POHJOISET LOUHINTA- ALUEET JA RIKASTAMO- ALUEVAIHTOEHTO 1 - TIIVISTELMÄ VESISTÖ- VAIKUTUKSISTA

Asiakirjatyyppi Tiivistelmä vesistövaikutuksista Päivämäärä 13.12.2013 Viite: Dragon Mining Oy 2.12.2013, 82134517 Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus POHJOISET LOUHINTA- ALUEET JA RIKASTAMO- ALUEVAIHTOEHTO 1 - TIIVISTELMÄ VESISTÖ- VAIKUTUKSISTA

Päivämäärä 13.12.2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Sanna Sopanen Otso Lintinen, Nathan Gaasenbeek Jaana Hakola Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Toimintojen sijoittuminen 1 3. Pohjoisen louhinta-alueen ja rikastamoaluevaihtoehto 1:n pintavesiin kohdistuvat vaikutukset 3 3.1 Arviointimenetelmät 3 3.2 Vaikutusalueen herkkyys 4 3.3 Määrälliset vaikutukset 4 3.4 Vedenlaatuun kohdistuvat vaikutukset 5 3.4.1 Vesistökohtaiset viitearvot 5 3.4.2 Hulevesien vaikutus vedenlaatuun (normaali tilanne) 7 3.4.3 Puhdistettujen prosessivesien vaikutus vedenlaatuun (satunnaistilanne) 9 3.4.4 Onnettomuustilanteiden vaikutus vedenlaatuun (poikkeustilanne) 10 3.5 Kokonaisarvio vaikutuksista 11

1. JOHDANTO Kuusamon Kultakaivoksen ympäristövaikutusten arviointi on valmistunut. Vesistö- ja kalastovaikutusosiossa arviointitehtävänä oli arvioida louhintatoiminnan ja rikastamotoiminnan vaikutuksia pintavesiin ja vesieliöstöön. Seuraavassa esitetään tiivistetysti merkittävimpiä ympäristövaikutusten arvioinnissa tunnistettuja vaikutuksia. 2. TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN Pohjoiset ja eteläiset louhinta-alueet sekä rikastamoaluevaihtoehto 1 sijoittuisivat Koutajoen vesistöalueelle (73), jonka vedet laskevat Kitkajoen, Oulankajoen ja Kuusinkijoen kautta Venäjän puolelle Paanajärveen ja edelleen Pääjärveen (kuvat 1 ja 2). Pohjoinen louhinta-alue ja rikastamoaluevaihtoehto 1 sijaitsevat linnuntietä noin 25 km etäisyydellä Venäjän puolella sijaitsevasta Paanajärvestä. Vesiteitse etäisyys on suurempi. Rikastamoaluevaihtoehto 2 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella (65), jonka vedet laskevat Kemijoen kautta Pohjanlahdelle. Rikastamoaluevaihtoehdossa 3 rikastamoalueelta lähtevät vedet ohjataan Iijoen vesistöalueelle (61), josta vedet laskevat Perämereen (kuva 1). Kuva 1. Valuma-alueet ja hankealueiden sijainti. sekä pohjoisen louhinta-alueen ja rikastamoaluevaihtoehto 1:den ja eteläisten louhinta-alueiden sijoittuminen Koutajoen vesistöalueella. 1

Kuva 2. Pohjoisen louhinta-alueen ja rikastamoaluevaihtoehto 1:den (ylempi alue) sekä eteläisten louhinta-alueiden (alemmat alueet) sijoittuminen Koutajoen vesistöalueelle ja vesien purkautumisreitit. 2

Tässä tiivistelmässä tarkastellaan pohjoisen louhinta-alueen sekä rikastamoaluevaihtoehdon 1 (VE 1) vesistövaikutuksia. Eteläisen louhinta-alueen (kuva 2) vaikutukset havaittiin erittäin vähäisiksi, joten tiivistelmässä keskitytään pohjoisen-louhinta-alueen ja rikastamoaluevaihtoehto VE 1 vaikutuksiin. Rikastamoaluevaihtojen 2 ja 3 vesistövaikutuksia ei tässä tarkastella, koska ne sijaitsevat valuma-alueilla, jotka eivät laske Venäjän puolelle. 3. POHJOISEN LOUHINTA-ALUEEN JA RIKASTAMO- ALUEVAIHTOEHTO 1:N PINTAVESIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET 3.1 Arviointimenetelmät Hankkeen keskeisimpiä vaikutuksia ovat vesistöihin kohdistuvat vaikutukset, joilla tarkoitetaan sekä määrällisiä (vaikutukset virtaamiin ja vedenkorkeuteen) että laadullisia (vaikutukset vedenlaatuun) vaikutuksia. Määrällisiä vaikutuksia arvioitiin kolmessa tilanteessa: sateisina vuosina, normaalisadannalla ja vähäsateisina vuosina, siten että valunta suhteutettiin luonnollisiin virtaamiin alueella. Vedenoton vaikutuksia arvioitiin