Kolmas esimerkki on huhtikuinen Kiilopään ylitys suksilla auringon paistaessa. Tunturin laen autius tuo omanlaisensa vapauden tunteen.

Transkriptio

1 Tässä kirjeessä Peejiin palsta 70-vuotisjuhla Vuoden 2015 tapahtumia Biotuotteita metsästä Kirjaesittely Yhteystiedot Puheenjohtaja: Kari Nieminen puh Sihteeri: Petteri Ojarinta puh Verkkosivut: oitajat.yhdistysavain.fi/ Peejiin palsta Olen aika monesti kokenut luonnossa erilaisia onnen ja vapauden hetkiä. Yksi niistä on syysaamu yksin suurella avosuolla, kun pimeys poistuu ja aurinko nousee. Aamusumu haihtuu yläilmoihin auringon lämmössä, hämähäkin seittien pisarat kuivuvat ja teeret alkavat laulunsa. Luonto herää monin tavoin. Toinen on snorklausmuisto Punaiselta mereltä. Lähdimme uimaan aavalla merellä olevasta laivasta tyyneen veteen. Kun maskin painoi pinnan alle, avautui silmien edessä uskomaton korallien ja kalojen värikäs monimuotoisuus. Niillä seuduilla rannalla ei paljon biodiversiteettiä ole, kun maa on pelkkää kuivaa hiekkaa. Kolmas esimerkki on huhtikuinen Kiilopään ylitys suksilla auringon paistaessa. Tunturin laen autius tuo omanlaisensa vapauden tunteen. Olen sekä töissä että harrastuksissa ollut paljon ihmisten kanssa, mutta jotkut yksin koetut hetket olen tuntenut ainutlaatuisiksi ja tarpeellisiksi. Metsä on luonnollisesti ollut merkityksellinen ympäristö sekä työlle että harrastuksille. Minun kaksivuotiskauteni yhdistyksen puheenjohtajana päättyy vuoden vaihtuessa ja uutena puheenjohtajana jatkaa Tapio Nummi Porista. Kiitän hallituksen jäseniä aktiivisesta toiminnasta ja toivon, että yhdistyksen toiminta jatkuu vireänä sekä nuoriakin jäseniä kiinnostavana. Turussa Antin päivänä 2015, Kari 1

2 Länsi-Suomen metsänhoitajien 70-vuotisjuhla Länsi-Suomen metsänhoitajien 70-vuotista toimintaa juhlittiin Turun Upseerikerholla lauantaina Tervetulotoivotuksen yhteydessä muistelin hieman yhdistyksen ja sen edeltäjien toiminnan muotoja ja tarkoitusta. Juhlapuheen piti metsänhoitaja Pertti Huitu, jolla on pitkä kokemus Suomen ulkomaankaupan edistämisestä. Juhlassa syötiin maukas ateria ja sen jälkeen nähtiin Logomossa Tamara Lundin elämästä kertova musiikkinäytelmä. Paikalla oli 34 henkilöä. Metsänhoitajaliiton edustajana juhlassa oli valtuuston puheenjohtaja Jaakko Kittamaa. Sekä Lounais-Suomen metsänhoitajat että Satakunnan metsänhoitajat perustettiin vuonna Länsi-Suomen metsänhoitajat syntyi vuoden 2009 alusta, kun edellä mainitut yhdistykset liittyivät yhteen. Jäseniä on enimmillään ollut 130 henkilöä. Nykyinen jäsenmäärä on noin 80 metsänhoitajaa. Sekä vanhojen että uusien sääntöjen mukaan yhdistys toimii alueensa jäsenten yhdyssiteenä sekä metsätalouden kaikinpuoliseksi edistämiseksi ja ammattitaidon parantamiseksi. Alun perin säännöissä mainittu varsinainen edunvalvonta on nykyään metsänhoitajaliiton ja sen toimialayhdistysten tehtävänä. Viime vuosina käytännön toiminta on ollut lähinnä jäsenten keskeistä, mutta sitä olisi sääntöjen mukaan mahdollista laajentaa enemmän ulospäin suuntautuvaksi. Ammatilliset retkeilyt ja tutustumiskäynnit ovat aina olleet keskeinen toimintamuoto. Metsänhoitajat ovat todellista retkeilyjoukkoa, jota säätkään eivät pelota. Retkiä on tehty myös ulkomaille. Perheitäkään ei ole unohdettu, vaan on järjestetty ulkoilutapahtumia, kulttuuriretkiä ja pikkujouluja myös lapsille sopivina. Aika ajoin on järjestetty valokuvauskilpailuja, perinnekeruukilpailuja ja istutustapahtumia. Yhteistyö metsämiesten eli nykyään Lännen Metsätaito ry:n kanssa on ollut vilkasta. Metsäurheilussa on oltu väkevästi mukana sekä kilpailujen järjestäjänä että kilpailijoina. Valitettavasti nuorten keskuudessa eri urheilulajien välinen kilpailu on kovempaa kuin aiemmin. Metsänhoitajien Rouvilla oli vuodesta 1947 lähtien oma valtakunnallinen yhdistyksensä, joka lopetti toimintansa vuonna Alkuaikoina yhdistys auttoi taloudellisesti metsänhoitajien perheitä. 2

