laakeri .info www. työelämäyhteistyö sujuvaksi

Transkriptio

1 laakeri työelämäyhteistyö sujuvaksi

2 Sisältö Työelämän ja ammatillisten oppilaitosten tuloksekas yhteistyö...3 Kokenut vs. uusi työpaikkaohjaaja...4 Oppia ja osaamisen arviointia työtä tekemällä...5 Työssäoppijasta työpaikkaohjaajaksi...6 Varsinais-Suomen työpaikkaohjaajakoulutuksen grand old man Jarmo Linkosaari...8 Vetovoimaa teollisuuden aloille...10 Työpaikalle kouluttamaan...11 Yhteistyöllä ja osaavalla ohjauksella onnistuu...12 Koulutettavana ohjaamisen konkari...14 Tyvestä puuhun noustaan...15 Laakeri-tuotteet...16 Opettajien työelämäjakso...18 Opettajat osaamistaan päivittämässä...19 Sisustuksen opettaja työmaainsinöörin saappaissa...20 Verkostoyhteistyötä Laakerissa...22 Case: Lähihoitajien lääkelaskuklinikat...23 Yhdessä kehittämisen aallonharjalla...24 Laineilla laatua työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin...25 EU-hankkeista, ylpeydestä ja ennakkoluuloista...26 Laakeri-hankkeen ohjausryhmäläisten mietteitä...27 Varsinais-Suomen rehtorit haluavat Laakeri-toiminnan jatkuvan tulevaisuudessa...28 Yhteistyöllä ammattiosaajia...29 Laakeri-tulokset työelämäyhteistyö sujuvaksi Toimitus: Jaana Kilpinen, Jarmo Linkosaari, Mika Salonen Taitto: Kimmo Säikkä Kuvat: Marika Aaltonen, Heikki Haltia, Paula Kairinen, Jarmo Linkosaari, Tiina Linkosaari, Eva-Maria Oksman, Brita Somerkoski, Jarno Virtanen, Piia Virtanen, kuvapankit Julkaisija: LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa -projekti Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus, toteuttajaorganisaatiot Painopaikka: Saarijärven Offset Oy 2012 ISBN (nid.) ISBN (PDF)

3 Työelämän ja ammatillisten oppilaitosten tuloksekas yhteistyö Yhteistyön tuloksena on koulutettu lähes 1800 uutta työpaikkaohjaa, annettu 95 opettajalle mahdollisuus työelämäosaamisensa kehittämiseen ja luotu työpaikkaohjaajille ja opettajille yhteistyön ja tiedonsaannin välineeksi alueellinen verkkopalvelu. Alueellista vaikuttavuutta kuvaa yli 630 yrityksen tai organisaation mukanaolo toiminnassa. Ilokseni voin todeta, että työssäoppimisen laatu on toteutuneiden toimenpiteiden avulla merkittävästi parantunut, asetetut tavoitteet on saavutettu ja osin ylitettykin. Tästä haluan kiittää kaikkia työpaikkojen ja oppilaitosten edustajia. Laakeri-hankkeen päättyessä syksyllä 2012 tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä yhteistyötä on päätetty jatkaa. Alueen koulutuksen järjestäjät ovat allekirjoittaneet sopimuksen yhteistyöstä työssäoppimisen edistämiseksi. Yhteistyötä toteuttaa Laakeri-tiimi, joka valmistelee ehdotuksia yhtenäisistä työssäoppimisen käytännöistä, koordinoi työpaikkaohjaajien koulutusta, välittää tietoa työssäoppimisesta ja sen kehittämisestä alueelliselle verkostolle ja ylläpitää laakeri.info-verkkopalvelua tavoitteena palvella entistä paremmin sekä työelämää että oppilaitoksia. Varsinais-Suomessa työelämä on toivonut ammatillisten oppilaitosten tekevän keskenään parempaa yhteistyötä, jotta työssäoppimisesta sopiminen ja menettelytavat yhtenäistyvät. Oppilaitokset ovat halunneet kehittää laadukasta työpaikkaohjaajien koulutusta ja luoda verkkopalvelun tiedotus- ja palvelukanavaksi. Opettajat ovat toivoneet pääsevänsä itsekin työpaikoille oppimaan ja auttamaan työpaikan oppimiskäytäntöjen kehittämisessä. Näistä lähtökohdista käynnistyi Laakeri työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa -hanke keväällä Tämän lehden tarkoituksena on innostaa työpaikkaohjaajia ja opettajia tiiviiseen yhteistyöhön unohtamatta työnantajan ja opiskelijan näkökulmaa työssäoppimiseen. Lehden sisällön painopisteitä ovat hankkeen tuotteet, mallit ja tulokset. Artikkeleita ovat kirjoittaneet kaikki yhteistyökumppanimme kiitos kirjoittajille. Antoisia lukuhetkiä Rolf Holmberg Laakeri-hankkeen projektipäällikkö, Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi 3

4 Kokenut vs. uusi työpaikkaohjaaja Dinolift Oy:n valmistuspäällikkö Kari Mattilalla on kymmenien vuosien kokemus työssäoppijoiden ohjaamisesta, sillä yrityksessä on ollut heitä jo 1980-luvun loppupuolelta asti. Kun sähköalan, kone- ja metallialan sekä logistiikan opiskelijoita on työssäoppimassa 5-6 vuodessa, on ohjaamisesta kertynyt kokemus jo merkittävä. Yrityksessä on vuosien myötä panostettu työssäoppijoiden ohjaamiseen mm. työpaikkaohjaajakoulutuksilla, omalla toimintaohjeistuksella sekä työssäoppijan perehdytysohjelmalla. Yritykselle on myös tärkeää, että heidän työpaikkaohjaajansa ovat motivoituneita ja sitoutuneita opiskelijan ohjaamiseen. Yhdessä opettajan kanssa katsotaan etukäteen, mitä asioita työssäoppimiseen ja näyttöihin kuuluu sekä mietitään työtehtävät siten, että opiskelija saa niistä mahdollisimman paljon hyötyä ammatillista kasvua ajatellen. Yrityksen periaatteena on ollut alusta lähtien se, ettei työssäoppijoita oteta, jollei heille ole tarjolla riittävän haasteellisia työtehtäviä. Yrityksen sitoutuminen on kantanut hedelmää, sillä moni työssäoppija on saanut vakituisen työpaikan valmistuttuaan. Yrityksille, jotka vielä miettivät työssäoppijoiden ottamista, Kari lähettää terveisiä, - Rohkeasti mukaan vaan! Siitä, että koko yritys on valmis sitoutumaan työssäoppijoihin, hyötyvät kaikki. Kelloliike J. Mäkelän Marika Jylkäs on työpaikkaohjaajana vielä uusi tulokas. Hän on ohjannut kevään 2012 aikana kahta merkonomiopiskelijaa perinteisen myyntityön ja tulevaisuuden verkkokaupan saloihin. - Työssäoppijat toivat yritykseen mukanaan viimeisimmän teoriatiedon lisäksi uusia ideoita ja käytänteitä. Nuorten raikkaat näkökulmat saivat kyseenalaistamaan omia jo osittain rutinoituneitakin toimintatapoja. - Haasteellisinta työpaikkaohjaajan työssä oli saada nuoret ymmärtämään työnteon ja vastuunoton merkitys. Ja saada heidät ymmärtämään, mitä työ merkitsee koko yrityksen kannalta ja se, että työssäoppija edustaa aina myös yritystä, ei pelkästään itseään tai oppilaitostaan, Marika jatkaa. Ensimmäiset kokemukset työpaikkaohjaajana olivat antoisia ja yritykseen otetaan jatkossakin työssäoppijoita. - Missä muualla nuoret oppivat tekemään töitä ja ennen kaikkea näkemään, mitä työ on, kiteyttää Marika. Paula Kairinen Loimaan ammatti- ja aikuisopisto 4

5 Oppia ja osaamisen arviointia työtä tekemällä Työssäoppiminen on työpaikalla järjestettävää koulutusta, joka pohjautuu ammattillisten oppilaitosten ja työpaikkojen väliseen työssäoppimisen sopimukseen. Jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista, jonka tulee olla tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua. Työssäoppiminen on joko oppilaitoksessa opittujen tietojen ja taitojen harjoittamista ja vahvistamista tai kokonaan uuden oppimista. Ammatin oppimisen rooli aidossa työympäristössä työpaikalla korostuu erityisesti silloin, kun oppilaitoksissa ei ole käytettävissä alan uusinta teknologiaa, välineitä tai sovelluksia. Työpaikalla työssäoppijaa opastaa tehtävään nimetty työpaikkaohjaaja. Syksystä 2006 alkaen opiskelijoiden osaamista on arvioitu ammattiosaamisen näytöin. Ne ovat työprosesseja, jotka opiskelija sekä työelämän ja oppilaitoksen edustaja yhdessä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat. Opiskelija osoittaa näytöin, kuinka hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteiden mukaiset tavoitteet sekä käytännön työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot. 5

