FAKTAA EXPRESS /2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 1/20 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ Tuloksia aikuiskoulutuksen kansainvälisyysselvityksestä Taustaa Aikuiskoulutus on kansainvälistynyt ripeästi EU-ohjelmien ja pohjoismaisen yhteistyön vauhdittamana 2000-luvun vaihteesta lähtien. Grundtvig, Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma aikuiskoulutukselle, käynnistyi vuonna 2001. Se sai jatkoa seuraavalla, vuonna 200 käynnistyneellä ohjelmakaudella, jolloin siitä tuli yksi EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman alaohjelmista. Grundtvigin lisäksi aikuiskoulutukselle on suunnattu pohjoismais-balttilainen Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelma. CIMO teetti alkuvuodesta 20 selvityksen, jossa tarkasteltiin aikuiskoulutusta järjestävien organisaatioiden osallistumista CIMOn hallinnoimiin ohjelmiin vuosina 20020. Selvityksessä tarkasteltiin lisäksi aikuiskoulutuksen osallistumista EU:n ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelmaan, josta mukaan poimittiin aikuiskoulutusorganisaatioiden toteuttamat liikkuvuudet ja hankkeet. Selvityshanke sisälsi sekä tilastollisen tarkastelun että laadullisen osion, jossa perehdyttiin haastattelujen avulla kansainväliseen hanketoimintaan aktiivisesti osallistuneiden organisaatioiden hyviin käytäntöihin. Selvityksen laati KM Jenni Pätäri. Kansainvälisen yhteistyön vaikuttavuus ja tuloksia: 1. Yhdessä tekemisestä on saatu valtavasti iloa. 2. Henkilöstön osaaminen on kehittynyt. 3. Henkilökunnan välinen yhteistyö on tiivistynyt. 4. Opisto on verkostoitunut ja saanut paljon uusia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. 5. Hankkeiden myötä on syntynyt uusia kursseja ja opetusmateriaaleja sekä on kehitetty uusia opetusmenetelmiä. 6. Opiston näkyvyys ja profiili ovat vahvistuneet alueellisesti, kansallisesti sekä kansainvälisesti. (Sastamalan opisto) Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus /// Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete /// Centre for International Mobility
FAKTAA EXPRESS 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ S. 2 Hankkeelle on eduksi, että se on mahdollisimman fokusoitu ja että sen tavoite sekä suunnitelma ovat mahdollisimman yksinkertaisia. Koska osallistujat puhuvat eri äidinkieltä, on yksinkertaisiakin asioita helppo ymmärtää eri tavoin. (THL) Hanketoiminnan muutos on kietoutunut nopeaan yhteiskunnalliseen ja tietotekniseen muutokseen: opistolla ja sen kansainvälisellä hanketoiminnalla on yhä korostuneempi merkitys ihmisten uudenlaisiin tarpeisiin vastaamisessa ja taitojen tukemisessa. (Sastamalan opisto) Suomalaisten aikuiskoulutusorganisaatioiden osallistuminen CIMOn ohjelmiin vuosina 20020 Ohjelma 200 2008 2009 2010 2011 20 Yhteensä Grundtvig-ohjelma 3 1 188 12 153 156 923 Liikkuvuuksia 93 8 153 2 111 110 686 Hankkeita ja workshopeja 40 34 35 40 42 46 23 Nordplus Aikuiskoulutus 25 36 24 31 26 142 Hankkeita ja verkostoja 14 24 10 Liikkuvuuksia 20 10 65 Leonardo da Vinci -ohjelma 15 31 20 3 45 1 Liikkuvuushankkeita 11 4 8 5 42 Joissa partnereita yhteensä* 8 2 4 Kehittämishankkeita 2 11 14 68 kumppanuus- ja innovaation siirtohankkeet *Osa liikkuvuushankkeista on toteutettu kansallisen tai paikallisen partneriryhmän kanssa, jolloin partneriorganisaatiot on otettu mukaan selvitykseen. Leonardo-ohjelmassa aikuiskoulutusorganisaatioiksi laskettiin varsinaisten aikuiskoulutusorganisaatioiden (esim. kansanopisto, ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, yliopiston täydennyskoulutuskeskus) lisäksi järjestöt sekä yritykset. Liikkuvuustilastot eivät ole verrannollisia eri ohjelmien kesken. Grundtvig -ohjelmassa liikkuvuudet ovat yksilöllisiä, jolloin liikkujana on aina yksi henkilö. Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelmassa liikkuvuushankkeessa voi olla 210 liikkujaa. Leonardo da Vinci -ohjelmassa puolestaan yhdessä liikkuvuushankkeessa on keskimäärin yli 30 liikkunutta henkilöä.