suhteessa raakavesilähteen tilavuuteen. Vesistökuormitusta (kg/v) arvioitiin louhinta- ja rikastamoalueilta lähtevän puhdistetun veden laadun ja määrän perusteella. Kuormituksen suuruus on sidoksissa alueella muodostuvien vesien määrään, joten kuormituksen arvioinnissa lähtökohtana oli vedenlaadun lisäksi valunta sateisena vuotena, normaalisadannalla sekä kuivana vuotena. Kuormituksen vaikutuksia arvioitiin kolmessa tilanteessa, jossa normaalia toimintaa kuvaavat hulevesistä aiheutuva kuormitus sekä puhdistettujen prosessivesien (rikastamon prosessissa kiertävät vedet) johtaminen noin kolmen vuoden välein. Lisäksi arvioitiin onnettomuustilannetta, jossa esimerkiksi rikastushiekka-altaan vuoto aiheuttaisi nopean lyhyen kuormituspiikin vastaanottavassa vesistössä. Onnettomuustilanteet ovat erittäin epätodennäköisiä ja vaikutuksia voidaan lieventää mm. turvapadoilla, joilla estetään vesien hallitsematonta virtausta vesistöihin. Kuormituksen vaikutuksia arvioitiin karkeasti laimenemislaskuilla, joissa kuormitus suhteutetaan virtaamiin. Päätarkoituksena oli arvioida vaihtoehtojen välisiä eroja sekä vaikutusten suuruusluokkia. Näin ollen kaikkiin vesistöketjun vesistöihin vietiin sama alueelta lähtevä pistekuormitus. Menetelmä ei huomioi pitoisuuksia vähentäviä tekijöitä, joita ovat mm. sedimentaatio ja biologiset prosessit, jotka vähentävät pitoisuuksia vedessä. Näin ollen tulokset todennäköisesti yliarvioivat todellisia vaikutuksia. Kuormituksen aiheuttamaa pitoisuusnousua verrattiin vesistöille laadittuihin vesistökohtaisiin vedenlaadun kriteereihin (taulukko 1), jotka on määritetty eliöstön hyvinvoinnin kannalta. Huomioarvon ylitys merkitsee lievää nousevaa suuntausta seurattavan aineen pitoisuudessa. Arvot eivät kuitenkaan ylitä luontaista vaihtelua. Huomioarvo on määritelty nykytila-aineiston 80. prosenttipisteen kohdalle. Arvon ylitys ei vielä kuvaa vesistön pilaantuneisuutta, mutta vedenlaadun seurantaa olisi hyvä lisätä. 3

Taulukko 1. Esimerkki vedenlaadun kriteerien käytöstä arvioinnissa. CCME Canadian council of Ministers of the Environmental quality guidelines, EPA United States Environmental Agency, EPD Government of British Columbia, Canada, Environmental protection division, ANZECC Australian and New Zealand environmental conservation council, water quality guidelines for aquatic ecosystem, EU direktiivit 2006/44/EC, 2008/105/EC. Määritetty 80. prosenttipisteenä vesistön nykytilan perusteella Määritetty turvallisina pidettyjen kansainvälisten viitearvojen perusteella POHJOISEN ALUEEN MUUT VESISTÖT CCME 1 EPA 2 EPD 3 ANZECC 4 EU 5,6 Vedenlaadun ohjearvot eliöstön hyvinvoinnin kannalta Jatkuva pitoisuus 30-pvä keskim. Pitoisuus Kynnysarvo Huomioarvo Hälytysraja Pitkäaikainen Lyhytaikainen Maksimipitoisuus Maksimipitoisuus Vuosikeskiarvo Yksikkö Kemiallinen muuttuja 11 7-9* 10 7-9 mg/l Happi, O 2 25 4 25 mg/l Kiintoaine 1,0 0,6 mmol/l Alk 6,5-9 6,5-9 6-9 <6,9 / >7,8 <6 / >9 ph 7 14,1 mg/l CODMn 510 844 µg/l Kok.N 1000 44 1000 µg/l NH4N 13 000 3000 32 800 700 20 000 180 20 000 µg/l NO2-3N 12 47 µg/l Kok.P 4,4 9 µg/l PO4-P 11 17 ms/m Sähkönj. 65** 250** 4 65 mg/l SO4 1000 410 1000 µg/l Fe 5 150 340 5 13 0,1 5 µg/l As 0,001 0,25 2 0,2 0,08 nd 0,08 µg/l Cd 4 110 0,2 4 µg/l Co 1 11 16 nd 1 µg/l Cr 2 ***laskennallinen 2 5*** 1,4 5 1,4 5 µg/l Cu 1 2,5 65 4,0 10 3,4 7,2 0,1 7 µg/l Pb 700 800 1900 100 700 µg/l Mn 25 52 470 11 20 1,2 20 µg/l Ni 30 120 120 33 7,5 8 30-300* 2,0 30 µg/l Zn 15 33 0,8 15 µg/l U Hälytysarvo on määritetty turvallisina pidettyjen kansainvälisten viitearvojen perusteella. Ensisijaisesti käytetään EU:n asettamia viitearvoja. Hälytysarvon ylitys voi aiheuttaa eliöstölle haittavaikutuksia pitkässä altistuksessa. Huomioarvon ylittyessä vaikutuksen katsotaan olevan keskisuuri. Hälytysarvon ylittyessä vaikutuksen arvioidaan olevan suuri. 