6 Työssäoppijasta työpaikkaohjaajaksi Ravintola Wanhan Paronin Kellarin hovimestari Merle Lipponen sai ravintola-alalle hyvän alun. Hyvät perustiedot koulusta sekä monipuoliset käytännön harjoitukset Turun ammatti-instituutin opetusravintola Alabamasta antoivat riittävät eväät ensimmäiseen työssäoppimisjaksoon. - Ensimmäisessä työssäoppimispaikassani sain tehdä ihan oikeita tarjoilijan töitä. Saamani luottamus lisäsi omaa motivaatiotani. Aluksi kuitenkin muistan ihmetelleeni sitä kun työpaikkaohjaajani ei oikein tiennyt, mitä eroa on työssäoppimisella ja esimerkiksi TET-jaksolla. Silloin päätin valmistuttuani pyrkiä itse myös työpaikkaohjaajaksi, toteaa Merle innostuneesti. Nyt työpaikkaohjaajana Merlellä on mahdollisuus tarjota vastaavia hyviä kokemuksia tuleville työssäoppijoille. - Monipuoliset työssäoppimispaikat ovat opiskeluajan rikkaus. Kannustankin opiskelijoita miettimään tarkkaan, mihin haluaa mennä työssäoppimaan, Merle sanoo. Itse hän oli työssäoppimassa Turun lisäksi Helsingissä ja Ranskassa. Työpaikkaohjaajakoulutuksen Merle kävi heti kun se oli mahdollista. - Koulutus oli hyvä ja tarpeellinen. Positiivisena jäi mieleen ennen kaikkea vuorovaikutus muiden kurssilaisten kesken. Ajatuksia vaihdettiin vapaasti ja opittiin toisten virheistä ja onnistumisista. Koulutuksen aikana vasta ymmärsin, kuinka suuri vastuu työpaikkaohjaajalla oikeastaan on. Työpaikkaohjaajalta edellytetään kykyä opastaa työ ja sen vaiheet, mutta vähintään yhtä tärkeää on se, miten opiskelija kiinnitetään työyhteisöön. - Meillä näkee käytännössä, miten keittiön ja salin yhteistyö toimii, toteavat Merle Lipponen ja keittiömestari Pasi Jämä ja toivottavat nuoret tervetulleiksi työssäoppimaan Wanhan Paronin Kellariin. - Haluan olla ammattilaisen malli opiskelijalle ja pyrin luomaan myönteistä ilmapiiriä työpaikalle, sillä silloin vaikeidenkin asioiden käsittely on helpompaa. Jatkuva palaute on tärkeää pienistäkin onnistumisista. Työpaikkaohjaajakoulutuksessa ymmärsin myös sen, että opiskelijan epäonnistumisen pelko on usein uuden oppimisen este, jatkaa Merle. - Itse työpaikkaohjaajana pyrin olemaan kuin omat ohjaajani aikoinaan: helposti lähestyttävä, huolehtiva ja aidosti kiinnostunut opiskelijasta ja hänen oppimisestaan. Ohjatessa oppii itsekin ja pysyy ajan hermolla, tietää Merle. Omat tulevaisuuden suunnitelmat Merlellä ovat selvät. Nyt tehdään töitä ja opitaan ammattia lisää. Muutaman vuoden päästä edessä ovat mahdollisesti restonomiopinnot. Jarmo Linkosaari Turun ammatti-instituutti 6

7 Työpaikkaohjaaja yhteyshenkilö työpaikan ja oppilaitoksen välillä perehdyttää opiskelijan työyhteisöön, toimintatapoihin ja itse työhön välittää ammatin keskeisiä tietoja, taitoja ja asennetta kannustaa, rohkaisee, motivoi ja ohjaa antaa palautetta ja arvioi on esimerkkinä alansa ammattilaisesta Haluan nostaa esille työelämän edustajien avoimen tiedonhalun lähes kaikkea työssäoppimista koskevaa tietoa kohtaan. Parasta on ollut olla paikalla, kun opettajat ja työssäoppimisen ohjaajat saavat aikaan aidon dialogin ja molemmat oppivat uutta! Heikki Haltia suunnitteluryhmän jäsen, Salon seudun ammattiopisto 7

8 Varsinais-Suomen työpaikkaohjaajakoulutuksen grand old man Jarmo Linkosaari Tuttu näky Viking Linen termimaalissa perjantaiaamuisin on työssäoppimisen ja ammatillisen koulutuksen väsymätön puolestapuhuja Jarmo Linkosaari. Viimeisen 12 vuoden aikana hän on innostanut yli työpaikkaohjaajaa antamaan työpanoksensa tulevaisuuden työntekijöiden ohjaamiseen. - Olen huulena heittänyt, että olen herätyksen saanut, Jarmo toteaa pilke silmäkulmassa ja jatkaa sitten vakavampaan sävyyn, - Olen edelleen vakaasti sitä mieltä, että jos työssäoppiminen toteutetaan oikein, on se parasta ammatillisessa koulutuksessa sitten mestarikisälliaikojen. Haasteet motivoivat Jarmoa jo silloin, kun tehtävä työpaikkaohjaajien kouluttajana lankesi hänelle vuonna Siitä lähtien työ ESR-hankkeiden parissa on pitänyt tämän keittiömestari-ravintola-alan opettajan alati liikkeessä levittämässä työssäoppimisen ilosanomaa ympäri maakuntaa. Ja haasteet motivoivat häntä yhä. - Miten saada uudet työpaikat ja alat, joiden kanssa ei ole vielä tehty yhteistyötä, mukaan oppilaitosyhteistyöhön, miten saada opettajat innostumaan toimimaan oman alansa työpaikkaohjaajien kouluttajina, yhteistyön jatkuminen hankerahoituksen päätyttyä, huoli opettajien työssäoppimisen ohjaamisen resurssien riittävyydestä, listaa Jarmo ajankohtaisia haasteita. - Työssäoppijat pitäisi perehdyttää entistä paremmin työssäoppimiseen työelämän vaatimusten koko ajan kasvaessa, hän jatkaa ja toteaa suurimpana vaarana olevan sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla asenteen, että asiat tehdään mieluiten kuten aina ennenkin. Onnistumista työssään Jarmo kokee erityisesti silloin, kun vasten tahtoaan koulutukseen päätynyt työelämän edustaja koulutuksen päätyttyä toteaa: Tässä on järkeä, miksei tästä ole ennen puhuttu! ja palaa työpaikalleen työssäoppijoiden ohjaamisesta innostuneena. - Nuoret, jotka ovat itse olleet työssäoppijoita ja haluavat nyt työpaikoillaan toimia opiskelijoiden ohjaajina, on Jarmon vastaus kysymykseen, mikä valaa häneen uskoa työhönsä. Entä miten Jarmo lataa akkunsa? - Vähintään päivä viikossa täytyy saada olla yksin ja hiljaa, Jarmo toteaa ja paljastaa, että usein se päivä vierähtää meren ääressä saariston luontoa kuvatessa tai piilopirtillä puhdetöiden parissa. Jaana Kilpinen Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi 8

9 Laakeri-hankkeen aikana on koulutettu työpaikkaohjaajaa! Työpaikkaohjaajakoulutus Laakerin malliin: Ammatillinen koulutus ja työelämä + oppimistehtävät: - Suomen koulutusjärjestelmä - työssäoppiminen - alan ammatillinen koulutus Perehdytys ja oppimisen ohjaus + oppimistehtävät: - oppiminen - perehdyttäminen - työturvallisuus - ohjaaminen - vuorovaikutustaidot Työelämältä on tullut kautta linjan positiivista palautetta ja kiitosta järjestetyistä työpaikkaohjaajakoulutuksista ja täydennyskoulutuksista. Se on osoitus siitä, että olemme tehneet tarpeelliseksi koettua työtä ja tehneet sen hyvin! Olen saanut tutustua ja verkostoitua alueen muiden oppilaitosten mukavien, helposti lähestyttävien ja luovien ihmisten kanssa, joilla on vahva osaaminen ja kokemus työssäoppimisen koukeroista. Osaamisen arviointi + oppimistehtävät: - arvioinnin perusperiaatteet - arviointiasteikko - osaamisen osoittamistavat - arvosanasta päättäminen Marika Aaltonen suunnitteluryhmän jäsen, Ammattiopisto Livia 9