3 Pertti Huitu totesi juhlapuheessaan, että Suomi tunnetaan maailmalla metsistään, koska koko metsäklusteri on Suomessa niin vahva. Vuonna 2013 on tavoitteeksi metsäklusterityössä asetettu tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä. Se onnistuu ainoastaan uutta tuotantoa luomalla, koska vanhoilla tavoilla ei muuttuvassa maailmassa menesty. Lupaavia tuloksia onkin saatu muun muassa puun ja muiden materiaalien yhdistelmistä, joista osa on jo tuotannossa. Myös puurakentaminen etenee yhä suurempiin rakennuksiin. Muun muassa Kiinassa ja Intiassa on puulle ja puuperäisille tuotteille paljon mahdollisuuksia. Paperin kulutus on näissä maissa vielä hyvin vähäistä verrattuna Eurooppaan. Kiinassa puu on suosiossa ja Kiina onkin eräs vihreän rakentamisen edelläkävijämaa. Suomalaiset suuryritykset ovatkin jo mukana kaukoidän teollisuuden modernisoinnissa. Metsänhoitajaliiton valtuuston puheenjohtaja Jaakko Kittamaa antoi juhlassa metsänhoitajaliiton standaarin Timo Viinamäelle. Timo on toiminut Satakunnan metsänhoitajien puheenjohtajana, metsänhoitajaliiton valtuuston jäsenenä ja Yksityismetsätalouden metsänhoitajien hallituksen jäsenenä. Hän on töissä A.Ahlström Oy:n metsätalous- ja maankäyttöpäällikkönä. Varsinais-Suomen metsätalouden historiakirja Metsät peltojen lomassa luovutettiin Heikki Kaukolle, Pertti Huidulle ja Jaakko Kittamaalle. Heikki Kauko on sotaveteraani ja oli läsnä jo Satakunnan metsänhoitajien 5-vuotisjuhlassa vuonna Hän on edelleen Länsi-Suomen metsänhoitajien aktiivinen jäsen. Kari Nieminen 3 Kuvat: Terhi Ajosenpää, Kari Nieminen