3.2 Vaikutusalueen herkkyys Kuusamon valuma-alueet vaihtelevat pienen ja keskisuuren välillä. Vaikutusalueen vesistöt ovat valtaosin luonnontilaisia ja siten melko herkkiä kuormitukselle. Vesistöjen luonnolliset keskivirtaamat ovat melko pieniä tai keskisuuria, vaihdellen 0,16 18 m 3 /s välillä. Alueen järvet ovat pääosin matalia ja lyhytviipymäisiä. Happiongelmat ovat harvinaisia. Vesistöjen ph-arvot vaihtelevat neutraalin ja lievästi emäksisen välillä ja puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä. Sulfaattipitoisuudet ovat yleisesti alhaisia ja metallipitoisuudet ovat pääasiassa laboratorion määritysrajan alapuolella. Keltinki-Räväjärvi-Kurtinjärvi vesimuodostuma on ekologiselta tilaltaan hyvässä ja Kitkajoki erinomaisessa tilassa. Vesistöjen ominaisuudet huomioiden vaikutusalueen vesistöjen herkkyys vaikutuksille vaihtelee keskisuuren ja suuren välillä. 3.3 Määrälliset vaikutukset Pohjoiselta louhinta-alueelta ja rikastamoaluevaihtoehdossa 1 vedet johdettaisiin reittiä: Ylimmäinen-Välilampi Välijoki Alimmainen Välilampi Kurtinjärvi Keltinki Räväjärvi Kitkajoki - Oulankajoki ja edelleen Kuusinkijokea pitkin kohti Venäjän puolella sijaitsevaa Paanajärveä (kuva 2). Paanajärvi sijaitsee linnuntietä noin 25 km etäisyydellä toiminta-alueista. Vesiteitse etäisyys on huomattavasti suurempi. Eteläiseltä louhinta-alueelta vedet johdettaisiin Kesäjokeen, josta vedet virtaavat Yli-Kitkan Kesälahteen, Ala-Kitkaan, Kitkajokeen ja edelleen kohti Paanajärveä (kuva 2). Eteläisen louhintaalueen vaikutukset on havaittu marginaalisiksi. 4

Pohjoiselta louhinta-alueelta johdettaisiin normaalisadannalla noin 625 000 m 3 hulevesiä vuodessa. Sateisina vuosina määrät voisivat nousta noin 840 000 m 3 /v. Pintavesien juoksutus tapahtuisi avovesikaudella. Pohjoiselta louhinta-alueelta juoksutettavat vedet nostavat jonkin verran virtaamia, erityisesti vesistöketjun yläosassa. Tällä on virtaamia tasaava vaikutus. Keskivirtaamalla ja ylivirtaamalla suhteellinen nousu on melko pieni ollen noin 1-15 %, alivirtaamalla vaikutukset ovat suurempia. Virtaamamuutosten ei arvioida aiheuttavan jokien reunaeroosien kasvua, joka voisi lisätä ainehuuhtoumaa Välijoessa, eivätkä vaikutukset ulotu Kitkajokeen (kuva 2). Juoksutuksen lisäksi vedenotto laskee raakavesilähteen vedenpintaa ja sitä kautta menovirtaamaa. Rikastamoaluevaihtoehdossa 1 vettä otetaan toiminnan alkuvaiheessa Pohjaslammesta (kuva 2). Vedenoton osuus on enintään noin 10 % lammen tilavuudesta, joten vedenotolla on vaikutusta menovirtaamaan. Vaihtoehdossa 1 voidaan hyödyntää louhinta-alueiden hulevesiä, mikä vähentää raakavedentarvetta. 3.4 Vedenlaatuun kohdistuvat vaikutukset 3.4.1 Vesistökohtaiset viitearvot Louhinta- ja rikastamotoiminnan vaikutuksiksi vastaanottavissa vesistöissä on yleisesti tunnistettu kiintoainekuormituksesta johtuvat sameustasojen muutokset, räjähdeaineperäisen liukoisen typen (nitraatti) aiheuttamat muutokset rehevyystasossa, rikkiyhdisteistä (sulfaatti) aiheutuva hapan kuormitus, joka aiheuttaa muutoksia vesistön puskurikyvyssä ja voi pahimmillaan johtaa vesistön happamoitumiseen. Muutokset metallipitoisuuksissa riippuen louhittavan malmin ominaisuuksista voivat aiheuttaa eliöstössä haittavaikutuksia ja kertyvät ravintoverkossa. Vedenlaadun viitearvot pohjoisen alueen vesistöille ja Kitkajoelle on esitetty taulukoissa 2. 5