10 Vetovoimaa teollisuuden aloille Laakeri-hankkeen yhtenä tavoitteena oli kehittää rakennus- ja teknologiateollisuuden yrityksille tarjottavaa työpaikkaohjaajakoulutusta. Alan hektisyys ja suhdanneherkkyys sekä mahdollinen tietämättömyys koulutuksen hyödyistä ovat saattaneet osaltaan vaikuttaa tilanteeseen, että koulutuksiin on vuosien varrella osallistunut vähän teollisuusyritysten edustajia. Tähän epäkohtaan haluttiin nyt tarttua. Kun tietoa teollisuusyritysten ja järjestöjen tarpeista ja toiveista lähdettiin kartoittamaan, oli tärkeänä yhteistyökumppanina Rakennusteollisuus ry:n aluepäällikkö Markku Leppälehto, joka antoi asiasta arvokkaita näkemyksiä ja kutsui yrityksiä yhteisiin kehittämispalavereihin. Yrityksistä kehittämistyössä olivat mukana mm. teknologiateollisuutta edustava Sandvik Mining sekä Construction Oy ja YIT Oyj rakennusteollisuudesta. Sandvikin henkilöstön kehittämisen asiantuntijan Jukka Heimosen mielestä työpaikkaohjaajakoulutusten yhtenä tavoitteena on lisätä yrityksen ja koko alan vetovoimaa nuorten silmissä sekä tukea rekrytointia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Koulutus parantaa sekä työntekijöiden ohjaustaitoja että tukee heidän ammatillista kehittymistään, jonka myötä tarve esimiehen ohjauspanokseen puolestaan vähenee. YIT:n projektipäällikkö Jarno Kuustonen uskoo työpaikkaohjaajien merkityksen kasvavan entisestään tulevaisuudessa ja kertoo yrityksen panostavan laadukkaasti toteutettuun työssäoppimiseen, joka on yrityksen keskeinen rekrytointikeino myös jatkossa. Erityisesti rakennusteollisuuden yrityksiltä on tullut viestiä, että lyhytkestoisista ohjaajien koulutuksista olisi kysyntää teollisuuden parissa. Yksi teollisuuden toimialoille räätälöidyistä malleista oli työssäoppimisen perusperiaatteita esitellyt yhden päivän infotilaisuus, johon osallistui yrityksien ja oppilaitosten edustajia kaikkialta Varsinais-Suomesta. Näitä alakohtaisia tilaisuuksia, jotka edesauttoivat yritysten ja oppilaitosten verkostoitumista, järjestettiin niin rakennus- kuin teknologiateollisuudenkin toimijoille. Sami Pietilä Edumax Oy On hienoa, että työpaikkaohjaajia on koulutettu niin paljon. Kansiosta olen tosi ylpeä, se on laadukas ja kaunis. Piia Virtanen suunnitteluryhmän jäsen, Bovallius-ammattiopisto 10

11 Työpaikalle kouluttamaan Salon ammattiopiston ajoneuvo- ja kuljetustekniikan puolella oli pitkään pohdittu sitä, miten saada työelämän edustajia koulutetuksi työpaikkaohjaajaksi. Laakeri-hanke antoi mahdollisuuden toteuttaa koulutusta lyhyemmissä jaksoissa työpaikoilla, ja kun samalla löytyi kouluttamisesta innostunut autopuolen lehtori Sami Ruotsalainen, alkoi tunnelin päässä näkyä valoa. - Otin puhelimen käteen, sovin tapaamisen muutamaan tuttuun työssäoppimispaikkaan ja kävin puhumassa mahdollisuudesta kouluttautua työpaikkaohjaajaksi lyhyemmillä koulutusjaksoilla. Vastaanotto oli erittäin positiivista, toteaa Ruotsalainen. - Sain nopealla aikataululla sovittua koulutusajat ja keskusteltavaa riitti. Keskusteluissa tuli usein esille asioita, joista oli ollut tarvetta kysyä ja keskustella, mutta ajanpuutteen takia asiat olivat jääneet käsittelemättä, Sami toteaa. päästiin nopeasti keskustelemaan aiheesta ja jakamaan kokemuksia. Käsitellyt aiheet merkittiin osaamispassiin koulutustuokioiden päätteeksi. Työpaikka toimi koulutuspaikkana Koulutuksen vieminen työpaikoille on ainakin autoalalla hyvä ja joustava tapa kouluttaa työpaikkaohjaajia. Sekä koulutuksen käyneet työelämän edustajat että kouluttaja olivat erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Laakeri antoi ainutlaatuisen mahdollisuuden kouluttamiseen ja kouluttautumiseen. Heikki Haltia Salon seudun ammattiopisto Työvälineinä passi ja mappi Koulutuksessa käytettiin apuna Laakeri-hankkeen koulutusmappia, josta löytyy laajasti opiskeluun ja työssäoppimiseen liittyvää faktaa. Monelle näinkin laajan aineiston läpikäynti oli ensimmäinen kerta, vaikka takana saattoi olla omia ammatillisia opintoja ja pitkä kokemus työssäoppijoiden ohjaamisesta. Laakerin osaamispassia ja koulutusmappia apuna käyttäen sovittiin etukäteen koulutuksen seuraavat teemat ja näin työelämän edustajilla oli mahdollisuus tutustua aiheen aineistoon etukäteen. Sami antoi myös kotitehtäviä niin, että aihetta joutui miettimään ennen seuraavaa koulutusta. Näin varsinaisissa tapaamisissa 11

12 Yhteistyöllä ja osaavalla ohjauksella onnistuu Erityisopiskelijan onnistunut työssäoppiminen syntyy opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan yhteisestä panoksesta. Sini Rödlin on 19-vuotias toimitilahuoltajaksi opiskeleva nainen, joka on ollut opintojensa aikana kaksi kertaa työssäoppimassa Kiskon terveyskeskuksessa. Hänen työpaikkaohjaajanaan toimi Anita Eklund. Anita Eklund, laitoshuoltaja/työpaikkaohjaaja - Sain opettaja Marjatta Kannistolta Bovallius-ammattiopistosta puhelun, jossa sovittiin Sinin työssäoppimisesta. Marjatta kertoi, millaista tukea ja ohjausta Sini oli koulussa tarvinnut ja antoi vinkkejä siitä, mikä ohjauksessa juuri Sinin kohdalla on hyväksi, Anita muistelee. Työssäoppimisen alkaessa Anita huomasi, että opiskelijan ohjaaminen selkiyttää omaakin työtä, kun tutun työn vaiheet joutui selittämään ja perustelemaan Sinille. - Sini halusi oppia ja kysyi usein asioita, jotka olivat hänelle työssä epäselviä. Joskus huomasin ohjauksen tarpeen siitä, että Sini jäi paikalleen pohtimaan. Sinin kanssa oli kuitenkin yllättävän helppoa, sillä hänellä on mielettömän hyvä muisti. Otin hänet mielellään uudelleen työssäoppimaan seuraavana vuonna. Anita toteaa Sinin oppineen paljon työn taitoja, mutta myös aikuisen roolia työpaikalla. Aktiivisena ohjaajana Anita puski Siniä eteenpäin niinä hetkinä, kun työ ei sujunut. Työtä tehtiin huolella, mutta mukavassa ilmapiirissä keskustellen. - Sanoin Sinille monesti, että jos kädet pysähtyvät niin suu menee kiinni. Niin kauan kuin työn teko onnistuu, voidaan jutella samalla ja se on mukavaakin. - Marjatan aktiivinen ohjaus tuki jakson onnistumista. Usein pohdimme yhdessä Sinin työssäoppimiseen liittyviä asioita, Anita toteaa. Laakeri-hankkeen tarjoamaan työpaikkaohjaajien täydennyskoulutukseen tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamisesta Anita lähti Marjatan innoittamana. Koulutus oli mielenkiintoinen ja tarjosi uusia näkökulmia myös tuleviin ohjaustehtäviin. 12

