitys on jo käynnissä. Ensimmäisiä päätöksiä näiden osalta tehdään pääinvestointipäätöksen yhteydessä. Kehitystyö jatkuu tehtaan koko elinkaaren ajan. 7
Kevät 2015 on päätöksenteon aikaa Tavoitteena tehdä mahdollinen investointipäätös keväällä 2015 Hankkeen valmistelu on edennyt suunnitelmien mukaisesti Vanhojen rakennusten purku aloitettu tehdasalueella Satamavalinta tehty Ympäristölupa tammikuun aikana Päälaitteiden osalta tekninen konsepti lukittu Uudet prosessit ja biotuotteet toteutuvat vaiheittain Tehdasalueella aluksi rajallisesti tilaa ekosysteemin uusille kumppaneille Päätöksiä uusista prosesseista ja tuotteista pääinvestointipäätöksen jälkeen Kehityspolut johtavat aikanaan mahdollisiin päätöksiin uusien tuotteiden valmistamisesta 8
UUDET PROSESSIT JA BIOTUOTTEET Niklas von Weymarn 9
KANSANTALOUDELLISIA NÄKÖKULMIA 10
Puunjalostuksen monitahoinen ekosysteemi olemassa jo nyt SUOMEN BIOTALOUS ÄÄNEKOSKI LÄHIEKOSYSTEEMI BIOENERGIAA CO2 HYÖDYNT. MÄNTYÖLJYN JATKOJALOSTUS KAUPUNKI LÄHITEOLLISUUS SELLUN JATKOJALOSTUS Metsänhoidon, puunhankinnan, sahojen ja sellutehtaiden muodostama symbioosi on ainutlaatuinen kilpailutekijä Suomelle Toimiva symbioosi luo vastaavasti ympärilleen monipuolisen liiketoimintaekosysteemin Suomen biotalous v. 2011*: Tuotos n. 61 miljardia EUR, 16 % kansantaloudesta 13 % työllisistä ja 26 % viennin arvosta 11 * Suomen biotalousstrategia, 2014 / Tilastokeskus
Biotalous keskiössä, fossiilitalous heräämässä henkiin Öljynjalostuksen ja fossiilitalouden Buumi kiihtyy Internet, metsäteollisuuden kasvu Suomessa taittuu Suomen teollisuuden painopisteiksi biotalous, cleantech ja digitalisaatio n. 1900 n. 1950 n. 2000 2014 Metsäteollisuuden viennin arvo 14 Miljardi EUR 12 10 8 6 4 YK:n High-level Panel on Global Sustainability vuonna 2012: Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50% nykyistä enemmän ruokaa, 45% enemmän energiaa ja 30% enemmän vettä kaikki tämä aikana, jolloin planeettamme äärirajoja koetellaan oikein kunnolla. 2 12 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Suomen tulli
Biotalous Suomen tukijalka myös tulevaisuudessa SUOMEN BIOTALOUS UUSI MÄNTYÖLJYN JATKOJALOSTUS UUSI Suomella on edellytykset edelleen kehittää em. ekosysteemiä ÄÄNEKOSKI LÄHIEKOSYSTEEMI BIOENERGIAA KAUPUNKI LÄHITEOLLISUUS UUSI Myönteisellä kehityksellä olisi merkittävät kansantaloudelliset vaikutukset CO2 HYÖDYNT. SELLUN JATKOJALOSTUS 13
METSÄ FIBREN NÄKÖKULMIA 14
Äänekosken biotuotetehdas pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava tehdas - Vuonna 2013 muiden biotuotteiden kuin sellun osuus n liikevaihdosta oli yli 10 % Merkittävä vaikutus yhtiön kilpailukykyyn - Äänekosken biotuotetehtaan arvioituja myyntivolyymejä: - 950 GWh/v kiinteitä biopolttoaineita - 46 000 t/v mäntyöljyä - 3 200 t/v tärpättiä - 1 TWh/v biosähköä - 520 GWh/v prosessihöyryä - 70 GWh/v kaukolämpöä 15
Maailman tehokkain soodakattila 5 Höyryä/kuiva-aine (kg/kg) 4,5 4 3,5 Vaihteluväli 3 2,5 1990-luvun toimitukset 2000-luvun toimitukset Biotuotetehdas 16
Biosähkön valmistuksen maksimointi - Biotuotetehtaan biosähkönkehitys kokonaisuudessaan noin 2 TWh/v - Sähkönkehityksestä noin 1 TWh/v menee myyntiin - Loviisan ydinvoimalaitos tuotti vuonna 2014 sähköä yhteensä noin 8 TWh (Loviisassa kaksi samankokoista yksikköä)* - Biotuotetehdas tuottaa noin puolet yhden Loviisan ydinvoimalaitoksen yksikön tuotantomäärästä 17 * www.fortum.fi
METSÄ FIBREN KEHITYSPOLKUJA 18
Tuotekaasua kuoresta ja lietteestä tehtaan biopolttoaineeksi KUITUPUU LIETTEET SELLU 19