Taulukko 2. Vedenlaadun kriteerit Kitkajoelle ja pohjoisen kaivosalueen muille vesistöille. KITKAJOKI CCME 1 EPA 2 EPD 3 ANZECC 4 EU 5,6 Vedenlaadun ohjearvot eliöstön hyvinvoinnin kannalta Jatkuva pitoisuus 30-pvä keskim. Pitoisuus Kynnysarvo Huomioarvo Hälytysraja Kemiallinen muuttuja 11 7-9* <12 7-9 mg/l Happi, O 2 25 1,5 25 mg/l Kiintoaine 0,32 0,30 mmol/l Alk 6,5-9 6,5-9 6-9 <6,9 / >7,5 <6 / >9 ph 4,6 6,4 mg/l CODMn 270 538 µg/l Kok.N 1000 11 1000 µg/l NH4N 13 000 3000 32 800 700 20 000 25,8 20 000 µg/l NO2-3N 10 40 µg/l Kok.P 2 7 µg/l PO4-P 5 6 ms/m Sähkönj. 1 2 mg/l Kloridi 65** 250** 3 65 mg/l SO4 1000 92 1000 µg/l Fe 5 150 340 5 13 0,1 5 µg/l As 0,001 0,25 2 0,2 0,08 0,02 0,08 µg/l Cd 4 110 nd 4 µg/l Co 1 11 16 0,4 1 µg/l Cr 2 ***laskennallinen 2 3*** 1,4 5 0,8 5 µg/l Cu 1 2,5 65 4,0 10 3,4 7,2 0,05 7 µg/l Pb 700 800 1900 25 700 µg/l Mn 25 52 470 11 20 0,3 20 µg/l Ni 30 120 120 33 7,5 8 30-300* 32 113 µg/l Zn 15 33 0,8 15 µg/l U 1,5 1,8 mg/l Mg 1,3 1,8 mg/l Na 100 87 750 55 100 15 100 µg/l Al POHJOISEN ALUEEN MUUT VESISTÖT CCME 1 EPA 2 EPD 3 ANZECC 4 EU 5,6 Vedenlaadun ohjearvot eliöstön hyvinvoinnin kannalta Jatkuva pitoisuus 30-pvä keskim. Pitoisuus Kynnysarvo Huomioarvo Hälytysraja Pitkäaikainen Lyhytaikainen Maksimipitoisuus Maksimipitoisuus Vuosikeskiarvo Yksikkö Pitkäaikainen Lyhytaikainen Maksimipitoisuus Maksimipitoisuus Vuosikeskiarvo Yksikkö Kemiallinen muuttuja 11 7-9* 10 7-9 mg/l Happi, O 2 25 4 25 mg/l Kiintoaine 1,0 0,6 mmol/l Alk 6,5-9 6,5-9 6-9 <6,9 / >7,8 <6 / >9 ph 7 14,1 mg/l CODMn 510 844 µg/l Kok.N 1000 44 1000 µg/l NH4N 13 000 3000 32 800 700 20 000 180 20 000 µg/l NO2-3N 12 47 µg/l Kok.P 4,4 9 µg/l PO4-P 11 17 ms/m Sähkönj. 65** 250** 4 65 mg/l SO4 1000 410 1000 µg/l Fe 5 150 340 5 13 0,1 5 µg/l As 0,001 0,25 2 0,2 0,08 nd 0,08 µg/l Cd 4 110 0,2 4 µg/l Co 1 11 16 nd 1 µg/l Cr 2 ***laskennallinen 2 5*** 1,4 5 1,4 5 µg/l Cu 1 2,5 65 4,0 10 3,4 7,2 0,1 7 µg/l Pb 700 800 1900 100 700 µg/l Mn 25 52 470 11 20 1,2 20 µg/l Ni 30 120 120 33 7,5 8 30-300* 2,0 30 µg/l Zn 15 33 0,8 15 µg/l U 1) CCME, Canadian council of Ministers of the Env ironment. Canadian Env ironmental Quality Guidelines. Water Quality Guidelines for the Protection of Aquatic Life. Freshwater. 2) EPA, United States Env ironmental Protection Agency. National Recommended Water Quality Criteria for the protection of aquatic life and human health in surface w ater. Freshwater. 3) EPD, Gov ernment of British Columbia, Canada. Env ironmental Protection Division. Water Quality Guidelines. Fresh Water Aquatic Life. 4) ANZECC, Australian and New Zealand Environmental Conserv ation Council. Water Quality Guidelines for Aquatic Ecosy stems. 5) EU, DIRECTIVE 2006/44/EC OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL of 6 September 2006 on the quality of fresh waters needing protection or improv ement in order to support fish life. 6) EU, DIRECTIVE 2008/105/EC OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL of 16 December 2008 on env ironmental quality standards in the field of w ater policy, amending and subsequently repealing Council Directiv es 82/176/EEC, 83/513/EEC, 84/156/EEC, 84/491/EEC, 86/280/EEC and amending Directiv e 2000/60/EC of the European Parliament and of the Council. * Viitearv o jokiv esille, missä lohikanta **Vedenlaadun ohjearv ot sulfaatille. Technical Appendix. Update September 2011. Draft for Ex ternal Rev iew. Ministry of Env ironment. Prov ince of British Columbia. Canada. *** Laskentakaav a kuparin maksimipitoisuudelle (http://ww w.env.gov.bc.ca/wat/w q/bcguidelines/copper/copper.html). Maksimipitoisuus riippuu v eden kov uudesta. Kov uus laskettu alkaliteetin perusteella. keskimääräinen alkaliteetti pohjoisen alueen vesistöissä 0,7 mmol/l joka v astaa 35 mg/l CaCO 3 pitoisuutta. 6