13 Minuun vaikutuksen teki täydennyskoulutuksiin osallistuneet tiedonhaluiset työpaikkaohjaajat, jotka olivat koko sydämestään omistautuneet ohjaustyöhön. Toivon, että voisimme oppilaitoksissa entistä enemmän tukea ja huomioida heidän arvokasta työtään. Sini Rödlin, opiskelija Jaana Kilpinen työpaikkaohjaajien kouluttaja, Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi - Parasta Anitassa oli se, että hän sanoi asiat suoraan. Hän kehui, kun oli aihetta. Ja selitti aina, mitä tehdään ja miksi. Jo edellisenä päivänä käytiin seuraavan päivän töitä läpi, ettei tullut suuria yllätyksiä. Anita on myös huumorintajuinen. - Paras muisto ensimmäiseltä työssäoppimisjaksolta oli eläinlääkärin tilojen siivous ja eläinasiakkaat, joihin pihamaalla saattoi törmätä. Toisen top-jakson ikkunoiden pesussa ulotuin sinne, mihin muilla ei ollut toivoakaan kurotella. Siinä tunsin itseni tarpeelliseksi. Sini kertoo, että huumori on hänelle tärkeää ja työssäoppimispaikan rento ilmapiiri on ollut mukava. Sinin mielestä suurin ero koulussa opiskeluun oli hiljaisuus ja rauha tehdä töitä työssäoppimispaikassa. Mahdollisuus kuunnella musiikkia on auttanut Siniä keskittymään töihin. Marjatta Kannisto, ammatillinen erityisopettaja Marjatta Kannisto arvostaa opiskelijaa kunnioittavaa työssäoppimispaikkaa, jossa ohjaaja on osaava ammattilainen. - Uskon, että oppimista tapahtuu, kun opiskelijalla on hyvä olla. Jos opiskelija joutuu pelkäämään opittavaa asiaa, ympäristöä tai pahimmassa tapauksessa ohjaajaansa, oppiminen estyy. Marjatan mielestä Anita loi edellytykset oppimiselle sekä ilmapiirin että ammattitaitoisen työn ohjauksen osalta. Anitan ohjaus oli Marjatan mukaan niin osaavaa, että esimerkiksi ammattiosaamisen näytöt olisi voitu videoida opetusvideoksi. Sinin omaakaan osuutta ei voi vähätellä hän on paneutunut oppimaan alan töitä. Toimiessaan kouluttajana työpaikkaohjaajien täydennyskoulutuksissa Marjatta on pyrkinyt lisäämään tietoisuutta nuorten opiskelijoiden tilanteesta ja opiskelijoiden yksilöllisistä tuen tarpeista. Koulutuksesta on saatu hyvää palautetta ja sen sisältöjä on pidetty työelämälle tarpeellisina. Piia Virtanen Bovallius-ammattiopisto 13

14 Koulutettavana ohjaamisen konkari Ammattiopisto Livian puutarhatuotannon työssäoppimista ohjaava Terttu Soini kouluttaa työpaikkaohjaajia työssäoppimiskäyntien yhteydessä. Työpäivien lomaan sijoitetuissa koulutushetkissä opettajalla on suora yhteys ohjaajaan. Koulutuksessa aiheena olevaa asiaa Terttu ja ohjaaja peilaavat käsillä olevan työssäoppimisjakson tapahtumiin ja ohjattavaan opiskelijaan. Ohjaaja saa kysymyksiinsä heti vastauksen ja koulutusmuoto on tehokas ja ohjaajan yksilöllisiin tarpeisiin vastaava. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisilla työskentelevällä Merja Hartikaisella on ollut ohjattavana puutarhurin perustutkintoa ja hortonomin tutkintoa suorittavia opiskelijoita, joten työssäoppimisen perusperiaatteet olivat hänelle jo tuttuja. Ryhmämuotoiseen koulutukseen verrattuna Merja jäi työpaikalla toteutettavassa koulutuksessa kaipaamaan vuorovaikutusta toisten ohjaajien kanssa ja kokemusten vaihtoa työssäoppimisen käytänteistä ja toteutuksesta eri työpaikoilla. Merja kuitenkin kokee saaneensa työpaikalla toteutetusta koulutuksesta yksilöllistä tukea parhaillaan työssäoppimassa olevan erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamiseen. Työpäivä puutarhalla on päättynyt ja Merja (oik.) ja Terttu ovat varanneet iltapäivästä aikaa ja rauhallisen paikan työpaikkaohjaajakoulutukselle. Marika Aaltonen Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto Tuorla 14

15 Tyvestä puuhun noustaan Laakeri-hankkeen tavoitteena oli juurruttaa vuosien kehittämistyön tuloksena syntynyt yhteinen työpaikkaohjaajien koulutusmalli alueen ammatillisten oppilaitosten yhteiseksi toimintatavaksi. Mallin juurruttaminen tapahtui niin, että kokenut kouluttajatiimi perehdytti toteutusmallin mukaisen koulutuksen vetäjiksi ja yhteisen koulutusmateriaalin käyttäjiksi työssäoppimista ohjaavia opettajia, joilla oli sekä halua että mahdollisuus toimia jatkossa alansa työpaikkaohjaajien kouluttajana. Perehdyttämistilaisuuksissa oli mahdollisuus myös oppia kokeneiden kouluttajien kokemuksista ja saada vinkkejä koulutusten markkinointiin ja käytännön järjestelyihin. Lisäksi uusilla kouluttajilla oli mahdollisuus osallistua kuunteluoppilaina konkareiden vetämiin koulutuksiin ennen toimeen tarttumista. Hyvänä mallina pidettiin uusien kouluttajien toimimista työparina, mikä mahdollistaa vastuun ja tehtävien jakamisen sekä tarjoaa kouluttajalle kaivattua vertaistukea. Koulutuksen vetäjiksi perehdytettiin hankkeen aikana yhteensä 182 opettajaa, joista osa toimii aktiivisesti kentällä alansa työpaikkaohjaajien kouluttajina. Tarkoitus on kutsua uudet työpaikkaohjaajien kouluttajat säännöllisin väliajoin keskustelemaan yhdessä koulutuskokemuksista sekä kehittämään koulutusten toteutusta. Jaana Kilpinen Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi Parasta Laakerissa on ollut työpaikkaohjaajakoulutukset, joissa olen saanut olla mukana melkein alalla kuin alalla. Olen saanut kouluttaa niin paljon ammattilaisia, jotka ovat koko sydämestään kiinnostuneita opiskelijoiden ohjaamisesta ja arvioinnista ja haluavat tehdä sen homman niin hyvin kuin mahdollista. Välillä toivon, että työpaikkojen johtoa osallistuisi enemmän koulutuksiin, että hekin näkisivät kuinka arvokasta työtä työpaikkaohjaajat tekevät ja ymmärtäisivät työpaikkojen roolin ammatillisessa koulutuksessa. Kati Laitervo työpaikkaohjaajien kouluttaja, Turun ammatti-instituutti aikuiskoulutus 15

16 Laakeri-tuotteet kaikki mitä opettaja tai työpaikkaohjaaja tarvitsee Verkkosivusto toimii kokonaisvaltaisena palveluna työssäoppimiseen liittyvissä asioissa Varsinais- Suomessa. Sivusto tarjoaa työpaikoille, opettajille sekä oppilaitoksille tietoa ja työvälineitä työelämäyhteistyön kehittämiseen ja ylläpitoon. - löydämme työpaikkaohjaamisessa tarvittavia tietoja, toteaa apulaisrehtori Petri Lähde Loimaan ammatti- ja aikuisopistosta. - Opettajamme löytävät vastaukset moniin työssäoppimisen ohjaamiseen, työelämäjaksoihin, yhteistyötahoihin ja ammattiosaamisen näyttöihin liittyviin kysymyksiin. Uusille opettajille sivut toimivat perehdyttäjinä työssäoppimisen ohjaamiseen oppilaitoksen oman perehdytysohjelman tukena ja vanhatkin konkarit voivat sivujen kautta päivittää tietojaan, jatkaa Petri. Työpaikkaohjaajille laakeri.info -sivusto on myös tärkeä työkalu koulutusten lisäksi. - Vaikka työpaikkaohjaajakoulutuksessa saatu kansio on todella hyvä ja monipuolinen, se ei aina ole käden ulottuvilla, joten on hyvä, että www-sivuilta voin myös hakea tietoa ohjaamisen tueksi, sanoo yrittäjä Mia Lintula ArteMiinasta. Paula Kairinen Loimaan ammatti- ja aikuisopisto 16