Tuotekaasua kuoresta ja lietteistä - Vuonna 2012 investoi kuoren kaasutukseen Joutsenon tehtaalla - Biotuotetehtaan konseptissa on selvitetty saman teknologian soveltamista (noin kaksinkertainen ylösskaalaus) - Tuotekaasu toimii biotuotetehtaan meesauunin pääpolttoaineena, joka vastaavasti mahdollistaa tehtaan irtautumisen kokonaan fossiilisesta energiasta - Valmistettu tuotekaasu korvaa 45 000 t raskasta polttoöljyä/v - selvittää uudenlaisen polttoaineseoksen soveltamista biotuotetehtaassa (kuoren lisäksi lietteitä, pikiöljyä, metanolia, jne.) 20
Tuotekaasua kuoresta ja lietteestä tehtaan biopolttoaineeksi Rikkihappoa ja metanolia kemikaaleina tehtaan käyttöön KUITUPUU LIETTEET SELLU 21
Rikkihappoa hajukaasuista - on perehtymässä uuteen konseptiin, jossa biotuotetehtaassa hajukaasut kerätään ja niistä valmistetaan rikkihappoa, sen sijaan että ne, tyypilliseen tapaan, hävitettäisiin polttamalla - Rikkihappo on biotuotetehtaan käyttämä kemikaali, jota tarvitaan mm. mäntyöljyn valmistuksessa - Laitos tuottaa 13 000..18 000 t/v rikkihappoa, joka vastaa 65..100 % tehtaan ostorikkihappotarpeesta - Konseptissa syntyy myös metanolia, joka on lähtöpiste monelle jalostuspolulle, mutta myös biopolttoaine 22
Tuotekaasua kuoresta ja lietteestä tehtaan biopolttoaineeksi Rikkihappoa ja metanolia kemikaaleina tehtaan käyttöön Uusia biotuotteita KUITUPUU LIETTEET Biokaasua liikenteen ja tehtaan polttoaineeksi SELLU 23
Biokaasua lietteistä - on pilotoinnut konseptia, jossa lietteet kerätään, konsentroidaan ja mädätetään biokaasuksi - Biokaasu voidaan polttaa biopolttoaineena meesauunissa tai myydä liikenteen biopolttoaineena - Mädätyksen kiintoainejäännös on helposti kuivattava kiinteä biopolttoaine - Ratkaisulla voidaan estää vierasaineiden päätyminen takaisin sellutehtaan prosesseihin 24
Tuotekaasua kuoresta ja lietteestä tehtaan biopolttoaineeksi Rikkihappoa ja metanolia kemikaaleina tehtaan käyttöön Uusia biotuotteita KUITUPUU LIETTEET Biokaasua liikenteen ja tehtaan polttoaineeksi SELLU Lannoitteita ja maanrakennusmateriaalia Uusia tekstiilikuituja 25
Uusia tekstiilikuituja sellusta - on kehittänyt uutta valmistusteknologiaa vuodesta 2009 alkaen - Kehitys jatkuu FIBIC Oy:n 2014 alkaneessa ACel-ohjelmassa - ja Itochu ovat solmineet joulukuussa 2014 kumppanuussopimuksen kehitysyhteistyöstä Kuva: FIBIC Oy 26
Uusia biopolttoaineita kuoresta, purusta ja metsähakkeesta Tuotekaasua kuoresta ja lietteestä tehtaan biopolttoaineeksi Rikkihappoa ja metanolia kemikaaleina tehtaan käyttöön Uusia biotuotteita KUITUPUU LIETTEET Biokaasua liikenteen ja tehtaan polttoaineeksi SELLU Biokomposiitteja Lannoitteita ja maanrakennusmateriaalia Uusia tekstiilikuituja 27
Uusia biopolttoaineita kuoresta, purusta ja metsähakkeesta - seuraa useita mahdollisia teknologiapolkuja, mm. näitä: - Käymisteitse bioetanolia - Pyrolyysiä soveltaen nestemäisiä biopolttoaineita - Kaasuttamalla nestemäisiä tai kaasumaisia biopolttoaineita - Hiiltämällä biohiiltä - Biomassojen kuivaukseen voidaan hyödyntää biotuotetehtaan sekundäärilämpöjä - Nykyistä arvokkaampi käyttö kuorelle ja purulle - Haasteena ylimääräisen metsähakkeen kuljettaminen tehdasalueelle ja tuotteiden kuljettaminen markkinoille 28
Uusia biopolttoaineita kuoresta, purusta ja metsähakkeesta Tuotekaasua kuoresta ja lietteestä tehtaan biopolttoaineeksi Rikkihappoa ja metanolia kemikaaleina tehtaan käyttöön Uusia biotuotteita KUITUPUU LIETTEET Biokaasua liikenteen ja tehtaan polttoaineeksi SELLU Biokomposiitteja Lannoitteita ja maanrakennusmateriaalia Uusia tekstiilikuituja 29
Suomesta biotalouden kärkimaa - Sellun ja muiden biotuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa - Suomella hyvät edellytykset nousta uuden biotalouden kärkimaiden joukkoon - Ekosysteemit avainasemassa - Kärkimaaksi pääsy edellyttää yhteen hiileen puhaltamista ja osittain uudenlaisia toimintatapoja 30