4 Muita vuoden 2015 tapahtumia Syyskokous Turussa Syyskokous pidettiin 70-vuotisjuhlan yhteydessä Turussa Jäseniä ja puolisoita oli paikalla 34 henkilöä. Yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Tapio Nummi Porista ja uudeksi hallituksen jäseneksi Maija-Liisa Perävainion tilalle Markus Nissinen. Hallituksen jäseninä jatkavat Terhi Ajosenpää, Antti Impola, Petteri Ojarinta, Risto Tapani ja Janne Uitamo. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen mukaiset asiat. Vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa on tilaisuuksia kevät- ja syyskokousten yhteydessä sekä kesäretki. Lisätietoja tulevasta toiminnasta sekä uusien hallituslaisten esittely on kevään jäsenkirjeestä. Hallitus ottaa mielellään vastaan jäsenistön ideoita toiminnan kehittämisessä. Kesäretki Sastamalassa Kesäretki tehtiin Sastamalaan Osanottajia oli 17 henkilöä, joista yksi Hämeen metsänhoitajista. Vammalassa on tehty vaneria vuodesta 1951 lähtien. Tehdas on nyt latvialaisessa omistuksessa nimellä Riga Wood Finland. Tehdasta ja sen tuotantoa esittelivät tehtaanjohtaja Jaakko Aarniveräjä, hallituksen puheenjohtaja Ilkka Heikkilä ja metsäpäällikkö Timo Uotila. Tehdas tuottaa miltei yksinomaan päällystettyä vaneria koivusta. Vuosituotanto on noin kuutiometriä. Toiseksi vierailtiin Jaatsin kulttuuritalossa, joka on Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenkoti. Hän eli siellä kolme vuotiaasta 19 vuotiaaksi, jolloin lähti Pariisiin. Esillä on hänen piirustuksiaan. Akselia kiinnosti enemmän luonto ja piirtäminen kuin koulunkäynti. Jaatsin talo on nykyään Sastamalan kulttuurikeskus. 4 Retkeläiset tutustumassa Riga Woodin vaneritehtaaseen Sastamalassa. Kuva: Kari Nieminen. Kolmanneksi mentiin metsään varhaistaimikonhoitokohteelle. Suomen metsäkeskuksen Janne Uitamo esitteli vasta hyväksytyn KeMeRa-lain muutokset. Sen jälkeen metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan asiakaspäällikkö Juha Koivu puhui uuden lain soveltamisesta metsänhoitoyhdistyksen työssä. Varhaistaimikonhoitoa on tarpeen lisätä vähän joka paikassa. Kevätkokous Harjavallassa Länsi-Suomen metsänhoitajien kevätkokous pidettiin Puustelli Group Oy:n tiloissa Harjavallassa. Läsnä oli 13 jäsentä ja 3 puolisoa. Yritystä ja sen keittiökalustetuotantoa esitteli tehtaan johtaja Tarmo Vesimäki. Puustelli on perustettu vuonna 1920 ja sen palveluksessa on noin 2000 henkilöä. Liikevaihto on 235 miljoonaa euroa. Puustellin keittiöt ovat pitkään olleet Suomen ostetuimpia. Yhtiö kehittää kokoajan tuotantonsa ympäristöystävällisyyttä. Kastelli on osa konsernia. Se on pientalojen markkinajohtaja Suomessa. Sen päätoimipaikka on Oulussa