17 Työpaikkaohjaajallemappi Laakeri-hankkeen aikana koottiin työpaikkaohjaajille tuhti tietopaketti työssäoppijan ohjaamisen ja arvioinnin tueksi. Uusi koulutusmateriaali on koottu useista keskeisistä 2000-luvun lopussa tuotetuista työpaikkaohjaajalle suunnatuista ohje- ja tukimateriaaleista ja kirjoista. Osaamispassi Työpaikkaohjaalle-mapin kaveriksi tehtiin ns. osaamispassi, jonka avulla jo kokeneiden työpaikkaohjaajien osaaminen on helppo tunnistaa ja tunnustaa. mukana yhteistyössä: Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut Ammattiopisto Livia / Yrkesinstitut Livia Bovallius-ammattiopisto Turku Liedon ammatti- ja aikuisopisto Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopisto Naantalin ammattiopisto Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Raision ammattiopisto Raision kauppaopisto Salon seudun ammattiopisto TAO, Turun ammattiopistosäätiö Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida yhteystiedot: Työssäoppimisenverkkopalvelu Varsinais-Suomessa Nimi: Työpaikka: 17

18 Opettajien työelämäjakso Opettajien työelämäosaamisen täydennyskoulutukseen kuuluu olennaisena osana vähintään kahden kuukauden mittainen työelämäjakso, johon liittyy tavoitteellista ja ohjattua opiskelua ja työelämäyhteistyön kehittämistä. Laakeri-hankkeen puitteissa 95 opettajalla oli mahdollisuus lisätä oppilaitoksen ja työelämän välistä yhteistyötä ja päivittää oman alansa ammatillista osaamista osallistumalla työelämäjaksoihin. Jaksoon kuului työpaikalla tehtävä työssäoppimisen tai ammattiosaamisen näyttöprosessiin liittyvä kehitystehtävä. Työelämäjaksolla oleva opettaja voi esimerkiksi tuottaa työpaikoille opiskelijoiden ohjaamiseen liittyvää tukimateriaalia tai kehittää työpaikkaohjaajien arviointiosaamista. Ammatilliset oppilaitokset tekevät hyvää yhteistyötä työssäoppimisen edistämiseksi Varsinais-Suomessa, mistä yhtenä osoituksena on alueellinen työssäoppimisen sopimus. On ollut erittäin myönteistä kohdata opettajien innokkuus päivittää työelämäosaamistaan osallistumalla työelämäjaksolle. Rolf Holmberg Laakeri-hankkeen projektipäällikkö, Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi Lähtökohta oli alusta alkaen se, että opettajat eivät mene työpaikalle vain tutustumaan, vaan toimimaan aktiivisesti. Vaatimus kehitystehtävän suorittamisesta oli alussa opettajille hieman vieras ja pelottavakin. Vastustus hävisi kuitenkin nopeasti heidän huomattuaan, että kyse on konkreettisesta tehtävästä, jonka tarkoitus on tukea sekä yritystä että oppilaitosta. Työelämäjaksolle osallistuvan velvollisuus oli kertoa kokemuksistaan muille esimerkiksi opettajankokouksissa. Mikään ei estänyt opettajaa myöskään esittelemästä kokemuksiaan oman alan opettajille laajemmin alueen muissa oppilaitoksissa. Mika Salonen Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi 18

19 Opettajat osaamistaan päivittämässä Kun Naantalin hoitotyön opettaja Teija Litokorven sähköpostiin saapui pari vuotta sitten viesti, että työelämäjaksolle haettiin osallistujia, Teija oli saman tien kolkuttelemassa rehtorin ovea. - Ajattelin, että minä ainakin haluan päivittää työskentelytapojani. Terveyskeskuksesta minulla ei ollut lainkaan työkokemusta ja sellaiseen olisi nyt mahdollisuus, Litokorpi kertoo. - Terveyskeskuksessa potilaat vaihtuvat melko usein. Työ on tiivistahtista. Olin ollut viimeksi hoitotyössä vuonna 2005 ja nyt halusin päivittää tietojani. Työelämäjaksoni osui juuri keskelle Raision terveyskeskuksen vuodeosaston organisaatiomuutosta, Litokorpi jatkaa. Myös toinen hoitotyön opettaja, apulaisrehtori Pia Rae- Björk hakeutui työelämäjaksolle. - Minä taas tiesin, ettei opiskelijoillamme ole juurikaan mahdollisuuksia päästä psykiatriselle osastolle työssäoppimaan. Halusin varmistusta sille, että opetan ajantasaisilla tiedoilla, Pia Rae-Björk sanoo. Perushoito ei ole muuttunut Litokorpi halusi lisää tietoa varsinkin lääkehoidon uutuuksista, kuntoutuksesta ja haavojen hoidosta. Osastolla vieraileva työntekijä oli samalla lisäresurssi. - Minun on nyt jotenkin helppo ymmärtää opiskelijoita, kun he menevät työssäoppimaan. Ensimmäinen viikko meni itselläni orientoitumiseen ja siihen, että yleensäkin löysin itseni oikeasta paikasta. Viikon jälkeen oma työni alkoi luistaa, Litokorpi sanoo. - Perushoidon osalta huomasin, että taitoni olivat ajantasaisia. Perushoito ei ollut juurikaan muuttunut viidessä vuodessa. Lääkehoidossa muutoksia oli tullut, esimerkiksi diabetesta hoidettiin uusilla lääkkeillä. Minun erityinen suosikkialueeni hoitotyössä on haavojen hoito. Tätä oli terveyskeskuksessa paljon. Työ haavojen parissa oli vaativaa ja kiinnostavaa siksi, että uusia hoitotuotteita oli tullut markkinoille, Litokorpi sanoo. - Psykiatrisella osastolla kuntoutuksen menetelmät olivat kehittyneet ja rikastuneet monella tavalla. Potilailla oli tarkat kuntoutumissuunnitelmat, joihin kuului arkiaskareita ja kaikenlaisia aktiviteetteja. Lomakkeita ja suunnitelmapohjia oli otettu käyttöön, ja nyt voin käyttää niitä opettaessani opiskelijoille psykiatrista hoitotyötä, Rae-Björk suunnittelee. Työelämäjakson lopulla Litokorpi kävi palautekeskustelun apulaisosastonhoitajan kanssa. - Minusta oli tärkeää, että sain antaa palautetta. Jakso oli sujunut hyvin, ja luulen, ettei monikaan enää lopuksi muistanut, että olen vain vierailulla oleva opettaja, Teija muistelee. Brita Somerkoski Raision seudun koulutuskuntayhtymä RASEKO 19

20 Sisustuksen opettaja työmaainsinöörin saappaissa Työelämäjaksolla opettaja voi laajentaa omia yhteistyökontaktejaan ja avata opetuksen sisältöjä. - Tämä työelämäjakso oli hieno mahdollisuus, ja suosittelen sitä kaikille, iloitsee ammattiaineiden opettaja Susanna Hämäläinen Turun Ammattiopiston sisustuslinjalta. - Mitä kauemmin on ollut poissa työelämästä, sitä tärkeämpää mielestäni on päivittää työelämäosaamistaan, hän painottaa. Hämäläinen mietti itse pitkään, mihin yritykseen hakisi työelämäjaksolle, sillä sisustusala on niin laaja ja monipuolinen. Lopulta hän päätyi NCC rakennus Oy:hyn, sillä Westparkin työmaa kiinnosti häntä ja lisäksi hän ajatteli ison rakennusliikkeen työelämäjaksosta olevan eniten hyötyä myös oppilaitoksen ja hänen opiskelijoidensa kannalta. Työelämäjakson tavoitteeksi oli nimittäin asetettu oppilaitoksen ja yrityksen yhteistyön kehittäminen ja työssäoppimismahdollisuuksien kartoittaminen. Uutta omaan opetukseen Susanna Hämäläisen kolmeviikkoinen työelämäjakso ajoittui toukokuuhun 2012, ja hän hoiti NCC Rakennus Oy:ssä työmaainsinöörin tehtäviä. - Käytännössä tämä tarkoitti erilaisia toimistorutiineja, kuten määrälaskennan tekemistä, ja erilaisiin palavereihin osallistumista. - Kaikilla oli aikamoinen kiire, sillä Westparkissa on kolme eri työmaata, muistelee Hämäläinen. Yhtenä kiinnostavana asiana hän koki palaverin, joka pidettiin asuntojen myynti- ja muutostöistä vastaavien henkilöiden kanssa. - Heidän kanssaan työmaainsinööri kävi keskustelua mm. siitä, minkälaisia muutostöitä asiakkaat halusivat ja mihin hintaan näitä töitä oli luvattu tehdä, selittää Hämäläinen. Näiden henkilöiden piti siis olla perillä, mitkä muutostyöt ovat mahdollisia ja heidän tuli myös osata antaa hinta-arviot tehtävistä muutoksista. Hämäläinen näki, että tässä voisi olla myös hänen omille opiskelijoilleen sopiva työsarka. Työelämäjaksojen kehittämistehtävien teemat: Työpaikan ja oppilaitoksen välisen yhteistyön edistäminen 20 opetuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen yhdessä työpaikan edustajien kanssa työssäoppimisjärjestelyjen kehittäminen ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen suunnittelu yhdessä työpaikan edustajien kanssa opiskelijoiden ohjausmateriaalin laatiminen työpaikkaohjaajille työpaikkaohjaajien perehdyttäminen arviointiin ja tutkinnon perusteisiin työpaikkaohjaajien tukeminen työssään