3.4.2 Hulevesien vaikutus vedenlaatuun (normaali tilanne) Hulevesistä (sisältää sadannan, kaivoksen kuivanapitovedet) aiheutuvaa kuormitusta arvioitiin Juomasuon koelouhoksen vedenlaadun perusteella. Typpi- ja kiintoainekuormituksen määrää arvioitiin vastaavien kaivoksien perusteella. Hulevesien arvioitu laatu on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Kaivokselta vesistöön johdettavien pintavesien (= hulevedet) arvioitu laatu ennen vedenkäsittelyä sekä käsittelyn jälkeen johdettaessa vesistöön. Vedenlaatua on arvioitu Kuusamon kultakaivoksen koelouhoksen vedenlaadun perusteella, jota on tutkittu Rambollin toimesta vuonna 2012 sekä GTK:n tutkimuksessa (Kankkunen 2012). Vedenlaatu Yksikkö Hulevesialtaaseen tulevan veden laatu Poistoteho keskimäärin (%) Pitoisuus vedenkäsittelyn jälkeen ph 6,5-8 1 Kiintoaine mg/l 3-120 1 n. 70% 2-72 Sulfaatti mg/l 49-63 49-63 Kokonaistyppi mg/l n. 20-40 % 10-15 2 Liukoinen typpi mg/l n. 20-40 % 10-15 2 Kokonaisfosfori µg/l 3 0,9 Fosfaattifosfori µg/l 2 0,6 Metallipitoisuus Yksikkö Metallien pitoisuus ennen käsittelyä Poistoteho keskimäärin (%) Pitoisuus vedenkäsittelyn jälkeen Arseeni (As) µg/l 0,5 70 % 0,2 Koboltti (Co) µg/l 134 70 % 40 Kupari (Cu) µg/l 1,4 70 % 0,4 Mangaani (Mn) µg/l 37 70 % 11 Nikkeli (Ni) µg/l 8 70 % 2,5 Uraani (U) µg/l 18 70 % 5 1 arvioitu Kittilän kultakaivoksen kuivanapitovesien pitoisuuden mukaan 2 arvioitu kaivosten ympäristölupien mukaan Pohjoiselta louhinta-alueelta ja rikastamoaluevaihtoehto 1 alueelta johdettaisiin hulevesiä noin 625 000 840 0000 m 3 /v sadantatilanteesta ja valittavasta rikastamovaihtoehdosta riippuen. Ylimmäiseen Välilampeen (kuva 2) johdettava kuormitus on esitetty taulukossa 4. 7

Taulukko 4. Pohjoiselta louhinta-alueelta lähtevä kuormitus (kg/v) eri tilanteissa. Pitoisuudet on arvioitu koelouhoksen veden laadun perusteella ja satunnais- sekä poikkeustilanteissa malmien rikastuskokeiden perusteella. Satunnaistilanteessa noin 300 000 m 3 on rikastushiekka-altailta johdettua puhdistettua vettä ja loput hulevesiä. Normaali tilanne Satunnaistilanne Poikkeustilanne Juoksutusmäärä Juoksutusmäärä vuodessa (m 3 /v) kg/vuosi (m 3 /kerta) 830 400, märkä 625 449, 625 449, normaali 839 569, vuosi, rikastamo normaali sadanta märkä vuosi muualla sadanta 32 000 Kiintoaine 12 509 16 791 16 608 12 509 640 Sulfaatti 35 775 48 023 47 499 318 616 32 000 Liukoinen Typpi 6 250-9 380 8 395-12 593 8 304-12 456 6 250-9 380 320-480 Kokonaisfosfori 0,6 0,8 0,7 0,6 0,03 Liukoinen Fosfori 0,4 0,5 0,5 0,4 0,02 Antimoni 0,004-0,01 0,005-0,1 0,005-0,1 Arseeni 0,08-0,2 0,1-0,2 0,1-0,2 45 16 Kadmium 0,004-0,04 0,005-0,05 0,005-0,05 Koboltti 2,3-25 3-34 3-33 134 32 Kromi 0,05-0,2 0,06-0,3 0,06-0,2 Kupari 0,3-1,9 0,3-2,6 0,3-2,5 45 16 Lyijy 0,009-0,2 0,01-0,3 0,01-0,2 Mangaani 0,9-7 1,3-9,3 1,2-9,2 22 420 Nikkeli 0,4-1,5 0,5-2 0,5-2 48 16 Rauta 0,006-12 0,009-16 0,008-15 37 2 Sinkki 0,2-0,9 0,2-1,3 0,2-1,2 Uraani 3,4-4,3 4,6-5,8 4,2-5,7 10 2 Vanadiini 0,009-0,2 0,01-0,3 0,01-0,2 Alumiini 450 160 Kuormituksesta aiheutuvaa pitoisuusnousua arvioitiin laimenemislaskelmien kautta johtamalla samansuuruinen kuormitus jokaiseen vastaanottavan vesistöketjun vesistöön (taulukko 5). Taulukko 5. Vedenlaadun keskimääräiset muutokset ja metallien keskimääräinen pitoisuuslisäys eri tilanteissa keskivirtaamalla Ylimmäisessä ja Alimmaisessa Välilammessa sekä Kurtinjärvessä. Laskelmissa ei ole huomioitu sedimentaatiota eikä biologisia hajoamisprosesseja. Kaikkiin vesistöihin on tehty samansuuruinen lisäys vuositasolla. 