Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos pääkaupunkiseudulla. IL-raportteja. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/170155

Yleistä Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen suhteellisen lyhyessä ajassa ei ole ilmasto muuttuu Keskeinen kasvihuonekaasu on hiilidioksidi ja sen vapautuminen ihmisen toiminnoissa Auringon säteily Kasvihuonekaasut Kasvihuonekaasujen lisälämmitys 2.6 W/m 2 (RCP2.6), 4.5 W/m 2 (RCP4.5), 6.0 W/m 2 (RCP6.0), vai 8.5 W/m 2 (RCP8.5)? Lämpösäteily

Yleistä RCP2.6: Ilmastopolitiikan täydellinen onnistuminen. CO 2 :n maailmanlaajuiset päästöt kääntyvät jyrkkään laskuun jo vuoden 2020 jälkeen ja ovat tämän vuosisadan lopulla lähellä nollatasoa. CO 2 :n pitoisuus on korkeimmillaan vuosisadan puolivälissä n. 440 ppm ja alkaa sen jälkeen laskea. RCP4.5: Ilmastopolitiikan osittainen onnistuminen. CO 2 :n päästöt kasvavat aluksi hieman mutta kääntyvät laskuun vuoden 2040 tienoilla. Vuosisadan loppupuolella pitoisuuden kasvu taittuu, ja tuolloin CO 2 :ta on ilmakehässä noin kaksinkertainen määrä teollistumista edeltävään tasoon verrattuna. RCP6.0: Päästöt pysyvät aluksi suunnilleen nykyisellä tasollaan mutta ovat myöhemmin tällä vuosisadalla melko suuria. (Tällainen kehityskulku vaikuttaa epärealistiselta.) RCP8.5: Pyrkimys päästöjen rajoittamiseen kokee täydellisen haaksirikon. CO2:n päästöt kasvavat nopeasti ja kolminkertaistuvat vuoteen 2100 mennessä. CO 2 :n pitoisuus kohoaisi tuolloin yli kolminkertaiseksi teollistumista edeltävään aikaan verrattuna. Pitoisuus kasvaisi nopeasti vielä vuoden 2100 jälkeenkin. Lisälämmitys 2.6 W/m 2 vai 4.5 W/m 2 vai 6.0 W/m 2 vai 8.5 W/m 2? Käytännössä RCP4.5-skenaarion toteutuminen vaatisi jo melko tiukkaa päästöjen rajoittamista. RCP2.6 skenaario olisi jo äärimmäisen haastava. 1/12/2018

Yleistä: maailma ja Suomi 1/12/2018 Ilmasto-opas.fi

ILMAKEHÄN HIILIDIOKSIPITOISUUS 2015 Hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin pitoisuudet ovat nykyään korkeampia kuin koskaan vähintään 800 000 vuoteen. Yann Arthus-Bertrand / Altitude

Eri mittausaikasarjat näyttävät lämpötilan nousun 12.1.2018 8

SUOMEN KESKILÄMPÖTILA 1847-2015 Yann Arthus-Bertrand / Altitude Mikkonen et al. (2015)

Yann Arthus-Bertrand / Altitude Kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvu, lämmittävän säteilypakotteen voimistuminen ja havaittu ilmaston lämpeneminen ovat sopusoinnussa sen kanssa, miten ymmärrämme ilmastojärjestelmän toimivan.

Missä mentiin 2017? Lähde: Kummeli

08.10.14 Helsingin Sanomat 5.11.2017

Keskilämpötilan poikkeama tammi-syys (vs. 1900-luvun ka) 08.10.14 NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Regional Analysis for September 2017, published online October 2017, retrieved on November 7, 2017 from https://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global-regions/201709.

Luonnonkatastrofit maailmalla meteorologisten, hydrologisten ja ilmastollisten ilmiöiden aiheuttaminen vahinkojen määrä kasvanut Lähde: MunichRE

Ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos Pieni muutos keskiarvossa suhteellisen suuri muutos ääripäässä (ääripakkaset, helteet, rankkasateet) Räisänen, 2009 Ilmatieteen laitos 08.10.14 16

Myös Uudenmaan ilmasto muuttuu Todennäköisimmät arviot v. 2100 mennessä 1/12/2018

Lämpötila Lämpötila nousee seuraavat pari vuosikymmentä joka tapauksessa Sen jälkeen muutoksen suunnan määrää päästökehitys Lämpeneminen hieman voimakkaampaa uusimman mallisukupolven mukaan Muutos on suurin talvella Keskilämpötilojen ohella myös korkeimmat havaitut lämpötilat kohoavat 1/12/2018

Pilvisyys ja aurinko Pilvisyys ja sadanta lisääntyy etenkin talvella Talvella vähemmän aurinkoa ja harmaammat ja pimeämmät talvet 1/12/2018

Sade Sateet lisääntyvät, etenkin talvella Kesällä keskimääräinen sadanta ei muutu huomattavasti, mutta rankimmat sateet voimistuvat 1/12/2018

Rankkasateet Sateet lisääntyvät, etenkin talvella Kesällä keskimääräinen sadanta ei muutu huomattavasti, mutta rankimmat sateet voimistuvat (sekä vuorokausi- että lyhyemmät sateet) 1/12/2018

Rankkasateet Toistuvuushavainnollistus: nykyilmaston 1/20 a rankkasade on ~1/10 a vuonna 2100 nykyilmaston 1/100 a rankkasade on ~1/30 a vuonna 2100 1/12/2018

Ilmiö: rankkasade Tämä on nykyilmastoa! Huomattavat yhteiskunnalliset vaikutukset (lyhyessä ajassa) Suomi: yksittäinen raju rankkasadetapaus voi esiintyä missä tahansa (toistuvuuksissa eroja) 10/10/16

Merenpinnan korkeus Merenpinnan korkeuden muutoksiin Itämerellä vaikuttavat: yleinen merenpinnan nousu maailmalla (mm. jäätiköiden sulaminen) muutos tuulisuudessa maan kohoaminen Suomen rannikolla vaikutukset erilaiset eri paikoissa 1/12/2018

Uusimaa Lämpötila nousee kaikkina vuodenaikoina, talvella kuitenkin enemmän kuin kesällä. Talvella sataa selvästi nykyistä enemmän ja aurinkoa nähdään harvemmin. Kesällä kaikkein korkeimmat mitattavat lämpötilat kohoavat likimain samaa tahtia kuin keskilämpötilatkin Keskimääräiset tuulen voimakkuudet pysyvät likimain ennallaan. Voimakkaimpien tuulten osalta muutos on epävarma. Talvella sataa entistä enemmän: sekä keskimääräiset että suurimmat sademäärät kasvavat, kuten myös sadepäivien määrä. Kesällä keskimääräinen sademäärä ei muutu paljon, mutta rankkasateiden arvioidaan voimistuvan Merenpinnan keskikorkeus pk-seudun edustalla noussee useita senttimetrejä mannerjäätiköiden sulamisen, Itämeren tuulien sekä maankohoamisen yhteisvaikutuksesta. Merellä jäät keskimäärin ohenevat ja jään pinta-ala pienentyy. Kuitenkin yksittäisiä runsasjäisiäkin talvia esiintyy vielä lähivuosikymmeninä. Huom: muutosten voimakkuuden sanelevat kasvihuonekaasupäästöt 1/12/2018

Kiitos mielenkiinnosta! Antti Mäkelä Ilmatieteen laitos PL 503 00101 HELSINKI Email: etunimi.sukunimi@fmi.fi ilmatieteenlaitos.fi Ilmatieteen laitos 08.10.14 27