21 Opettajan työelämäjakson hyödyt oppilaitokselle: Opettajan tiedot työelämän vaatimuksista päivittyvät Kontaktit työelämään paranevat Samat säännöt koulussa ja työssä Kaiken kaikkiaan Hämäläisen kokemus oli positiivinen. - Aina saa jotain uutta, vaikka se ei olisikaan mitään järisyttävän ihmeellistä, summaa Hämäläinen. Hänelle itselleen esimerkiksi vahvistui se ajatus, että opiskelijoille on hyvä pitää aika tiukkoja sääntöjä, sillä työelämässä niiden noudattamista kuitenkin vaaditaan. Urakkakilpailun kiristyessä ja ulkomaalaisten toimijoiden lisääntyessä korostuvat kotimaiset kilpailuvaltit, joita ovat ammatillinen laatu ja sopimusten tinkimätön noudattaminen. - Nykypäivänä työmailla on todella kansainvälinen meininki, joten opiskelijoita on tärkeä valmentaa myös siihen, tietää Hämäläinen. Positiivisena asiana hän piti myös sitä, että työturvallisuudesta pidetään hyvää huolta. - Siisteys ja turvallisuus olivat ainakin tällä työmaalla ihan ykkösasia, ja sitä viestiä on kiva viedä myös omille opiskelijoille, kertoo Hämäläinen. - Aion ehdottomasti hyödyntää näitä saamiani kontakteja jatkossa, sillä nyt tietää, keneen olla yhteydessä. Eva-Maria Oksman TAO Turun ammattiopistosäätiö Yritysvierailujen järjestäminen helpottuu Voidaan kartoittaa työssäoppimispaikkoja Opettajien työelämäjaksot ovat totta kai mitä parhain tapa opettajan päivittää omaa osaamista ja saada materiaalia omaan opetukseen. Koulutuksen ja työelämän tulee kulkea käsi kädessä kohti laadukasta ja sujuvaa yhteistyötä ja eri ammattien kehittämistä. Yhteistyö ei varmaankaan koskaan tule valmiiksi, mutta opettajien työelämäjaksot toimivat sykähdyksinä ja syventävät tätä yhteistyötä. Maria Luoma-aho rehtori, Ammattiopisto Livia / Sosiaali- ja terveysopisto Työpaikan henkilöstön osaamisen kehittäminen työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttaminen työpaikalla työpaikkaohjaajien täydennyskoulutusten toteuttaminen työympäristön kehittäminen viestintämateriaalin tuottaminen työpaikalle 21

22 Verkostoyhteistyötä Laakerissa Varsinais-Suomen alueella eri koulutusalat ovat tehneet verkostoyhteistyötä jo pitkään. Tästä hyviä esimerkkejä ovat liiketalousala sekä sosiaali- ja terveysala. Verkostoyhteistyötä on lähdetty kehittämään myös matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Laakeri-hankkeen aikana on myös käynnistetty sähköalan sekä kone- ja metallialan vastaavaa yhteistyötä järjestämällä alan opettajien tapaamisia, työelämävierailuja sekä koulutusta. Hanke on ollut mukana sekä tukemassa että mallintamassa näitä erilaisia yhteistyömuotoja. Uutena yhteistyömuotona aloitettiin huhtikuussa 2012 ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien, kuten esimerkiksi matematiikan ja kielten, opettajien yhteistyöverkoston kehittäminen piknikristeilyllä Turusta Maarianhaminaan. Keskustelua ja ideoita toiminnan jatkamiseksi syntyi niin paljon, että päivän päätteeksi päätettiin perustaa Turun ammattiinstituutin opettaja Juha Pusan johdolla Airiston Atot - Facebook-ryhmä yhteisen kehittämisen foorumiksi. Tästä eteenpäin yhteistyö jatkuu myös virtuaalisilla yhteistyöaalloilla. Jarmo Linkosaari Turun ammatti-instituutti 22

23 Case: Lähihoitajien lääkelaskuklinikat Olen ylpeä siitä, että Laakerissa on saatu aikaan toimivat työelämäyhteydet ja oppilaitosten välisiä verkostoja on tiivistetty ja uusia perustettu. Olli Laivo suunnitteluryhmän jäsen, Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida Turun ammatti-instituutin, Ammattiopisto Livian sosiaali- ja terveysopiston ja Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä toteutettiin kahdesti hankkeen aikana ammatissa toimivien lähihoitajien lääkelaskuklinikat. Lääkelaskuklinikoiksi nimitettiin toimintaa, jossa matematiikan opettajat kävivät työpaikoilla opettamassa laskentaa pienryhmissä. Klinikoihin osallistui yhteensä 250 lähihoitajaa. Toiminnasta oli hyötyä molemmille osapuolille: aineenopettajien työelämätietoisuus lisääntyi ja lähihoitajien osaaminen ja sitä kautta lääketurvallisuus parani. Koulun näkökulmasta ammattitaitoa täydentävien aineiden opettajien näkemyksen laajentaminen oli ensiarvoisen tärkeää. Toimintatapa sopii erinomaisesti oppilaitoksen vakiintuneeksi työtavaksi edistää opettajien ja ammatissa toimivien hoitajien verkostoitumista. Kalle Ojanen Turun ammatti-instituutti 23

24 Yhdessä kehittämisen aallonharjalla Salon seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalalla on pitkät perinteet työpaikkaohjaajien kouluttamisessa. Vuosien varrella ohjaajia on koulutettu niin ohjaavan opettajan toimesta työpaikoilla kuin ryhmämuotoisesti oppilaitoksissa, työpaikoilla ja yhteistyöpalavereissa. Viimeisimmät kolme koulutuskokonaisuutta toteutettiin piknik-risteilyinä Laakerihankkeen puitteissa. Jokaisella koulutusristeilyllä oli oma teemansa, kuten esimerkiksi uudet tutkinnon perusteet ja opiskelijan oppiminen ja osaaminen käytännössä. Jokaiseen koulutukseen osallistui yhteensä työssäoppimista ohjaavaa opettajaa ja työpaikkaohjaajaa, joita pyydettiin mukaan mahdollisimman kattavasti jokaisen ammattiosaamisen näytön alueelta. Koulutuksiin osallistui innostuneita työpaikkaohjaajia muun muassa kehitysvammahuollosta, varhaiskasvatuksesta, kotihoidosta, mielenterveys- ja päihdetyöstä, vanhustenhuollosta, terveyskeskussairaalasta, ensihoidosta sekä sisätautikirurgisesta erikoissairaanhoidosta. Olemme saaneet luotua toimivan yhteistyöverkoston, jonka jäseniltä voi aina kysyä neuvoa, ideoita ja tukea. Ella Torikka suunnitteluryhmän jäsen, Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Kaikki osallistujat niin työpaikkaohjaajat kuin ohjaavat opettajat olivat tyytyväisiä koulutusten antiin. Työpaikkaohjaajat antoivat positiivista palautetta mahdollisuudesta tutustua eri aloilla toimivien ohjaajien tapaan ohjata, opettaa ja arvioida opiskelijoita ja vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen. Kokeneetkin ohjaajat saivat mielestään uutta tietoa tai uutta ajateltavaa koulutuksista. Ohjaavien opettajien näkökulmasta koulutusristeilyt kehittivät ja lisäsivät työpaikkojen ja oppilaitoksen yhteistyötä ja paransivat työssäoppimisen laatua. Konkreettisena tuloksena syntyi jokaiseen ammattiosaamisen näyttöön kriteerejä selkiyttävä työkalu, jonka toimivuutta työpaikkaohjaajat ja opettajat lähtevät jatkossa testaamaan. Elise Anttalainen-Kulmala ja Seija Koskinen Salon seudun ammattiopisto 24