625 449 m 3 /v 839 569 m 3 /v 830 400 m 3 /v (normaali sadanta) Ylimmäinen Välilampi Alimmainen Välilampi ja Kurtinjärvi (märkä vuosi) Ylimmäinen Välilampi Alimmainen Välilampi ja Kurtinjärvi (märkä vuosi, rikastamo muualla) Ylimmäinen Välilampi Alimmainen Välilampi ja Kurtinjärvi Lisäys vuodessa Lisäys vuodessa Lisäys vuodessa Lisäys vuodessa Lisäys vuodessa Lisäys vuodessa Kiintoaine mg/l 2,5 0,03 3,3 0,04 3,3 0,04 Sulfaatti mg/l 7,1 0,08 9,5 0,1 9,4 0,10 Kokonaistyppi mg/l 1,5 0,02 2,1 0,02 2,1 0,02 Liukoinen typpi mg/l 1,5 0,02 2,1 0,02 2,1 0,02 Kokonaisfosfori µg/l 0,1 0,001 0,1 0,002 0,1 0,002 Liukoinen fosfori µg/l 0,07 0,001 0,1 0,001 0,1 0,001 Rauta mg/l 2,3 0,025 3,1 0,03 3,1 0,030 Arseeni µg/l 0,04 0,0004 0,05 0,0006 0,05 0,0005 Koboltti µg/l 5,0 0,05 6,7 0,07 6,6 0,07 Kupari µg/l 0,05 0,0006 0,1 0,001 0,07 0,001 Mangaani µg/l 1,4 0,02 1,9 0,02 1,8 0,02 Nikkeli µg/l 0,3 0,003 0,4 0,005 0,4 0,005 Uraani µg/l 0,7 0,01 0,9 0,01 0,8 0,009 Arvioinnin perusteella vaikutukset kohdistuisivat lähinnä Ylimmäiseen Välilampeen (kuva 2). Kuormitus aiheuttaisi lähilammissa lievää sameustason nousua. Muutokset eivät ulotu Kitkajokeen. Typpikuormituksen vaikutukset riippuvat vesistöjen ravinnerajoitteisuudesta. Vedenlaatuaineiston mukaan Välilammet ja Kurtinjärvi (kuva 2) saattavat ajoittain olla yhteisrajoitteisia (typpi ja fosfori rajoittavat molemmat perustuotantoa). Tällöin lähilammissa saatetaan tavata lieviä rehevöitymismuutoksia, jotka näkyvät vesikasvillisuuden ja kasviplanktontuotannon lisääntymisenä. Kitkajoki (kuva 2) on selvästi fosforirajoitteinen, joten typpikuormituksen vaikutukset 8

ovat vähäisiä. Louhinta-alueelta tulevat sulfaattipäästöt ovat maltillisia. Kuormitus saattaa lähilammissa aiheuttaa ph:n ja puskurikyvyn vähäistä heilahtelua. Kitkajokeen kohdistuvat vaikutukset ovat marginaalisia. Metallipitoisuuksien nousu jää maltilliseksi useimpien metallien osalta. Koelouhoksen vedenlaadun perusteella arseenin, uraanin, koboltin, kuparin, mangaanin ja nikkelin pitoisuudet ovat korkeampia kuin ympäröivissä luonnontilaisissa vesissä. Arvion mukaan suurin osa metallikuormituksesta tulee kohdistumaan lähilampiin, johon noin 70 90 % kuormituksesta sedimentoituu. Ylimmäisessä Välilammessa (kuva 2) koboltin ja uraanin pitoisuudet voisivat nousta huomioarvon yli. Hälytysarvo voisi rikkoutua koboltilla. Otettaessa huomioon pitoisuuksia vähentävät tekijät, mm. sedimentoituminen ja sitoutuminen humukseen, arvioidaan, etteivät pitoisuudet nouse eliöstölle haitalliselle tasolle pitkäaikaisaltistuksessa. Vaikutusten ei arvioida ulottuvan Kitkajokeen. Eteläisillä louhinta-alueilla hulevesien vaikutukset ovat vähäisiä. Hulevesistä aiheutuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi keskisuuriksi. 3.4.3 Puhdistettujen prosessivesien vaikutus vedenlaatuun (satunnaistilanne) Puhdistettujen prosessivesien laatua arvioitiin Geologisen tutkimuskeskuksen selvityksen perusteella, jossa tutkittiin Kuusamon kaivosvesien puhdistamista lähinnä uraanin kannalta (Kankkunen 2012), hankeen yhteydessä toteutettuihin malmin liuotuskokeisiin (ALS Ammtech, Adeleide) sekä suunnitelmiin veden käsittelystä ennen johtamista vesistöön. Arvioitu lähtevän veden laatu on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Prosessivesien vedenlaatu ennen puhdistusta ja puhdistuksen jälkeen. Vedenlaatu Yksikkö Vedenpuhdistukseen tulevan veden laatu Poistoteho keskimäärin (%) Veden laatu käsittelyn jälkeen ph 6,5-8 1 Kiintoaine mg/l 3-120 1 n. 70% 2-72 Sulfaatti mg/l 200-1000 n. 30 % 140 Kokonaistyppi mg/l n. 20-40 % 10-15 2 Liukoinen typpi mg/l n. 20-40 % 10-15 2 Kokonaisfosfori µg/l 3 0,9 Fosfaattifosfori µg/l 2 0,6 Metallipitoisuus Yksikkö Metallien