5 Biotuotteita metsästä Metsä Fibren uuden sukupolven biotuotetehtaan rakentaminen Äänekoskelle on Suomen metsäteollisuuden suurin investointi. Se nostatti keskustelun metsäteollisuuden uudesta tulemisesta, mutta myös laajemmin biotalouden mahdollisuuksista. Uudesta tehtaasta puhutaankin ekosysteeminä, jossa arvokas bioraaka-aine hyödynnetään monipuolisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Uuden biotuotetehtaan ydin on edelleenkin korkealaatuisen sellun valmistus. Tehdas pystyy tuottamaan vuodessa 1,3 miljoonaa tonnia sellua, mihin tarvitaan 6,5 miljoonaa kuutiota puuta. Nykyisilläkin sellutehtailla tuotetaan jo mäntyöljyä, tärpättiä ja bioenergiaa. Äänekosken biotuotetehdas on kuitenkin suunniteltu jo alusta alkaen niin, että tuotevalikoimaa on mahdollista laajentaa monipuolisesti uusiin korkeamman jalostusasteen biotuotteisiin. Äänekoskella on selvityksen alla lukuisia biotuotteita, joiden tuotanto selviää myöhemmin. Pisimmällä ovat suunnitelmat rikkihaposta ja kuoren kaasutuslaitoksesta, joiden valmistus alkaisi tehtaan käynnistyessä syksyllä Kuoresta kaasuttamalla valmistettu tuotekaasu hyödynnetään tehtaassa meesauunin pääpolttoaineena. Toinen uusi biotuote on tehtaan hajukaasuista valmistettava rikkihappo, jota käytetään muun muassa mäntyöljyn valmistukseen. Mahdollisia muita tuotteita voivat olla metanoli, tekstiilikuidut, biokomposiitit, ligniinijalosteet, lannoitteet, maanrakennusmateriaalit ja biokaasu. Kokonaisuutena uusi biotuotetehdas edustaa ainutlaatuista ekosysteemiä. Tavoitteena on, 5 Eri biotuotteiden osuudet Äänekosken biotuotetehtaan ensimmäisessä vaiheessa ettei biotuotetehtaasta synny lainkaan kaatopaikalle vietäviä jätteitä. Kaikki tehtaan tarvitsema energia tuotetaan puusta eikä fossiilisia polttoaineita tarvita ollenkaan. Tehdas tukeekin uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamista ja nostaa niiden osuutta Suomessa noin kahdella prosenttiyksiköllä. Tehtaan biosähköntuotanto on jopa 1,8 terawattituntia vuodessa, mikä vastaa reilua neljännestä esimerkiksi Loviisan ydinvoimalan koko vuosituotannosta. Uusi tehdas tulee lisäämään kuitupuun käyttöä Suomessa noin 4 miljoonalla kuutiometrillä eli noin 10 prosentilla vuodessa. Käynnistyttyään tehtaan työllistävä vaikutus koko arvoketjussa Suomessa on yli 2500 työpaikkaa. Uusia työpaikkoja syntyy noin Suurimmat vaikutukset tulevat metsätalouteen ja kuljetuksiin. Biotuotetehdas onkin sekä haaste että mahdollisuus myös metsäpäälle ja alan koulutukselle. Puumäärät metsistämme varmasti löytyvät. Volyymin lisäksi puu täytyy saada tehtaalle laadukkaana ja tuoreena, jotta kaikki bioraakaaineet ovat tallessa tuotantoon asti. Maija Perävainio

6 Historiakirja Satakunnan metsätaloudesta Professori Jorma Ahvenaiselta on ilmestynyt Satakunnan metsätalouden historiaa valottava kirja Satakunnan metsätalous Ahvenainen on Kokemäellä asuva taloushistorian tutkija. Kirja keskittyy metsäteollisuuteen, sen käyttämiin puumääriin sekä metsäteollisuustuotteiden vientiin. Satakunta oli sahamaakunta, kemiallista metsäteollisuutta perustettiin lähinnä käyttämään sahojen sivutuotteita. Vaikka kirjassa ei käsitellä metsien hoitoa, hakkuutapoja tai metsätalouden edistämistä, se antaa mielenkiintoista taustatietoa siitä, miten satakuntalainen metsätalous ja -teollisuus on kehittynyt nykytilanteeseen. Julkaisuja voi tilata sähköpostitse Satakunnan Historiallisen Seuran taloudenhoitajalta Maarit Grahnilta, p , maarit.grahn(at)utu.fi. Kirjan hinta on 35 ja siihen lisätään postituskulut. Tapio Nummi Puun kuljetus tuona aikana valtaosin uittamalla on esitetty tarkasti lähinnä Kokemäenjoen uittoyhdistyksen tilastojen avulla. Ahvenainen tarkastelee myös miten vientituotteista saadut tulot levisivät pääosin maaseudulle ja miten tulot jakaantuivat kantohinnan ja hakkuutyötä tekevien kesken. Hyvää Joulua ja Energistä Uutta Vuotta! 2016! 6