25 Laineilla laatua työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin Olen kokenut olevani etuoikeutettu päästessäni osallistumaan Laakeri-hankkeen järjestämiin lähihoitajaopintoihin liittyviin yhteistyötä lisääviin koulutuksiin. Olen osaltani edustanut varhaiskasvatuksen työnantajanäkökulmaa. Ensimmäinen koulutus perehdytti osallistujia lähihoitajien tämänhetkisiin tutkinnon perusteisiin. Koulutukseen osallistui mittava joukko eri alojen työpaikkaohjaajia. Koulutuksen aikana konkretisoitui työelämän edustajille se tosiasia, että lähihoitajat sijoittuvat työmarkkinoilla hyvin moninaisiin tehtäviin. Tutkinnon perusteet ja oppimisen arvioinnin kriteerien tulee siis olla ymmärrettävissä hyvin monen erilaisen työtehtävän näkökulmasta. Työnantajan ja työelämän näkökulmasta koulutus oli hyvin antoisa ja sen myötä ohjaajan roolin tärkeys on saanut aivan uudet mittasuhteet. Koulutus oli myös suunnattoman hyvä tapa tehdä yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän edustajien välillä. Ymmärrys ja yhteistyö ovat lisääntyneet opiskelijan eduksi ja parhaaksi. Mahdollisuuden tällaisiin koulutuksiin soisi myös kollegoille! Susan Taitonen-Isokangas Varhaiskasvatusyksikön johtaja, Vuorilinna-Pesä / Kalliorinne Koulutuksen aikana pohdimmekin paljon konkreettisia ammattiosaamisen ilmenemismuotoja ja arvioinnin kriteerejä edustamamme työelämäsektorin näkökulmasta. Tämä oli erittäin mielenkiintoista ja antoi paljon konkreettista apua ja tietoa vietäväksi omaan toimintayksikköön ja siellä oleville työpaikkaohjaajille. Toinen koulutuskerta lisäsi tietoisuutta työpaikkaohjaajien vastuusta työssäoppimisjakson aikana. Ohjaajan tulee tukea opiskelijaa koko työssäoppimisen ajan ja mahdollistaa hyvä oppimisympäristö, olla hyvin perillä arvioinnin kriteereistä, opiskelijan tavoitteista ja antaa opiskelijalle säännöllistä palautetta. Koulutuksessa sai myös syventyä opiskelijoiden maailmaan oppijoina. 25

26 EU-hankkeista, ylpeydestä ja ennakkoluuloista Erellisen tyäpaika sihteer opetti mul, et ko paperi ova oorninkis, on pualet töist tehty. Nyy ko mää ole ollu EUhankkees vetäjän, mää voissi sanno, et ko paperi ova järjestykses, o 97 % tyäst tehty. Näin kuvaili murrerunoilija Heli Laaksonen kokemuksiaan EU-projektin vetäjänä kolumnikokoelmassaan Sekaherelmäpuu. Moni jakaa Laaksosen käsityksen EU-projektien byrokraattisuudesta ja hallinnon painajaismaisesta raskaudesta. Toistakymmentä vuotta Turun ammatti-instituutin hankkeiden talouspalveluista vastannut Marja Rusi sanoo byrokratian kuitenkin olevan hallittavissa: - Hallinto vaatii tietysti omat resurssinsa ja asiantuntijansa, mutta kun seurantatiedot niin talouteen liittyvät kuin muutkin kerätään ohjeiden mukaisesti ja systemaattisesti, ylitsepääsemättömiä ongelmia ei pitäisi tulla. Sen sijaan, jos tietojen keräämisen ja etsimisen jättää raportointivaiheeseen, hankkii itselleen aivan varmasti vaikeuksia. Toisen EU-projekteihin liittyvän ennakkoluulon mukaan hankkeissa saadaan usein hyviä tuloksia, mutta projektirahoituksen päättyessä hiipuu myös projektin toteuttama toiminta ja kaikki palaa alkupisteeseensä. Toki näinkin tapahtuu, mutta aivan valtavasti projektituloksista jää myös elämään. Esimerkiksi monet Varsinais-Suomen eri oppilaitoksissa tällä hetkellä käytössä olevista opetuksen ja ohjauksen toimintamalleista on alun perin kehitetty eri hankkeissa, kuten vaikkapa uraohjaajat, lukuisat työssäoppimisen ja työpaikkaohjaajien koulutusten toimintamallit sekä erilaiset ryhmämuotoiset ohjauksen mallit. Kehittämistyön hedelmistä pitää myös olla ylpeitä, sillä maakunnassamme kehitettyjä malleja on onnistuneesti levitetty ja otettu käyttöön niin muualla Suomessa kuin koko EU:nkin alueella. Yhteen EU-ennakkoluuloon on sen sijaan vaikea esittää vastaväitteitä. Huhut EU-jargonin olemassaolosta eivät ole tuulesta temmattuja, eivätkä edes kovin pahasti liioiteltuja. Valorisaatio ja sekä horisontaalinen että vertikaalinen levittäminen ja valtavirtaistaminen ovat outoja ja hankalia termejä, jotka voisi sanoa ihan suomeksikin. Varsinkin, kun niiden taustalla oleva perusideologia,hyvien toimintamallien jatkuvuuden varmistaminen myös projektin jälkeen, on kuitenkin kannatettava ja helposti ymmärrettävä. Matti Mäkelä projektipäällikkö, Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi Saimme aikaan jotain pysyvää, joka aidosti auttaa työelämän ja koulutuksen välisessä yhteistyössä. Hankkeiden ongelmanahan on useasti se, että ne tulee ja menee, mutta Laakeri-piste jää, sekä aito yhteistyö eri toimijoiden kesken. Jarmo Linkosaari Laakeri-hankkeen koulutuskoordinaattori, Turun ammatti-instituutti 26

27 Laakeri-hankkeen ohjausryhmäläisten mietteitä Laakeri on lisännyt yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä tarjoamalla mahdollisuuden opettajien työelämäjaksojen organisointiin ja toteutukseen. Uskon, että opettajien käytännön kenttäkokemus on antanut tärkeää tietoa tämän päivän työelämästä. Laakerin ansiosta meillä on hyvä koulutusmateriaali, perehdyttämiskansio, hienot www-sivut ja hyvä malli työpaikkaohjaajien kouluttamiseksi ja laadukkaan työssäoppimisen varmistamiseksi työpaikoilla. Hanke on osoittanut, että yhdessä suunnittelemalla ja toisten tekemisistä innostumalla saadaan paljon aikaiseksi. Tavoitteensa mukaisesti se on edistänyt työelämäyhteistyötä sujuvammaksi Varsinais-Suomessa. Aito halu yhtenäistää eri oppilaitosten toimintatapoja ja oppia toisten kokemuksista on näkynyt aktiivisena osallistumisena hankkeen toimintaan ja sitoutumisena alueelliseen yhteistyöhön työssäoppimisen kehittämisessä myös hankkeen päättymisen jälkeen. On ollut ilo olla mukana aktiivisessa ohjausryhmässä. Hankkeen tuloksena Varsinais-Suomeen on saatu yhteinen työssäoppimisen sopimusmalli, jota kaikkia alueen ammatillisen oppilaitokset käyttävät. Toinen ylpeydenaihe on työpaikkaohjaajien koulutukseen ja perehdyttämiseen tehty yhteinen materiaali. Pia Lagercrantz kehitysjohtaja, Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi Ulla Immonen aluepäällikkö, Palvelualojen ammattiliitto PAM Hankkeen myötä heräsimme huomaamaan, että tarvitsemme työpaikkaohjaajia entistä enemmän ja koulutimme heitä projektin puitteissa muutaman ryhmän sekä saimme jatkokoulutusta. Hanke on nostanut ainakin koulutuksen merkityksen yrityksessä pintaan ja saanut oppilaitokset panostamaan opettajien todelliseen työhön perehtymiseen entistä enemmän. Koulutuksia täytyy ehdottomasti jatkaa tulevaisuudessa ja panostaa niiden markkinoimiseen eri alojen yrityksille. On ollut hienoa olla työelämän edustajana mukana hankkeessa ja että kannanottojani on projektissa huomioitu. Heikki Lepistö toimitusjohtaja, Turun Kaupunkiliikenne Oy Kiitos järjestämästänne perehdytystilaisuudesta. Ei ole aikaisemmin vastaava tullut kohdalleni todella hienoa teiltä! Näin palkitsevaan kommenttiin on ollut tilaisuus päättää eräs työpaikkaohjaajien koulutustilaisuus. Tämä kiitos kuvaa hyvin kaikkea sitä hyvää, mitä Laakeri-hankkeessa on ollut mahdollista toteuttaa. Hyvät käytännöt jalkautukoon oppilaitosten arjen toimintaan! Hankkeen ohjausryhmä on aktiivisella toiminnallaan osoittanut, miten työelämän ja oppilaitosten edustajista muodostettu ohjausryhmä parhaimmillaan toimii. Myös vuoropuhelu rahoittajan kanssa on ollut joustavaa, mikä on mahdollistanut ohjausryhmän nopean päätöksenteon. Tarja Asula ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä / Liedon ammatti- ja aikuisopisto 27