pitoisuus ennen käsittelyä Poistoteho keskimäärin (%) Pitoisuus vedenkäsittelyn jälkeen Alumiini (Al) µg/l 5000 70 % 1500 Arseeni (As) µg/l 500 70 % 150 Koboltti (Co) µg/l 1000 70 % 300 Kupari (Cu) µg/l 500 70 % 150 Mangaani (Mn) µg/l 37 70 % 11 Nikkeli (Ni) µg/l 500 70 % 150 Uraani (U) µg/l 50 70 % 15 1 arvioitu Kittilän kultakaivoksen kuivanapitovesien pitoisuuden mukaan 2 arvioitu kaivosten ympäristölupien mukaan Mikäli rikastamoaluevaihtoehto 1 toteutuisi, johdettaisiin puhdistettuja prosessivesiä hallitusti noin kolmen vuoden välein Ylimmäiseen Välilampeen (kuva 2). Johdettava määrä olisi noin 300 000 m 3 /v, lisäksi johdettaisiin hulevesiä. Osa rikastushiekka-altaiden vesistä johdettaisiin vedenkäsittelylaitokselle, jossa vedet puhdistetaan monivaiheisessa vedenkäsittelyprosessissa. Puhdistustehon arvioidaan olevan noin 70 % metalleille ja 30 % sulfaatille. Puhdistettujen prosessivesien ainepitoisuudet ovat korkeampia kuin hulevesillä. Taulukossa 4 on esitetty vuotuinen kuormitus johdettaessa puhdistettuja prosessivesiä. 9

Prosessivesien johtaminen ei muuta johdettavien vesien kokonaismäärää, joten määrälliset vaikutukset eivät eroa hulevesivaikutuksesta. Kiintoaineen ja liukoisen typen pitoisuudet eivät myöskään merkittävästi eroa hulevesien pitoisuuksista, joten vaikutusten oletetaan olevan samanlaisia kuin edellä on todettu. Taulukko 7. Arvioitu pitoisuuslisäys satunnaistilanteissa keskivirtaamalla, joissa puhdistettuja prosessivesiä johdetaan noin 300 000 m 3 ja hulevesiä noin 325 500 m 3 vuoden aikana. Ylimmäinen Välilampi Alimmainen Välilampi ja Kurtinjärvi Lisäys 625 449 m 3 /v vuodessa Kiintoaine mg/l 2,5 0,03 Sulfaatti mg/l 63 0,70 Lisäys vuodessa Alumiini µg/l 89 1 Arseeni µg/l 9 0,1 Koboltti µg/l 20 0,2 Kupari µg/l 9 0,1 Mangaani µg/l 3 0,03 Nikkeli µg/l 9 0,1 Uraani µg/l 1 0,01 Sulfaatin pitoisuusnousu Ylimmäisessä Välilammessa (kuva 2) voisi olla noin kymmenkertainen verrattuna hulevesikuormitukseen (taulukko 7). Sulfaattipitoisuudet voivat siten ajoittain nousta luontaista tasoa korkeammiksi lähilammissa. Vaikutusten arvioidaan pääpiirteissään olevan samankaltaisia kuin hulevesikuormituksessa. Metalleilla pitoisuusnousun arvioidaan olevan suurempi johdettaessa puhdistettuja prosessivesiä (taulukko 7). Vaikutukset kohdistuvat pääasiassa Ylimmäiseen Välilampeen (kuva 2). Malmin liuotuskokeiden perusteella olennaisimpia ovat edellä mainittujen metallien lisäksi alumiini. Lisäksi vesissä on jonkin verran vesien käsittelyn kemikaaleista ja malmista peräisin olevaa rautaa sekä vähäisessä määrin mangaania ja elohopeaa. Mikäli tekninen vaihtoehto, jossa kulta jalostetaan harkoiksi, toteutuu voi vesissä olla vähäisessä määrin syanidia. Syanidin puhdistuksessa käytettävä INCO-menetelmä 1 on erittäin tehokas ja varmatoiminen, jonka lisäksi syanidia hajoaa valolle altistuessaan. Vaikutukset kohdistuvat pääosin Ylimmäiseen ja Alimmaiseen Välilampeen (kuva 2). Mikäli pitoisuuksia vähentäviä tekijöitä ei huomioida, voisi hälytysraja ylittyä koboltilla ja kuparilla ja huomioarvo alumiinilla. Lyhytaikainen altistus ei vielä aiheuta eliöstöhaittoja vaikka hälytysarvo ylittyisi. Todennäköisesti pitoisuudet ovat pienempiä, koska noin 70 % kiintoaineeseen sitoutuneista metalleista sedimentoituu muutamassa päivässä. Puhdistetuista prosessivesistä aiheutuvat vaikutukset arvioidaan vesistöketjun yläosalla keskisuuriksi suuriksi, alempana vesistöissä vaikutukset ovat vähäisiä, eikä vaikutusten arvioida ulottuvan Kitkajokeen. 