FAKTAA EXPRESS 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ S. 3 Oppilaitoksessa ollaan erittäin tyytyväisiä hankerahoitukseen ja sen avaamiin mahdollisuuksiin. Hanketoiminta on ollut taloudellista sekä taloudellisesti merkittävää. Pohjoissuomalaisena kouluna kuitenkin korostuu hankerahoituksen niukkuus ja rahoitukselta toivottaisiin joustavuutta: esimerkiksi matkakulut vievät enemmän resursseja kuin eteläsuomalaiselta oppilaitokselta. (Oulun aikuislukio) Järjestöt ovat osallistumistilastojen kärkisijoilla kaikissa ohjelmissa Grundtvig -hankkeiden määrässä järjestöt ja kansalaisopistot jakavat johtoaseman. Kummatkin ovat osallistuneet 49 eri hankkeeseen (22 %) vuosina 20020. Grundtvig-ohjelmassa aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuudessa aktiivisinta oli kansalaisopistojen henkilökunta, jotka toteuttivat 5 liikkuvuutta (20 %). Toisena tulivat järjestöjen työntekijät. Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelmassa järjestöt osallistuivat viidesosaan kaikista niistä hankkeista, joissa suomalaiset olivat mukana. Seuraavaksi aktiivisimpia olivat opintokeskukset ( %) sekä ammatilliset oppilaitokset (11 %). Mitkä järjestöt osallistuvat ohjelmiin? Kaikilla ohjelmaan osallistuvilla järjestöillä koulutus on yksi keskeinen toimintamuoto. Mukana on sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja kulttuuri-, ympäristösekä monikulttuurisuuden ja senioreiden parissa toimivia järjestöjä. Myös Leonardo da Vinci -ohjelman aikuiskoulutuksen toimijoista aktiivisimpia ovat olleet järjestöt, jotka ovat osallistuneet yhteensä 39 toimintoon (2 %); seuraavina tulevat ammatilliset oppilaitokset, 21 hanketta (15 %), sekä ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, hanketta (11 %). Mukaan on laskettu sekä hankkeet että liikkuvuudet. Leonardoon osallistuvat järjestöt ovat työelämän järjestöjen lisäksi sosiaali- ja terveyssekä kulttuurijärjestöjä. Vastoin yleistä käsitystä ohjelmiin eivät osallistu vuodesta vuoteen samat organisaatiot. Selvityksen kohteena oleviin toimintoihin oli osallistunut yhteensä 518 eri aikuiskoulutusorganisaatiota. Näistä peräti 58 % oli osallistunut vain kerran. 24 kertaa osallistuneita oli 30 %, ja vain % osallistuvista organisaatioista oli osallistunut 5 kertaa tai sitä useammin. Hanketoiminta on 15 vuoden aikana muuttunut huomattavasti. Kansainvälinen toiminta on tullut koko ajan enemmän painopisteeseen. Kokonaisuutena se on muuttunut strategisemmaksi, systemaattisemmaksi, päämäärätietoisemmaksi sekä resursoidummaksi. Kansainvälisyys huomioidaan nykyisin näkyvästi organisaation toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa ja budjetissa, hankkeet puntaroidaan strategiaa vasten ja lopulliset päätökset hanketoiminnan käynnistämisestä tehdään johtoryhmässä. Kansainvälinen yhteistyö on nykyisin myös asiakaslähtöistä perustuen osaltaan oppilaitoksen asiakasorganisaatioissa esiin nouseviin tarpeisiin, joita nykyinen nopeasti muuttuva globaali toimintaympäristö sysää liikkeelle ennen näkemättömillä tavoilla. (TAKK)
FAKTAA EXPRESS 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ S. 4 Prosessi ideasta suunnitelmaksi, suunnitelmasta hakemukseksi ja hakemuksesta toteuttamiseen on yllättävän pitkä. Kansainvälinen hanketoiminta ei ole nopean kehittämisen väline. Se perustuu pitkäjänteiseen suunnitteluun ja strategisesti määriteltyyn pitkän tähtäimen kehittämistarpeeseen. (TAKK) Aikuiskoulutusorganisaatioiden Grundtvig- ja Leonardo da Vinci -ohjelmista saama tuki 2 500 000 Leonardo da Vinci Grundtvig 2 000 000 1 500 000 964 01 1 0 35 820 662 823 11 1 000 000 623 262 994 35 500 000 53 653 592 89 85 44 90 040 908 062 951 029 200 2008 2009 2010 2011 20 Yhteensä: 10 6 65 Leonardo da Vinci: 5 346 636 Grundtvig; 4 90 9 Nordplus Aikuiskoulutuksen tukisummia ei ollut suomalaisten organisaatioiden osalta saatavilla. Toiminta on kasvanut merkittävästi myös myönnetyn rahoituksen osalta. Käytettävissä ollut komission rahoitus on käytetty kokonaisuudessaan, ja täydentävää kansallista tukea Grundtvigohjelmaan on saatu opetus- ja kulttuuriministeriöltä. ISSN: 2242-2951 ISBN 98-951-805-5-1 (pdf) Kuvat: Ilari Mehtonen ja Merja Hannikainen