28 Varsinais-Suomen rehtorit haluavat Laakeri-toiminnan jatkuvan tulevaisuudessa Varsinais-Suomen rehtoreiden tekemän yhteistyösopimuksen tavoitteena on edistää ja kehittää työssäoppimisen yhtenäistä toteutusta Varsinais-Suomen toisen asteen koulutuksissa vastaamaan työelämän vaatimuksia. Sopimuksella pyritään takaamaan Laakerin näkyvyys myös hankkeen päättymisen jälkeen. Sopimus sisältää yhteiset pelisäännöt työpaikkaohjaajakoulutukselle ja opettajien työelämäosaamisen kehittämiselle sekä yhdessä sovittujen toteutusmallien kustannusten laskentaperusteet. Yhteistyösopimus tullee voimaan vuodeksi kerrallaan. Yhteistyöfoorumina toimii Varsinais-Suomen Laakeritiimi, jonka muodostavat koulutuksen järjestäjien työssäoppimisen koordinaattorit, koulutuskoordinaattori ja verkkopalvelun ylläpitäjä. Laakeri-tiimin tehtävänä on koordinoida laadukasta ja sujuvaa työpaikkaohjaajakoulutusta Laakeri-hankkeessa tuotettujen mallien mukaisesti luoda yhtenäisiä käytäntöjä alueen työelämän ja oppilaitosten palveluihin välittää tietoa työssäoppimisesta ja sen kehittämisestä ylläpitää ja kehittää alueellista työssäoppimisen antaa suosituksia työssäoppimisen edistämiseksi Varsinais-Suomessa Tulevaisuudessa yhteistyö on entistä tärkeämpää ja sen avulla voimme parantaa ammatillisen koulutuksen laatua Varsinais-Suomessa vaikka malliksi muillekin. Maria Luoma-aho rehtori, Ammattiopisto Livia / sosiaali- ja terveysopisto 28

29 Yhteistyöllä ammattiosaajia Ammatillisen koulutuksen vahvuutena on tiivis yhteistyö työelämän kanssa. Jatkuva yhteydenpito varmistaa sen, että koulutus pysyy ajan tasalla ja muuttuu ja kohdentuu työelämän muutosten mukaan niitä ennakoiden. Samalla turvataan se, että alueen työelämä saa tarvitsemiaan osaajia ja tutkinnon suorittaneet koulutustaan vastaavaa työtä. Ammattitaitoinen henkilöstö puolestaan mahdollistaa sen, että tuottavuus paranee ja koko Suomi saadaan nousuun. Aidoissa työympäristöissä ja -tilanteissa oppiminen on keskeinen osa ammattiin ja ammattilaiseksi kasvamista. Käytännön työn tekeminen vahvistaa opiskelijoiden ammatti-identiteettiä, innostaa oppimaan uutta ja kannustaa suorittamaan opinnot loppuun. Monet saavat työssäoppimispaikasta myöhemmin vakituisen työpaikan. Oppiminen työpaikalla ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Se edellyttää ohjausta ja tukea. Tarvitaan työpaikkaohjaajia, oman alansa mestareita, jotka osaavat ohjata, tukea ja kannustaa opiskelijoita kehittymään ammattiosaajaksi. Varsinais-Suomen Laakeri-hanke on yksi suurimmista työpaikkaohjaajien kouluttajista Suomessa. Hankkeessa on oivallettu, että laadukkaan työssäoppimisen lähtökohtia ovat kaikkien osapuolten sitoutuminen, selkeät tavoitteet ja osuva ohjaus. Niiden avulla varmistetaan, että opiskelija todella saa työelämässä tarvittavat valmiudet. Parhaimmillaan työssäoppiminen on yhteispeliä, jossa yhdistyvät työpaikkaohjaajan ja muiden työpaikan työntekijöiden vankka alan ja ammatin hallinta sekä opettajan pedagoginen osaaminen. Laakeri-hanke on erinomainen esimerkki yhteispelin voimasta. Hankkeessa ovat mukana Varsinais-Suomen ammatilliset oppilaitokset ja alueen yritykset. Yhteistyö on laaja-alaista ja siihen on sitouduttu myös hankkeen päättymisen jälkeen, joten tulosta on tullut. Hanke osoittaa, että yhdessä tekemällä saamme parhaita mahdollisia ammattiosaajia työelämän tarpeisiin. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin yhdessä ja yksin tuumin! Seija Rasku opetusneuvos, Opetus- ja kulttuuriministeriö 29

30 Laakeri-tulokset Hankkeen aikana työpaikkaohjaajakoulutuksiin osallistui yhteensä henkilöä, joista työpaikkaohjaajaa 123 opettajaa Työpaikkaohjaajakoulutuksiin osallistujista kouluttautui perusmallilla ryhmämuotoisesti 108 työpaikoilla 10 verkossa Hankkeen aikana koulutetut työpaikkaohjaajat koulutuksen järjestäjän mukaan S. ja A. Bovalliuksen säätiö / Bovallius-ammattiopisto 4 % Salon seudun koulutuskuntayhtymä / Salon seudun ammattiopisto 4 % Raision seudun koulutuskuntayhtymä RASEKO 6 % Peimarin koulutuskuntayhtymä / Ammattiopisto Livia 12 % Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 27 % Turun kaupunki / Turun ammatti-instituutti 47 % Hankkeen aikana koulutettujen työpaikkaohjaajien edustamat suurimmat toimialat (66% koulutetuista): Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Majoitus- ja ravitsemustoiminta Vähittäiskauppa 30

31 Hankkeessa oli mukana 520 yritystä 112 muuta organisaatiota Puolet hankkeeseen mukaan tulleista yrityksistä oli pieniä, alle 10 hengen yrityksiä Hankkeen aikana työpaikkaohjaajien täydennyskoulutuksiin osallistui työpaikkaohjaajaa. Aiheina mm. Uudet tutkinnon perusteet, ammattiosaamisen näytöt ja arvioinnin uudet tuulet Työssäoppimisinfot Näyttötutkinnon arviointi Tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Monikulttuurisuus työyhteisön arjessa Hankkeen aikana opettajien työelämäjaksoilla osallistui 95 opettajaa, jotka edustivat seuraavia koulutuksen järjestäjiä: S. ja A. Bovalliuksen säätiö / Bovallius-ammattiopisto 4 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 16 Peimarin koulutuskuntayhtymä / Ammattiopisto Livia 13 Raision seudun koulutuskuntayhtymä RASEKO 14 Salon seudun koulutuskuntayhtymä / Salon seudun ammattiopisto 11 TAO Turun Ammattiopistosäätiö 7 Turun kaupunki / Turun ammatti-instituutti 30 Työelämäjaksolla olleet opettajat opettamansa alan mukaan luonnonvara ja kulttuuri 6 % ammattitaitoa täydentävät, valmentava ja kuntouttava, ohjaus 17 % sosiaali- ja terveys 22 % matkailu, ravitsemis, kauppa ja tietotekniikka 26 % tekniikka ja liikenne 29 % 31

32 mukana yhteistyössä: Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut Ammattiopisto Livia / Yrkesinstitut Livia Bovallius-ammattiopisto Turku Liedon ammatti- ja aikuisopisto Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopisto Naantalin ammattiopisto Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Raision ammattiopisto Raision kauppaopisto Salon seudun ammattiopisto TAO, Turun ammattiopistosäätiö Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida Yhteystiedot: Työssäoppimisen verkkopalvelu Varsinais-Suomessa laakeri