3.4.4 Onnettomuustilanteiden vaikutus vedenlaatuun (poikkeustilanne) Onnettomuustilanteessa, esim. rikastushiekka-altaan vuodossa, vesistöön saattaa päästä puhdistamatonta rikastushiekka-altaan vettä, jossa mm. metallien ja syanidin pitoisuudet ovat korkeita (taulukko 6). Taulukossa 8 on esitetty onnettomuustilanteen aikana arvioitu pitoisuusnousu. 1 INCO prosessissa vapaa syanidi ja tiosyanaatti anioni hapetetaan vähemmän myrkylliseksi ayanaatiksi. Myös syanidin muodostamat metallikompleksit hajoavat prosessissa muodostaen metallihydroksideja. Prosessin viipymäaika on 1-2 tuntia, tämän jälkeen syanidin pitoisuus on laskenut tasolle 0,1 ppm. Prosessi suoritetaan erillisessä sekoitusreaktorissa kullan liuotusvaiheen jälkeen. 10

Taulukko 8. Arvioitu hetkellinen pitoisuuslisäys poikkeustilanteissa keskivirtaamalla, joissa puhdistamatonta vettä vuotaisi noin 32 000 m 3 10 päivän aikana. 32 000 m 3 / 10 pvä päästö YVA:ssa on arvioitu pahinta mahdollista tilannetta, jossa vesistöön pääsisi kymmenen päivän aikana noin 32 000 m 3 puhdistamatonta vettä. Päästö aiheuttaisi nopean pitoisuuspiikin metalleilla ja sulfaateilla, jossa pitoisuudet saattaisivat hetkellisesti ylittää hälytysarvon. Lyhytaikainen päästö ei aiheuta eliöstöhaittoja, koska viitearvot on laadittu pitkäaikaiselle altistukselle. Pitoisuuksista ja tilanteen kestosta riippuen lähilampien eliöstölle voi kuitenkin aiheutua myös akuutteja vaikutuksia. Pitoisuudet laimenevat vähitellen kun kuormitus on saatu kuriin. Vaikutusten ei arvioida ulottuvan Kitkajokeen. Pulssin eteneminen vesistöketjussa kestää viikkoja, jonka aikana pitoisuudet laimenevat ennen Kitkajokea. Pitoisuudet olisivat jo Kurtinjärvessä (kuva 2) melko alhaisia, vaikka järveen johdettaisiin sama kuormitus kuin Ylimmäiseen Välilampeen. Onnettomuustilanteen epätodennäköisyys sekä varotoimet huomioiden vaikutukset jäisivät normaalitoimintaan (hulevedet ja puhdistetut prosessivedet) verrattuna vähäisiksi vaikka onnettomuustilanteesta aiheutuisikin hetkellinen pitoisuuspiikki toiminnan lähilammissa. 3.5 Kokonaisarvio vaikutuksista Ylimmäinen Välilampi Alimmainen Välilampi ja Kurtinjärvi Hetkellinen lisäys Hetkellinen lisäys Kiintoaine mg/l 4,6 0,05 Sulfaatti mg/l 231 3 Alumiini µg/l 1157 13 Arseeni µg/l 116 1,3 Koboltti µg/l 231 2,6 Kupari µg/l 116 1,3 Mangaani µg/l 1 0,01 Nikkeli µg/l 116 1,3 Uraani µg/l 12 0,1 Määrälliset vaikutukset kohdistuvat vesistöketjun yläosaan, jossa virtaamaolot tasoittuvat juoksutuksen vaikutuksesta. Alempana vesistössä vaikutukset ovat vähäisiä, eivätkä vaikutukset erotu normaalivaihtelusta Kitkajoessa tai Kitkajoen alapuolisissa vesistöissä. Venäjänpuoleisiin vesistöihin ei aiheudu havaittavia vaikutuksia. Hulevesistä aiheutuvat vaikutukset kohdistuvat toiminnan lähilampiin. Puhdistetuista prosessivesistä aiheutuvat vaikutukset ovat juoksutusvuosina hieman korkeampia verrattuna vuosiin, jolloin johdetaan ainoastaan hulevesiä. Tämä näkyisi metallipitoisuuksien ja sulfaattipitoisuuksien kohoamisena juoksutusvuosina. Vaikutusten ei arvioida ulottuvan Kitkajokeen tai alapuolisiin vesistöihin. Venäjänpuoleisiin vesiin ei siten arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Onnettomuustilanne aiheuttaisi nopean pulssimaisen pitoisuusnousun, joka laimenee vähitellen kun vuoto on saatu kuriin. Pitoisuudet ovat jo Kurtinjärvessä (kuva 2) melko alhaisia vaikka järveen vietäisiin sama kuormitus kuin Ylimmäiseen Välilampeen. Vaikutusten ei siten arvioida ulottuvan Kitkajokeen tai alapuolisiin vesiin. Venäjänpuoleisiin vesiin ei siten arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Yhteenvetona voidaan todeta, ettei Koutajoen valuma-alueelle sijoittuvan louhinta- ja rikastamotoiminnan toteutuminen aiheuttaisi vaikutuksia Venäjän puolella sijaitseviin vesistöihin. 11